Pellonraivaus asiassa kiteytyy pintaan yhä breznevin ajassa elävän  sukutilarälssin ajatusmaailma. Käppyräkävyt haluaa pellon hinnan pysyvän pilvissä.

Nyky EU/globaalissa maailmassa on jälkijätöistä haihatella, että meillä on liika tai liian vähän peltoa Suomessa, saati että meidän viljasadon määrällä on paskankaan vaikutusta viljan hintaan edes Suomessa. Keskusliikemafiallakin on selkeästi suurempi vaikutus viljan hintaan, kuin kotimaisen tuotannon määrällä... oliko yllätys?
 
Kaikki mahdollinen sukutila/perheviljelyrälssin kurittaminen on onneksi isänmaalle ja sen maataloudelle.   

Älä nyt taas sotke tuota sukutilakatkeruuttasi tähänkin asiaan. Vaikka osa tuosta on asiaakin, pellon hinnasta pilvissä ja muusta. Sanoisin että nuo kaksi tohtorismiestä eivät silti ole väärässä kun sanovat että meillä on liikaa peltoa. Ajattele nyt itsekin jos meillä tällä hetkellä on se tilanne että lähes kahden vuoden sato alkaa olla varastossa? Siihen kun vielä lisätään se että ohran interventio loppunee niin viljapuolella tulee aika tiukat paikat jollakin aikavälillä. Ei siinä mitään, itsekin hyödyn kotieläintuottajana tietty tilanteesta. Mutta vain siten että lopetan omien peltojeni viljelyn ja ostan viljan muilta halvemmalla kuin mitä omat tuotantokustannukseni ovat. Ja onko siinä sitten mitään järkeä?

Tätä kannattaisi ajatella myös vähän pitemmälle, vaikkapa vain 2013 tukineuvotteluihin. Siinä voi olla tiukka paikka neuvottelijoille sellittää että miksi pellon määrä c-aluella on kasvanut? Siinä tyhmempikin kuin EUn asiantuntijat tajuavat että ylisuuri tukiero on siirtänyt tuotantoa c-alueelle. Ja hyvin suurella todennäköisyydellä se sitten taas johtaa tukileikkauksiin eli tuen tasoa lasketaan. Ihan sama juttu kuin ab-sikapuolella kävi kun tuotanto kasvoi tuen varassa (tosin c-alueella vielä rajummin) niin sitten EUssa katsottiin että mitään tukia tarvita tai tuki liian suuri kun se johtaa tuotannon kasvuun. Mutta että c-alueellakin pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutta ja ajattelemaan että mitä mistäkin seuraa?

Mihin perustuu väite, että peltoa olisi liikaa, onko vaikeuksia vuokrata tai myydä myydä sitä, vai onko tilanne tosiaan se, että vuokrat tai hinnat olisi laskussa, mikäli näin on niin silloinhan voisi olettaa että peltoa on liikaa ?
Mikäli taas viitataan viljan nykyhintoihin, niin sehän on vaan markkinatalouden normaalia heilahtelua, eikä sillä sinänsä ole peltojen määrän kanssa mitään tekemistä ?
Ajatus että hintoja voitaisiin dumpata ylöspäin peltojen määrää rajoittamalla tai supistamalla, ei onnistu jos Suomi tekee sitä yksinään, koska tuotteet joita viljellään kulkee vapaasti rajojen yli.

Niin minähän en sitä väitettä itse keksinyt ja esittänyt vaan sen esittivät nuo kaksi tohtoristason miestä tuossa vierasyliössään jos aloituksen katsoit. Mutta tietysti onhan se tietty huomioitava että jos oman palstamme oma kaikkien alojen asiantuntijamme emo-heikki sanoo että sille väitteelle ei ole perustetta niin eihän siinä paljoa kahden tohtorismiehen sana paina eikä muidenkaan asiantuntijoiden? Mutta ihan varmuuden vuoksi jos sisälukutaidossasi tai ymmärryksessäsi olisi ollut jotakin vikaa niin kopioin tähän sen saman siitä vierasyliöstä kuin oli aloituksessakin:
"Useissa yhteyksissä on arvioitu että Suomessa on ruoantuotannon näkökulmasta katsottuna peltoa liikaa 500000 hehtaaria. Nyt kun Suomen kotieläintalouden tuotantomäärät ovat laskussa ja rehunkysyntä on alentunut, tätä ruoantuotannon kannalta ylimääräistä peltoa on jo enemmänkin."

