Lainaus käyttäjältä: SAS - 01.11.12 - klo:21:46

Kattilan kastepiste on 75 astetta.Jos kattilan suurin lämpötila on 80 niin se käy jatkuvasti kastepisteen rajalla eli syöpyy.Nykyajan kattila termostaati on 12 asteen käyntivälillä eli liian pitkä stokeri käyttöön jos maksimi on 80 niin käynnistyminen tapahtuu 68 asteessa.Ennen oli käyntiväli 8 astetta se oli hyvä.
Tämä edellä kerrottu on Danfossin kattilatermostaatin käyntiväli.
Saako lyhyemmällä käyntivälillä en ole kysellyt.
Omassa kattilassa talvella maksimi 88 .
Tuli erittäin kuivaa haketta tänäkin kesänä ,vieriää kuin vilja kun kasasta ottaa.
Rangat kannattaa aina peittää ja korkeille niskasille tekee .

Mulla tuli uuteen kattilaan tuollainen digitaalitermostaatti http://www.wexon.fi/sivu.php?id=236 tuo atr 243 malli ja siinä on 3 astetta tuo käyntiväli ja se on hyvä. Entisessä mekaanisessa Danfossin termostaatissa oli varmaan juuri tuo kahdeksan astetta.
Käyntiväli on tällähetkellä 82-85 astetta.

Todella mielenkiintoinen ,onko tuossa kaksoistermostaatti eli ylilämmön varokatkaisijasehän on pakollinen ?
Mikä oli hinta ?

Jep, mutta tuossa epäilyttää kuinka käy kattilan, kun on kylmänä kesän? Ellei pidä sielläkin sähkövastuksella lämpöä, mutta sitähän pitäisi olla korroosion estämiseksi yli, ööö, olikos se 80 astetta? Ei ole kuin yksi käyttöpaikka, eli talo, jossa lämmintä vettä tarvitaan, joten erillinen varaaja on ollut mielessä pitkään. Samoin aurinkopaneelit, sekä tuulimylly, vesivoimakin kun reilumpi oja pihan nurkalla

Minä olen ymmärtänyt että tuo kastepistehomma ja 80c minimilämpö tarkoittaa tilannetta että kattilassa on tulet. Mistäs niitä syövyttäviä höyryjä sinne muuten kondensoituisi? Varsinkin jos kattilan nuohoaa keväällä kylmäksi jätettäessä niin ei kai se nopeammin ruostu kuin mikään muukaan katon alla oleva rauta.

Aurinkosähkölämmityksestä muuten mielenkiintoista juttua tässä:

http://www.konekansa.net/showthread.php?227-Aurinkovoiman-hinnat-laskussa-uusia-ratkaisuja


Mika

Lainaus käyttäjältä: kkk - 02.11.12 - klo:09:01

Lainaus käyttäjältä: SAS - 01.11.12 - klo:21:46

Kattilan kastepiste on 75 astetta.Jos kattilan suurin lämpötila on 80 niin se käy jatkuvasti kastepisteen rajalla eli syöpyy.Nykyajan kattila termostaati on 12 asteen käyntivälillä eli liian pitkä stokeri käyttöön jos maksimi on 80 niin käynnistyminen tapahtuu 68 asteessa.Ennen oli käyntiväli 8 astetta se oli hyvä.
Tämä edellä kerrottu on Danfossin kattilatermostaatin käyntiväli.
Saako lyhyemmällä käyntivälillä en ole kysellyt.
Omassa kattilassa talvella maksimi 88 .
Tuli erittäin kuivaa haketta tänäkin kesänä ,vieriää kuin vilja kun kasasta ottaa.
Rangat kannattaa aina peittää ja korkeille niskasille tekee .

Mulla tuli uuteen kattilaan tuollainen digitaalitermostaatti http://www.wexon.fi/sivu.php?id=236 tuo atr 243 malli ja siinä on 3 astetta tuo käyntiväli ja se on hyvä. Entisessä mekaanisessa Danfossin termostaatissa oli varmaan juuri tuo kahdeksan astetta.
Käyntiväli on tällähetkellä 82-85 astetta.

Todella mielenkiintoinen ,onko tuossa kaksoistermostaatti eli ylilämmön varokatkaisijasehän on pakollinen ?
Mikä oli hinta ?

Joo, se on kaksoistermostaatti, eli sillä voi ohjata kahta laitetta. Tosin tajusin ensin vähän väärin myyntimiehen hehkutuksen sen toiminnasta, eli ei voi yhtäaikaa hallita kahta laitetta vaan pitää kääntää vaihtokytkin käsin. Kun laitoin kattilaan sähkövastuksen varalle, niin luulin että se ei tarvis omaa termostaattia.
Kattila on säätötulen (eli tulimax) ja se sisältyi hintaan. Mutta myyntimiehen mukaan se on n 300e erikseen ostettuna.
Varokatkaisija on, mutta nyt en muista asteita missä katkaisee. Sitten kattilassa on vielä oma kiehuntasuoja.
 

