Kannattaa nikkaroida puimuri, joka puintikelan jälkeen litistää tavaran, paalaa ja käärii sen ilmatiiviisti muoviin. Tavara voi olla vähän roskaisempaakin:)

Lainaus käyttäjältä: mah - 09.01.12 - klo:06:22

Sen verran JOUTUU joharaa puolustamaan, että yli 20 % viljaa ei mielestäni kannata propionilla säilöä. Pystyy, muttei kannata, happokulut nousee koviksi. Ja kyllä propioniviljan saa pinnasta homeehtumaan jos sen peittää heti.

onko kuivaus sitte jossain halvempaa yli 20% ??

Au. Kaikki puhuu eri asioista. Meikäläinen vertaili lähinnä murskeviljaa ja propioniviljaa, muut puhuu kotoisesta täysrehusta... Jos viljan kosteus 20% tai yli, se on hyvää mursketavaraa. Kosteus 14-18%, propioni.

Lainaus käyttäjältä: jusu - 09.01.12 - klo:07:46

Lainaus käyttäjältä: mah - 09.01.12 - klo:06:22

Sen verran JOUTUU joharaa puolustamaan, että yli 20 % viljaa ei mielestäni kannata propionilla säilöä. Pystyy, muttei kannata, happokulut nousee koviksi. Ja kyllä propioniviljan saa pinnasta homeehtumaan jos sen peittää heti.

onko kuivaus sitte jossain halvempaa yli 20% ??

Au. Kaikki puhuu eri asioista. Meikäläinen vertaili lähinnä murskeviljaa ja propioniviljaa, muut puhuu kotoisesta täysrehusta... Jos viljan kosteus 20% tai yli, se on hyvää mursketavaraa. Kosteus 14-18%, propioni.

Näin on  Ja toisilla on hapot sekaisin... Toivottavasti kukaan ei nyt innostu tekemään tuoresäilöttyä murskeviljaa rahtimyllärin koneeseen tarjottavaksi  Näinkin on tapahtunut, kun aivot eivät ole olleet ihan tilanteen tasalla 

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 08.01.12 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: Paskervilleri - 07.01.12 - klo:11:53

Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.

Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t

Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti

Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.

Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa
maksimissaan litistämistä.

Nojoo voi tuo 150t olla PIKKASEN yläkanttiin vai onko jollain viljelykierrosa olevilla lohkoilla oikeasti 7,5t/ha keskiarvo, eipä siinä, kyllä palijon kans aina pärjää

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 08.01.12 - klo:13:06

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 08.01.12 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: Paskervilleri - 07.01.12 - klo:11:53

Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.

Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t

Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti

Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.

Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa
maksimissaan litistämistä.

Nojoo voi tuo 150t olla PIKKASEN yläkanttiin vai onko jollain viljelykierrosa olevilla lohkoilla oikeasti 7,5t/ha keskiarvo, eipä siinä, kyllä palijon kans aina pärjää

Oho, lipsahti kun tarkotin kuuden tonnin satoa eli 120 tonnia Toisaalta, ei tuo 7.5tonnia tuoreena ole mikään ihmesato 35%:n viljaa, mutta keskiarvona jo melkoisen mahdoton mikäli kierto kaikilla pelloilla ja alaa enemmän kuin 10% kokonaisalasta

Amaretto vehnä kuin tehty tällaiseen, kiloja tulee paljon eikä ainkaan näillä kulmilla tahdo kypsyä kuivattavaksi.

Lainaus käyttäjältä: welger - 07.01.12 - klo:16:58

Ensi syksynä pitää kokeilla tätä propioniviljaa yksi kärrillinen, ei aivan kaikkea uskalla kerralla.

Mutta pientä laskelmointia, joku joka tietää paremmin tuon propionihapon hinnan niin vois laittaa näkyville ja rahtikuivaajat vois laskea paljonko maksaa yhden viljatonnin kuivaus.

tonni propioniviljaa: jos keskimäärin 6l tonnille                 6x(litrahinta)=?

tonni kuivattua:   kuivauskustannus=?


Minulla propionoviljan myötä konetyötunteja jäis suoraan pois lonkalta heittäen noin 10 tuntia, 50e tuntihinnalla tarkoittaa 500e vuotuista säästöä, tasosiilojen rakennus kustannukset kuittautuisi tuolla siilojen vuokralla jossa viljat nyt on. Ruuvi löytyy ja hapotin, nämä nyt on melko karkeita lukuja mutta suuntaaantavia.

