Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 23.05.13 - klo:17:10
-
Juteltiin kollegan kanssa äestysasioista ja hän ei ollut tyytyväinen uudehkon Multivan työsyvyyden hallintaan. Aina saa olla kyttäämässä ja varsinkin pehmeillä mailla haukkaa vaikka kuinka olisi renkaissa leveyttä. Olen aika pitkälle samaa mieltä, koska kumpikin viljellään savisia maalajeja joita on samalla lohkolla montaa eri sorttia. Millään ei tahdo samoilla säädöillä saavuttaa samanlaista tulosta joka puolella. Nykyaikana se pitäisi kuitenkin olla mahdollista, mutta jostain syystä konevalmistajat eivät vaan tahdo asiaa uskoa. Tumen säätyvä rulla oli ja on yksi parhaita maatalouden keksintöjä sotien jälkeisellä ajalla, mutta kun äkeiden valmistus lopetettiin, niin loppui myös säätötekniikan kehitys. Nyt kun kaikilla alkaa olla hienot kiekkovannaskylvinkoneet, niin äestyssyvyyden merkitys korostuu entistä enemmän. Rapidikin on hieno peli, kun sen lyö seiskaan, niin jyvää menee sinne neljään senttiin mainiosti, mutta annas olla kun maalaji on vaihtunut ja tulee pehmeämpi paikka vastaan, niin jo alkaa kone pudota ja siemenet siinä sivussa. On tietysti olemassa autochekkiä ja vastaavaa ongelman hallintaan, mutta minun mielestäni pitäisi paneutua ongelman alkulähteeseen eli siihen, että maan esikäsittely ei ole täysin onnistunut.
Millä ihmeen konstilla nuo äesvalmistajat saisi kiinnostumaan tästä ihan perusasiasta. Väderstad toi Control työsyvyyden säädön äkeeseen, mutta siinä ei käsittääkseni ole vielä omatoimista syvyyden hallintaa mukana. Eli periaatteessa tarvisi olla myös autocheck ja vielä autopilotkin mukana.
-
Kuinka paljon Multiva painuu pehmeässä paikassa? Vai tarkoitaako tuo haukkaaminen jonkin sortin pomppimista?
-
Potilan äjes kulkee tasaseen samaa säädettyä syvyyttä.
Nova Combilla kylveksin kaikki paitti rypsit samalla säädöllä, vannas yksiköitten etupyörien
säätö 5. lovi koneen takaa.
Ei tarvita mitään säätöjä eikä kompensointeja vauhdissa.
-
Kyllähän tuon väderstadinkin äes eli äkeen runko sinänsä ilmeisesti kulkee suunnilleen samassa syvyydessä. Mutta kun tulee kovempi kohta, niin piikit antaa periksi eikä syvyys pysy kun kärjet nousee. Noissa kovimmissa paikoissa tosin ei äkeen rungon laskeminenkaan auta, jotain muuta pitäisi keksiä.
-
Pitää tohon rapidi asiaan kommentoida vaikka luultavasti kommenttini tyrmätään heti... ::) Täytyy nimittäin vähäisellä 250ha rapid kokemuksella sanoa että en ymmärrä miksi monet rapidi kuskit pitävät tuota äestyssyvyyttä niin pirun tärkeänä asiana. Näillä meidän vaihtelevilla maalajeilla joutuu varmasti control säädöllä säätämään työsyvyytttä usein vaikka kuinka tarkasti olisi äestetty, monet lohkot tänä keväänäkin olivat sellaisia joissa mentiin rankalla savikolla työsyvyysmittari juurikin siellä 7 ja 8 paikkeilla lähes jyräpyörät ilmassa ja toisessa päässä lohkoa mentiin työsyvyysmittari nollassa ja vielä meinasi sukeltaa turhan syvään. Ei näin vaihtelevissa olosuhteissa mitenkään pystytä äestämään niin tarkasti ettei työsyvyyttä joutuisi säätämään. Autochekillä tai autopilotilla varustettua rapidia en ikinä ole kokeillut vaan on menty täysin pelkän control säädön varassa joka on mielestäni täysin riittävä vaikka olisi äestetty kuinka epätasaisesti kunhan joskus jaksaa poistua ohjaamosta ja käydä tarkastamassa työsyvyyden.
-
Tume Nordic äkeiden uudemmassa mallistossa oli joku mekaaniseen maapyörään perustuva automaattinen työsyvyyden säätö joka kuulemma olisi ollut hyvinkin toimiva. Ei omia kokemuksia mutta kellä moisia ihmeitä on ajossa ollut niin kertoivat järjestelmän toimineen milteipä oivallisesti.
-
Täysin samaa mieltä kuin massikka_mies!
-
ei ymmärrä että miksi äestys pitäisi olla senttipeliä...
-
ei ymmärrä että miksi äestys pitäisi olla senttipeliä...
:)
-
äestyssyvyys merkkaa kaikista eniten kun rippottelee laahavantaalla savimaahan.
-
ei ymmärrä että miksi äestys pitäisi olla senttipeliä...
Savimailla näin on.
-
äestyssyvyys merkkaa kaikista eniten kun rippottelee laahavantaalla savimaahan.
Just näin. Huolimattomalla muokkauksella saa helposti savimaalla kasvustot pilattua jo alkuunsa.