Joo, se on kaksoistermostaatti, eli sillä voi ohjata kahta laitetta. Tosin tajusin ensin vähän väärin myyntimiehen hehkutuksen sen toiminnasta, eli ei voi yhtäaikaa hallita kahta laitetta vaan pitää kääntää vaihtokytkin käsin. Kun laitoin kattilaan sähkövastuksen varalle, niin luulin että se ei tarvis omaa termostaattia. 
Kattila on säätötulen (eli tulimax) ja se sisältyi hintaan. Mutta myyntimiehen mukaan se on n 300e erikseen ostettuna.
Varokatkaisija on, mutta nyt en muista asteita missä katkaisee. Sitten kattilassa on vielä oma kiehuntasuoja.

Siinä sähkövastuksessahan on oma termostaattinsa mukana
Minusta sen pitääkin olla omalla termostaatilla ja omien varokkeiden takana, ihan kattilan ohjauksesta riippumattomana.  Silloin se on rinnakkainen varajärjestelmä, ei järjestelmän ohjaama lisälämpö.

Joo, se on kaksoistermostaatti, eli sillä voi ohjata kahta laitetta. Tosin tajusin ensin vähän väärin myyntimiehen hehkutuksen sen toiminnasta, eli ei voi yhtäaikaa hallita kahta laitetta vaan pitää kääntää vaihtokytkin käsin.

Oliko hehkuva myyntimies oli jostain muusta firmasta kuin Wexonilta? Jos oli, niin kannattaa plärätä Wexonin myyntiluetteloa tai soittaa firmaan suoraan ja kysyä löytyykö SAS:n toivomaa termostaattia.

Lainaus

Joo, se on kaksoistermostaatti, eli sillä voi ohjata kahta laitetta. Tosin tajusin ensin vähän väärin myyntimiehen hehkutuksen sen toiminnasta, eli ei voi yhtäaikaa hallita kahta laitetta vaan pitää kääntää vaihtokytkin käsin. Kun laitoin kattilaan sähkövastuksen varalle, niin luulin että se ei tarvis omaa termostaattia. 
Kattila on säätötulen (eli tulimax) ja se sisältyi hintaan. Mutta myyntimiehen mukaan se on n 300e erikseen ostettuna.
Varokatkaisija on, mutta nyt en muista asteita missä katkaisee. Sitten kattilassa on vielä oma kiehuntasuoja.

Siinä sähkövastuksessahan on oma termostaattinsa mukana
Minusta sen pitääkin olla omalla termostaatilla ja omien varokkeiden takana, ihan kattilan ohjauksesta riippumattomana.  Silloin se on rinnakkainen varajärjestelmä, ei järjestelmän ohjaama lisälämpö.

No, nuukuuksissani ajattelin että sähkövastus ei tarvis omaa termortaattia. Olis säästänyt 150 euroo
Varasysteemiksi se sähkö siinä tuli ja on kyllä tietysti varmempi kun sillä on oma termostaatti, joka toimii kattilatermostaatista riippumatta.
Olishan se tuon kattilatermostaatin kauttakin toiminut, mutta alkuperäinen ajatus sähkön varalla-olosta, ei olisi toiminut. Siis kun pitää käydä kääntämässä vaihtokytkin käsin

Lainaus käyttäjältä: kkk - 03.11.12 - klo:10:36

Joo, se on kaksoistermostaatti, eli sillä voi ohjata kahta laitetta. Tosin tajusin ensin vähän väärin myyntimiehen hehkutuksen sen toiminnasta, eli ei voi yhtäaikaa hallita kahta laitetta vaan pitää kääntää vaihtokytkin käsin.

Oliko hehkuva myyntimies oli jostain muusta firmasta kuin Wexonilta? Jos oli, niin kannattaa plärätä Wexonin myyntiluetteloa tai soittaa firmaan suoraan ja kysyä löytyykö SAS:n toivomaa termostaattia.

Oli säätötulen mies  Näkyhän tuolla olevan vaikka minkälaisia, kun noita sivuja vähän plaraa....

Minä olen ymmärtänyt että tuo kastepistehomma ja 80c minimilämpö tarkoittaa tilannetta että kattilassa on tulet. Mistäs niitä syövyttäviä höyryjä sinne muuten kondensoituisi?

Siiskö kattilan minimilämpötila pitäisi säätää 80 asteeseen?

Lainaus käyttäjältä: mikasep - 02.11.12 - klo:23:17

Minä olen ymmärtänyt että tuo kastepistehomma ja 80c minimilämpö tarkoittaa tilannetta että kattilassa on tulet. Mistäs niitä syövyttäviä höyryjä sinne muuten kondensoituisi?

