Pyrin aina pitämään kateuteni laadultaan positiivisena.

Apemies on onnistunut monessa asiassa nappiin. Investointi aikana, jolloin kustannukset olivat matalat, kokoluokaltaan suurempi kuin muut siihen aikaan, sitä ennen onnistunut spv.....noista ratkaisuista voi jokainen ottaa mallia ja miettiä, mikä omalla kohdalla olisi tänä päivänä vastaava ylivoimatekijä.

Se mikä vähän häiritsee on ylimielisyys, jolla hän suhtautuu meihin perässätarpojiin. Moni asia maatalousrakentamisessa on muuttunut ja kustannustaso on noussut pysyvästi huomattavasti vuosituhannen alun ajoista. Paloturvallisuusmääräykset estivät käytännössä meillä eristetyt seinät ja selittää suurimman osan siitä kustannuslisästä, jonka aiemmin mainitsin. Tosin siinä ei ole kaikki, koska p2/eristetty olis vaatinut eläinhallin poikittain halkaisevan r30 paloseinän ja sen kustannusvaikutusta ei laskettu, koska se ei ollut enää realistinen vaihtoehto. Koko toiminnallisuus olisi romuttunut sen myötä. Veikkaus on, että seinä olis maksanut toiset 90 tonnia.    
Verhoseinärakennuksen pohjaneliöistä vähennetään 10 m kummaltakin puolelta, joten meillä paloneliöiksi jäi noin 1700 mikä on alle osastointivaatimuksen. Lämmin seinä tarkoittaa kaikkia neliöitä laskettaviksi, jolloin meillä neliöitä olisi ollut jotain 3800=paloseinä keskelle jakamaan osastoiksi. Näissähän on pirusti paikkakohtaisia eroja ja jokaisen on toimittava niillä ehdoilla, mitkä paloviranomainen asettaa. (on kyllä epäoikeudenmukaista)

Nyt ei ole millää muotoa kyse tuloksen teosta..... koska sitäkin voi tehdä niin "monella" tavalla.
[/quote]

  Sukutilallakin???

Pyrin aina pitämään kateuteni laadultaan positiivisena.

Apemies on onnistunut monessa asiassa nappiin. Investointi aikana, jolloin kustannukset olivat matalat, kokoluokaltaan suurempi kuin muut siihen aikaan, sitä ennen onnistunut spv.....noista ratkaisuista voi jokainen ottaa mallia ja miettiä, mikä omalla kohdalla olisi tänä päivänä vastaava ylivoimatekijä.

Se mikä vähän häiritsee on ylimielisyys, jolla hän suhtautuu meihin perässätarpojiin. Moni asia maatalousrakentamisessa on muuttunut ja kustannustaso on noussut pysyvästi huomattavasti vuosituhannen alun ajoista. Paloturvallisuusmääräykset estivät käytännössä meillä eristetyt seinät ja selittää suurimman osan siitä kustannuslisästä, jonka aiemmin mainitsin. Tosin siinä ei ole kaikki, koska p2/eristetty olis vaatinut eläinhallin poikittain halkaisevan r30 paloseinän ja sen kustannusvaikutusta ei laskettu, koska se ei ollut enää realistinen vaihtoehto. Koko toiminnallisuus olisi romuttunut sen myötä. Veikkaus on, että seinä olis maksanut toiset 90 tonnia.    
Verhoseinärakennuksen pohjaneliöistä vähennetään 10 m kummaltakin puolelta, joten meillä paloneliöiksi jäi noin 1700 mikä on alle osastointivaatimuksen. Lämmin seinä tarkoittaa kaikkia neliöitä laskettaviksi, jolloin meillä neliöitä olisi ollut jotain 3800=paloseinä keskelle jakamaan osastoiksi. Näissähän on pirusti paikkakohtaisia eroja ja jokaisen on toimittava niillä ehdoilla, mitkä paloviranomainen asettaa. (on kyllä epäoikeudenmukaista)

***Yhtä ja oikeaa tapaa rakentaa ei ole kukaan vielä keksinyt. Parhaaseen käytettyyn tekniikkaan vaikuttaa monet asiat kuten adami mainitsi. Esim. palo-osastoinnin teko on tosiaan helpompaa osastoituun robonavettaan. Näissä on juuri niitä paikkakuntakohtaisia eroja. Meillä vaadittiin 15 minuutin seinä P2 paloluokan lisäksi vasta kun mentiin yli 2000 neliön.