-
joo no se onkin vissiin eri homma, 0 ha savikkoa 8)
-
Ennenvanhaan äestettiin savikoilla äkeillä, joiden työsyvyyden säätö perustui varpajyrien kannatukseen ja kylvinkoneissa oli laahavantaat. Jotenkin silloinkin vaan pärjättiin, paras mies piti laittaa äestämään ja lohkot ajettiin maalajien mukaan äestä välillä säätäen. Nykyiset pyörä-äkeet pitävät muokkaussyvyyden vakiona noin sentin tarkkuudella, joka onkin mielestäni täysin riittävä.
Perimmäisenä ongelmana aiheessa on ilmeisesti Rapidin jatkuva säätämisen tarve. Joskus kyseistä konetta kokeiltuani tiesin Rapidin olevan itselleni täysin sopimaton, koska Control säätöä joutui käyttämään säiliöiden täyttöasteen ja maalajin mukaan laidasta laitaan, koneeseen ei voinut luottaa lainkaan.
Onneksi on kylvinkoneita joissa työsyvyydensäätö on vakiona.
-
Mitenkäs Multivan pian kymmenen vuotta sitten lanseeraama maatutkaan tms. perustunut aktiivinen työsyvyyden säätö? Pääsikö siitä syntymään kokemuksia, vai onko edelleenkin ohjelmassa?
-
Mihinkäs unohtui se Multivan ultaääni-työsyvyysmittari jos vouhotettiin reilu 10 vuotta sitten KM:ssä?
VM:llä kun kylvää muokattuun niin joutuu aisasylinterillä säätämään syvyyttä aika paljonkin. Omaan tein tälle keväälle Control-tyyppisen osoittimen mistä näkee koneen asennon, helpottaa suuresti vauhdissä säätämistä. Kannatuspyörien säätöön en ole vielä ikinä viljan kylvössä koskenut. Samanlainen osoitin pitäis vielä tehdä äkeeseen (Väderi) vaikka aika hyvin on oppinut jo katsomaan piikin syvyyden kopista. Jonkun verran helpotti äestämistä tuon VM:n hankkiminen, ei tartte pelätä että jää liian matalaksi muokkaus mutta liian syvään ei tietysti edelleenkään saa mennä.
-
Ennenvanhaan äestettiin savikoilla äkeillä, joiden työsyvyyden säätö perustui varpajyrien kannatukseen ja kylvinkoneissa oli laahavantaat. Jotenkin silloinkin vaan pärjättiin, paras mies piti laittaa äestämään ja lohkot ajettiin maalajien mukaan äestä välillä säätäen. Nykyiset pyörä-äkeet pitävät muokkaussyvyyden vakiona noin sentin tarkkuudella, joka onkin mielestäni täysin riittävä.
Perimmäisenä ongelmana aiheessa on ilmeisesti Rapidin jatkuva säätämisen tarve. Joskus kyseistä konetta kokeiltuani tiesin Rapidin olevan itselleni täysin sopimaton, koska Control säätöä joutui käyttämään säiliöiden täyttöasteen ja maalajin mukaan laidasta laitaan, koneeseen ei voinut luottaa lainkaan.
Onneksi on kylvinkoneita joissa työsyvyydensäätö on vakiona.
Suurin piirtein yllä mainitusta syystä luovuin rapidista ja siirryin muutamia vuosia sitten takaisin laahavannaskoneeseen. Maalajivaihtelun lisäksi ongelmana oli lannoitteiden sijoittaminen: savikoilla rapidin lannoitevantaat muokkasivat kylvöpohjan pilalle ja jos lannoitteen jätti pintaan, seurasi kevätkuivuudessa kituliaita oraita. Kevätmuokkauksen määrä tietysti kasvoi jonkin verran vaihdon seurauksena, mutta sekin vaihtelee vuosittain. Joinakin vuosina pääsee tosi helpolla, sitten on niitä vuosia jolloin kaikki äestävät hampaat kalisten. Satotaso nousi varsin merkittävästi laahavannaskoneeseen siirtymisen jälkeen.
Totuuden nimissä on kyllä pakko sanoa, että niitäkin isäntiä on, jotka osaavat kylvää Rapidilla meikäläismallisilla maalajeilla. Mutta meillä homma ei oikein toiminut, liekö sitten syynä ylenpalttinen vaatimustaso vai yksinkertaisesti tekninen tyhmyys ???
Mitä äkeiden muokkaussyvyyden hallintaan tulee niin kyllä pyörä-äestä joutuu välillä vauhdista nostelemaan jottei ihan kiinan asti muokkaisi. Hyvä apuvälinen tässä voisi olla kunnollinen traktorin koppiin näkyvä syvyyden osoitinnäyttö äkeessä (nimimerkillä muutaman vuoden vanha Väderstad).
-
Ultraääni mittari toimi hyvin - piirrustuslaudalla. Ymmärtääkseni ongelma oli sijoituspaikka, piikeissä kuohuva multa teki mittaustuloksesta epätarkan. Nykyinen käytäntö jossa pääsylinterin liike rajoitetaan mekaanisesti on kokolailla idioottivarma, se ei
falskaa, niinkuin hydrauliikkaan nojaava systeemi tuppaa tekemään. Kun malttaa vielä kalibroida ( suuren ja näkyvän)
näyttöasteikon kerran kylvöjen aikana, sitä mukaa kun kärkilaput kuluvat niin hyttiin saa melko tarkkaa tietoa työsyvyydestäkin. Ainoa akilleen kantapää tässä on renkaiden uppoaminen maaperään, sieltä se virhemarginaali syntyy.Ja juuri sitä piti ultraäänimittarilla poistaa.
