Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Matti - 06.03.14 - klo:10:34
-
Täällä tuntuu olevan sellaisia mielipiteitä että TOS-siemen on reilusti parempaa kuin sertifioitu joten ihan vilpittömästi pyytäisin neuvoja parantaakseni myytävän siemenen laatua.Eli seuraavaksi toimenpiteet mitä nyt jo tehdään:
-Peltojen viljelyhistoria tiedossa keskim.kahdenkymmenen vuoden ajalta(ennemminkin mutta tuon verran siementuotannossa,tarkastukset joka vuosi,lisäksi oma tarkastuskierros vähintään kolmesti joka lohkolla,kaikki ajourat kävellään)
-Kantasiemen aina sertifioitua B tai C1 siementä
-Kasvinsuojelussa tautien torjunta aina,korrensääteet tarvittaessa
.kylvö ja muokkaus viimeisen päälle,tämän lisäksi imuroidaan vehkeet ennenkuin viedään pellolle.Kynnetään joka vuosi
-Kasvustojen kitkeminen(pellossa on aina vieraita lajeja ainakin joku,hukkakaura kannattaa löytää heti jos sellainen ilmestyy.Siementiloilla ei ongelma)
-Puinti mahdollisimman kuivana,puimurit ja kuivurit vain siemenviljelyssä,max.2 lajiketta per kalusto,välissä esim.timotein puintia(itsellä n.100ha/v
-Viljan puinnissa puhallus niin isolle että ruumenet ja pienet jyvät menee peltoon
-Kuivaus alle 80 astetta
-Varastointi erillään muusta viljasta
no niin sitten se itse prosessi
-Kippausritilän päälle jää kuolleet kissat ja oravat,laudankappaleet,sampo-puimurin irronneet peltiosat ym.
-Damas pulco sykloniesipuhdistaja erottaa pölyn,kuorenkappaleet,tyhjät jyvät,tupakannatsat ym.mitä nyt viljassa siinä vaiheessa on.
-Lajittelija(meillä damas,olen lajitellut parikymmentä vuotta triumhilla ja seissyt talvet -93 -2000 elokuusta toukokuuhun 12 tuntia päivässä Petkus 541kkösen vieressä)erottelee vielä tehokkaasti kevyet,pienet,ylisuuret jyvät,oljenpätkät ym.roskat joita vielä seassa jonkun verran on.
-Triöri erottelee katkenneet jyvät,kutistuneet(esim.fusariumin pilaamat joita viime kesän ohrassa on,voisi kuvitella että kaurankin toksiinijyvät ovat juuri niitä mustia jyviä joita viime kesän viljassa on.Ainakin vähenevät lajittelussa.
-Meillä lajitellaan kahdesti,syy reklamaatio jostain kymmenen vuoden takaa,oli ollu oljenpätkä siemenpussissa(korkeissa siiloissa tahtoo lajittua viimeiseen säkkiin)
-Evira määrittelee peittaustarpeen,mitä tauteja vastaan peitataan.Aineet Zardex,Baytan,Celest
Nyt kaipaisin hyviä neuvoja parantaakseni siemenen laatua.Tässä hommassa ei ole milloinkaan liian hyvä,jos teillä on jotain ammattisalaisuuksia niin kertokaa
Esim.mitä on ronski lajittelu joka tekee tossin paremmaksi kuin sertifioitu?
n.neljänkymmenen miljoonan kilon kokemuksella
Matti
-
Käytetään riittävän suuria seuloja, siis ohra 2.5 mm ja kaura 2.3 mm vähintään. Raakaerästä vähintään neljännes pois mieluummin kolmannes. Kunnostetaan vain hyvistä lohkosta.
Jos triörillä, mikä lajittelee pituuden mukaan, poistetaan vielä fusariumin vioittamia kevyitä jyviä. On siinä lajittelijan säädöissä jotain pielessä. Ja jos sieltä menee oljenpätkiä läpi täytyy vääntää esi- ja jälki-imua suuremmalle. Samoin jos se lajiteltu tavara vielä siilossa lajittuu, ei lajitteluaste ole riittävä.
Tämä ei ole mahdollista kunnostettaessa sertisiementä, koska hävikki on liian suuri. Mutta kun tekee tossia voi nuo parhaat jyvät poimia omaan käyttöön ja syöttää jätteet naapurin sioille.
-
Käytetään riittävän suuria seuloja, siis ohra 2.5 mm ja kaura 2.3 mm vähintään. Raakaerästä vähintään neljännes pois mieluummin kolmannes. Kunnostetaan vain hyvistä lohkosta.
Jos triörillä, mikä lajittelee pituuden mukaan, poistetaan vielä fusariumin vioittamia kevyitä jyviä. On siinä lajittelijan säädöissä jotain pielessä. Ja jos sieltä menee oljenpätkiä läpi täytyy vääntää esi- ja jälki-imua suuremmalle. Samoin jos se lajiteltu tavara vielä siilossa lajittuu, ei lajitteluaste ole riittävä.
Tämä ei ole mahdollista kunnostettaessa sertisiementä, koska hävikki on liian suuri. Mutta kun tekee tossia voi nuo parhaat jyvät poimia omaan käyttöön ja syöttää jätteet naapurin sioille.
N. neljankymmenenmiljoonankilon jälkeen kyllä osaa lajitella, ei tarvi Mattia neuvoa. 8)
-
Se on hyvä että Matti vit.tuilee takaisinkin päin. Ihmisethän on sellaisia että oma mielipide on TOTUUS ja oma kokemus asioista on AINOA TOTUUS asioista, sontaluukun sisäpuolella on totuus ja ulkomaailma täynnä huijareita.
Siirryn sertipuolueeseen, kannatan sertin käyttöä, TOSsipuuhastelu on naurettavaa pipertelyä, huippusatoja ei tossilla oteta.
Hyvä Matti. Olen suuri fanisi.
-
Miten siemenviljelyssä estetää peuran paskantamasta peltoon, nimimerkillä missä peura,siellä hukkakaura?
-
Miten siemenviljelyssä estetää peuran paskantamasta peltoon, nimimerkillä missä peura,siellä hukkakaura?
Hallinnollisella päätöksellä.
"Suomessa on voimassa laki hukkakauran torjunnasta ja lain tarkoituksena on torjua hukkakauraa ja estää sen leviäminen."
" Siemensadossa hukkakauraa ei saa koskaan esiintyä."
-
Miten siemenviljelyssä estetää peuran paskantamasta peltoon, nimimerkillä missä peura,siellä hukkakaura?
Hallinnollisella päätöksellä.
"Suomessa on voimassa laki hukkakauran torjunnasta ja lain tarkoituksena on torjua hukkakauraa ja estää sen leviäminen."
" Siemensadossa hukkakauraa ei saa koskaan esiintyä."
Tästä saadaan aasinsilta sihen että siementila vuokraa/ostaa lohkoja joissa on hukkissaastunta. Meneekö samantien siemenviljelykäyttöön ilman että koko tilalla pitää olla kaksi puhdasta vuotta ilman kitkentää ja hukkisruiskutusta? Se vie kuitenkin 3-5 vuotta kitkemisellä ja ruiskutuksella että koko lohko on puhdas seuraavat kaksi tarkastuskertaa.