Mutta että lähemmät perustelut saat varmasti kirjoittajilta itseltään, rohkeasti vain yhteyttä! Samalla voit varmasti esittää heille oman perustellun näkemyksesi siitä miksi peltoa ei ole tarpeeksi?

Tässä on asiaa ja kun vielä muistetaan se, että ne tukikelpoiset lohkot mitkä olisi vuokrattavissa, sijaitsee vilejlyn kannalta väärässä paikkaa, eli muun asutuksen keskellä ja ovat vielä onnettoman pieniä lohkoja, miksi maksaa sellaisista länteistä ylihintaa jotka ei edes sovellu viljelyyn, kun murto-osalla tuosta saa uutta peltoa huomatavasti soveliaammalta paikkaa ja lohkotkin on paljon paremman kokoisia.
Miksi meidän pitäisi kärsiä siitä, ettei etelässä ole raivattavaa aluetta samallalailla tarjolla ?

Ei tarvitsekaan kärsiä. Kun luet myös tuon alla olevan edellisessä viestissä olleen asian ja huomioit sen että sitten myöskään ab-alueen ei tarvitse olla kärsimässä siitä että joku naukuu c-alueen raivioita tukien piiriin ja vielä onnistuukin siinä naukumisessaan?

Ja sitten tarttis tietty vielä ymmärtää tuo että miksi c-alueella raivataan yleensä ottaen jonka Heinämäki osasi aika hyvin pukea sanoiksi. Jos sitä perussyytä eli ylisuurta tukieroa ei olisi niin raivauksesta ei olisi mitään ongelmaa kun sitä ei olisi.

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 29.09.09 - klo:22:30

Koko maan tukisumma on käytännössä vakio. Jokainen lisähehtaari, joka tulee tuen piiriin aiheuttaa muiden hehtaarien tuen alentamisen jollakin aikajaksolla. Itse asiassa tuen pitäsi laskea hivenen enemmän kuin lisähehtaari on kokonaisalasta, koska suuruuden ekonomia tuo kustannussäästöä viljelyssä. Näin se vaan on.

Olet asian ytimessä. Jos oikein muistan niin taitaapa olla jotain liittymäsopimukseen liittyviä peltomääriä tuon vakio tukisumman takana peräti? Kun huomioi missä päin raivausta on tehty niin käytännössä tukien myöntäminen raivioille on saman tien tukien siirto ab-alueelta c-alueelle.

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 29.09.09 - klo:22:30

Toinen mielenkiintoinen seikka. Etelä-Suomessa on raivattu aikojen saatossa lähes kaikki viljelykelpoinen maa pelloksi jo 1980-luvulle tultaessa. Eu-aikana raivausta on tehty pääsääntöisesti vain C-tukialueella Savossa ja Pohjanmaalla. Mm. Kiuruvesi on täälläkin monesti ansiokkaasti linkitetty asian tiimoilta. Raivatut hehtaarimäärät ovat aivan mielettömiä. Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.

No nyt olet todellakin asian ytimessä! Jos minulta kysytään niin melkein vastaisin lainauksella Marttilan haastattelusta. "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo. Eli näin se menee, ylisuuri tukiero vääristää kannattavuutta ja siirtää tuotantoa c-alueelle ja sitten raivataan. Ilman tuota ylisuurta tukieroa c-alueella ei todellakaan paljon raivattaisi. Josta tullaan taas oikeastaan siihen millä aloitin tämän ketjun.

Huomioikaapa myös että peltoa poistuu viljelyksestä myös kokoajan teiden, rakennusten ja metsityksen takia. Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.

Poistuvilta pelloilta ei vältämättä onnistu tukien siirto aina.

Sarjassamme c-alueen oikeaksi todistettuja väitteitä. Samassa sarjassa kuin tuossa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
ketjussa laskukone väite ab-alueen VALTAVASTA tukierosta kasvinviljelypuolella jonka AimoMela ja Milko osoittivatkin monessa tapauksessa olevan päinvastaisen eli tosiasiallisesti c-alueen kasvipuolen tuet ovatkin suuremmat? En vaan tajua mistä näitä väitteitä aina ilmestyy vaikka numeroilla osoitettavat tosiasiat on päinvastaiset, MTKn tukimatematiikan kursseillako niitä opetetaan?

