Talo lämpenee öljyllä. Nyt tuo öljyn hinta on innoittanut miettimään muita vaihtoehtoja. Lähinnä nykyisen järjestelmän kaveriksi.

Minkälaisia kokemuksi on alapalokattiloista? Jotkut väittää että niissä saa muutettua lämmöksi mitä vaan. Paalimuovien hyödyntäminen on mielessä. Tietysti puun joukossa ei yksinään.

Pitäisi löytää sellainen kattila, jossa on niin iso varastopesä (väh. 250ltr) että paalimuovi mahtuu kokonaisena puun sekaan eikä tarvii käydä pilkkomaan.

Vanha Arimax ainakin hävittää muovin sujuvasti. 1-2 paalin muovit voi laittaa pesälliseen, ja väliin kerros puita. Uudemmissa on sitten niin pienet pesät, että ei taida onnistua.

Kaikki muukin palava, joka on kooltaan alle 55x35x100 cm häviää kyllä savupiipun kautta.

...
Vanha Arimax ainakin hävittää muovin sujuvasti. 1-2 paalin muovit voi laittaa pesälliseen, ja väliin kerros puita. Uudemmissa on sitten niin pienet pesät, että ei taida onnistua.

Kaikki muukin palava, joka on kooltaan alle 55x35x100 cm häviää kyllä savupiipun kautta.

Aamen. A60 on sujuvasti nielly, mitä on tarjottukin.

Tai siis meillähän ei muovia polteta, puita vaan 

Arimax35 toimii kun junan vessa, ei hienostele, mutta ei nikottelekaan. Tiukkaan rullattu paalin muovi - joskus jopa kaksi - varastopesän yläosaan, ei huomaa piipusta milloin palaa puun kanssa.

Se tietysti, jos öljykattilan peräss ei varaajaa ole: se on välttämätön. Meillä on 1850 -litrainen, ehkä jatkuvasti kotona pyöriessä jopa 1200 -litrainen voisi riittää (siis lämmityksen aloitus juuri optimiaikaan varaajan jäähtyessä), mutta kaksijapuolikuutioiseen sopisi pari pesällistä kerralla sitä lämpöä.

Petri

Eneka 60. Vaatii kyllä varaajan perään. Yli 20 v. ollut talossa ja arinan vaihdoilla selvitty.
(jos polttais paalimuoveja niin 2-3 paalin muovit menis kerralla  )

Miulla tää Ariterm 35+ savukaasuimurilla ja keraamisella polttolieriöllä, ei kyllä toimiskaan ilman savukaasuimuria, on sen verran pienet ja ahtaat  konvektioputket,  tuolla Metsälehden palstalla olen nimimerkillä käpysonni kertoillut enemmänkin sekä hyviä  että huonoja kokemuksia tästä kattilasta, mitään paalimuovia tai muitakaan muoveja en kyllä uskaltaisi tässä kattilassa polttaa, kun ei tiedä miten vaikuttaa niihin keraamisiin kiviin, ja voi helpommin tuketa ne konvektioputket, kun niitä joutuu nytkin talvisaikaan nuohoamaan kerran viikossa.

Mielestäni puukattilassa pitäisi polttaa vain puita, ei puukattila ole mikään jätteenpolttolaitos, se on tarkoitettu puiden polttamista varten, vaan muovijätteet  pitää laittaa jäteastioihin, koska kaikkihan nykyään kuulumme kunnallisen jätekeräilyn piiriin.

Arimax35 toimii kun junan vessa, ei hienostele, mutta ei nikottelekaan. Tiukkaan rullattu paalin muovi - joskus jopa kaksi - varastopesän yläosaan, ei huomaa piipusta milloin palaa puun kanssa.