Kuolevainen tossimörhö ei pääse siemenrinkiin jos ei ole vähintään kahta vuotta puhdasta KOKO tilalla.....
-
ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.
toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.
ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.
-
Onneks mulla ei ole sampoa ettei tarvi metalliosia eroitella . eikä niitä kissoja ja oraviakaan ole tullut puitua, tupakkaakaan ei ole rikkaruohona etteivät nekään sekoitu sinne raakaerään, ja hamppukin kasvatetaan muualla pois tarkastajien silmistä..
Aika hurja on toi sertistä poislajiteltavien roskien määrä ja kirjo siitä raaka-aineesta..
-
ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.
toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.
ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.
toi on kyl hyvää tököttiä toi rootwei! 40ha sai sitä viimevuonna eipä pal näkyny ohraa vaik oli jääny puimatta ja mukattu kultivoimalla.tappaa ohran melkii paremmin ku runtubbi.harmi ku ei voi perättäisinä vuosina tuuttaa.
-
ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.
toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.
ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.
toi on kyl hyvää tököttiä toi rootwei! 40ha sai sitä viimevuonna eipä pal näkyny ohraa vaik oli jääny puimatta ja mukattu kultivoimalla.tappaa ohran melkii paremmin ku runtubbi.harmi ku ei voi perättäisinä vuosina tuuttaa.
Kyl mää oon kolmenakin vuonna peräsin ruutannu sitä samalle lohkolle
-
ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.
toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.
ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.
toi on kyl hyvää tököttiä toi rootwei! 40ha sai sitä viimevuonna eipä pal näkyny ohraa vaik oli jääny puimatta ja mukattu kultivoimalla.tappaa ohran melkii paremmin ku runtubbi.harmi ku ei voi perättäisinä vuosina tuuttaa.
Kyl mää oon kolmenakin vuonna peräsin ruutannu sitä samalle lohkolle
tulloo rasisti tanssia ::)
-
toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.
Poikkeuslupa EVIRALTA. Sitten kaksi perättäistä puhtaaksitarkastusta. Tai voi hakea uuden poikkeusluvan. Niitä voi olla vaikka 20.
ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.
Varsinaisia hukkisaineita saa käyttää vain poikkeuslohkoilla. Broadwayta voi ajaa tai muita ei hukkisaineita.
Ja kuka niitä nyt kyselee mitä on ajettu ja onko kaikki ajetut kirjattu papereihin. Älkää nyt tehkö asioista liian vaikeita.
-
ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.
toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.
ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.
toi on kyl hyvää tököttiä toi rootwei! 40ha sai sitä viimevuonna eipä pal näkyny ohraa vaik oli jääny puimatta ja mukattu kultivoimalla.tappaa ohran melkii paremmin ku runtubbi.harmi ku ei voi perättäisinä vuosina tuuttaa.
Kyl mää oon kolmenakin vuonna peräsin ruutannu sitä samalle lohkolle
tulloo rasisti tanssia ::)
häh
-
ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.
toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.
ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.
toi on kyl hyvää tököttiä toi rootwei! 40ha sai sitä viimevuonna eipä pal näkyny ohraa vaik oli jääny puimatta ja mukattu kultivoimalla.tappaa ohran melkii paremmin ku runtubbi.harmi ku ei voi perättäisinä vuosina tuuttaa.
Kyl mää oon kolmenakin vuonna peräsin ruutannu sitä samalle lohkolle
tulloo rasisti tanssia ::)
häh
resistanssia.
-
Jos ostaisin kaikki siemenet niin maksaisi 40000€
Oma siemen maksaa n 10000€
Elikkä sen verran siitä sais myydessä.
Säästän vuodessa siis melkein 30000€
Vanhan lajittelijan läpi ajo ei paljon maksa.
-
Itte olen Matin farmilla käynyt kattomassa, ja paikat on kunnossa että varmasti osaa asiansa. Siitä huolimatta tuppaa olemaan että minulla ei ainakaan persii kestä osta joka vuosi kaikkea siementä sertinä, tossilla pärjää ihan hyvin perustarpeet ja settiä ostetaan vain uudistamiseen. Pakosta sertille tulee hintaa kun sen kanssa tehdään kaikenlaisia temppuja ja paperihommaa, ymmärrän siten lisähinnan.
-
Itte olen Matin farmilla käynyt kattomassa, ja paikat on kunnossa että varmasti osaa asiansa. Siitä huolimatta tuppaa olemaan että minulla ei ainakaan persii kestä osta joka vuosi kaikkea siementä sertinä, tossilla pärjää ihan hyvin perustarpeet ja settiä ostetaan vain uudistamiseen. Pakosta sertille tulee hintaa kun sen kanssa tehdään kaikenlaisia temppuja ja paperihommaa, ymmärrän siten lisähinnan.
Mikä se siellä realistin suussa haisee.... :D
Juur sitä ne tekee sertille, temppuja. Lantraa ja jatkaa ja puljaa. ;D
Eikä tässä nyt tarkoteta yksin Masaa, vaan yleensäkin.
Kauppa se on mikä kannattaa ja kauppias ei koskaan katteestaan luovu eikä sitä alenna. UGH!
-
Muutama asia tuli esille:Täällä ei ole peuroja eivätkä peurat sitä hukkakauraa levitä vaan hoitamattomat esiintymät.Jos hukkakaura rehottaa jossain siemenet leviää vaikkapa rusakon tai hirven turkissa samalla lailla.
Hukkakauramyrkyllä saa hävitettyä hukkakaurat mutta joku yksilö saattaa kääpiöityä ja tuottaa silti siementä.Siinä on syy miksi myrkkyjen käyttö on kielletty.Kitkeminen aiheuttaa pitkässä juoksussa hukkakauran pituuden lyhenemisen (jalostuu vissiin aika nopeasti jos lyhyitä yksilöitä jää löytämättä
Siemenen koko tehdään viljelemällä,lajittelussa painoa saa paremmaksi nousuilmoja säätämällä mutta tuo ns.ronski lajittelu ei paranna siemenen laatua minkään vertaa.Kuten tuolla joskus mainitsin siemenet joissa ei oo vikaa on suunnilleen saman kokoisia pl.tähkän kummassakin päässä oleva muutama pieni jyvä.Ymmärrän kyllä sen jos on vuosia viljelty samalla siemenellä uudistamatta sitä kovemman lajittelutarpeen mutta se ei vielä tee tossia paremmaksi kuin sertifioitu.
Timppa ja Realisti tämän jutun pointti ei ole siemenen hinta vaan se että minäkin saisin tietää miten tuotetaan hyvää siementä.Kuitenkin menestyneimmät viljelijät jotka tiedän ostavat siemenen joka vuosi sertifioituna.Syy on kyky keskittyä tuotannossa olennaiseen kaikissa muissakin asioissa.
Näissä toksiineissa ollaan varmaan ihan samoissa ongelmissa,olisi hyvä selvittää johtuuko siemenestä että voi ruveta torjuntatoimiin.Peittausainevalmistajat myyvät mielellään aineet kaurallekkin mutta itse luulen että syy on märissä kesissä ja roudattomissa talvissa.
-
Niin.
Vaikka sitä siementä lajiteltaisiin Ari Vatasen mallisilla lajittelijoilla, niin vielä tärkeämpi on se, mihinkä peltoon sitä siementä kylvää.