Peltoa poistuu joo, teiden alle ja rakennusten alle joo. Ja saattaapa jopa olla että ab-alueella tuo voi pitää paikkansakin, täällä kun väestön määrä vielä lisääntyykin ja uusi ihmisiä varten tarvitaan asuntoja ja uusia teitä. Onhan tuolla Oulu kasvukeskuksena mutta muuten c-alueen ongelmana lienee enemmänkin se että olisi nykyisilläkin teillä tarpeeksi käyttäjiä kuin että tiet vievät peltoa? Mutta jos lasketaan että peltoa on 500.000 hehtaaria liikaa ja täällä päin vaaditaan omakotitontille alaa se 0,5 hehtaaria niin tuosta saataisiin jo miljoona omakotitonttia ja jos vaikka vähän tienpätkääkin ja kauppaa ja muuta niin se puoli miljoonaa omakotitonttia saisi tehdä.

Että sanoisinpa että rakentaminen ei kokonaisuutena vie peltoa yhtään mitään, ongelmana tietty on että muutamalla tilalla paikallisesti saattaa merkittäviä aloja tilasta joutua kaavoituksen piiriin. Toisaalta täällä päin muistaakseni maksettiin taannoin jotain 30.000 euroa hehtaarilta olikos se noin 12 hehtaarin ala joka oli kaavoituksellisesti "oikeassa" paikassa niin kyllähän tuolla summalla mitä tuosta tulee niin aika pitkään eleleekin verrattuna ainakin kasviviljelyn vuotuiseen tuottoon?

Mutta että jos pellonraivausta sillä perustellaan että yhteiskunta rakentamiseen ottaa peltoa niin aika kaukaa on haettu perusteet?

Koko maan tukisumma on käytännössä vakio. Jokainen lisähehtaari, joka tulee tuen piiriin aiheuttaa muiden hehtaarien tuen alentamisen jollakin aikajaksolla. Itse asiassa tuen pitäsi laskea hivenen enemmän kuin lisähehtaari on kokonaisalasta, koska suuruuden ekonomia tuo kustannussäästöä viljelyssä. Näin se vaan on.

Olet asian ytimessä. Jos oikein muistan niin taitaapa olla jotain liittymäsopimukseen liittyviä peltomääriä tuon vakio tukisumman takana peräti? Kun huomioi missä päin raivausta on tehty niin käytännössä tukien myöntäminen raivioille on saman tien tukien siirto ab-alueelta c-alueelle.

Toinen mielenkiintoinen seikka. Etelä-Suomessa on raivattu aikojen saatossa lähes kaikki viljelykelpoinen maa pelloksi jo 1980-luvulle tultaessa. Eu-aikana raivausta on tehty pääsääntöisesti vain C-tukialueella Savossa ja Pohjanmaalla. Mm. Kiuruvesi on täälläkin monesti ansiokkaasti linkitetty asian tiimoilta. Raivatut hehtaarimäärät ovat aivan mielettömiä. Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.

No nyt olet todellakin asian ytimessä! Jos minulta kysytään niin melkein vastaisin lainauksella Marttilan haastattelusta. "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo. Eli näin se menee, ylisuuri tukiero vääristää kannattavuutta ja siirtää tuotantoa c-alueelle ja sitten raivataan. Ilman tuota ylisuurta tukieroa c-alueella ei todellakaan paljon raivattaisi. Josta tullaan taas oikeastaan siihen millä aloitin tämän ketjun.

No tämän hetken kustannukset oleet n.7 hehtaarin lohkolla n.15000€ sis.alv22%
Sis. jyrsimisen, ojituksen, kalkituksen. 6000€/hehtaari hinnalla saman kokoinen lohko olisi maksanut 42000€ ja ajomatkaa olisi 1km sijaan ollut todenäköisesti 10km.

