Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kuinka korkeasti propioniviljaa voi varastoida. Onko 2m liikaa.
En tiedä onko tuohon rajoituksia, mutta meillä on ollu n.1,5m
En nyt mene vannomaan, mutta propionivilja säilynee parhaiten tilassa jossa on edes jonkinlainen ilmanvaihto. Eli en kokojyväsäilöttyä menis tuubiin tai aumaan vetämään kokeilematta pienemmällä erällä ensin.. Säilyy kai parhaiten peittämättä.
Merikontti vois olla hyväkin ratkaisu, kunhan vuorais kontin aumamuovilla just tuon kosteuden tiivistymisen takia (ja keksisi hyvän purkuratkaisun). Ite olen kokeillut hapottaa viljaa muovitettuun peräkärryyn kun ei kaikki siiloon mahtunu ja oli kärry joutavana, ihan toimiva ratkaisu. Ja tais jossain ohjeessakin muuten olla, ettei propionilla säilöttyä saa varastoida suoraan terässiiloon (ruostuminen), eli muovia tai jotain muuta vastaavaa aina teräksen ja happoviljan väliin.
En jaksanu lukea koko ketjua, mutta tässä vähän kokemuksia propionisäilönnästä. Meillä on tehty jo vuosikaudet rehuviljat (ohra/kaura/vehnä) lypsykarjalle pelkästään propionihapolla katon alla olevaan vanerista tehtyyn laakasiiloon, johon pohjalle laitettu aumamuovi puhdistusta ja purkamista helpottamaan. Viljan lasken suoraan kärryn "pikkuluukusta" vanhaan kylpyammeeseen ja siitä 6m ruuvilla siiloon. Happo menee niittosilppurin pumppuhapottimella ruuvin alapäähän. Viljat on säilyneet tosi hyvin, ei pölyä ja on maittavaa tavaraa. Happoa pitää laittaa vähintään se mitä ohjeessa sanotaan, mieluummin vähän liikaa kun liian vähän varsinkin jos puintikosteus on yli 25%. Syöttämisen olen aloitellut aikaisintaan parin viikon päästä hapottamisesta. Rivakan valssimyllyllä on viljat litistelty, eikä ole ongelmia ollut toistaiseksi. Kun ei ole itsellä kuivuria, niin propionisäilöntä on ollut järkevin ja halvin tapa käsitellä rehuviljaa.
Kuinka paljon halvempia nämä biologiset sitten ovat? Jos happo on +1€/l ja käyttömäärä 5l/tonni = 5€/tonni?
Tuon feedtech f3000 kustannus ennakkohinnalla laskettuna 2,36€/rehutonni sis. alv13%.
Aiemmin käytettiin Lactofastia. Toimi kuivassa ihan hyvin, mutta märkänä tehdyssä apilassa ei. Happo olisi tuohon ollut oikea valinta.
Tälle vuodelle ostin juuri tuota 3-tonnista Agrista. Nyt avatut paalit aivan ok, mielenkiintoisimpia ovat varmasti viimeksi paalatut, koska olivat selvästi märimpiä tämän kesän rehuista ja pellolle oli levitetty lietettä. Parin viikon päästä aion availla noita, josko olisivat valmiita.
Jokos Terra-Gator pääsi pellolle ?
Hyvä, että aihe herättää keskustelua. Taidan päätyä kokeilun vuoksi tuohon kolmetonniseen ensi kesäksi.
Terralla käytiin yks päivä kokeilemassa sillä seurauksella että kaivuria tarvittiin vetoavuksi... No 100kuutiota saatiin lietettä pellolle, keväällä sitten loput. Pätevä kone sinänsä, kunhan vaan pellot kantais.
Paaliin mekin tehdään ja aineet sekotellaan 30l astioihin, kun vähän kerrallaan rehua tehdään. josilac:ia ja bonsilagea olen myös joskus kokeillut pieniä määriä. Ainakin tuhti-hapottimella vaikeaa saada kovin tasaista (tarpeeksi vähän) liuosmäärää/paali, kun pellot on pieniä ja mäkisiä ja ajonopeutta joutuu vaihtelemaan. Tuppaa kannu tyhjenemään turhan nopeasti, vaikka on pienimmät mahdolliset suuttimet.