Koska tässä ketjussa kaikki on lähes arvailua hinna ym suhteen ja horajakin horisee.
Siis katsoin propionihapon hinnan tuolta laskuilta LITRAHINTA  oli viimesyksynä 1,83€ litra sis ALV 13%.Jos lasketaan että viljan kosteus on 25-26%.siihen  tarvitaan happoa n10 litraa/tonni happokustannus on korkeintaan 18,3€ tonni. ja tuossa linkki taulukkoon http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=3112.
Jos oletetaan että 120 hl/=6-7 tonnia kuivataan.satsin kuivaus kestää keskimäärin 6-8 tuntia on alin taksa satsille 180€ ja ylin 240€ alv 0% tulee rahtikuivaus maksamaan 30€ tonni.Päälle kuljetuskustannus ym.Omassa kuivurissa kuivaus onkin sitten ilmaista.
Propionihappoviljan käsittelyhän on verrattavissa kuivaan viljaan.Jauhatus onnistuu parhaiten valssimyllyllä ja lehmät todella syövät sitä paljon paremmin kuin kuivaa jauhoa.Haittapuolena on  sitten se että ei sovellu näihin mylläreiden systeemeihin ja väkirehuautomaateissa holvaa jos on yli 20% kosteaa.
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Maatalouskemikaalit/Sailontaaineet/Jyvasailonnan_kustannukset/ tuollakin on asiasta dokumenttia

Oletko saanut säilymään hyvin yli 20 % kostean propioniviljan? En ole kuin kerran yrittänyt säilöä 22 % kosteaa vehnää propionilla, mutta se alkoi kasan päällä lämmetä ja homehtua. Alla oli melko kuivaa kauraa ja ohraa, olisko happo imeytynyt sinne?

En jaksanu lukea koko ketjua, mutta tässä vähän kokemuksia propionisäilönnästä. Meillä on  tehty jo vuosikaudet rehuviljat (ohra/kaura/vehnä) lypsykarjalle pelkästään propionihapolla katon alla olevaan vanerista tehtyyn laakasiiloon, johon pohjalle laitettu aumamuovi puhdistusta ja purkamista helpottamaan. Viljan lasken suoraan kärryn "pikkuluukusta" vanhaan kylpyammeeseen ja siitä 6m ruuvilla siiloon. Happo menee niittosilppurin pumppuhapottimella ruuvin alapäähän. Viljat on säilyneet tosi hyvin, ei pölyä ja on maittavaa tavaraa. Happoa pitää laittaa vähintään se mitä ohjeessa sanotaan, mieluummin vähän liikaa kun liian vähän varsinkin jos puintikosteus on yli 25%. Syöttämisen olen aloitellut aikaisintaan parin viikon päästä hapottamisesta. Rivakan valssimyllyllä on viljat litistelty, eikä ole ongelmia ollut toistaiseksi. Kun ei ole itsellä kuivuria, niin propionisäilöntä on ollut järkevin ja halvin tapa käsitellä rehuviljaa.

Entä millainen vaihtoehto on puida  cräkkerillä varustetulla ajosilppurilla erittäin pitkään sänkeen ja säilöä hapotettuna kokoviljana laakasiilossa säilörehun tapaan?

Veikkaan että ei ehkä tule onnistumaan. Pöytätappiot noussee melkoisiksi, mikäli yrittää pitää vauhtia yllä. Korjuukin taitaa sitoa kalustoa ja miehistöä sen verran, etten usko tuon olevan kustannustehokas vaihtoehto, vertaa esimerkiksi murskeviljaan. Mutta kaikkeahan kannattaa kokeilla, jos sitten syssymmällä ollaan viisaampia?

onko kukaan tuubittanut kokonaisia jyviä propionilla? Yksi vaihtoehto olisi tuokin, pelkät pakkaimet on edullisia. Meillä on nyt vaihtoehtoina kun viljan säilytystila nollaantuu:

1. viljasiilo n.250m3 ulos
2. kanttiset siilot sisälle (kallis)
3. tuubitus kuivattuna tai propionoituna kokojyvänä.

en tuota kuivauslaskua nyt niin kovin pahana pidä 90ha lasku viime syksyltä noin 7000€ sis.alv, keskisato jossain 5tn tietämillä.

onko kukaan tuubittanut kokonaisia jyviä propionilla? Yksi vaihtoehto olisi tuokin, pelkät pakkaimet on edullisia. Meillä on nyt vaihtoehtoina kun viljan säilytystila nollaantuu:

1. viljasiilo n.250m3 ulos
2. kanttiset siilot sisälle (kallis)
3. tuubitus kuivattuna tai propionoituna kokojyvänä.

en tuota kuivauslaskua nyt niin kovin pahana pidä 90ha lasku viime syksyltä noin 7000€ sis.alv, keskisato jossain 5tn tietämillä.