Jumalauta sentään. Jos mää lähtisin omista metsäpalstoistani tollaista 7 hehtaaria pelloksi tekemään niin tuolla hinnalla mahtaisko saada puolelta alaa kivet pois. Vertailukohtana sellainen pikku kaivuhomma jonka teetin isolla telakoneella ja maksoi 8.500 euroa. Jos otan sen homman tuntiveloituksen siihen aikaan mitä noilta pieniltä oikaisuilta on samalla telakoneella kulunut raivata kivet pois ja ajattelen että 7 hehtaaria sitä samaa niin toi 15.000 on siihen aikasta pieni summa. Onnittelen niitä joilla tuollaisia metsiä on että tuolla kustannuksella niistä peltoa tehdään, minulla valitettavasti ei ole. Kaivinkone tekisi pitkään töitä ennenkuin jyrsintä voisi tuoda lähimaillekaan, veikkaan kyllä että jyrsintä ei edes voisi käyttää kivien takia.

Lainaus käyttäjältä: Sekator - 29.09.09 - klo:13:06

[
720€/ha vihannesmaa keskellä Huittisten keskustaa. Lohkon laitaan tulee kastelulaitelähtöjä ja rannassa on pumppuasema, jota vuokralainen saa käyttää. Lohko about 10ha.

eikös se lohko oo 18ha

Luulen että olet lähempänä totuutta. Hyvää tonttimaata siinä olis paljon. [/quote]

En ole ihan varma mistä lohkosta on kyse? Onkos se siinä Tampere-Turku Kantatien Loimijoen sillan vieressä vai jossakin muualla? Tonttimaata? Pehmeää save joen rannassa? Paljonkos mahtaa tarvita paaluttaa? Mielestäni siinä eritasoristeyksen luonakin siinä valoristeyksen vieressä niitä kauppoja yms aika tavalla aikanaan paalutettiin?

Kommenttini ei liittynyt tukiin tai niiden edellytyksiin, vaan siihen, että jos markkinatalouden hengessä vaaditaan tukien poistamista pohjoisesta, niin silloin pitää moni muukin asia muuttaa markkinatalouden hengen mukaiseksi, eli silloin pitää mennä periaatteseen, että talonpojalla on oikeus viljellä kaikkia hallussa oleviaan lohkoja samoilla korvauksilla, oli ne sitten omia tai ei ja oli ne sitten vanhoja peltoja tai uusia raivioita.

Ja minä mielestäni vastasin että jos toimitaan markkinatalouden hengessä ja kotieläintuet tasataan niin tuskin kukaan vastustaa silloin tuota peltotukien tasausta.

Kyllä eläintuet voidan korvata vaikka jollain muulla tuella, esim. tilatuki voitaisiin nostaa 147 € siihen 260 ja rapiat mitä se on A/B alueella ja muitakin pinta-alapohjoaisia tukia voitaisiin vastaavasti tarkistaa, niin että tulisi täysi kompensaatio menetetyille eläintuille .... Mutta se on ihan selvä, että mitään yksipuolisia leikkauksia ei täällä hyväksytä.

Eli toimitaan markkinatalouden hengessä kunhan vain c-tukiin ei kosketa. Joopa joo... Kompensaatiopa hyvinkin... Taisitpa tajuta sitten tuon kirjoitukseni että minkä takia se tukia raivioille olisi merkityksetön? Että mikä johtuu mistäkin? Kun tuet tasattaisiin niin loppuisi myös pellon raivaus c-alueelta aika hätäseen. Mutta että ensin vielä täysimääräinen kompensaatio ja sen jälkeen sitten vielä tuki raivioille, se on ilmeisesti laajemminkin c-alueen näkemys siitä miten markkinatalouden hengessä toimitaan?

Toiseksi mistä ihmeestä, MTKn kursseilta vai HevosmiestenTietoToimistolta olet saanut päähäsi että etelän tilatuki olisi 260 euroa per hehtaari? A-alueella 234, täällä B-alueella missä minä majailen 186? Ja kun tuon
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
ketjun luet niin huomaat Aimon Ja Milkon laskelmista että kokonaistuki saattaapi olla c-alueella korkeampi kuin ab:llä, sitähän minäkin tässä ketjussa totesin että tulisi enemmän rahaa jos kasvituet tasattaisiin.

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 29.09.09 - klo:13:21

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 29.09.09 - klo:13:09

Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.