Mitä tulee tähän kuumana käytyyn verhoseinäkeskusteluun, niin olen osallistumisellani kapinoinut lähinnä yksioikoista totuutta vastaan, et verhoseinä olisi ainut ja oikea . Olen halunnut tuoda esille, että myös muita vaihtoehtoja on. Jos se on tuntunut ylimielisyydeltä, niin pahoittelen kirjoitustyyliäni.

Jos Adamin tyyppistä lypsyasemalla varustettua eläinhallia suunnittelisin, niin varmasti päätyisin itsekkin verhoseinäratkaisuun. Itse kuitenkin olen robomiehia joten lähelle nollaa painuva lämpötila ei kuulu tavoitteisiin. Mutta kuten aiemmin kirjoitin jokainen tehköön itselleen parhaiten sopivan ratkaisun.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 17.02.11 - klo:17:16

Pyrin aina pitämään kateuteni laadultaan positiivisena.

Apemies on onnistunut monessa asiassa nappiin. Investointi aikana, jolloin kustannukset olivat matalat, kokoluokaltaan suurempi kuin muut siihen aikaan, sitä ennen onnistunut spv.....noista ratkaisuista voi jokainen ottaa mallia ja miettiä, mikä omalla kohdalla olisi tänä päivänä vastaava ylivoimatekijä.

Se mikä vähän häiritsee on ylimielisyys, jolla hän suhtautuu meihin perässätarpojiin. Moni asia maatalousrakentamisessa on muuttunut ja kustannustaso on noussut pysyvästi huomattavasti vuosituhannen alun ajoista. Paloturvallisuusmääräykset estivät käytännössä meillä eristetyt seinät ja selittää suurimman osan siitä kustannuslisästä, jonka aiemmin mainitsin. Tosin siinä ei ole kaikki, koska p2/eristetty olis vaatinut eläinhallin poikittain halkaisevan r30 paloseinän ja sen kustannusvaikutusta ei laskettu, koska se ei ollut enää realistinen vaihtoehto. Koko toiminnallisuus olisi romuttunut sen myötä. Veikkaus on, että seinä olis maksanut toiset 90 tonnia.    
Verhoseinärakennuksen pohjaneliöistä vähennetään 10 m kummaltakin puolelta, joten meillä paloneliöiksi jäi noin 1700 mikä on alle osastointivaatimuksen. Lämmin seinä tarkoittaa kaikkia neliöitä laskettaviksi, jolloin meillä neliöitä olisi ollut jotain 3800=paloseinä keskelle jakamaan osastoiksi. Näissähän on pirusti paikkakohtaisia eroja ja jokaisen on toimittava niillä ehdoilla, mitkä paloviranomainen asettaa. (on kyllä epäoikeudenmukaista)

***Yhtä ja oikeaa tapaa rakentaa ei ole kukaan vielä keksinyt. Parhaaseen käytettyyn tekniikkaan vaikuttaa monet asiat kuten adami mainitsi. Esim. palo-osastoinnin teko on tosiaan helpompaa osastoituun robonavettaan. Näissä on juuri niitä paikkakuntakohtaisia eroja. Meillä vaadittiin 15 minuutin seinä P2 paloluokan lisäksi vasta kun mentiin yli 2000 neliön.

Mitä tulee tähän kuumana käytyyn verhoseinäkeskusteluun, niin olen osallistumisellani kapinoinut lähinnä yksioikoista totuutta vastaan, et verhoseinä olisi ainut ja oikea . Olen halunnut tuoda esille, että myös muita vaihtoehtoja on. Jos se on tuntunut ylimielisyydeltä, niin pahoittelen kirjoitustyyliäni.

