Tuntuu kevät- ja kesäsateet olevan lujassa nykyään. Lisäksi muutamat lohkot ovat normaalistikin liian hyvin kuivuvia savikkoja. Mm. Anniina-vehnää ja Roope-kauraa sekä Kunnari-ohraa olen koittanut ja onhan satoa kohtuullisesti saanut, vaan kuivasta toki kärsineet.

Poudankestävyyttä kaipaisi ja pohdin olisiko raatilaisilla erityisen hyviä kokemuksia jostain lajikkeista. 

Tuntuu kevät- ja kesäsateet olevan lujassa nykyään. Lisäksi muutamat lohkot ovat normaalistikin liian hyvin kuivuvia savikkoja. Mm. Anniina-vehnää ja Roope-kauraa sekä Kunnari-ohraa olen koittanut ja onhan satoa kohtuullisesti saanut, vaan kuivasta toki kärsineet.

Poudankestävyyttä kaipaisi ja pohdin olisiko raatilaisilla erityisen hyviä kokemuksia jostain lajikkeista. 

Ei poutivaan savikkoon ole olemassa lajiketta. Kevään pensominen näyttää aina hyvältä ja viimeistään heinäkuun helteet rokottaa jo tähkälle pukkaavaa viljaa. Korsi kuivuu, väri vaihtuu ja sato tippuu. Jotain apua voisi olla uudisojituksesta tai jos on mahdollisuus nii kastele ja jatka samoilla lajikkeilla.

Toki aina voi kokeille suorakylvöä. Vähentää poutimista yllättävän paljon, syynä ilmeisesti humuksen kasvava määrä ja vähän erilainen vesitalous

Korren ja juuriston pituus korreloivat vahvasti. Korrenvahvistajakin taitaa jarruttaa myös juuristoa. Eli onko strategia, että tyydytään (varmaan) kohtuulliseen satoon pitkäkortisilla lajikkeilla, vai upporikastarutiköyhää näillä nykyisillä pätkälajikkeilla?


Petri

Eikö sitä tosiaan ole pidetty, että pitkä korsi suojaa kuivuudelta. Kylvötiheys merkkaa myös. Siinä tulee vaan vastaan se, että lakoherkkyys kasvaa. Taitaa olla iso osa savista poudanarkoja.

Millähän alueella mahdat viljellä? Belinda-kaura ehkä, myöhäiset vehnät mieluummin kuin aikaiset (eikä sitten CCC:tä). Ellei nyt ihan heinäkuun puoliväliin asti ole poutaa niin noilla pitäisi pärjätä. Typpimäärässä voi vehnän osalta keväällä tinkiä, mutta siinä tapauksessa että sataa kunnolla, pitää olla valmius laittaa se puuttuva typpi kasvustoon kesällä. Muuten voipi tulla rehuvehnää valkuaisen puutteen takia.

Ihan oikean suorakylvön ohella voisi kokeilla sitäkin, että jättää sängelle talveksi ja vetää kevällä oljet lautasmuokkarilla sekaisin. Tuon alustan pystyy muokkaamaan kylvökuntoon tavallisella äkeellä, kylvö onnistuu myös laahavannaskoneella.

Millähän alueella mahdat viljellä? Belinda-kaura ehkä, myöhäiset vehnät mieluummin kuin aikaiset (eikä sitten CCC:tä). Ellei nyt ihan heinäkuun puoliväliin asti ole poutaa niin noilla pitäisi pärjätä. Typpimäärässä voi vehnän osalta keväällä tinkiä, mutta siinä tapauksessa että sataa kunnolla, pitää olla valmius laittaa se puuttuva typpi kasvustoon kesällä. Muuten voipi tulla rehuvehnää valkuaisen puutteen takia.

Etelä-Pohjanmaalla viljelen. CCC:n käyttö on tullut varsinkin vehnillä lähes rutiinihommaksi. Lakoviljan puinnin kanssa oli aikanaan murheita sen verran että lakoriskin hallinta on saanut liikaakiin huomiota. Pitää laittaa korrenvahvistajat uuteen harkintaan.

Kevytmuokkaus voisi olla hyvä vaihtoehto karkeille maille jos kuivuus vaivaa, niin kuin tuossa aikaisemmin mainittiinkin. Itsellä viljelyssä erittäin karkeita jokirantamaita, ja ehkäpä tuosta kevennetystä muokkauksesta on jonkin verran ollut apua poutimiseen. Viime kevään kaikkien lohkojen jyrääminen oli pelastus monille lohkoille. CCC:n käyttö ei oman muistikuvan mukaan pitäisi vaikuttaa juuristoon juuri mitenkään.

