Näistä herne-raiheinä-hässäköistä tahtoo tulla melko märkää rehua. Mites jos lykkäisi tuollaisella kasvuston kuivumaan, sikäli kun se karholla mihinkään kuivuu..?

http://www.youtube.com/watch?v=4SBmQOzj0n8

Kyllä mun kaikki hernekaurapapuvirnavehnä suojaviljakokeilut on päätyny haikkujen evääksi (ne on kyllä ollu tyytyväisiä). Lypsävät tykkäs vain siitä missä oli hernettä ihan liikaa korjuuta ajatellen. Ajosilppuri olis ihan jees.

Kaipa nykyisillä viljan ja maidon hinnan suhteilla ihan hyvin voi jättää kokoviljasäilörehut tekemättä. Vai heruuko ne karjat paljonkin paremmin jos sellaisia saavat? Kun sellaisessa käsityksessä olen ollut että ei paljolti yli kympin keskituotoksia ole näillä alaan paneutuneilla (siis lypsylehmien rehuksi käyttäessä).

Jos peltoa on riesaksi asti ja korjuukalusto löytyy, tai toisaalta säilörehun kohdatessa katovuoden, voivat toki olla ihan paikallaan.

 Ajosilppuri ja suoraniittopää löytyy mutta se märkyys..  Pari kertaa olen kokeillut HeVeRai-säilistä. Ekalla kerralla meni aloittelijan tuurilla liiankin hyvin ja tokalla yrittämällä kuvittelin osaavani, joten tulos oli selvästi heikompi. Sonnipojat kyllä söi ihan hullun lailla.

 Homman järkevyydestä en tiedä mutta muutama plussa tulee mieleen:

+Lisää säilörehun korjuuaikaa
+Kertakorjuulla reilu hehtaarisato - voi korjata sen raiheinänkin, mä oon vaan kyntäny..
+Kasvaa hyvin pelkällä karjanlannalla
+Onnistuessaan ydinpolttoainetta

Mää mistään mitään tiärä..

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 12.01.14 - klo:06:50

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.01.14 - klo:22:52

Meillä on niittomurskain ja paalain ja erillisruokinta ja silti vielä jatketaan. Mutta korjuu on aikaisin, niin että se vilja-herne -seos on täysin vihreää eikä kortta ole vielä juuri kuin nimeksi. Sekin kyllä jää ruokintapöydälle, mutta on niitä tehokomponenttejakin vielä ihan tarpeeksi.

Se toinen mahdollinen korjuuajankohta eli odottaminen, kunnes jyvissä on jo tehoaineita, vaatisi sen suoraniittopäällä/kelasilppurilla korjuun, ehkä paalaus mallia "Orkel" voisi käydä (siis kelasilppurista suoraan paalaimen kitaan).

Petri

Siis vihantaviljana? Meniskö tuossa seassa muutama kilo westerwoldia, tuskin sulavuutta on liikaa ainakaan lypsikeille?

Vihantavilja kyllä. Riittävästi hernettä mukaan, niin massaa ja valkuaista löytyy sopivasti. Herneen kanssa pitää vain olla varovainen - max. 50% - että pysyy pystyssä ennen kaatoa. Toisaalta jos on kovin paljon alle 50%, niin ei paljoa näy sadossa. Tässä on vielä optimoimista, ainakin meillä.

Petri

Kyllä se on melko tarkkaan tuo 50%. Korjuu heinä elokuun vaihteessa. Mielellään suoraan niitävillä vehkeillä. Tavaraa tulee ÄLYTTÖMÄSTI ja valkuaista on RIITÄVÄSTI! lähempänä 20%! Ruokintaan pitää olla apevaunu että saa järkevästi annettua elukoille ettei tule navetasta mikään työsiirtola!

Meikäläisen pitäisi perustaa ensi keväänä reilu 40 ha uutta nurmea, eli siis suojaviljaa kylvetään ja sopivaa kokoviljasäilörehukasvia olen miettinyt. Tarkoituksena on korjata kaikki joko vihantana tai kokoviljarehuna pois nurmen päältä. Ohraa vai jotain muuta?

Meikäläisen pitäisi perustaa ensi keväänä reilu 40 ha uutta nurmea, eli siis suojaviljaa kylvetään ja sopivaa kokoviljasäilörehukasvia olen miettinyt. Tarkoituksena on korjata kaikki joko vihantana tai kokoviljarehuna pois nurmen päältä. Ohraa vai jotain muuta?