Siiskö kattilan minimilämpötila pitäisi säätää 80 asteeseen?

Eipä varmaakaan Tuossa kattilan asennusohjeessa sanottiin, että PALUUveden minimi lämpötila on 70 astetta

Olishan se tuon kattilatermostaatin kauttakin toiminut, mutta alkuperäinen ajatus sähkön varalla-olosta, ei olisi toiminut.

Juuri näin  
Ei se vastus paljon hyödytä, jos tulet sammuvat syystä tai kolmannesta ja olet itse reissussa huutsunhemmetissä, eikä ole ketään kytkintä kääntämässä.  150e on aika pieni raha, jos putket jäätyvät

http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/kayttoohjeet/Jaspi_Biotriplex_kayttoohje_0711.pdf

Tuossa Kaukoran ohje kattilan lämpöminimi 75 ja kastepiste on 70.Kattilan pinnoilla on aina karstaa ja siihen kun vettä lisätään on tuloksena rikkihappo ja sekös on nannaa mustalleraudalle.
Savukaasut 150 ,meillä ei tuohon päästä ,mutta piippu on haponkestävää.

Stokerin takatulen syyksi vielä yksi kokemus. Vetomaatti neliöputkella kärventyi alvariinsa ja ovetkin lentelivät silloin tällöin. Valittelin Hannulle että pitäisi olla vähän turvallisempi, kun on tällä mäellä lapsiakin leikkimässä. Hän oli keksinyt, että joissakin tapauksissa pitkä savupiippu antaa liian kovan vedon. Meillä oli rajoitettu savupellillä , mutta ei auttanut. SITTEN LAITAT LIUSKEKIVEN PIIPUN PÄÄHÄN NIIN ETTÄ KOLMASOSA ON TUKITTUNA, JA AVOT ONGELMA POISTUI KERRASTA.
Uskosin että tätä konstia kannattaa kokeilla, ei ole tarvinnut märkää purua heittää kesäisin kun siitä tulee niin julmettu katku koko mäelle.

Stokerin takatulen syyksi vielä yksi kokemus. Vetomaatti neliöputkella kärventyi alvariinsa ja ovetkin lentelivät silloin tällöin. Valittelin Hannulle että pitäisi olla vähän turvallisempi, kun on tällä mäellä lapsiakin leikkimässä. Hän oli keksinyt, että joissakin tapauksissa pitkä savupiippu antaa liian kovan vedon. Meillä oli rajoitettu savupellillä , mutta ei auttanut. SITTEN LAITAT LIUSKEKIVEN PIIPUN PÄÄHÄN NIIN ETTÄ KOLMASOSA ON TUKITTUNA, JA AVOT ONGELMA POISTUI KERRASTA.
Uskosin että tätä konstia kannattaa kokeilla, ei ole tarvinnut märkää purua heittää kesäisin kun siitä tulee niin julmettu katku koko mäelle.

Just noin ,piipussa ei saa olla liian kova veto eikä taas liian heikko ,millä tämän mittaa siinäpä pulma,mutta kantapään kautta oppii.Meilläkin torni alkoi kusemaan sitten pistin uuden sisäputken tiilipiippuun 170mm ja eristin piipun 12 sentin vuorivillalla vesikattoon saakka ulkopuolelta eipä ole kussut sen jälkeen.Savkaasut on meillä alle tuon 150 ,nostettua sen sais kun laittas lattaraudan konventiokuilun yläpäähän.Älkää koskaan muuten ostako kattilaa stokerikäyttöön jossa on konvektiopinnat vaaka asennossa ovat aina täynnä pölyä.

Just noin ,piipussa ei saa olla liian kova veto eikä taas liian heikko ,millä tämän mittaa siinäpä pulma,mutta kantapään kautta oppii.Meilläkin torni alkoi kusemaan sitten pistin uuden sisäputken tiilipiippuun 170mm ja eristin piipun 12 sentin vuorivillalla vesikattoon saakka ulkopuolelta eipä ole kussut sen jälkeen.Savkaasut on meillä alle tuon 150 ,nostettua sen sais kun laittas lattaraudan konventiokuilun yläpäähän.Älkää koskaan muuten ostako kattilaa stokerikäyttöön jossa on konvektiopinnat vaaka asennossa ovat aina täynnä pölyä.

Mittaminen saattaisi onnistua, ainakin tarkkanäköiselle 
http://fi.wikipedia.org/wiki/U-putki
Miksi villaa ulkopuolelle, mikset vermikuliittia hormin ja putken väliin?

En tiedä liittyykö huonoon vai hyvään vetoon, mutta kerran on tuo tomu tai kaasut räjähtäneet tuolla stokerissa. Onneksi tuo kansi ei ollut tiivis, vaan päästi paineet läpi, eikä mitään särkynyt Pitäisköhän tuo kansisysteemi patentoida Että omistais edes yhden patentin