Lähinnä kiinnostais kokemukset DeLavalin feedtech f3000:sta.. Tyrkyttävät agrista kohtuullisen edulliseen hintaan kyseistä ainetta ja tuossa näyttäis olevan vielä helppo annosteltavuus 1pussi/30l astia. Ja tarpeeksi suuri liuosmäärä rehutonnille (5l /rehutonni).
Mitäs mieltä ollaan rehun säilömisestä biologisilla aineilla ja mitä merkkiä olette käyttäneet ja millaisin tuloksin? Moni firma tyrkyttää ennakkohinnoilla ties minkälaisia aineita.
Meillä ollut Sill-All 4x4 käytössä viitisen vuotta ja kolme ensimmäistä rehut onnistu hyvin, mutta pari vuotta on ollut laatuongelmia... voi tietty johtua korjuustakin, mutta mielellään kokeilisi muitakin säilöntäaineita.
Ongelmana on liika nurmenkasvu, miten hoidatte nurmia kun vuoden tarve on paketissa? Nimim. yli 20ha ylimääräistä rehunurmea.. ei viittis turhaan haaskata happoja ja muoveja, kun ei kellekkään edes ilmainen rehu kelpaa eikä eläinmäärää ole tällä erää mahdollista kasvattaa. Viime vuonna ajoin kesantomurskaimella peltoon, mutta ei sekään oikein hyvä systeemi ole seuraavaa vuotta ajatellen.
Pellot laajaperäisessä nurmituotannossa, joten suurimmalta osalta on ainakin yksi sato tehtävä. Lannoitettu ei ole teollisilla kolmeen vuoteen, pelkkää lietettä vaan ja sitäkin mahdollisimman vähän. Rikkaruiskutus tarvittaessa. Nurmikierto n.4vuotta. Mitä teen väärin, kun takavuosina korjattiin kolmea satoa että saatiin talven tarve kasaan?!
Vanhaan viljakärryyn navetan taakse meillä keräillään, aika paljon mahtuu kun etukuormaajalla painelee kasaan. Kerran vuodessa sitten vaihtolava tontille ja kourakuormaajalla lavalle. Menee muutkin rojut samalla, en tiedä mihin muovi lopulta päätyy,mutta Toivonen Yhtiöille menee.
Meillä kanssa toiminut hyvin kyseinen käärijä. Ainoa ongelma, joka on ilmaantunut on että on aika tarkka muovin laadusta... Rani, farmfilm ja trioplast on toiminut yleensä hyvin, mutta agrimarketin muovia repii katkaisuvaiheessa.. Liekkö vika sitten säädöissä, vai muovissa?!
Tarviiko tuota muovin esikiristäjää huoltaa muuten kun rasvaus?? Tuli mieleeni, että jos repii muovia siksi kun kumisissa kiristysvalsseissa on kolhuja, jotka tekee toisinaan muoviin reikiä.
Meillä ollut MF16 -88 muutaman vuoden ja ihan tuolla on tullut puinnit puitua, kun huollot tekee säännöllisesti. Entinen puimuri oli vanha Fahr, mutta ei oikein sopinut mäkisille pelloille lyhyiden seulojen takia.. ajoi viljaa peltoon ylämäessä, vaikka kuinka koitti säädellä.
9 vuotta 250rc:n kanssa tapelleena tuo verkkosidonnan toimimattomuus on tuttu asia.. Muutamia kikkoja olen oppinut vuosien varrella ja jotka on osoittautununeet toimiviksi:
-jos ei lähde sitomaan automaattisesti laita verkko kulkemaan vaan yhden tai kahden mutkan kautta (ainakin 250:ssä on ohjeen mukaan muistaakseni 4 mutkaa verkonsyötössä).