Ja jos fosforin ja kalkin saastuttamalta pellolta väkisin TOSissa tulee neegerin *****n kokoisia jyviä, niin lajittelussa voi käyttää hirviaitaa.
Eli siemenviljelijöiden ego alas. Nöyränä kokeilemaan uusia tekniikoita. Sertin laatu hintansa tasolle. Ja pellot kuntoon.
Ja jos kissat menee puimurista läpi, niin kannattaa pienentää puintiväliä. ;D
-
Muutama asia tuli esille:Täällä ei ole peuroja eivätkä peurat sitä hukkakauraa levitä vaan hoitamattomat esiintymät.Jos hukkakaura rehottaa jossain siemenet leviää vaikkapa rusakon tai hirven turkissa samalla lailla.
Hukkakauramyrkyllä saa hävitettyä hukkakaurat mutta joku yksilö saattaa kääpiöityä ja tuottaa silti siementä.Siinä on syy miksi myrkkyjen käyttö on kielletty.Kitkeminen aiheuttaa pitkässä juoksussa hukkakauran pituuden lyhenemisen (jalostuu vissiin aika nopeasti jos lyhyitä yksilöitä jää löytämättä
Siemenen koko tehdään viljelemällä,lajittelussa painoa saa paremmaksi nousuilmoja säätämällä mutta tuo ns.ronski lajittelu ei paranna siemenen laatua minkään vertaa.Kuten tuolla joskus mainitsin siemenet joissa ei oo vikaa on suunnilleen saman kokoisia pl.tähkän kummassakin päässä oleva muutama pieni jyvä.Ymmärrän kyllä sen jos on vuosia viljelty samalla siemenellä uudistamatta sitä kovemman lajittelutarpeen mutta se ei vielä tee tossia paremmaksi kuin sertifioitu.
Timppa ja Realisti tämän jutun pointti ei ole siemenen hinta vaan se että minäkin saisin tietää miten tuotetaan hyvää siementä.Kuitenkin menestyneimmät viljelijät jotka tiedän ostavat siemenen joka vuosi sertifioituna.Syy on kyky keskittyä tuotannossa olennaiseen kaikissa muissakin asioissa.
Näissä toksiineissa ollaan varmaan ihan samoissa ongelmissa,olisi hyvä selvittää johtuuko siemenestä että voi ruveta torjuntatoimiin.Peittausainevalmistajat myyvät mielellään aineet kaurallekkin mutta itse luulen että syy on märissä kesissä ja roudattomissa talvissa.
Onneksi ei ole peuroja,tääl on ja ruokitaa viellä jämä kauroilla :(
-
N
Ja jos kissat menee puimurista läpi, niin kannattaa pienentää puintiväliä. ;D
Luulempa että puintihommassa ei tarvii kysellä neuvoja jos vaikka siemenistä kyselenkin.viljakuormissa on joskus kuolleita eläimiä,viimeksi minkki.
-
Siemenen koko tehdään viljelemällä,lajittelussa painoa saa paremmaksi nousuilmoja säätämällä mutta tuo ns.ronski lajittelu ei paranna siemenen laatua minkään vertaa.
Timppa ja Realisti tämän jutun pointti ei ole siemenen hinta vaan se että minäkin saisin tietää miten tuotetaan hyvää siementä.Kuitenkin menestyneimmät viljelijät jotka tiedän ostavat siemenen joka vuosi sertifioituna.Syy on kyky keskittyä tuotannossa olennaiseen kaikissa muissakin asioissa.
Kumotaanko tässä taas säästä johtuvia siemenen koko-ongelmia?
Mää oon luullu et suuri siemen on elinvoimasempaa kun pieni? Olen väärässä, taas.
-
Mielenkiintoista vaan on, kun hometoksiiniarvot ovat OIKEASTI olleet niin alhaiset joka vuosi, että kaurakin menee mihin vaan kaupaks. Keleistä ei voi olla kiinni, kun naapureilla hometta löytyy kuin julkisista rakennuksista. Kyllä siinä täytyy olla vaikutuksia esikasvilla, pH:lla, ravinnetasapainolla tai vesitaloudella. Roudan puute on ainakin varmaan yks tekijä.
-
Siemenen koko tehdään viljelemällä,lajittelussa painoa saa paremmaksi nousuilmoja säätämällä mutta tuo ns.ronski lajittelu ei paranna siemenen laatua minkään vertaa.
Timppa ja Realisti tämän jutun pointti ei ole siemenen hinta vaan se että minäkin saisin tietää miten tuotetaan hyvää siementä.Kuitenkin menestyneimmät viljelijät jotka tiedän ostavat siemenen joka vuosi sertifioituna.Syy on kyky keskittyä tuotannossa olennaiseen kaikissa muissakin asioissa.
Kumotaanko tässä taas säästä johtuvia siemenen koko-ongelmia?
Mää oon luullu et suuri siemen on elinvoimasempaa kun pieni? Olen väärässä, taas.
Suurempi siemen on elinvoimaisempaa.on vain järjetöntä lajitella suunnilleen samankokoisia siemeniä erilleen.Tautien torjunta ja kova nousuilma tekee painavan siemenen ja se että siemenviljelykset on parhailla pelloilla ja parhailla viljelijöillä.Riippumatta onko tossia vai sertifioitua.
-
Siemenen koko tehdään viljelemällä,lajittelussa painoa saa paremmaksi nousuilmoja säätämällä mutta tuo ns.ronski lajittelu ei paranna siemenen laatua minkään vertaa.
Timppa ja Realisti tämän jutun pointti ei ole siemenen hinta vaan se että minäkin saisin tietää miten tuotetaan hyvää siementä.Kuitenkin menestyneimmät viljelijät jotka tiedän ostavat siemenen joka vuosi sertifioituna.Syy on kyky keskittyä tuotannossa olennaiseen kaikissa muissakin asioissa.
Kumotaanko tässä taas säästä johtuvia siemenen koko-ongelmia?
Mää oon luullu et suuri siemen on elinvoimasempaa kun pieni? Olen väärässä, taas.
Suurempi siemen on elinvoimaisempaa.on vain järjetöntä lajitella suunnilleen samankokoisia siemeniä erilleen.Tautien torjunta ja kova nousuilma tekee painavan siemenen ja se että siemenviljelykset on parhailla pelloilla ja parhailla viljelijöillä.Riippumatta onko tossia vai sertifioitua.
Tää provokaatio kannattaa vihjata puuttinillekin. On sen verran hyvä. ;D
-
Masa on äijä. ;D
En ala enempää venkoomaan asiasta. Olis paljon vielä sertitavaran raakaeristä ja idätyksestä asiaa. ;D
Mutta, antaa olla, ei tuu kun helvetinmoinen riita ja mää en uskalla sun kahvakuulajengille alkaa.... ;D
-
Mikä tekee sitten TOS:in huonommaksi jos nuo edellä mainitut temput tehdään sillekkin? Vai onko se niin että hyvä ei ole halpaa?
-
Menestyneimmat viljelijät :-D :-D
Minkä mittapuun mukaan ?