Noista myydyistä tonteista en tiedä mihin viittaat mutta ennenvanhaan täällä oli tapana että talot pistettiin pystyyn näennäisesti keskelle peltoa mutta moreeniharjanteelle. Hyviä rakennuspaikkoja veden kannalta mutta kun monttua kaivaa rakennusta varten niin sama juttu kuin noissa metsäpalstoissa. Saa varautua melkoisiin kivenmurikoihin.

No jos 10 hehtaarin peltoaukealla kulkee tie ja keskellä on 0,5 hehtaarin omakotitalo tontti, niin pistää kyllä vähän ihmettelemään. Varsinkin kuin tontin suurin Talous rakennus on autotalli ja pellon laidassa näkyvällä tilalla on oma talo.

Osa syy ensinnäkin mihin? Peltopulaan? Mutta jos itseäni ajattelen niin tässä on sillä tavalla että tässä on lähes 2 hehtaarin kivikkotontti savialueen keskellä. Että en nyt sitten tiedä mitä ihmettelemistä tuossa on? Jos katsotaan lähialueen 100-300 vuotta vanhoja talonpaikkoja joissa on 100-200 vuotiaita hirsitaloja niin noin ne täällä päin ovat olleet, aukealla. Pääsääntöisesti ns karimaalle hiukan korkeammalle tehtyjä, eiväthän talot muuten olisi kestäneetkään, savivellissä. Minä en nyt tajua mitä ihmeellistä tässä on tai mitä haet takaa?

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.09.09 - klo:12:43

emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.

Jooo, kommenttini kohdistuu enempikin siihen, että jos joku haluaa poistaa pohjoisia tukia jonkinlaisen järkevyyden ja markkinatalouden hengessä, niin silloin pitäisi poistaa paljon muitakin rajoituksia ?

Kuten aikaisemminkin jo totesin niin ei varmaan löydy sellaista ab-viljelijöistä joka estäisi tuet c-aluen raivioille jos kotieläintuet tasataan. Mutta sinun olisi hyvä ymmärtää ja sisäistää mistä no pohjoisen raiviot tulevat. Ylisuuri tukiero merkitsee niin paljon parempaa kannattavuutta kuin ab-alueella että syntyy vajausta pellosta ja siitä syntyy tarve raivata. Kun ylisuuri tukiero poistettaisiin, loppuisi saman tien myös raivaaminen ja sitä kautta tuen tarve raivioille vähenisi. Tämä pitäisi ymmärtää että mikä johtuu mistäkin. Ja tässäkin kun korostetaan että omalla rahalla raivattu niin mahtaako olla että ainakin osarahoituksena on ollut tuon ylisuuren tukieron mukanaan tuoma parempi tuottavuus jonka ansiosta on jäänyt sitä rahaa siihen raivaukseen? Että omalla rahalla ja omalla rahalla?

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.09.09 - klo:12:43

emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.

Etelässäkin on alueelisia eroja. Esim. Satarehun katolta näkyy silmin kantamattomiin hakkamatonta metsää.
Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.

Etelässäkin on yllättävän paljon metsää, kun google mapilla katsoo vähänkin isommalta alaueelta..

Juu. Taitaapa ne minunkin metsäni sieltä Satarehun katolta näkyä, en tosin ole käynyt katsomassa mutta ainakin kirkkaalla kelillä varmaan pitäisi näkyä jos ei ole välissä korkeampia kohtia, ei pitäisi olla. Mutta että tervetuloa raivaamaan vaan! Saatana kun vähän kaivurilla raaputtaa niin tulee henkilöauton kokoista murikkaa. Olen nurkkia pelloista vähän oikonut että ei tulisi turhaa pyörimistä ja tiedän kyllä tasan tarkkaan mikä siinä metsän puolella odottaa. Sellaisia puolesta metristä henkilöautoon kokoisia kivenmurikoita. Ihan turha on kuvitella että peltoa raivattaisiin. Tai sitten pitää perustaa kivimurskaamo. Mutta onhan se asiaa tuntemattomana helppo katsella Satarehun katolta tai google mapsista.