-tarkista verkkorullan jarrun kireys useasti ja säädä ohjearvoon.
-puhdista kumitela joka vetää verkkoa, likaantuu helposti pölyisissä olosuhteissa
-teroita verkon katkaisuterä.. kysyin piruuttani mitä uusi maksaa ja voin kertoa, että kannattaa teroitella useampaankin kertaan... hintaa tuolla lattaraudan pätkällä taisi olla jotain 400€..
-vaihda verkkomerkkiä, toiset toimii paremmin kun toiset.. itse olen käyttänyt jutaa, piippoa ja yrman myymää brittiläistä verkkoa.. toimivuus tuossa järjestyksessä.
nuo kun käy läpi, niin todennäköisesti toimii niin hyvin kun claasissa on ylipäätään mahdollista toimia.
Muita opittuja asioita claasin murheenkryynistä:
- Vahtaa laakereiden kuntoa ja vaihda, ennen kun pääsee telat kilahtamaan vastakkain... nimim. "akselit mutkalla ja taas maksaa mansikoita". Erityisesti laakerit joiden varassa koko ylösnouseva takaosa on.. meillä vaihdettu kyseinen laakeri neljästi ja koneella on paalattu uudesta asti vain noin 500 paalia vuodessa (vm.-01). Auttais kummasti, jos olisivat laittaneet edes rasvanipat, mutta kun ei.
- Kiristä ketjut usein
- Herkistele paaliportin rajakytkimiä vuosittain
- Tuo rc:n teräasia tulikin tuossa jo selville, eli puhdistelemaan ja kolistelemaan joutuu.. paineilma on hyvä apu.
...Seuraava paalaaja ei tule meillä olemaan ainakaan claas...
Vähän ohi topicin, mutta kun kehuttiin tuossa kellfrin piennarmurskainta. Itse ostin viikko sitten kellfriltä sänkimurskaimen, joka käsittääkseni on rakenteeltaan lähes samanlainan kun tuo piennarmurskainkin, paitsi että kulkee traktorin takana. Alkuihmettelyn ja päivän kokoamisen jälkeen ajelin muutaman hehtaarin kesantoja nurin ja täytyy sanoa, että kone toimii niin kuin pitääkin.
Ainoa "vika" tähän mennessä on ollut pulttien löystyminen, eli jos ostaa tälläsen koneen kannattaa tuhrata vähän aikaa ja käydä kaikki pulttiliitokset läpi ennen kun lähtee pellolle. Kulmavaihteessa ei myöskään ole vakiona huohotinta, joten sellainen kannattanee laitella ihan vaan isompaa remonttia välttääkseen.
Mutta pienimuotoiseen käyttöön ihan kelpo laite. Tänä syksynä tulee laitteen kestävyys testattua, kun ajettavaa on parikymmentä hehtaaria. Ja saahan siinä ostaessa kaupan päälle sen 10-15metriä 50mm kulmarautaakin
Nostetaas aihetta esille....
Löytyiskö täältä tietoa seuraavaan probleemaan?
MX4230 hävitti sähköt pikavaihteesta, elikkä ei reagoi millään tavalla eikä merkkivalot pala.. Sulakkeet on ehjät ja piuhat päällisin puolin kunnossa, mut en ehtiny mittailemaan vielä. Meneekö tuon kytkimen ja merkkivalojen kautta maa vai jännite?? Piuhat näkyy olevan väriä sininen, musta ja pinkki. Yhdessä johdossa joku ihme motti, lienee vastus tai diodi..?! Onko tuossa pikavaihteen piirissä jonkinlainen vaihtorele, vai miten kytkentä on toteutettu?! Jonkinlainen sähköinen solenoidi tms. joka kytkee pikavaihteen täytynee olla jossainpäin vaihdelaatikkoa, mutta missä tarkalleen ottaen?? Pikavaihde on muuten kunnossa, mutta sähköt on kateissa. Mistä tuota vikaa kannattais lähtee etsimään?