Se tietysti, jos öljykattilan peräss ei varaajaa ole: se on välttämätön. Meillä on 1850 -litrainen, ehkä jatkuvasti kotona pyöriessä jopa 1200 -litrainen voisi riittää (siis lämmityksen aloitus juuri optimiaikaan varaajan jäähtyessä), mutta kaksijapuolikuutioiseen sopisi pari pesällistä kerralla sitä lämpöä.

Petri

Samat mielipiteet arimax 35 -kattilasta.    Ikää jo siunaantunut 23 vuotta ja kerran arina vaihdettu.
Vaarinpirtissä samanmoinen, mutta reilu kymmenen vuotta vanha.     Toimii kuin junan vessa.

Kaverilla se uudempi ariterm 35 plussa...     Pikimusta nokivesi valuu joka luukunjuuresta 
Piippuakin pidennetty muutamalla metrillä eikä juurikaan parannusta.
Savukaasuimurin se vaatisi, jos sittenkään korjaantuisi.           Tuntuu että arimax 35 maine on pilattu tällä
uuden sukupolven virityksellä ! 

Nykykattiloissa hyötysuhteen nimissä pyritään liian alhasiin savukaasulämpötiloihin, kun katselee Arimax 35+ kattilan esitettä, siellä jossain kokeessa tuo lämpötila hieman yli 100 astetta. Ei se tiedä muuta kuin, että konvektiopinnat tervaantuvat ja konvektioputket tukkeentuvat. Mitä hyötyä on sitten hyötysuhteesta, joka puhtaalla kattilalla on 90 %, mutta joka muutaman pesällisen jälkeen on selaisessa karstassa, että se hyötusuhde on 15-20% alhaisempi.
Uudessa arimaxsissa on niin paljon keraamisia osia, että en sillä paljon muovia polttaisi. Ehkä käänteispaloinen soveltuu siihen hommaan paremmin, muovit kun pistää puiden päälle, niin muovikaasut poltetaan siellä alhaalla olevassa aukossa 1000 asteen lämpötilassa.

Minulla on 35+ 6 m hormilla ilman imuria. Joskus veto on huono, mut ompahan vetoa kumminkin, savukaasunlämmöt vajaat 150 astetta yleensä. Kattila toimii hyvin kun sitä muistaa lämmityskaudella nuohota ja kun puut on hyviä. Toki on myönnettävä että mökki ei ole missään montun pohjalla.
Itellä puuvarasto on kattilahuoneen vieressä ja sinne mahtuu parin viikon puut lämpenemään ja kuivahtamaan. Jos ulkoliiteristä tuotuja puita yrittää polttaa, niin valkeaa savua tuppaa lykkäämään vaikka olis kuinka ylivuotista ja kuivaa polttopuuta. Optimaalinen lämmitystulos vaatii kuivaa klapia, sillo ei myöskään valu sitä pikivettä kattilan pesästä.
Alussa poltin kokeeksi paalimuoveja kattilassa, mutta nykysin poltan ne pajan uunissa jonne saa paremman hiilloksen alle. Vähä arvelutti myös se kova, levymäinen karsta jota konvektiokanaviin muodostui kun poltti rakennusaikaista muovijätettä. Nykysin poltan arimaksin pesässä kotitalousjätepussit ja niin vähäinen määrä tuntuu menevän hyvin kuivan puun seassa.

Eneka on hyvin samanlainen kun vanhan mallin arimax, siis 35 ja 60 kw. Onko lie jonkinlaisia kopioita 
Useamman kattilavalmistajan suusta olen kuullut, että minimi poistolämpö hormiin n: 200 c. Nyt näissä uusissa härveleissä pyöritään jo 150 lukemissa ja ehkä allekin. Homma pelittää varmasti jos hormi pysyy vaan kuivana. Pahimmillaan puun poltosta lähtevä kosteus tiivistyy sitten piippuun 

Tuossa kun olen lueskellut eri kattiloiden esitteitä tuli jossakin vastaan termi KÄÄNTEISPALOKATTILA. Onko tuo eri kun alapalokattila. Jos on niin millä tavalla eroaa?