Meinaako tosiaan että jos mää satsaan 30000€ vuodessa lisää rahaa ostamalla sertisiemenen niin saan sen takaisin viljan myynnissä ja vielä lisääkin :-D
-
Menestyneimmat viljelijät :-D :-D
Minkä mittapuun mukaan ?
Meinaako tosiaan että jos mää satsaan 30000€ vuodessa lisää rahaa ostamalla sertisiemenen niin saan sen takaisin viljan myynnissä ja vielä lisääkin :-D
Matti on kingi joka ei brassaile ammatillaan ja sen veljeskunnalla.
Koskaan hän ei kyseenalaista tilan oman siemenen käyttöä tai vihjaa että se olisi amatöörimäistä puuhastelua, kun puhutaan vaan alle 100000kilon eristä per vuosi.
Ei meidän kannata alkaa sohlaamaan miehelle joka on pussittanu NELJÄKYMMENTÄMILJOONAAKILOA siementä. 8)
-
Menestyneimmat viljelijät :-D :-D
Minkä mittapuun mukaan ?
Vapaa-ajassa mitattuna, ei tarvitse puljata tossin kanssa :P
(edit: Varmaan max. 10% luokkaa ollut sertin käyttö täällä viimeisen 20 vuoden aikana eikä ole tossiakaan pahemmin lajiteltu.)
-
Tätä aihetta on tosiaan turha jatkaa :-D
Mun puolesta voitte jatkaa valitsemallanne tiellä :-D
Matti ja sen rahapussi kiittää :-D
-
Tätä aihetta on tosiaan turha jatkaa :-D
Mun puolesta voitte jatkaa valitsemallanne tiellä :-D
Matti ja sen rahapussi kiittää :-D
Juu, ei tuu Matti kukkaroon vaan Matti kukkarolle..;D ;D
-
tulee kans mieleen ettei se menestyminen ole VÄLTTÄMÄTTÄ ollu siitä sertistä kiinni. vaan serti menee kaupaksi siks että on jo niin paljo rahaa tilillä ettei jaksa kuin soittaa siemenkauppiaalle. pistä sama satsi ku viime keväänä.
-
Menestyneimmat viljelijät :-D :-D
Minkä mittapuun mukaan ?
Meinaako tosiaan että jos mää satsaan 30000€ vuodessa lisää rahaa ostamalla sertisiemenen niin saan sen takaisin viljan myynnissä ja vielä lisääkin :-D
Matti on kingi joka ei brassaile ammatillaan ja sen veljeskunnalla.
Koskaan hän ei kyseenalaista tilan oman siemenen käyttöä tai vihjaa että se olisi amatöörimäistä puuhastelua, kun puhutaan vaan alle 100000kilon eristä per vuosi.
Ei meidän kannata alkaa sohlaamaan miehelle joka on pussittanu NELJÄKYMMENTÄMILJOONAAKILOA siementä. 8)
Ja joku onneton vielä on ostannu ne. ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Muutama asia tuli esille:Täällä ei ole peuroja eivätkä peurat sitä hukkakauraa levitä vaan hoitamattomat esiintymät.Jos hukkakaura rehottaa jossain siemenet leviää vaikkapa rusakon tai hirven turkissa samalla lailla.
Hukkakauramyrkyllä saa hävitettyä hukkakaurat mutta joku yksilö saattaa kääpiöityä ja tuottaa silti siementä.Siinä on syy miksi myrkkyjen käyttö on kielletty.Kitkeminen aiheuttaa pitkässä juoksussa hukkakauran pituuden lyhenemisen (jalostuu vissiin aika nopeasti jos lyhyitä yksilöitä jää löytämättä
Siemenen koko tehdään viljelemällä,lajittelussa painoa saa paremmaksi nousuilmoja säätämällä mutta tuo ns.ronski lajittelu ei paranna siemenen laatua minkään vertaa.Kuten tuolla joskus mainitsin siemenet joissa ei oo vikaa on suunnilleen saman kokoisia pl.tähkän kummassakin päässä oleva muutama pieni jyvä.Ymmärrän kyllä sen jos on vuosia viljelty samalla siemenellä uudistamatta sitä kovemman lajittelutarpeen mutta se ei vielä tee tossia paremmaksi kuin sertifioitu.
Timppa ja Realisti tämän jutun pointti ei ole siemenen hinta vaan se että minäkin saisin tietää miten tuotetaan hyvää siementä.Kuitenkin menestyneimmät viljelijät jotka tiedän ostavat siemenen joka vuosi sertifioituna.Syy on kyky keskittyä tuotannossa olennaiseen kaikissa muissakin asioissa.
Näissä toksiineissa ollaan varmaan ihan samoissa ongelmissa,olisi hyvä selvittää johtuuko siemenestä että voi ruveta torjuntatoimiin.Peittausainevalmistajat myyvät mielellään aineet kaurallekkin mutta itse luulen että syy on märissä kesissä ja roudattomissa talvissa.
ois hauska tietää tää menestyksen mittari!mikäli viljaala 300ha ja viljelee tossiemenellä 30vuotta voi eläkkeelle jäädessä kattoo tiliä ni siel pitäs olla noin milli rahnoo säästyny ku on lajitellu oma monistamaa siementä.300ha x250kg/ha x30vuotta x170e/tonni =382500e 300ha x250kg/ha x30vuotta x600e/tonni=1350000e
-
Muutama asia tuli esille:Täällä ei ole peuroja eivätkä peurat sitä hukkakauraa levitä vaan hoitamattomat esiintymät.Jos hukkakaura rehottaa jossain siemenet leviää vaikkapa rusakon tai hirven turkissa samalla lailla.
Hukkakauramyrkyllä saa hävitettyä hukkakaurat mutta joku yksilö saattaa kääpiöityä ja tuottaa silti siementä.Siinä on syy miksi myrkkyjen käyttö on kielletty.Kitkeminen aiheuttaa pitkässä juoksussa hukkakauran pituuden lyhenemisen (jalostuu vissiin aika nopeasti jos lyhyitä yksilöitä jää löytämättä
Siemenen koko tehdään viljelemällä,lajittelussa painoa saa paremmaksi nousuilmoja säätämällä mutta tuo ns.ronski lajittelu ei paranna siemenen laatua minkään vertaa.Kuten tuolla joskus mainitsin siemenet joissa ei oo vikaa on suunnilleen saman kokoisia pl.tähkän kummassakin päässä oleva muutama pieni jyvä.Ymmärrän kyllä sen jos on vuosia viljelty samalla siemenellä uudistamatta sitä kovemman lajittelutarpeen mutta se ei vielä tee tossia paremmaksi kuin sertifioitu.
Timppa ja Realisti tämän jutun pointti ei ole siemenen hinta vaan se että minäkin saisin tietää miten tuotetaan hyvää siementä.Kuitenkin menestyneimmät viljelijät jotka tiedän ostavat siemenen joka vuosi sertifioituna.Syy on kyky keskittyä tuotannossa olennaiseen kaikissa muissakin asioissa.