-
Ultraääni mittari toimi hyvin - piirrustuslaudalla. Ymmärtääkseni ongelma oli sijoituspaikka, piikeissä kuohuva multa teki mittaustuloksesta epätarkan. Nykyinen käytäntö jossa pääsylinterin liike rajoitetaan mekaanisesti on kokolailla idioottivarma, se ei
falskaa, niinkuin hydrauliikkaan nojaava systeemi tuppaa tekemään. Kun malttaa vielä kalibroida ( suuren ja näkyvän)
näyttöasteikon kerran kylvöjen aikana, sitä mukaa kun kärkilaput kuluvat niin hyttiin saa melko tarkkaa tietoa työsyvyydestäkin. Ainoa akilleen kantapää tässä on renkaiden uppoaminen maaperään, sieltä se virhemarginaali syntyy.Ja juuri sitä piti ultraäänimittarilla poistaa.
Onneksi multivassa on mekaaninen toppari kun sylinterit päästää painetta toiselle puolelle esim siirtoajossa ::)
-
Onko se kuitenki niin että jos lohkolla maalaji vaihtuu kevyempään ja siellä muokkaus tulee hieman syvempään, niin orastuu kuitenkin nopeemmin??? :o
-
Hommaa tasojyrsimen niin alkaa tulla tasaista kylvöpohjaa tasasyvyyteen. Sitten tietysti kylvökone samaan jonoon, niin saa kylvää koko koneen leveydeltä samalla tavalla muokattuun maahan.
-
Multiva ja kaikki nykyiset pyörä-äkeet muokka tasan siihen syvyyteen kuin ne on säädetty, siis suhteessa pyöriin. Kun traktorin ja sitä mukaa äkeen keskilohkon telistö painuu maan pehmeyden johdosta niin toki tallaamattomaan nähden työsyvyys muuttuu. Ihan maalaisjärjellä voi tajuta että pehmeässä se kiekkokone menee alle sen äestyssyvyyden koska maa ei tarjoa vastusta riittävästi eli ongelma on lähinnä kylvimessä eikä äestyksessä kuten kylmis yrittää uskotella. Pehmeässä on aivan sama onko se siemen 2 tai 4 cm, se itää kuitenkin, kovassa muokatussa savikossa ei mikään idä alle 4 cm. Kylvön säädöt tehdään aina kovimman maan mukaan (savi eri muodoissaan ) koska kevyemmissä maissa riittää aina kosteus ja sillä kylvösyvyydellä ei ole juurikaan merkitystä itämisen kannalta. Oraiden pintaantulo mahdollisimman nopeasti verrattuna naapureihin ei ole oleellista vaan se millaisen alun taimi saa ravinteiden oton kannalta. Olen äestänyt maita laidasta laitaan ja lohkoja joilta löytyy maalajeja lähes koko Suomen tarjoama kirjo eikä vielä ole tullut vastaan lohkoa jossa äestyssyvyys olisi nykyaikaisella äkeellä oleellisesti muuttunut niin että se olisi kasvin kannalta oleellisesti itämiseeen mitään vaikuttanut. Hyvä kylvöpohja tehdään syksyllä, olipa muokkaustapa mikä tahansa tai vaikka suorakylvö. On totta että äesmies on se muokattun viljelytapaan liittyen kevättöiden tärkein linkki mutta jos kylväjälle on tärkeämpää radion kuuntelu kuin työn tekeminen ei sillä äestykselläkään mitään merkitystä ole, hyvä kylvöpohja menee hukkan kun kylväjä viisveisaa mitä takana tapahtuu, kunhan säiliöt tyhjenee ja hehtaareja kertyy mahdollisimman nopsaan tahtiin ja lopulta epäonnistumiset voi laittaa joko äesvalmistajien tai äestäjien piikkiin. Jännää on se miten kylvöä aina mainostetaan, kylvökoneita aina vertaillaan ja siitä hehkutetaan että kylvin niin ja niin paljon ja kuitenkin orastumisen kannalta se kylvö on kaikista vähäpätöisin homma, tietysti tarvi kylvää jotta jotain tulee mutta kaikki hyvän itämisen ja taimiston kannalta merkittävä on tehty jo ennen kylväjää.
-
En mää oo jaksanu kiinnittää paljon huomiota kuinka syvällä se karhi siellä kulkee ;D
Mahdollisimman vähällä raapimisella kovilla mailla tietenkin niin säästyy karhi ja traktori. Nevalla menee missä menee, niillä on monesti kylläkin rullakarhi käytössä.
Heinä kasvaa aina kun se vaan painetaan maahan jyrällä. Kaura kasvaa aivan tarpeeksi hyvin pintalevityksellä ja karhimultauksella.
-
hyvää yhteenvetoa.
kyl mää saan ainakin omilla savikoillani tasasemmat oraat lautasmuokattuun tai kultivoituun kuin kynnettyyn. siksi suosin niitä. myös kevätkosteus on jotenkin pidempään turvassa.
alueella on nytkin paljon epätasaisia oraita kynnöksillä (jotka toki tämän sateen jälkeen tasoittuu). toki kyntämistäkin on niin erilaista ja savimaita myös.. huono kyntö kapiseen saveen syksyllä ni vaikee on tosiaan keväällä korjata millään vempeleellä.
siihen yhdyn, että rapidilla apulanta jää liian pintaan. jos laittaa syvälle ni mustaa nousee ja muokkauspohjan tasaisuus saa kyytiä.
-
Onko se kuitenki niin että jos lohkolla maalaji vaihtuu kevyempään ja siellä muokkaus tulee hieman syvempään, niin orastuu kuitenkin nopeemmin??? :o
Keveillä mailla tuuma on pienin mittayksikkö.