Niin. Ennen kuin raatoja sai haudata niin metsäänhän niitä haudattiin. Siinäkin yhteydessä tuli aika lailla selväksi saako noista minun metsämaistani peltoa vai ei. Saateri kun monttu sikoja varten kaivettiin ja isot kivet nostettiin toiselle puolelle ja pehmeämpi maa toiselle puolelle niin se saaterin kivikasa oli yli kaksinkertainen siihen maakasaan nähden.

Noista myydyistä tonteista en tiedä mihin viittaat mutta ennenvanhaan täällä oli tapana että talot pistettiin pystyyn näennäisesti keskelle peltoa mutta moreeniharjanteelle. Hyviä rakennuspaikkoja veden kannalta mutta kun monttua kaivaa rakennusta varten niin sama juttu kuin noissa metsäpalstoissa. Saa varautua melkoisiin kivenmurikoihin.

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 28.09.09 - klo:20:27

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 28.09.09 - klo:19:12

markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ?

Juu

Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ?

Omilla rahoilla, ei meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla!!!

No aulis näköjään ennemin sallii paskarallin ympäri pitäjiä, kuin tehokkaan viljelyn veronmaksajien rahoilla.

Viittaan edelleen tähän ketjuun ja tuohon « Vastaus #3 : tänään kello 16:31 » 
koska siinä on mielestäni kokonaisuuden kannalta järkevin ratkaisu sekä peltomäärään, rehuralliin että paskaralliin.
 Ja kun siihen liittää ketjun « Vastaus #5 : tänään kello 16:45 »   Marttilan haastattelun jutut niin ei kai siitä kokonaisedullisuudesta paljon eri mieltä voine olla?

Ainoo ongelma että tukipolitiikka pitäis pistää uusiksi ja poistaa ylisuuri tukiero...

Jooo ja markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ? Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ?

Sinä päivänä kuin kotieläintalouden tuet sikapuolella, lihanaudoissa ja lypsylehmissä ovat samat koko maassa niin veikkaanpa että ab-alueelta et tälle ehdotuksellesi vastustajia löydä. Katselin ketjuja joita oli ilmestynyt kun en vähään aikaan ollut kirjoitellut ja tuossa ketjussa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
AimoMela ja Milko (oliko se sellainen?) olivat aika hyvin laskeneet mikä on peltotukien taso eri tukialueilla ja elukkatuet ja kyllä se niin on että ab-alue voittaisi tuossa selkeästi kun tuet noin tasattaisiin. Niin että tuon ehdotuksen vastustajat tulevat kyllä c-alueelta. Lisäksi vielä sikapuolella tärkeässä ab/c1 vertailussa voittaisimme sikatilat selkeästi c1:een verrattuna jos kasvipuolen tuet tasattaisiin ja yhtään myyntikasveja kierrossa saisi pidettyä. Joko c1:n tuet alenisivat meidän tasollemme tai sitten ab-tuet nousisivat c1:n tasolle mutta ab voittaisi siinä kasvipuolellakin selkeästi puhumattakaan eläinpuolen vaikutuksesta.

En oikein ymmärrä sitä logiikkaa, millä perusteella tämä lannanlevitysvaatimusten tiukentuminen nostaisi ruuan hintaa, kyllä tämä jää täysin viljelijöiden rasitteeksi.

***Rasite??? Vaatimuksen tiukentaminenhan tarkoittaa sitä että SAA vuokrata lisää peltoa kalliilla. Ja sehän on siunaus peltojen omistajille.

Timppa näkyy ymmärtäneen homman ajatuksen kyllä. Osittain taitaa taas olla tulonsiirto jatkajilta lopettajille? Vuokranmaksun järkevyys taas sitten riippuu viljan ja sianlihan hintasuhteista ja muusta. Muitakin järjestelyjä on käytettävissä joiden kannattavuus saattaa olla parempi kuin vuokrauksen tai oston.

Lainaus käyttäjältä: TyttöMaalta - 28.09.09 - klo:18:03

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 28.09.09 - klo:17:50

Mielenkiintoista kuunnella aina uudet uutiset.

  Matti Vanhanen eroaa !

Mistä?

  Siinähän se jännitys piileekin

Veikkaisin että jonkun säätiön tms hallituksesta? Pääministerin pestistä tuskin eroaa? Toinen vaihtoehto voi olla puheenjohtajuudesta ensi kesänä, olisi kertonut nyt jo ennakkoon?