Jos Adamin tyyppistä lypsyasemalla varustettua eläinhallia suunnittelisin, niin varmasti päätyisin itsekkin verhoseinäratkaisuun. Itse kuitenkin olen robomiehia joten lähelle nollaa painuva lämpötila ei kuulu tavoitteisiin. Mutta kuten aiemmin kirjoitin jokainen tehköön itselleen parhaiten sopivan ratkaisun.

Taas lämpötila pommpasi keskuteluun. Kai Ape lukenut että lehmä lypsää parhaiten viileässä(ja kuivassa).

Ja toinen asia että mitä haittaa kylmästä lähellä nollaa olevasta lämpötilasta voisi olla robottilypsyssä??
Navetta tehdään eläimen parasta ajatellen, ei sitä että jos itelle tulee kylmä ja joutuu pitään pipoo...

Lainaus käyttäjältä: landehande - 17.02.11 - klo:14:15

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 17.02.11 - klo:13:40

Kuus vuotta tyhjillään olleen vanhan navetan lattian alla ollut vesiputki meni viime yönä jäähän eka kerran. Mittari näytti ulkona -36,3.
Noh, huomenna siihen laitetaan se vastus sitten sisään... 

Milläs sen sinne saat tungettua?

Putkimiehellä? 

Eihän se putki enää jäässä ole. Höyryllä sulatteluun meni kaikkineen puoltoista tuntia, pituutta putkella n. 20m.

niin. ensin sulatetaan putki ja sit pukataan vastuskaapeli sisään ja virta päälle.

Ennätyskylmä yö tulossa... Nyt sitten nähdään kenen navetta on aamulla sula.

Taas kävin yhdessä verhoseinäpihatossa. Itse pihattopuolella ei ollut lämmpöpuhaltimia. Vasikkaosastoa jonkinverran oli lämmitetty.
Kyllä se harmittaa kun tuolla oli paljon raikkaampi ilma kun omassa hikibunkkerissa, johon hakepannusta ajetaan kokoajan lisälämpöä.

Muista nyt make kertoa koska sun hikibunkeri on rakennettu. 

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.02.11 - klo:17:54

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 17.02.11 - klo:17:16

Pyrin aina pitämään kateuteni laadultaan positiivisena.

Apemies on onnistunut monessa asiassa nappiin. Investointi aikana, jolloin kustannukset olivat matalat, kokoluokaltaan suurempi kuin muut siihen aikaan, sitä ennen onnistunut spv.....noista ratkaisuista voi jokainen ottaa mallia ja miettiä, mikä omalla kohdalla olisi tänä päivänä vastaava ylivoimatekijä.

Se mikä vähän häiritsee on ylimielisyys, jolla hän suhtautuu meihin perässätarpojiin. Moni asia maatalousrakentamisessa on muuttunut ja kustannustaso on noussut pysyvästi huomattavasti vuosituhannen alun ajoista. Paloturvallisuusmääräykset estivät käytännössä meillä eristetyt seinät ja selittää suurimman osan siitä kustannuslisästä, jonka aiemmin mainitsin. Tosin siinä ei ole kaikki, koska p2/eristetty olis vaatinut eläinhallin poikittain halkaisevan r30 paloseinän ja sen kustannusvaikutusta ei laskettu, koska se ei ollut enää realistinen vaihtoehto. Koko toiminnallisuus olisi romuttunut sen myötä. Veikkaus on, että seinä olis maksanut toiset 90 tonnia.    
Verhoseinärakennuksen pohjaneliöistä vähennetään 10 m kummaltakin puolelta, joten meillä paloneliöiksi jäi noin 1700 mikä on alle osastointivaatimuksen. Lämmin seinä tarkoittaa kaikkia neliöitä laskettaviksi, jolloin meillä neliöitä olisi ollut jotain 3800=paloseinä keskelle jakamaan osastoiksi. Näissähän on pirusti paikkakohtaisia eroja ja jokaisen on toimittava niillä ehdoilla, mitkä paloviranomainen asettaa. (on kyllä epäoikeudenmukaista)

***Yhtä ja oikeaa tapaa rakentaa ei ole kukaan vielä keksinyt. Parhaaseen käytettyyn tekniikkaan vaikuttaa monet asiat kuten adami mainitsi. Esim. palo-osastoinnin teko on tosiaan helpompaa osastoituun robonavettaan. Näissä on juuri niitä paikkakuntakohtaisia eroja. Meillä vaadittiin 15 minuutin seinä P2 paloluokan lisäksi vasta kun mentiin yli 2000 neliön.