Onneksi aitosavea on vain 3-4% pelloista. Se on niin vähän että en viitsi edes yrittää saada niitä paikkoja kasvamaan ;D Sato noissa kohdissa on aina puolet siitä mitä muuten tulee. Eli jos savikohdasta tulee vaikka 3 tonnia/ha niin vierestä tulee 6 tonnia samoilla säädöillä ja panostuksilla.
-
kyl mää saan ainakin omilla savikoillani tasasemmat oraat lautasmuokattuun tai kultivoituun kuin kynnettyyn. siksi suosin niitä. myös kevätkosteus on jotenkin pidempään turvassa.
Kultivoidussa muutenkin riittää kuivana kasvukautena paremmin kosteutta kuin kynnetyssä tai jo alkutilanteeltaan täysin mahdottomassa, kyntöauroilla tehdyssä loukikossa. Kunnon kevytmuokkari jättää savilla lähes aina myös kynnettyä tasaisemman jäljen, joten kevätkosteus on tasaisemmalla korkeudella ja tasaisen, matalan kylvöalustan tekeminen on helpompaa. Jos kynnetyllä on korkeuseroa viilunharjalta viilujen välin vaikkapa kymmenen senttiä, niin eikö silloin pitäisi äestyssyvyyden olla vähintään viisi senttiä ennen kuin edes voi kuvitella saavansa tasaisen alustan.
Millaisia eroja Kylmis & kumpp. tässä nyt kritisoi? Tuo mitä edellä on sanottu kevyemmistä maista tai kohdista pitää täysin paikkaansa. Niillä muokkaus- ja kylvösyydellä ole ei niin suurta merkitystä kuin savilla.
-
Onko se kuitenki niin että jos lohkolla maalaji vaihtuu kevyempään ja siellä muokkaus tulee hieman syvempään, niin orastuu kuitenkin nopeemmin??? :o
Kyllä se näin tahtoo olla.
-
Minun mielestäni pehmeissä paikoissa äes lähtee uppoamaan leveästä rengastuksesta huolimatta. Äestä ei voi säätää yksiselitteisesti kovimman maalajin mukaan, koska se kovin maalaji voi olla niin tiukkaa, että edes Multiva ei siihen tahdo purra. Sama ongelma tulee rapidin kanssa, että jos kovassa paikassa lisäät syvyyttä, tavoitellessasi siemeniä syvemmälle, niin se kolahtaa pahasti lohkon pehmeämmillä osilla. Minä en enää kylvinkonetta pahemmin säätele, vaan keskityn esimuokkauksen laadukkaaseen tekemiseen. Kylvinkoneessa asetus yleensä 6-8, vastaten 3-5cm. Rypsi 6:sta, ohra, vehnä 7:aa ja kaura 8:a. Jos äestyksen saa kohdilleen, niin kylvöjälki on hyvää. Silloin kun molemmat säiliöt ovat ihan lopussa, huomaa, että siemenet ei mene ihan vaon pohjalle. Ainoat poikkeukset noihin perussäätöihin teen pehmeissä paikoissa eli konetta hiukan nostatetaan, kun kone painuu tai vannas lähtee uppoamaan.
Tuo vastapaine teoria ansaitsee pari sanaa. Olen samaa mieltä, että maalaji vaikuttaa vantaan uppoamiseen. Tuo ei ole pelkästään kiekkovantaan tai kylvinkonemerkin ominaisuus vaan sama ongelma tulee laahavantaallakin, jos se on oikeaoppisesti viritetty kovalle savelle. Minulla ei ole enää mielikuvia asiasta, mutta kollegani vaihtoi kokeilun jälkeen laahavannaskoneen pois sillä perusteella, että hän ei saa sitä järkeviin säätöihin, kun pehmeissä paikoissa vannas jaksaa upota liian syvälle. Paremmin säädöissään pysyvä kiekkokone oli hänen mielestään parempi. Ehkä tässäkin tapauksessa äestys ei ollut kohdillaan vaan olisi pitänyt mennä enemmän pinnasta, jotta vantaalla ei olisi ollut mahdollisuutta upota niin helposti.
Kaikesta huolimatta ihmettelen, että äkeen muokkauksen valvontaan ei ole lähdetty kehittämään parempaa tekniikkaa. Edelleen olen sitä mieltä, että Tume oli aikoinaan oikeilla jäljillä, kun kehitti sen äkeen korkeudensäätöön vaikuttavan rullan. En minä lähde siitä kiistelemään, jos joku on sitä mieltä, että ilmoitusluontoisesti voi todeta, että äes ei voi upota. Eihän kimalainenkaan voi kai lentää. Joka äijä tietää itse parhaiten omat peltolohkonsa ja myös ne tarpeet joita vaikka äestyksessä tarvitaan. Se kai lienee sanomattakin selvää, että kylmis tutkii miten hän äestää ja tonkii rapidin kylvöjälkeä lohkokohtaisesti vähintäänkin riittävästi. Se on myönnettävä, että olen tietyissä asioissa perfektionisti ja täydellisyyden tavoittelija, mutta ei siitä sen enempää :D
Pehmeitä maita on esimerkiksi erittäin ruokamultaisia savikoita, joissa maan käsittely kuivattaa muokkauskerroksen herkästi. Kaikki pehmeät maat eivät ole helposti idättävää kukkamultaa, joten kevätmuokkaus ei saa sellaisillakaan lohkoilla epäonnistua. Näitä maalajeja ja niiden käyttäytymistä on vaikea tässä kuvailla, enkä tiedä onko se edes tarpeellista.