Näissä toksiineissa ollaan varmaan ihan samoissa ongelmissa,olisi hyvä selvittää johtuuko siemenestä että voi ruveta torjuntatoimiin.Peittausainevalmistajat myyvät mielellään aineet kaurallekkin mutta itse luulen että syy on märissä kesissä ja roudattomissa talvissa.
ois hauska tietää tää menestyksen mittari!mikäli viljaala 300ha ja viljelee tossiemenellä 30vuotta voi eläkkeelle jäädessä kattoo tiliä ni siel pitäs olla noin milli rahnoo säästyny ku on lajitellu oma monistamaa siementä.300ha x250kg/ha x30vuotta x170e/tonni =382500e 300ha x250kg/ha x30vuotta x600e/tonni=1350000e
Laskelmasta puuttu olennainen tutkimustulos: MTT:n tutkimuksen mukaan sertifioitu siemen on tuottanut keskimäärin 200 kg / ha enemmän kuin peitattu TOS. Tällöin sadon arvo on 300 * 0,2ton *200 EUR/ton * 30v = 360000 eur tappio satotasossa. Hyöty siis jää kovin pieneksi, ehkä vain runsaaseen puoleen miljoonaan euroon. Tämä saattaa olla niin vähäinen insentiivi, että varmaankin monet valitsevat sertifioidun siemenen, elämä on silloin leppoisampaa, vaikkakin hiukan köyhempää ?
Hmmm.. alkaa tympimään jo omat laskelmat, jospa laskisi ajallensa kovan hinnan ja käyttäisi simenenä käytettävälle myyntiviljalle 400 EUR / ton hintaa, niin menisikö se sitten niin kuin kuuluisi ? Sertifioidun siemenen tuottamaa lisäsatoa muuten ei tarvinne kuivata, varastoida ja rahdata minnekään niin ainakin noissa mainoskirjoissa on oikaistu mutkia.
-SS-
-
Mikä tekee sitten TOS:in huonommaksi jos nuo edellä mainitut temput tehdään sillekkin? Vai onko se niin että hyvä ei ole halpaa?
Kysyin ohjeita miten saan tehtyä sertistä yhtä hyvää kuin mitä tossi on jos muistat tuon keskustelun alun.En milloinkaan ole väittänyt etteikö oma siemen voi olla hyvää jos nyt tarkkoja ollaan.Eikä minua kiinnosta jos etelä-suomi kylvää omillaan.
Täällä vain on tapana ostaa joka vuosi siemen,määrät ovat monesti suuria ja silloin hintakin kohtuullinen.Tuo miksi minun tuntemista viljelijöistä menestyneimmät ostavat siemenen johtuu siitä että heillä on siksi aikaa tuottavampaakin työtä kuin hämmentää siemeniä.Ja siemen on vain yksi osatekijä mikä on ulkoistettu.
Itse aikoinaan tuhrasin tossin kanssa,Loviisa-ohra oli ollu pari vuotta.Siemenet loppui kesken kylvön,jouduin ostamaan pari säkkiä.Elokuussa minun omalla kylvämä pelto oli harmaa,ostetulla kylvetty tasaisen kullankeltainen.
-
Yht hyvää sertistä vois tulla pudottamalla hinta siihen n 300eur per tonni missä se oli muutama vuosi sitten.
Nämä 700 hinnat on ihan poskettomia :-D
Ostaako ne tilat siellä esim 200ha lle joka vuosi uudet sertisiemenet :-o
En voi uskoa tuollaista.
Ja outo väite on että vain omasiemen voi loppua kesken ja ostettu riittää riittää riittää. . .
Miten vaan mahtaa olla jos nyt yrittäis ostaa Ingeborg ia. Loppu om tod näk kaupassa.
-
Maatilan pellervossa oli "hyvä kysymys" otsakkeen alla :" Miksi siementä joutuu ostamaan kuin sikaa säkissä"...
Näinhän se on ollut ainakin isojen maat.kauppojen kanssa, kylvömäärän laskentaan tarvittavat tiedot löytyy vasta säkin kyljestä silloin kun ne tulee pihaan... >:(
-
Yht hyvää sertistä vois tulla pudottamalla hinta siihen n 300eur per tonni missä se oli muutama vuosi sitten.
seuraa viljan hintaa.Samaa väittelyä käytiin silloinkin ja aina verrataan viljan verotonta hintaa peitatun siemenen rahdilliseen ja verolliseen hintaan.
Nämä 700 hinnat on ihan poskettomia :-D
Niin minustakin
Ostaako ne tilat siellä esim 200ha lle joka vuosi uudet sertisiemenet :-o
Ostaa kuka ostaa
En voi uskoa tuollaista.
Ja outo väite on että vain omasiemen voi loppua kesken ja ostettu riittää riittää riittää. . .
Edes mikään väite ole.Minulta vain loppui siemenet kesken,järkyttävän näköinen ero pellossa
Miten vaan mahtaa olla jos nyt yrittäis ostaa Ingeborg ia. Loppu om tod näk kaupassa.
-
Oliko Matti silloin kun kylvi tossilla, ilman nykyistä ammattinimikettään?
Kun paperi oli mapissa, alkoi siemenet kasvattaa kullankeltaista satoa harmaan sijaan?
Menee taas itsensä kehumiseks.
Myönnän kyllä sen että teilläpäin on rahaa ostaa 200hehtaarin siemenet sertinä. PP ja bobbari voi kertoa miksi..... ;D
-
Mikä tekee sitten TOS:in huonommaksi jos nuo edellä mainitut temput tehdään sillekkin? Vai onko se niin että hyvä ei ole halpaa?
Kysyin ohjeita miten saan tehtyä sertistä yhtä hyvää kuin mitä tossi on jos muistat tuon keskustelun alun.En milloinkaan ole väittänyt etteikö oma siemen voi olla hyvää jos nyt tarkkoja ollaan.Eikä minua kiinnosta jos etelä-suomi kylvää omillaan.
Täällä vain on tapana ostaa joka vuosi siemen,määrät ovat monesti suuria ja silloin hintakin kohtuullinen.Tuo miksi minun tuntemista viljelijöistä menestyneimmät ostavat siemenen johtuu siitä että heillä on siksi aikaa tuottavampaakin työtä kuin hämmentää siemeniä.Ja siemen on vain yksi osatekijä mikä on ulkoistettu.
Itse aikoinaan tuhrasin tossin kanssa,Loviisa-ohra oli ollu pari vuotta.Siemenet loppui kesken kylvön,jouduin ostamaan pari säkkiä.Elokuussa minun omalla kylvämä pelto oli harmaa,ostetulla kylvetty tasaisen kullankeltainen.
ihan pakko prvoo.millä hinnalla sais tietää nää tuottavat työt?et oo ite ruvennu näihin tuottavii töihin vaik vissii tiiät mitä ne on? ;D
-
ihan pakko prvoo.millä hinnalla sais tietää nää tuottavat työt?et oo ite ruvennu näihin tuottavii töihin vaik vissii tiiät mitä ne on? ;D
Hyvä kysymys, ajaako taksia vai kunnostaisiko kotona tossia?
-
ihan pakko prvoo.millä hinnalla sais tietää nää tuottavat työt?et oo ite ruvennu näihin tuottavii töihin vaik vissii tiiät mitä ne on? ;D
Hyvä kysymys, ajaako taksia vai kunnostaisiko kotona tossia?