Mitä tulee tähän kuumana käytyyn verhoseinäkeskusteluun, niin olen osallistumisellani kapinoinut lähinnä yksioikoista totuutta vastaan, et verhoseinä olisi ainut ja oikea . Olen halunnut tuoda esille, että myös muita vaihtoehtoja on. Jos se on tuntunut ylimielisyydeltä, niin pahoittelen kirjoitustyyliäni.

Jos Adamin tyyppistä lypsyasemalla varustettua eläinhallia suunnittelisin, niin varmasti päätyisin itsekkin verhoseinäratkaisuun. Itse kuitenkin olen robomiehia joten lähelle nollaa painuva lämpötila ei kuulu tavoitteisiin. Mutta kuten aiemmin kirjoitin jokainen tehköön itselleen parhaiten sopivan ratkaisun.

Taas lämpötila pommpasi keskuteluun. Kai Ape lukenut että lehmä lypsää parhaiten viileässä(ja kuivassa).

Ja toinen asia että mitä haittaa kylmästä lähellä nollaa olevasta lämpötilasta voisi olla robottilypsyssä??
Navetta tehdään eläimen parasta ajatellen, ei sitä että jos itelle tulee kylmä ja joutuu pitään pipoo...

maitoautokuski sanö että puhuvat paskaa että lehmä viihtyy paremmin kylmässä,maitomäärät putoaa mitä kauemmin pakkaset jatkuu.

Muista nyt make kertoa koska sun hikibunkeri on rakennettu. 

10 vuotta tuli just täyteen.

Ja toinen asia että mitä haittaa kylmästä lähellä nollaa olevasta lämpötilasta voisi olla robottilypsyssä??
Navetta tehdään eläimen parasta ajatellen, ei sitä että jos itelle tulee kylmä ja joutuu pitään pipoo...

maitoautokuski sanö että puhuvat paskaa että lehmä viihtyy paremmin kylmässä,maitomäärät putoaa mitä kauemmin pakkaset jatkuu.
[/quote]
Tuo johtuu jäisistä rehuista. Lehmän elimistö pääsee helpommalla viileässä mutta pötsin pieneliöstö häiriintyy kylmästä ruuasta/juomasta.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 17.02.11 - klo:17:16

Pyrin aina pitämään kateuteni laadultaan positiivisena.

Apemies on onnistunut monessa asiassa nappiin. Investointi aikana, jolloin kustannukset olivat matalat, kokoluokaltaan suurempi kuin muut siihen aikaan, sitä ennen onnistunut spv.....noista ratkaisuista voi jokainen ottaa mallia ja miettiä, mikä omalla kohdalla olisi tänä päivänä vastaava ylivoimatekijä.

Se mikä vähän häiritsee on ylimielisyys, jolla hän suhtautuu meihin perässätarpojiin. Moni asia maatalousrakentamisessa on muuttunut ja kustannustaso on noussut pysyvästi huomattavasti vuosituhannen alun ajoista. Paloturvallisuusmääräykset estivät käytännössä meillä eristetyt seinät ja selittää suurimman osan siitä kustannuslisästä, jonka aiemmin mainitsin. Tosin siinä ei ole kaikki, koska p2/eristetty olis vaatinut eläinhallin poikittain halkaisevan r30 paloseinän ja sen kustannusvaikutusta ei laskettu, koska se ei ollut enää realistinen vaihtoehto. Koko toiminnallisuus olisi romuttunut sen myötä. Veikkaus on, että seinä olis maksanut toiset 90 tonnia.    
Verhoseinärakennuksen pohjaneliöistä vähennetään 10 m kummaltakin puolelta, joten meillä paloneliöiksi jäi noin 1700 mikä on alle osastointivaatimuksen. Lämmin seinä tarkoittaa kaikkia neliöitä laskettaviksi, jolloin meillä neliöitä olisi ollut jotain 3800=paloseinä keskelle jakamaan osastoiksi. Näissähän on pirusti paikkakohtaisia eroja ja jokaisen on toimittava niillä ehdoilla, mitkä paloviranomainen asettaa. (on kyllä epäoikeudenmukaista)