Nyt kun Väderstad on tuonut äkeeseen control työsyvyyden säädön, niin ehkä tulevina vuosina myös autocheck ja autopilot lisätään siihen. Sitten minulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa Multiva siihen :)
-
Äkeeseen pitäisi laittaa telat ???
-
Tai ponttoonit. ???
-
Hyvin toimii työsyvyyden hallinta kun on varpajyrä edessä ja takana jonka varassa äes kulkee... Ei tietenkään savimailla paras vaihtoehto, mutta toimii näillä meidän hieta/turvemailla ja olkisen kuivapaskan muokkauksessa oikein hyvin.
-
Äkeeseen pitäisi laittaa telat ???
Kongskilden äkkeisä oli 70-luvulla jallaukset. Tässä saatetaan kertoa siitä.
http://www.bondbloggen.fi/wp-content/uploads/epub-tmp/epub_under_construction/OEBPS/main_content.html
Tai sitten ei, on siinä ainakin paljon sanoja.
-
Tivessäkin oli jalakset. Sitten oli sellainen veivi, jolla pystyi säätämään kuinka korkealla jalakset kulkivat maasta. ::)
-
Minun mielestäni pehmeissä paikoissa äes lähtee uppoamaan leveästä rengastuksesta huolimatta. Äestä ei voi säätää yksiselitteisesti kovimman maalajin mukaan, koska se kovin maalaji voi olla niin tiukkaa, että edes Multiva ei siihen tahdo purra.
Tuo vastapaine teoria ansaitsee pari sanaa. Olen samaa mieltä, että maalaji vaikuttaa vantaan uppoamiseen. Tuo ei ole pelkästään kiekkovantaan tai kylvinkonemerkin ominaisuus vaan sama ongelma tulee laahavantaallakin, jos se on oikeaoppisesti viritetty kovalle savelle. Minulla ei ole enää mielikuvia asiasta, mutta kollegani vaihtoi kokeilun jälkeen laahavannaskoneen pois sillä perusteella, että hän ei saa sitä järkeviin säätöihin, kun pehmeissä paikoissa vannas jaksaa upota liian syvälle.
Jos edes Multiva ei meinaa oikeaan tai riittävään syvyyteen, niin sitten maan rakenne on pielessä. Äes on kumminkin riittävän painava ja markkinoilla olevista joustopiikkiäkeistä Multivan piikien pitäisi vähiten korkeussunnassa periksi. Jos se kovempi alue on kohtuullisen suuri, niin voihan sen äestää ensin kertaalleen suuremmalla piikkipaineella ja sitten vähentää painetta, kun alkaa äestämään koko aluetta se pehmeä mukaanlukien. Kokkareet kyllä hienontuvat ladalla tai renkaan alla, jos ovat ylipäätään hienontuakseen.
Jos laahavantaan saa pehmeässä uppoamaan liian syvälle savikon säädöillä, on todennäköisesti tosiaan äkeellä töpeksitty. Tai vantaiden painotus on ihan liian suuri tai vantaat jäykistyneet. Kiekkovantaat selviävät kaikenlaisista kasvinjätteitä paremmin ja niiden pitäisi ymmärtääkseni upota helpommin maahan. Varsinaisena syynä koneen vaihtamiseen on tainnut olla jotain muutakin kuin laahavantaan uppoaminen.
Itse en usko oikein noihin automaattisäätöihin. Sitten kun tai jos säätölaitteiston nivelet kuluvat, jäykistyvät ja anturien lasit himmenevät sekä likastuvat, niin syvyyden säätäminen saattaa olla aika mielenkiintoinen ja aikaa vaativa projekti...
Nyt taitaa Kylmis hienostellla liikaa ja hakea täydellisyyttä väärässä paikassa ::) Sitten jos oikein tasainen muokkaussyvyys toisi kaksi kertaa nykyistä pidemmät tähkät, niin sitten alkaisi asia kiinnostamaan ihan toisella lailla...
-
Tivessäkin oli jalakset. Sitten oli sellainen veivi, jolla pystyi säätämään kuinka korkealla jalakset kulkivat maasta. ::)
Juu, niin oli. Oikein monipuolinen veivi. Jalakset olivat myös aikoinaan Väderstadin äkeessä. Eipä tule moisia kivirekiä ikävä... ja muistaakseni jalaksetkin upposivat syvemmälle hietamaalla kuin savimaalla. Joten pitäisiköhän äkeeseen hommata paripyöriä tai lisätelejä... :P
-
Minä en enää kylvinkonetta pahemmin säätele, vaan keskityn esimuokkauksen laadukkaaseen tekemiseen. Kylvinkoneessa asetus yleensä 6-8, vastaten 3-5cm.
Mää vähä ihimettelen vähästä säätöhalukkuuttas.
Ainoat poikkeukset noihin perussäätöihin teen pehmeissä paikoissa eli konetta hiukan nostatetaan, kun kone painuu tai vannas lähtee uppoamaan.
No tulihaa se sieltä =)
Pehmeitä maita on esimerkiksi erittäin ruokamultaisia savikoita, joissa maan käsittely kuivattaa muokkauskerroksen herkästi.
Meilläpäin pehemiät maat on turvemaita, soita. Tuommoset multavat savikot laskemma koviksi maiksi =)
Tännään viimeks työn alla oli lohko, missä piti kylyvösyvvyyttä sääjellä 4 pykälää ees taas. Turvemaata ja "savikkua" samalla suoralla.