Taksikortinkin voi ajaa samalla ku mussuttaa munkkeja :)
http://www.mtv.fi/uutiset/it/artikkeli/kainuun-prikaatissa-voi-kouluttautua-myos-taksikuskiksi/3074624
-
ihan pakko prvoo.millä hinnalla sais tietää nää tuottavat työt?et oo ite ruvennu näihin tuottavii töihin vaik vissii tiiät mitä ne on? ;D
Hyvä kysymys, ajaako taksia vai kunnostaisiko kotona tossia?
Taksikortinkin voi ajaa samalla ku mussuttaa munkkeja :)
http://www.mtv.fi/uutiset/it/artikkeli/kainuun-prikaatissa-voi-kouluttautua-myos-taksikuskiksi/3074624
Valitettavasti olen jo menettänyt tämän vaihtoehdon. Mietityttää vain että säästäisikö 10 000 euroa muutamassa päivässä kuunnostamalla tossia vai lähtisikö samalla palkalla ajamaan taksia puoleksi vuodeksi jotta olisi varaa parempaan siemeneen. Aika hanurista on sertipellejen vertaukset... ;D
-
Tulemme tilanteeseen jossa kuokan varressa keikkuvat navetanikkunat ratkaisee mielipiteet. Ihan kun palstan pakolaiskeskusteluissa. ;D
-
ihan pakko prvoo.millä hinnalla sais tietää nää tuottavat työt?et oo ite ruvennu näihin tuottavii töihin vaik vissii tiiät mitä ne on? ;D
Hyvä kysymys, ajaako taksia vai kunnostaisiko kotona tossia?
Taksikortinkin voi ajaa samalla ku mussuttaa munkkeja :)
http://www.mtv.fi/uutiset/it/artikkeli/kainuun-prikaatissa-voi-kouluttautua-myos-taksikuskiksi/3074624
Valitettavasti olen jo menettänyt tämän vaihtoehdon. Mietityttää vain että säästäisikö 10 000 euroa muutamassa päivässä kuunnostamalla tossia vai lähtisikö samalla palkalla ajamaan taksia puoleksi vuodeksi jotta olisi varaa parempaan siemeneen. Aika hanurista on sertipellejen vertaukset... ;D
Näinhän se on.Melko törkeen hintasia on siemenet.Ei mul ainakaan oo varaa joka vuosi tilata uusia siemeniä joka lohkol.Mut pikkuhiljaa joihinkin lohkoihin sertii,mistä taas kunnostaa ittelle uutta siementä.Piste
-
Kun nyt ostaa tuota sokerijuurikkaan sertifioitua siementä(harvemmalla TOSsia on, paitsi ehkä riesana pellossa), niin kyllä sillä on ihan HELVETIN PALJON VÄLIÄ, minkälaiseen sammalikkoon sitä kylvää.
Siemenviljelijöiden pitäisi ymmärtää, että TOSsilla voi saada paremman sadon, kuin sertillä, jos kasvualusta on kunnossa. Tämä on ihan turhaa vääntöä sertin paremmuudsta. Tietenkin se on hyvä, että jalostustoiminta toimii ja siementen laadusta pidetään huolta, mutta tuo ylihinnoittelu ja TOS-maksu on täysin perusteeton ja laiton maksu.
Jos paikalliset "siemenviljelijät" puivat viljansa riisipellosta ja meikäläinen pysyy pinnalla, niin siitä ilosta pitää vielä maksaa. Jos haluaa nähdä puimurin kyntävän akseleita myöten, niin juutubesta niitä löytyy ilman TOS-maksua.
Vit-tuun kaikki TOS maksut.
-
Jos saa 1 vuoden kauppasiementä ostettua niin tunareitten viljelemänä siitä tulee tossia mut ammattilaisen hoivissa siitä kasvaa kauppasiemen kakkosta.
-
Jos saa 1 vuoden kauppasiementä ostettua niin tunareitten viljelemänä siitä tulee tossia mut ammattilaisen hoivissa siitä kasvaa kauppasiemen kakkosta.
Sitä ei kyllä kannata enää kylvää. Alkaa olla niin vanhaa, että ei enää idä. ( Kauppasiemenluokka poistui muistaakseni 97)
90-luvun alkupuolella kun tästä väännettiin totesi maatalousvaliokunta seuraavaa.
" Siementuotannon ja eri tarkastusmenettelyjen yhtenä päätarkoituksena on ylläpitää lajikkeiden geneettistä puhtautta, mitä siirtyminen korkeampaan laatuluokkaan varmistaisi. Valiokunnan hankkimasta selvityksestä on kuitenkin ilmennyt kotimaisten tutkimusten osoittaneen, että alempien laatuluokkien ja tilan oman siemenen käyttö, joka johtaa lajikkeiden geneettiseen "eroosioon" eli muuntelun lisääntymiseen, itse asiassa lisää niiden viljelyvarmuutta. Tällaiset monimuotoisemmat kasvustot sopeutuvat puskurointikykynsä vuoksi paremmin kasvutekijöiden muutoksiin.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta toteaa, että tuotantobiologisesti ei ole perusteltua siirtyä maassamme ainoastaan sertifioidun kylvösiemenen käyttöön."
-
Joo,mun piti puhua C1 ja C2 eikä noista edesmenneistä luokista, Siitä C ykkösestä tulee sitä tossia taitamattoman käissä..
-
Ei Mattin olis tarvinut alentua tällaiseen aloitukseen 8)
Kyl se on silleen, että kaikki maat tai kaikki pellot eivät vaan sovellu siementavaran tuotantoon.. Turha yrittääkään omaa siementä, eli riitä itävyydet eikä painot.
-
Mikä tekee sitten TOS:in huonommaksi jos nuo edellä mainitut temput tehdään sillekkin? Vai onko se niin että hyvä ei ole halpaa?
Kysyin ohjeita miten saan tehtyä sertistä yhtä hyvää kuin mitä tossi on jos muistat tuon keskustelun alun.En milloinkaan ole väittänyt etteikö oma siemen voi olla hyvää jos nyt tarkkoja ollaan.Eikä minua kiinnosta jos etelä-suomi kylvää omillaan.
Täällä vain on tapana ostaa joka vuosi siemen,määrät ovat monesti suuria ja silloin hintakin kohtuullinen.Tuo miksi minun tuntemista viljelijöistä menestyneimmät ostavat siemenen johtuu siitä että heillä on siksi aikaa tuottavampaakin työtä kuin hämmentää siemeniä.Ja siemen on vain yksi osatekijä mikä on ulkoistettu.
Itse aikoinaan tuhrasin tossin kanssa,Loviisa-ohra oli ollu pari vuotta.Siemenet loppui kesken kylvön,jouduin ostamaan pari säkkiä.Elokuussa minun omalla kylvämä pelto oli harmaa,ostetulla kylvetty tasaisen kullankeltainen.
Ihan mielenkiinnosta mikä on tuottavampaa maatalouden parissa yhtä pienillä kuluilla ja investoinneilla kuin oman siemenen kunnostaminen tai urakoitsian käyttäminen siihen kunnostukseen?
-
Mikä tekee sitten TOS:in huonommaksi jos nuo edellä mainitut temput tehdään sillekkin? Vai onko se niin että hyvä ei ole halpaa?