Itse olen ajatellut kokeilla merikontteja viljavarastona.  Kellään kokemuksia? Toimisivatko propioniviljan kanssa?

Lainaus käyttäjältä: realisti - 14.01.12 - klo:14:43

onko kukaan tuubittanut kokonaisia jyviä propionilla? Yksi vaihtoehto olisi tuokin, pelkät pakkaimet on edullisia. Meillä on nyt vaihtoehtoina kun viljan säilytystila nollaantuu:

1. viljasiilo n.250m3 ulos
2. kanttiset siilot sisälle (kallis)
3. tuubitus kuivattuna tai propionoituna kokojyvänä.

en tuota kuivauslaskua nyt niin kovin pahana pidä 90ha lasku viime syksyltä noin 7000€ sis.alv, keskisato jossain 5tn tietämillä.

Itse olen ajatellut kokeilla merikontteja viljavarastona.  Kellään kokemuksia? Toimisivatko propioniviljan kanssa?

Noista on tehty viljavarastoja ja rypsisiiloja. Kuivalla tavaralla laidat kannattaa muovittaa, muuten kosteus tiivistyy JA roina jäätyy laitoihin kiinni. Tyhjennys on kyl aika ikävää ellei sitten tee tuota sisäänajettavaksi.

Lainaus käyttäjältä: mah - 15.01.12 - klo:05:48

Lainaus käyttäjältä: realisti - 14.01.12 - klo:14:43

onko kukaan tuubittanut kokonaisia jyviä propionilla? Yksi vaihtoehto olisi tuokin, pelkät pakkaimet on edullisia. Meillä on nyt vaihtoehtoina kun viljan säilytystila nollaantuu:

1. viljasiilo n.250m3 ulos
2. kanttiset siilot sisälle (kallis)
3. tuubitus kuivattuna tai propionoituna kokojyvänä.

en tuota kuivauslaskua nyt niin kovin pahana pidä 90ha lasku viime syksyltä noin 7000€ sis.alv, keskisato jossain 5tn tietämillä.

Itse olen ajatellut kokeilla merikontteja viljavarastona.  Kellään kokemuksia? Toimisivatko propioniviljan kanssa?

Noista on tehty viljavarastoja ja rypsisiiloja. Kuivalla tavaralla laidat kannattaa muovittaa, muuten kosteus tiivistyy JA roina jäätyy laitoihin kiinni. Tyhjennys on kyl aika ikävää ellei sitten tee tuota sisäänajettavaksi.

Onko kosteus sen isompi ongelma kontissa kun tavallisessa peltisiilossa? Onko kukaan nostanut kontteja "perseelleen", eli pystysiiloksi/siilostoksi? Ovien paikalle valaisi kartiopohjan?

Kuinka korkeasti propioniviljaa voi varastoida. Onko 2m liikaa.

En nyt mene vannomaan, mutta propionivilja säilynee parhaiten tilassa jossa on edes jonkinlainen ilmanvaihto. Eli en kokojyväsäilöttyä menis tuubiin tai aumaan vetämään kokeilematta pienemmällä erällä ensin.. Säilyy kai parhaiten peittämättä.

Merikontti vois olla hyväkin ratkaisu, kunhan vuorais kontin aumamuovilla just tuon kosteuden tiivistymisen takia (ja keksisi hyvän purkuratkaisun). Ite olen kokeillut  hapottaa viljaa muovitettuun peräkärryyn kun ei kaikki siiloon mahtunu ja oli kärry joutavana, ihan toimiva ratkaisu.  Ja tais jossain ohjeessakin muuten olla, ettei propionilla säilöttyä saa varastoida suoraan terässiiloon (ruostuminen), eli muovia tai jotain muuta vastaavaa aina teräksen ja happoviljan väliin.

Kuinka korkeasti propioniviljaa voi varastoida. Onko 2m liikaa.

En tiedä onko tuohon rajoituksia, mutta meillä on ollu n.1,5m