Koko kevvään aikana viisari on osotellu lukemien 3 ja 12 välillä kaikkia välinumeroita.
-
Murtolassa on auto nordic http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=105&pid=3844#top_display_media
-
Murtolassa on auto nordic http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=105&pid=3844#top_display_media
Perjaatteessa toi systeemi taitaa olla uskottavin ja toimivin realiaikainen korkeudensäätö. Jotenkin sähköset heristimet ei oikein vakuuta.
-
Eikai noita kukaan viitti tehä, isoilla merkeillä ei kiinnosta jonkun suomalaisen ketämaan savikkopellen millintarkat äestyssyvyydet ja kotimaiset eivät vaan jaksa/osaa 8)
Laita kylmis vanha nostolaitepotilas skännän tyyliin. Valtuun paripyörät taakse ja nostolaitteet vaan oikealle korkeudelle. Vielä kun hankit sellaisen hienouden kuin hydraulinen työntövarsi, niin johan pysyy syvyydet kohdallaan ;)
-
Fiskars Ässässäkin oli jalakset.
Ne oli tosin kiinteät, työsyvyys säädettiin piikkiakseleita kallistamalla.
Huomenna sellaisella olisi tarkoitus äestää, jos kylvettäisiin puutarhamaahan lisää hernettä.. :D
-
Savimaalla äestäjä määrää pitkälti satotason. Kylväjä saa tehdä aika hirmuiset kylvövirheet, ennenkuin pääsee samaan sadonpudotukseen. Kokeneenkin äestäjän on melko usein jalkauduttava tutkimaan äestyssyvyyttä. Pahin virhe on liian syvä muokkaus. Silloin on senvuoden peli menetetty. Riittävän leveä äes verrattuna veturiin ehkäisee jonkinverran tuota virhettä. Liian matalan pystyy korjaamaan, mutta pohjamaa tiivistyy turhaan ja pinta saattaa tulla liian hienoksi. Asiansa osaavan äesmiehen jäljiltä ei kylväjän tarvitse tehdä muutakuin kylvää.
-
Omat maat 95% savikoita ja ne muut ovat luonnonhoitopeltoa enkä näe työsyvyyden vaihtelua omissa maissa ongelmana. Tällä hetkellä äkeenä 5m Potila Master ajalta ennen lappulatoja ja sivulohkoissa veivisäätö eikä teliä. Eniten olen kaivannut kunnon säätöjä jälkiäkeeseen ja selkeää mittaria millon sivulohkot ovat balansissa. Jälkiäes lauttaa vähän kosteassa kultivoitua sänkeä kunnes nousee ylös. Juuri tänään rypsipeltoa matalaan äestettäessä tuli "kaljuja" läikkiä. Säädöt mielestäni loivimmalla. Pitäisi olla Väderstadin vanttiruuvisäätö eikä mitään tappi reikään ja sokka perään räpellystä.
Kyllä äkeitä taidetaan tehdä pääasiassa kopioimalla muita ja menemällä muodin mukaan välittämättä todellisesta säädettävyydestä puhumattakaan käyttöohjeista niihin olemattomiin säätöihin. Vai ovatko tämän hetken myyntimallit joka saralla edellä 10v vanhoja? Ainakin hinnat ovat kehittyneet.
-
Entä jos se vain ei osaa??? :o
-
Entä jos se vain ei osaa??? :o
Täysin mahdollista ;)
-
Kyllä äkeitä taidetaan tehdä pääasiassa kopioimalla muita ja menemällä muodin mukaan välittämättä todellisesta säädettävyydestä puhumattakaan käyttöohjeista niihin olemattomiin säätöihin. Vai ovatko tämän hetken myyntimallit joka saralla edellä 10v vanhoja? Ainakin hinnat ovat kehittyneet.
Eipä noissa viimeiseen 10 vuoteen ole mitään edistystä tullut. Itsellä on Väderstad ajalta ennen crossboard-lataa enkä kevyiden maiden viljelijänä ymmärrä miksi ei kunnon lataa ole enää saatavana. Muokkausvaikutusta en ladalta kaipaa ja 100 % hydraulisella ladalla saa kerättyä enemmän maata eteen epätasaisuuksien tasaamiseksi. Uusin tulokas Parko on kopioinut ladankin muita huonommin ja lappuja on alle 50 % työleveydestä.
-
Tivessäkin oli jalakset. Sitten oli sellainen veivi, jolla pystyi säätämään kuinka korkealla jalakset kulkivat maasta. ::)
Meitin tivessä veivillä säädettiin piikkejä.
-
Tivessäkin oli jalakset. Sitten oli sellainen veivi, jolla pystyi säätämään kuinka korkealla jalakset kulkivat maasta. ::)
Meitin tivessä veivillä säädettiin piikkejä.
Sellaiseksi se säätö oli ilmeisesti tarkoitettu, mutta kovassa maassa säätö vaikutti ainoastaan äkeen korkeuteen maasta.
-
Tivessäkin oli jalakset. Sitten oli sellainen veivi, jolla pystyi säätämään kuinka korkealla jalakset kulkivat maasta. ::)
Meitin tivessä veivillä säädettiin piikkejä.
Sellaiseksi se säätö oli ilmeisesti tarkoitettu, mutta kovassa maassa säätö vaikutti ainoastaan äkeen korkeuteen maasta.
--tää oli päivän paras.Olen muuten tuommoisella Tivellä joskus muinoin äestänyt.2,5m ja Valmet 361D. 8)
-
Hei...