Kysyin ohjeita miten saan tehtyä sertistä yhtä hyvää kuin mitä tossi on jos muistat tuon keskustelun alun.En milloinkaan ole väittänyt etteikö oma siemen voi olla hyvää jos nyt tarkkoja ollaan.Eikä minua kiinnosta jos etelä-suomi kylvää omillaan.
Täällä vain on tapana ostaa joka vuosi siemen,määrät ovat monesti suuria ja silloin hintakin kohtuullinen.Tuo miksi minun tuntemista viljelijöistä menestyneimmät ostavat siemenen johtuu siitä että heillä on siksi aikaa tuottavampaakin työtä kuin hämmentää siemeniä.Ja siemen on vain yksi osatekijä mikä on ulkoistettu.
Itse aikoinaan tuhrasin tossin kanssa,Loviisa-ohra oli ollu pari vuotta.Siemenet loppui kesken kylvön,jouduin ostamaan pari säkkiä.Elokuussa minun omalla kylvämä pelto oli harmaa,ostetulla kylvetty tasaisen kullankeltainen.
Ihan mielenkiinnosta mikä on tuottavampaa maatalouden parissa yhtä pienillä kuluilla ja investoinneilla kuin oman siemenen kunnostaminen tai urakoitsian käyttäminen siihen kunnostukseen?
Sertiviljan säkitys?
-
Onhan toi viljanviljely ihmeellistä. Laittaa rumpulajittelijan pyörimään jonnekin orrelle mistä lajittelujäte menee pihalle ja lajiteltu vaikka kaatosuppiloon. Sitten kun se suppilo on täynnä niin kääntää hanoja ja ajaa siemenet takaisin siiloon. Kylvettäessä taas syöttää nestepeittaimen avustuksella aineet sekaan ja tuotteen arvo on kolminkertaistunut.
Tässä komppaan skännää eli lajikkeen vaihdossa tai paremman siemenen toivossa kannattaa ostaa sertiä. Muuten pelata tossilla mahdollisimman paljon. Jollain tavalla pitää olla lajittelija ja peittauslaitteet joka viljanviljelijän käytössä.
-
Onhan toi viljanviljely ihmeellistä. Laittaa rumpulajittelijan pyörimään jonnekin orrelle mistä lajittelujäte menee pihalle ja lajiteltu vaikka kaatosuppiloon. Sitten kun se suppilo on täynnä niin kääntää hanoja ja ajaa siemenet takaisin siiloon. Kylvettäessä taas syöttää nestepeittaimen avustuksella aineet sekaan ja tuotteen arvo on kolminkertaistunut.
Tässä komppaan skännää eli lajikkeen vaihdossa tai paremman siemenen toivossa kannattaa ostaa sertiä. Muuten pelata tossilla mahdollisimman paljon. Jollain tavalla pitää olla lajittelija ja peittauslaitteet joka viljanviljelijän käytössä.
kuis ois vemssi jos sie vaa keskityt lajittelee niit jyviä lehmien pyllynkautta :-* kippis sille :-X
-
Onhan toi viljanviljely ihmeellistä. Laittaa rumpulajittelijan pyörimään jonnekin orrelle mistä lajittelujäte menee pihalle ja lajiteltu vaikka kaatosuppiloon. Sitten kun se suppilo on täynnä niin kääntää hanoja ja ajaa siemenet takaisin siiloon. Kylvettäessä taas syöttää nestepeittaimen avustuksella aineet sekaan ja tuotteen arvo on kolminkertaistunut.
Tässä komppaan skännää eli lajikkeen vaihdossa tai paremman siemenen toivossa kannattaa ostaa sertiä. Muuten pelata tossilla mahdollisimman paljon. Jollain tavalla pitää olla lajittelija ja peittauslaitteet joka viljanviljelijän käytössä.
kuis ois vemssi jos sie vaa keskityt lajittelee niit jyviä lehmien pyllynkautta :-* kippis sille :-X
Sinäänsä hyvä laite, pienet jyvät tulee räppänästä kokonaisina. Seulois paskasta jyvät veden ja 1.5mm seulan avulla? Voiskohan niitä käyttää sertinä, sekin kun tuppaa olemaan mallia "tuulen viemää"...
-
Onhan toi viljanviljely ihmeellistä. Laittaa rumpulajittelijan pyörimään jonnekin orrelle mistä lajittelujäte menee pihalle ja lajiteltu vaikka kaatosuppiloon. Sitten kun se suppilo on täynnä niin kääntää hanoja ja ajaa siemenet takaisin siiloon. Kylvettäessä taas syöttää nestepeittaimen avustuksella aineet sekaan ja tuotteen arvo on kolminkertaistunut.
Tässä komppaan skännää eli lajikkeen vaihdossa tai paremman siemenen toivossa kannattaa ostaa sertiä. Muuten pelata tossilla mahdollisimman paljon. Jollain tavalla pitää olla lajittelija ja peittauslaitteet joka viljanviljelijän käytössä.
kuis ois vemssi jos sie vaa keskityt lajittelee niit jyviä lehmien pyllynkautta :-* kippis sille :-X
Sinäänsä hyvä laite, pienet jyvät tulee räppänästä kokonaisina. Seulois paskasta jyvät veden ja 1.5mm seulan avulla? Voiskohan niitä käyttää sertinä, sekin kun tuppaa olemaan mallia "tuulen viemää"...
se ois vähä niinku kullanhuuhdontaa :)
-
Onhan toi viljanviljely ihmeellistä. Laittaa rumpulajittelijan pyörimään jonnekin orrelle mistä lajittelujäte menee pihalle ja lajiteltu vaikka kaatosuppiloon. Sitten kun se suppilo on täynnä niin kääntää hanoja ja ajaa siemenet takaisin siiloon. Kylvettäessä taas syöttää nestepeittaimen avustuksella aineet sekaan ja tuotteen arvo on kolminkertaistunut.
Tässä komppaan skännää eli lajikkeen vaihdossa tai paremman siemenen toivossa kannattaa ostaa sertiä. Muuten pelata tossilla mahdollisimman paljon. Jollain tavalla pitää olla lajittelija ja peittauslaitteet joka viljanviljelijän käytössä.
kuis ois vemssi jos sie vaa keskityt lajittelee niit jyviä lehmien pyllynkautta :-* kippis sille :-X
Sinäänsä hyvä laite, pienet jyvät tulee räppänästä kokonaisina. Seulois paskasta jyvät veden ja 1.5mm seulan avulla? Voiskohan niitä käyttää sertinä, sekin kun tuppaa olemaan mallia "tuulen viemää"...
se ois vähä niinku kullanhuuhdontaa :)
Tää aihe on jo käsittelys toisaalla... 8)
-
Onhan toi viljanviljely ihmeellistä. Laittaa rumpulajittelijan pyörimään jonnekin orrelle mistä lajittelujäte menee pihalle ja lajiteltu vaikka kaatosuppiloon. Sitten kun se suppilo on täynnä niin kääntää hanoja ja ajaa siemenet takaisin siiloon. Kylvettäessä taas syöttää nestepeittaimen avustuksella aineet sekaan ja tuotteen arvo on kolminkertaistunut.