***Yhtä ja oikeaa tapaa rakentaa ei ole kukaan vielä keksinyt. Parhaaseen käytettyyn tekniikkaan vaikuttaa monet asiat kuten adami mainitsi. Esim. palo-osastoinnin teko on tosiaan helpompaa osastoituun robonavettaan. Näissä on juuri niitä paikkakuntakohtaisia eroja. Meillä vaadittiin 15 minuutin seinä P2 paloluokan lisäksi vasta kun mentiin yli 2000 neliön.

Mitä tulee tähän kuumana käytyyn verhoseinäkeskusteluun, niin olen osallistumisellani kapinoinut lähinnä yksioikoista totuutta vastaan, et verhoseinä olisi ainut ja oikea . Olen halunnut tuoda esille, että myös muita vaihtoehtoja on. Jos se on tuntunut ylimielisyydeltä, niin pahoittelen kirjoitustyyliäni.

Jos Adamin tyyppistä lypsyasemalla varustettua eläinhallia suunnittelisin, niin varmasti päätyisin itsekkin verhoseinäratkaisuun. Itse kuitenkin olen robomiehia joten lähelle nollaa painuva lämpötila ei kuulu tavoitteisiin. Mutta kuten aiemmin kirjoitin jokainen tehköön itselleen parhaiten sopivan ratkaisun.

Pitääkö robottilypsyssä navetan olla lämpimämpi kun asemalypsyssä???

Pitääkö robottilypsyssä navetan olla lämpimämpi kun asemalypsyssä???

***Nykyajan asemalypsy tapahtuu erillisessä rakennuksessa, mutta robotit ovat eläinhallissa. Näin ollen koen tarjoavani työntekijöille paremmat olosuhteet kun lämpötila on lähempänä kymmentä kuin nolla. Lehmälle tälle lämpötila erolla ei ole mitään merkitystä kunhan vain kosteuspuoli on hanskassa. Eikä ne robotkaan tykkää nollasta/pakkasesta.

Tänään varmaan saadaan GTS:n raportti Jiiween tilavierailusta?

1800 luvun puolessa välissä rakennetussa läävässä on se hyvä puoli että pysyy pitkään tasalämpöisenä kun helvetinmoiset kivesseinät pitää lämpöä, pakkasella!    mutta kun lauhtuu niin sitten tulee vahtiminen että saa tuon kosteuden jollain rajoilla säilymään.              itellä lehmät muutti ruokinnan kuivaperäiseen kun rehut jäässä alta aikayksikön ja hyvää kuivaa on käsillä tarpeeks.

         maitomäärä ei pahemmin ole heitelly kun väkirehunmäärää olen korjannu hieman ja vettä riittää, -vielä!                               lämpö on noi 12,5 astetta ja kosteus oli mittarissa jotain 89%   tai jotain, liekö toimiva!

            ainoa murhe on tuo paskan ulosmeno joka meinaa kerätä jäätä kun siinä ei ole kuin petoniseinä ja vaneri, mutta pikkukikkailulla toimii kuitenkin!

Yleisesti voi todeta, että nämä kaikki pakkasen vaatimat ratkaisut on toteuttu Pohjois-Amerikassa, jossa betonibunkkeri rakentaminen on kustannnussyistäkin unohdettu suurelta osin.
Sininen voi toki olla palmun alla käytettäväksi tarkoitettu....  

Kai apes luovana ihmisenä voisi ratkaista nämäkin ongelma edes hypoteettisellä tasolla ja kertoa omat päätelmänsä sinisen kylmänkestävyyden kriittisten kohtien korjaamisesta?

Heitäppä ratkaisu ehdotus kehiin, ei kaikkea pohdintaa/visiointia tartte heti mennä omaan navettaan toteuttamaan.  

Vain agrolooooogi sanoo: notta ei onnistu asiaan perehtymättä.