Me voitais Kylmiksen kanssa kehittää semmoinen äkeen,lautasmuokkarin yms.aktiivisäätö....vai mitä?
Olen asiaa kans joskus miettinyt kun pellot ei ihan pöytää ole niin jo töyryt ja notkot aiheuttaa työsyvyysvaihtelua,maalajien vaihtumisesta puhumattakaan...
-
Onko täällä oikeasti joku muukin sitä mieltä, että se äestyssyvyys vaihtuu...
Olen järkyttynyt...
Yksinkertaisimmillaan jo pelkkä osoitinratkaisu auttaisi aika paljon. Säätö jäisi kuskin tehtäväksi. Kollegalla oli sellainen apupyörä, jossa oli viisari kiinni. Sitä seuraamalla pystyi tekemään johtopäätöksiä. En tiedä saisiko Tumen rullaa istutettua muihin merkkeihin kovin helposti. Siitä olen varma, että osat ne kyllä suostuu tekemään rahaa vastaan. Onko Koivumäellä jotain ideoita?
-
Eikai noita kukaan viitti tehä, isoilla merkeillä ei kiinnosta jonkun suomalaisen ketämaan savikkopellen millintarkat äestyssyvyydet ja kotimaiset eivät vaan jaksa/osaa 8)
Kyl ne vaan jaksaa ja osaa. Et varmaan tiennyt, että sen eteläisimmän kotimaisen suunnitteluosasto johtoryhmää myöten taitaa äestää keväässä enemmän mitä tavallinen käyttäjä.
Jaa nii tekeekö se väderstadkin muka jotain "äkeitä"... :o
-
Ei kiinnosta.
Jos ne johtokuntaa myöten ajaa niillä, niin miksei ne sitten tee itselleenkin sopivaa karhia jos se oikeasti on niin tarkkaa sen syvyyden kanssa?
Väderstaadi on paras vaihtoehto täällä pohjoisessa missä ei kivisavikkoja ole. Piikit kestävät ikuisuuden ja jälki on varsin hyvää.
-
Onko täällä oikeasti joku muukin sitä mieltä, että se äestyssyvyys vaihtuu...
Olen järkyttynyt...
Yksinkertaisimmillaan jo pelkkä osoitinratkaisu auttaisi aika paljon. Säätö jäisi kuskin tehtäväksi. Kollegalla oli sellainen apupyörä, jossa oli viisari kiinni. Sitä seuraamalla pystyi tekemään johtopäätöksiä. En tiedä saisiko Tumen rullaa istutettua muihin merkkeihin kovin helposti. Siitä olen varma, että osat ne kyllä suostuu tekemään rahaa vastaan. Onko Koivumäellä jotain ideoita?
--Ideoita on paljonkin ;D.Osa jopa liittyy tähän aiheeseen..toteuttaminen onkin sitten aina toinen juttu...
--pitääpä koettaa vähän jäsennellä..
-
Onko täällä oikeasti joku muukin sitä mieltä, että se äestyssyvyys vaihtuu...
Olen järkyttynyt...
Yksinkertaisimmillaan jo pelkkä osoitinratkaisu auttaisi aika paljon. Säätö jäisi kuskin tehtäväksi. Kollegalla oli sellainen apupyörä, jossa oli viisari kiinni. Sitä seuraamalla pystyi tekemään johtopäätöksiä. En tiedä saisiko Tumen rullaa istutettua muihin merkkeihin kovin helposti. Siitä olen varma, että osat ne kyllä suostuu tekemään rahaa vastaan. Onko Koivumäellä jotain ideoita?
--Ideoita on paljonkin ;D.Osa jopa liittyy tähän aiheeseen..toteuttaminen onkin sitten aina toinen juttu...
--pitääpä koettaa vähän jäsennellä..
Piikinkärjen sijaintihan se pitäisi tietää, osoitintikku kärkilapun kiinnitysmutterin alle ja toinen osoitin osoittamaan äkeen rungon sijainti maahan nähden ja näitten tulos näkymään käyttäjälle ja kertomaan ainoastaan muokkaussyvyys...
-
Tänä vuonna on aukkoisia oraita sekä takapyöräkoneilla että vanhanajan koneilla kylväneillä. Pääsääntöisesti vaaleilla savi- ja savihiesumailla.
Pehmeät multamaat, kosteat mettänreunat ja hiekkarinteet ovat jo tuulessa lainehtivalla viljalla. Ihan sama onko 3 cm:iin vai 10cm:iin laitettu.
En paljon äestämiseen pysty keksimään muutoksia, jos jauhemainen kuiva multa ulottuu etusormen tyveen ja siitä eteenpäin kuiva valkoinen kova savi, kuin tienpohja ja kylvettyjä jyviä löytyy siitä kovalta tasolta ja purressa paukahtaa kuiva jyvä poikki.
-SS-
-
Jos ostaisi vanhan Belaruksen, jossa 2-toiminen nostolaite. Saisiko sillä painettua äkeen täsmälliseen syvyyteen ???
-
Väderstaadi on paras vaihtoehto täällä pohjoisessa missä ei kivisavikkoja ole. Piikit kestävät ikuisuuden ja jälki on varsin hyvää.
Pätee myös täällä Kymijoen itäpuolella.
-
Jaa nii tekeekö se väderstadkin muka jotain "äkeitä"... :o
Kyllä ne vaan tekee, täälläkin muutamalla vaihtunut tälle keväälle väderstad, kun ei ketämiesten tekemät tuntunu kestävän kahta kevättä enempää :o
-
Jos ostaisi vanhan Belaruksen, jossa 2-toiminen nostolaite. Saisiko sillä painettua äkeen täsmälliseen syvyyteen ???
