Sanokaas nyt viisaat, millainen on hyvä sonta lypsävällä lehmällä. Aika pehmeäähän se saa olla, mutta tarttuuko kenkään vai ei? Luin juuri oppimateriaalia ja esim. Cow signals - kirjaa, joissa asioista esitetään täysin eroava kanta.

Entäs sulamaton aines kun sontaa tutkii tarkemmin. Kertooko se loppujen lopuksi kovin paljoa, jos ei tiedä mistä kaikesta dieetti koostuu? Meinaan jos vääntää vaikka appeessa sekaisin vanhaa säilistä (NDF = puuta) ja tuoretta heinää, niin näkyyhän tuo puutuneen tavaran määrä jotenkin  sonnassa jos vertaa vaikka suunnilleen saman energia-arvon rehustukseen missä säilis on aika sulavaa ja tasalaatuista.

Käykääs nyt joku ottamassa oikein valiopaskasta kuva ja laittakaa tänne ihmeteltäväksi.  

hyvä aloitus!   kun ite kysyn neuvojalta samanmoista niin aletaan kattoon putkilinjoja ja vastaaminen on sitten diipadaapa!    nyt tosiaan taitajat kehiin ja perustelut kanssa!

Oliko joku maatalousnäyttely, missä oli joku paskavertailu  Virtuaalipaskoja, mist piti valita oikee ja olis voinut voittaa hirrrrveesti palkintoja  Voi olla tietenkin taas ihan omaa vilkasta mielikuvitustani (=bisse-teltta lähellä) tämä 

Hiekkalapiolla taputella lehmän kylkiä, ja lorutella jotta "Älä tule paha paska, tule hyvä paska"  Jos oikeen on pahasti paska kovaa, niin voi fiskarssin lumilapiolla mätkiä.

Tässä paskapuheessa on jotain järkeä

Olen seulonut ja siilaillut tuota paskaa, lähinnä sulamattoman kuidun määrän seurannassa. Sitähän on aina jonkin verran, mutta vaihteluväli on suurta. Liian löysässä sonnassa sitä on paljon, kuivemmassa karvalakkiläjäyksessä vähemmän. Mutta hiivan lisääminen seokseen näyttäisi pienentävän tuota sulamattoman kuidun määrää, tosin hitaasti. Ja kuiva-ainesyönti pienenee myös hiukan, ehkä 5%. Suojatun rasvan loppuminen taas nosti sitä nopeasti, samoin syönti nousi heti varmaan viidenneksen. Ja maitomäärä tipahti. Tässäpä tätä alkuun....

Ja ei, en tiedä millainen sen paskan PITÄISI olla. Kenkään ei tartu paljoa ja jää läjä kuopalle keskeltä. Nyt. Lisää kakkatietoa ensi viikolla

Semmoinen Plussapaska on mielestäni oikein hyvää.  Sanoo plop plop kun putoaa lehmän perästä lattialle.

Hiekkalapiolla taputella lehmän kylkiä, ja lorutella jotta "Älä tule paha paska, tule hyvä paska"  Jos oikeen on pahasti paska kovaa, niin voi fiskarssin lumilapiolla mätkiä.

Tämä irrotti hyvät naurut ja elämä taas pitempi 

Semmoinen Plussapaska on mielestäni oikein hyvää.   Sanoo plop plop kun putoaa lehmän perästä lattialle.

Sellanen ääni kun kuuluu pitkän juhlapuheen jälkeen, sellanen sama taputuksen ääni olis hyvä navetalla...

Sama sääntö toimii tietysti myös toisinkinpäin!

Semmonen joka läsähtää semmoiseksi renkaan muotoiseksi läjäksi. sitä yks isäntä sanoi suomenrehupaskaksi 

Häh. Täällä on puhuttu paskaa jo toista päivää enkä ole huomannut osallistua 

"Silmämääräisen sonnan arvioinnin" ohjeita on varmaan 10 erilaista. Kaikissa on ratkaiseva ero toisiinsa nähden. Toisen mallin mukaan sonta on optimissa ja toisen perustella väärässä. Ulkomailla on erilainen katsantotapa maasta riippuen.
Myös esim tuo saappaaseen liimautuminen tulkitaan toisaalla hyväksi tilanteeksi ja toisaalla huonoksi.

Sonnat sisältämät kuplat ovat myös kiinnostavia. Ja limaisuus yms.

Myös sonnan värillä on merkitystä, tumma, vaalea vaiko "metallinhohtoinen".