Kaurasta kertyy enemmän hiehonruokaa

Mä oon nyt kahden kauden ajan perustanut nurmet suojaviljaan, joka puidaan ajosilppurilla melko myöhään ja pitkään sängeen. Vaati ilman muuta krakkerin, mutta tavara on tosi hyvää. Nyt käytös puhtaasta vehnästä tehty ja käyttömäärä noin 10 kg per lehmä. Tuotanto-ominaisuuksia vois verrata esim tuoreleikkeeseen.

Nurmisängen oon antanut nousta muutaman viikon ja kerännyt omaan aumaan. Turhaa työtä ehkä, mutta tuloksena täydellistä umpirehua ja samalla varmistetaan riittävä energia päätuotteehin.

Kyllä kokoviljalle on paikkansa maidontuotannossa tehokkailla apetiloilla, se mitä meillä on ollut niin kyllä se on lypsättänyt. Käyttömäärä suunnilleen sama kuin apemiehellä, sillä määrällä ei ainakaan meillä esiintynyt häiriöitä. Viime vuonnakin kylvin yli 10ha kokoviljalle mutta kesätulva vei melkein koko sadon kun herne ja vehnä hukkui. Siksi kaikki vähät paalattiin ja annetaan ummikoille vanhan säiliksen kaverina. Ensi kesälle pitäisi tehdä valuharkoista matala ja kapeahko siilo että olisi pienessä karjasssa helpompi harrastaa myös kesäsyöttöä.

  Mulla oli joskus kymmenkunta vuotta sitten .olikohan Arvika nimistä hernettä Veli kauran kanssa seoksena joskus suojaviljana ja joskus muuten,piti vaan pitää huoli ettei lakoontunut liikaa ennen korjuuta,hyvin maittoi,nyt en enää muista rehuarvoja..
 Korjuu Fortschritillä ja leikkuupäällä..

Onko kellään kokemuksia kevätviljojen säilörehu versioista? pitäisi keväällä laittaa vähän enemmän yksivuotisia ja mitä olen edellisinä vuosina säilörehuhernettä ja härkäpapu testaillu en ole korjuussa paaliin häävisti onnistunut, tukkii niittokoneen, hirveästi varisemistappiota, edes mchale ei suostunut nieleen märkää härkäpapu karhetta. Rehuvirnan korjuu onnistui hyvin mutta ohi lippulehtiasteen päässeen kauran eläimet erotteli erillisruokinnassa. Toissa syksynä yritin ostaa saksasta säilörehuruista, eivät kuitenkaan suostuneet myymään, pelkäsivät kai että alan tuottaa siementä. ostin sitteen reettaa ja kylvin sen tarkoituksena tehdä keväällä lippulehti asteella säilörehua. talvituhot oli suuret kuten muillakin ja korjuu osui toukokuun viimeiselle viikolle. harvuudesta ja kuivasta keväästä johtuen niittomurskain imi karhon vielä täyteen pölyä. onneksi tuli sentään kesäkuun alussa kosteampaa keliä että rehuvirna lähti hyvin kasvuun. Eipä taida Suomessa kannattaa koittaa tätä double croppingia.

Mutta takasin asiaan nuo jenkkien säilörehukaura lajikkeet näyttäis mielenkiintoisilla, Suomessa ei varmaan riitä panostuksia tuollaisen jalostamiseen.
 

Kuinka onnistui?

Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.

Kyllä mua vaan hämmästyttää se, että kuinka vähän suomalaista maajussia kiinnostaa erilaisten asioiden kokeilu.

Kyllä mua vaan hämmästyttää se, että kuinka vähän suomalaista maajussia kiinnostaa erilaisten asioiden kokeilu.

Kyllä minä ainakin olen hullu/erilaisen isännän maineen jo saanut. Joka vuosi jotein uutta ja ihmeellistä kokeilua tai seoksia pelloilla jne.. Taas jotain sellaista kevääksi mitä ei tällä kylällä ole kukaan vielä koittanut 

Kyllä mua vaan hämmästyttää se, että kuinka vähän suomalaista maajussia kiinnostaa erilaisten asioiden kokeilu.

No jostakin syystä 100 vuoden kokeiluken perusteella on päädytty nykyisiin systeemeihim 

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 17.12.14 - klo:21:53

Kyllä mua vaan hämmästyttää se, että kuinka vähän suomalaista maajussia kiinnostaa erilaisten asioiden kokeilu.

No jostakin syystä 100 vuoden kokeiluken perusteella on päädytty nykyisiin systeemeihim 

On tietenkin. Kyllä meilläkin on jo herneet ja virnat ja muuta paskat lähteneet kierrosta pois, mutta onpahan kuitenkin kokeiltu.

Monella tilalla vaan on sellainen juttu että on se sama kaura ja sama timotei mitä kylvetään vuodesta toiseen eikä mitään muuta ole kokeiltu aarillakaan.