Eikö CCC rikkakasviruiskutuksen yhteydessä nimenomaan vahvista juuristoa... 

Eikö CCC rikkakasviruiskutuksen yhteydessä nimenomaan vahvista juuristoa... 

Juuri näin.

Kevytmuokkaus voisi olla hyvä vaihtoehto karkeille maille jos kuivuus vaivaa, niin kuin tuossa aikaisemmin mainittiinkin. Itsellä viljelyssä erittäin karkeita jokirantamaita, ja ehkäpä tuosta kevennetystä muokkauksesta on jonkin verran ollut apua poutimiseen.

 

Kevennetyn muokkauksen myötä multavuuden muokkauskerroksessa pitäisi kasvaa. Siinä kun sotketaan kasvinjäte matalamman muokkaussyvyyden kautta pienempää maamassaan.

Juuri nyt olisi tuhannen taalan paikka vähentää poutimista, lisäämällä orgaanista ainesta parivuotisella viherlannoitusnurmella. Puna-apila-timotei/nata seoksella vihermassasta kertyy mukavasti orgaanista, ja peltoon pitäisi Luomu propagandan mukaan jäädä ainakin 35 kg typpeä kesässä. Täysillä tuilla ja näillä viljanhinnoilla kate hakannee keskivertomailla kaikki muut kasvit.

CCC:n käyttö ei oman muistikuvan mukaan pitäisi vaikuttaa juuristoon juuri mitenkään.

Riippumattomassa tutkimuksessa ei ole pystytty osittamaan vaikutuksia juuriston kehitykseen CCC:n käyttöllä.
Takavuosinahan tuota juuristovaikutusta käytettiin markkinoinnissakin, mutta sittemmin pätemättömästä argumentista on luovuttu hissun kissun...

CCC voi lisätä matalalla olevan ns. versojuuriruusukkeen massaa (vastaa ravinteiden otosta), mutta samalla se lyhentää vedenotosta pääasiallisesti vastaavien siemenjuurten pituutta. Nämä voivat painua metrinkin syvyyteen veden perässä, jos vain mahdollisuuksia maan rakenteen puolesta on.

Tuosta syystä esim. kyntö poutivilla mailla ei oikein kannata: syntyy anturoita yms, toisaalta kuohkea kyntökerros haihduttaa vettä melkoisesti verrattuna kevytmuokattuun tai kokonaan koskemattomaan maahan.

Tuosta syystä esim. kyntö poutivilla mailla ei oikein kannata: syntyy anturoita yms, toisaalta kuohkea kyntökerros haihduttaa vettä melkoisesti verrattuna kevytmuokattuun tai kokonaan koskemattomaan maahan.

Pahimman mahdollisen anturan saa ainakin savimaalle aikaan lautasmuokkaimella. Siitä heikomman esityksen saa vain kevätkynnöllä tai väärään aikaan tehdyllä suorakylvöllä.

Tuntuu kevät- ja kesäsateet olevan lujassa nykyään. Lisäksi muutamat lohkot ovat normaalistikin liian hyvin kuivuvia savikkoja. Mm. Anniina-vehnää ja Roope-kauraa sekä Kunnari-ohraa olen koittanut ja onhan satoa kohtuullisesti saanut, vaan kuivasta toki kärsineet.

Poudankestävyyttä kaipaisi ja pohdin olisiko raatilaisilla erityisen hyviä kokemuksia jostain lajikkeista. 

Syysvilja on myös yksi ratkaisu.

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 03.01.10 - klo:18:41

Tuosta syystä esim. kyntö poutivilla mailla ei oikein kannata: syntyy anturoita yms, toisaalta kuohkea kyntökerros haihduttaa vettä melkoisesti verrattuna kevytmuokattuun tai kokonaan koskemattomaan maahan.

Pahimman mahdollisen anturan saa ainakin savimaalle aikaan lautasmuokkaimella. Siitä heikomman esityksen saa vain kevätkynnöllä tai väärään aikaan tehdyllä suorakylvöllä.

Jos lautasmuokkauksella saa anturan aikaiseksi, niin silloin on jossain muussa vika, kuin lautasmuokkausessa... Se voi olla kyllä se viimeinen niitti. Nämä minun hiesusavet ei poutivia, mutta kyllä lautasmuokkaus on parantanut vesitaloutta kaikinpuolin. Lisäksi satotaso on ollu kova. Miinuksena on rikkakasvit.