--varmaan saa painettua.Mutta mitäs sitten?Ketä tuo paikalle voimakoneen millä yhdistelmää liikutetaan?
-
Tänä vuonna on aukkoisia oraita sekä takapyöräkoneilla että vanhanajan koneilla kylväneillä. Pääsääntöisesti vaaleilla savi- ja savihiesumailla.
Pehmeät multamaat, kosteat mettänreunat ja hiekkarinteet ovat jo tuulessa lainehtivalla viljalla. Ihan sama onko 3 cm:iin vai 10cm:iin laitettu.
En paljon äestämiseen pysty keksimään muutoksia, jos jauhemainen kuiva multa ulottuu etusormen tyveen ja siitä eteenpäin kuiva valkoinen kova savi, kuin tienpohja ja kylvettyjä jyviä löytyy siitä kovalta tasolta ja purressa paukahtaa kuiva jyvä poikki.
-SS-
Puhtaat hiesut on tänä vuonna yhtä hiekkalaatikkoa. En tiedä minkälaisen sademäärän ne tarvisivat, jotta kasvu lähtee liikkeelle.
-
Tänä vuonna on aukkoisia oraita sekä takapyöräkoneilla että vanhanajan koneilla kylväneillä. Pääsääntöisesti vaaleilla savi- ja savihiesumailla.
Pehmeät multamaat, kosteat mettänreunat ja hiekkarinteet ovat jo tuulessa lainehtivalla viljalla. Ihan sama onko 3 cm:iin vai 10cm:iin laitettu.
En paljon äestämiseen pysty keksimään muutoksia, jos jauhemainen kuiva multa ulottuu etusormen tyveen ja siitä eteenpäin kuiva valkoinen kova savi, kuin tienpohja ja kylvettyjä jyviä löytyy siitä kovalta tasolta ja purressa paukahtaa kuiva jyvä poikki.
-SS-
Laahavantailla sentään säädylliset oraat. Kiekoilla ja erítyisesti Rapideilla jälleen kerran surkeimmat oraat kynnöksiin.
-
Tänä vuonna on aukkoisia oraita sekä takapyöräkoneilla että vanhanajan koneilla kylväneillä. Pääsääntöisesti vaaleilla savi- ja savihiesumailla.
Pehmeät multamaat, kosteat mettänreunat ja hiekkarinteet ovat jo tuulessa lainehtivalla viljalla. Ihan sama onko 3 cm:iin vai 10cm:iin laitettu.
En paljon äestämiseen pysty keksimään muutoksia, jos jauhemainen kuiva multa ulottuu etusormen tyveen ja siitä eteenpäin kuiva valkoinen kova savi, kuin tienpohja ja kylvettyjä jyviä löytyy siitä kovalta tasolta ja purressa paukahtaa kuiva jyvä poikki.
-SS-
Puhtaat hiesut on tänä vuonna yhtä hiekkalaatikkoa. En tiedä minkälaisen sademäärän ne tarvisivat, jotta kasvu lähtee liikkeelle.
Sää kupeksit kylvöjen kanssa. Kevätkosteus meni.
-
Tänä vuonna on aukkoisia oraita sekä takapyöräkoneilla että vanhanajan koneilla kylväneillä. Pääsääntöisesti vaaleilla savi- ja savihiesumailla.
Pehmeät multamaat, kosteat mettänreunat ja hiekkarinteet ovat jo tuulessa lainehtivalla viljalla. Ihan sama onko 3 cm:iin vai 10cm:iin laitettu.
En paljon äestämiseen pysty keksimään muutoksia, jos jauhemainen kuiva multa ulottuu etusormen tyveen ja siitä eteenpäin kuiva valkoinen kova savi, kuin tienpohja ja kylvettyjä jyviä löytyy siitä kovalta tasolta ja purressa paukahtaa kuiva jyvä poikki.
-SS-
Puhtaat hiesut on tänä vuonna yhtä hiekkalaatikkoa. En tiedä minkälaisen sademäärän ne tarvisivat, jotta kasvu lähtee liikkeelle.
Sää kupeksit kylvöjen kanssa. Kevätkosteus meni.
Routa ei lähtenyt kaikin paikoin pois vielä toukokuulla, ja pohjamaa olikin märkää ja muovautuvaa. Pyöränjäljet ja tallaus ei hyvää tiedä, jos olisi tulossa kuiva kesä. Oikeasti ristiinjyräys on se joka jäi useimmilta - ainakin itseltä - pois, ja lisäksi ehkä 1-2 cm normaalia syvempi kylvö. Pienikin sade, joita itse asiassa ennustettiin puolen tusinaa kertaa, olisi kopettanut syväänkylvetyt sinne jonnekin. Keltaista "haitaria" joo.
Nyt syvälle menneet ovat tulleet hitaasti, mutta tasaisesti, koska maa ei ole painunut sateiden alla. Hiesumulta jäi 3 cm syvyydestä asti kuivaksi pikku kuurojenkin jälkeen. Pohjamaa kuivaa 5-8 cm syvyydeltä, kapillaari ei vaan nouse.
Itämättä nuo ei jää, mutta saattaa melko läiskäistä olla syksyllä. Jokin ihme viivyttely noissa ohrissa kuitenkin oli, kun vehnät nousivat pintaan melkein viikon nopeammin, aika pinnaltakin.
-SS-