Eneka on hyvin samanlainen kun vanhan mallin arimax, siis 35 ja 60 kw. Onko lie jonkinlaisia kopioita 
Useamman kattilavalmistajan suusta olen kuullut, että minimi poistolämpö hormiin n: 200 c. Nyt näissä uusissa härveleissä pyöritään jo 150 lukemissa ja ehkä allekin. Homma pelittää varmasti jos hormi pysyy vaan kuivana. Pahimmillaan puun poltosta lähtevä kosteus tiivistyy sitten piippuun 

Olen kuullut, että Virossa tehdään tarkkoja Arimaxin kopioita...     Onko kenelläkään tietoa
ketä Suomessa myy näitä kattiloita?          Ostais vaikka varastoon valmiiksi, jos vaikka joskus menee
vesi kattilan pesään. 

termi KÄÄNTEISPALOKATTILA. Onko tuo eri kun alapalokattila. Jos on niin millä tavalla eroaa?
Periaatteessa käänteispalokattila on alapalo-tyyppinen. Varsinasesta alapalokattilasta se eroaa siten, että  alkuun tuli on vain siellä poltettavan kalpikasan alla, muutta vähitellen koko kasa on yhtäaikaa tulessa. Tuli ajetaan tuon klapikasan alta joko puhaltimella tai imurilla alapalotilaan, jossa annetaan lisäilmaa, jolloin viimesetkin hiukkaset palavat. Siellä aukossa, joka johtaa alapalotilaan, lämpötila on luokkaa 1000 astetta, niin että keraamiset osat ja teräs hehkuvat. Palokaasut siis pakotetaan läpi palavan klapikasan ja sieltä erittäin kuuman paloaukon kautta kohti savupiippua, joten taatusti kaikki  savukaasut poltetaan tehokkaasti. Savupiipun päästä ei tule kuin vähän vaalen harmaata savua eli käytännössä suurelta osin vesihöyryä, kun puissa oleva kosteus poistuu.
Atmokset, Veda 35 , Jäspi Econature  ovat esimerkkejä käänteispaloisista. Täyttö sivulta, joten ergonomia ehkä hieman parempi kuin päältätäytettävissä. Ja savun tulo pannuhuoneeseen puiden lisäysvaiheessa, kun niissä yleensä on ohituspelti. Hyötysuhde lienee aikalailla samaa tasoa kuin alapaloisessa. Puun koko ja muoto ei niin tarkka, kun puumassan ei tarvitse valua alaspäin kuten alapaloisessa. Pesällinen palaa 3-4 tuntia kuten alapaloisessakin, mitä suurempi puukoko, sitä pidempään.

Tuoshan niitä kattiloitten eroja tulikin  Sen verran lisään, että käänteispalo on yleensä klapi/halkokattila. Alapalossa voi polttaa myös haketta tai turvetta klapien lisäksi. Varastopesä pitää vaan olla silloin haponkestävää terästä. Täyttöergonomiaa parantaa jos saa kattilan asennettua "monttuun" tai rakentaa korokkeen kattilan viereen.

Juu tuo enekan 35 alapalomalli muistuttaa enemmän kuin paljon vanhaa arimaxin 35:sta. Aritermin 35+ verrattuna siihen mahtuu 5 cm pidempi klapi ja varastopesä on enempi kiilava ylöspäin, eli todnäk holvaa vähempi. Ja tuo Aritermin hinta on parissa vuodessa noussut melkein kahdella tonnilla, jos vertaa oman kattilan hintaa ja koneviestin taulukon hintaa.

Tällä kokemuksella Jäspin econature 3 tai tuo em. Eneka kiinnostaisivat eniten jos olisin nyt kattilaa hankkimassa. Alatiilien palaminen poikki ja lapsellinen kaasujousiviritys kattilan luukussa ovat laskeneet henkilökohtaista arvosanaani tuosta 35+ kattilasta.