Kasoista: Sillä on merkitystä miten kauan kasa on levännyt lattialla. Sekin vaikuttaa miten korkealla lehmän persus on ollut lattiasta ulostamisen hetkellä. Parressa makaava tuottaa korkean kasan ja käytävällä juokseva erilaisen.

Pitäisi kehittää joku sonnan pudotustesti jossa lämpötiln ja korkeuden vaikutukset olisivat eliminoidut 

MÄ muuten tein kipsistä ne mallipaskat Kuopion näyttelyyn vuonna 200X    Ja maalasin ne vesiväreillä. Valmistin itse laitteen jolla lehmän peräaukkoa pystyi simuloimaan   

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.acoustics.hut.fi/projects/tractornoise/pic/valmet.jpg&imgrefurl=http://brouwmarkt8.free5hosting.info/valmet-815.html&usg=__eIZu_IhpBfTB5SEUf9hNwbwoEec=&h=472&w=707&sz=44&hl=fi&start=20&zoom=1&tbnid=7aDMJNihx6M_hM:&tbnh=138&tbnw=206&ei=dM9CTdHeFNTR4gaquZzpDw&prev=/images%3Fq%3Dvalmet%26um%3D1%26hl%3Dfi%26sa%3DN%26biw%3D1280%26bih%3D810%26tbs%3Disch:10%2C684&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=367&vpy=313&dur=1080&hovh=157&hovw=236&tx=150&ty=85&oei=bM9CTYWiA86Eswb18-XbDQ&esq=2&page=2&ndsp=20&ved=1t:429,r:6,s:20&biw=1280&bih=810

No siinä nyt olis yks kuva...näin alkuun..

miusta tuo näytti hirmu määrältä tekstinpätkiä sinisenä!    mutta kuistekii!

  Ei voi mitään mutta tämä keskustelu on enimmäkseen naurattanut, mutta ihan tärkeähän on tuota sontaa seurata navetalla, varsinkin semmosia joilla on alle 2 kk poikimisesta.

Semmoinen Plussapaska on mielestäni oikein hyvää.  Sanoo plop plop kun putoaa lehmän perästä lattialle.

Tää olikin tosi hauskasti huomattu. Kyllä - myös ääniä tulee kuunnella sillä se on yhtä luotettava systeemi kun läjien kattominen. Kannatttaa siis sekä kuunnella aina samalla kun navetassa jotain työskentelee ja sitten myös katsella kasoja. Alkulypsykaudella kasa saa olla kai aika löysä, mutta sen täytyy pysyää koossa. Sen minäkin olen kuullut että kuoppa tärvis jäädä keskelle ja tarttua saappaaseen.

Mielestäni ihan tarpeesta rupesin tätäkin asiaa pohtimaan, kun eri lähteistä tosiaan kuulee aivan erilaista väitettä ja alan "asiantuntijoilta" ei tahdo kentällä saada kokonaisvaltaista neuvoa. Sonta on kuitenkin hyvä mittari, näkyy vaihtelevan aika paljon kun rehutkin vaihtuvat.

 Itsellä syötössä paalirehu, jonka laatu vaihtelee hyvin paljon eikä joka lohkolta tule otettua analyysiä. Eipä sillä, sonnan (ja maidon) perusteella ruokinta on ennenkin loppuun säädetty, eikä analyysien.

Lisäksi tämä asia liittyy tuotannon hyötysuhteeseen, pelkästään syödyn (karkea)rehun määrä ei näköjään aina korreloi maitomäärän kanssa, vaikka sen laatu pysyisi suunnilleen samana. Joskus maitoa irtoaa rehujen rippeillä, toisinaan generoivat vaan sontaa.

Meillä on demolehmillä säiliksen D-arvo välillä 60-63. Sokeria syysteossa on paljon, varmaan 200. Ei ole analysoitu koska tieto lisää tuskaa. Muuta rehua ei ole paitsi laadukasta kivennäistä

-> Sonnat vaihtelevat kovasta kokkareesta vihreäään lietelantaan. Sama elukka tekee eri päivinä eri ääripäitä. Kaikki ovat nyt ummessa. Enimmäkseen sonta on lähellä "lypsylehmän optimisontaa", jää 4 sentin kasaksi ja väri on tumma.

Eli jos lypsylehmillä on jotain vaihtelua tässä asiassa niin ei se ihme ole. Vr% kuitenkin välillä 30-65, samoin tuotosvaihe voi olla mikä vaan..