Tässä komppaan skännää eli lajikkeen vaihdossa tai paremman siemenen toivossa kannattaa ostaa sertiä. Muuten pelata tossilla mahdollisimman paljon. Jollain tavalla pitää olla lajittelija ja peittauslaitteet joka viljanviljelijän käytössä.
kuis ois vemssi jos sie vaa keskityt lajittelee niit jyviä lehmien pyllynkautta :-* kippis sille :-X
Sinäänsä hyvä laite, pienet jyvät tulee räppänästä kokonaisina. Seulois paskasta jyvät veden ja 1.5mm seulan avulla? Voiskohan niitä käyttää sertinä, sekin kun tuppaa olemaan mallia "tuulen viemää"...
se ois vähä niinku kullanhuuhdontaa :)
Nii, nitraatilla esi-idätettyä paskaa, ihan kun sertisäkissä. ;D
-
Onhan toi viljanviljely ihmeellistä. Laittaa rumpulajittelijan pyörimään jonnekin orrelle mistä lajittelujäte menee pihalle ja lajiteltu vaikka kaatosuppiloon. Sitten kun se suppilo on täynnä niin kääntää hanoja ja ajaa siemenet takaisin siiloon. Kylvettäessä taas syöttää nestepeittaimen avustuksella aineet sekaan ja tuotteen arvo on kolminkertaistunut.
Tässä komppaan skännää eli lajikkeen vaihdossa tai paremman siemenen toivossa kannattaa ostaa sertiä. Muuten pelata tossilla mahdollisimman paljon. Jollain tavalla pitää olla lajittelija ja peittauslaitteet joka viljanviljelijän käytössä.
kuis ois vemssi jos sie vaa keskityt lajittelee niit jyviä lehmien pyllynkautta :-* kippis sille :-X
Sinäänsä hyvä laite, pienet jyvät tulee räppänästä kokonaisina. Seulois paskasta jyvät veden ja 1.5mm seulan avulla? Voiskohan niitä käyttää sertinä, sekin kun tuppaa olemaan mallia "tuulen viemää"...
se ois vähä niinku kullanhuuhdontaa :)
Tää aihe on jo käsittelys toisaalla... 8)
missä? missä?! huuhrotaan? ;D
-
Onhan toi viljanviljely ihmeellistä. Laittaa rumpulajittelijan pyörimään jonnekin orrelle mistä lajittelujäte menee pihalle ja lajiteltu vaikka kaatosuppiloon. Sitten kun se suppilo on täynnä niin kääntää hanoja ja ajaa siemenet takaisin siiloon. Kylvettäessä taas syöttää nestepeittaimen avustuksella aineet sekaan ja tuotteen arvo on kolminkertaistunut.
Tässä komppaan skännää eli lajikkeen vaihdossa tai paremman siemenen toivossa kannattaa ostaa sertiä. Muuten pelata tossilla mahdollisimman paljon. Jollain tavalla pitää olla lajittelija ja peittauslaitteet joka viljanviljelijän käytössä.
kuis ois vemssi jos sie vaa keskityt lajittelee niit jyviä lehmien pyllynkautta :-* kippis sille :-X
Sinäänsä hyvä laite, pienet jyvät tulee räppänästä kokonaisina. Seulois paskasta jyvät veden ja 1.5mm seulan avulla? Voiskohan niitä käyttää sertinä, sekin kun tuppaa olemaan mallia "tuulen viemää"...
se ois vähä niinku kullanhuuhdontaa :)
Tää aihe on jo käsittelys toisaalla... 8)
missä? missä?! huuhrotaan? ;D
'Vapaas sanas...
-
Muutama asia tuli esille:Täällä ei ole peuroja eivätkä peurat sitä hukkakauraa levitä vaan hoitamattomat esiintymät.Jos hukkakaura rehottaa jossain siemenet leviää vaikkapa rusakon tai hirven turkissa samalla lailla.
Hukkakauramyrkyllä saa hävitettyä hukkakaurat mutta joku yksilö saattaa kääpiöityä ja tuottaa silti siementä.Siinä on syy miksi myrkkyjen käyttö on kielletty.Kitkeminen aiheuttaa pitkässä juoksussa hukkakauran pituuden lyhenemisen (jalostuu vissiin aika nopeasti jos lyhyitä yksilöitä jää löytämättä
Siemenen koko tehdään viljelemällä,lajittelussa painoa saa paremmaksi nousuilmoja säätämällä mutta tuo ns.ronski lajittelu ei paranna siemenen laatua minkään vertaa.Kuten tuolla joskus mainitsin siemenet joissa ei oo vikaa on suunnilleen saman kokoisia pl.tähkän kummassakin päässä oleva muutama pieni jyvä.Ymmärrän kyllä sen jos on vuosia viljelty samalla siemenellä uudistamatta sitä kovemman lajittelutarpeen mutta se ei vielä tee tossia paremmaksi kuin sertifioitu.
Timppa ja Realisti tämän jutun pointti ei ole siemenen hinta vaan se että minäkin saisin tietää miten tuotetaan hyvää siementä.Kuitenkin menestyneimmät viljelijät jotka tiedän ostavat siemenen joka vuosi sertifioituna.Syy on kyky keskittyä tuotannossa olennaiseen kaikissa muissakin asioissa.
Näissä toksiineissa ollaan varmaan ihan samoissa ongelmissa,olisi hyvä selvittää johtuuko siemenestä että voi ruveta torjuntatoimiin.Peittausainevalmistajat myyvät mielellään aineet kaurallekkin mutta itse luulen että syy on märissä kesissä ja roudattomissa talvissa.
ois hauska tietää tää menestyksen mittari!mikäli viljaala 300ha ja viljelee tossiemenellä 30vuotta voi eläkkeelle jäädessä kattoo tiliä ni siel pitäs olla noin milli rahnoo säästyny ku on lajitellu oma monistamaa siementä.300ha x250kg/ha x30vuotta x170e/tonni =382500e 300ha x250kg/ha x30vuotta x600e/tonni=1350000e
Laskelmasta puuttu olennainen tutkimustulos: MTT:n tutkimuksen mukaan sertifioitu siemen on tuottanut keskimäärin 200 kg / ha enemmän kuin peitattu TOS. Tällöin sadon arvo on 300 * 0,2ton *200 EUR/ton * 30v = 360000 eur tappio satotasossa. Hyöty siis jää kovin pieneksi, ehkä vain runsaaseen puoleen miljoonaan euroon. Tämä saattaa olla niin vähäinen insentiivi, että varmaankin monet valitsevat sertifioidun siemenen, elämä on silloin leppoisampaa, vaikkakin hiukan köyhempää ?
Hmmm.. alkaa tympimään jo omat laskelmat, jospa laskisi ajallensa kovan hinnan ja käyttäisi simenenä käytettävälle myyntiviljalle 400 EUR / ton hintaa, niin menisikö se sitten niin kuin kuuluisi ? Sertifioidun siemenen tuottamaa lisäsatoa muuten ei tarvinne kuivata, varastoida ja rahdata minnekään niin ainakin noissa mainoskirjoissa on oikaistu mutkia.
-SS-
Tuolla matematiikallahan pitäisi pyrkiä mahdollisimman pieneen satoon, jos häiritsee isot kuivatus- rahti- ja varastointikustannukset. Kyllä käsittääkseni yksikkökustannus esim. kuivauksessa on kiloa/tonnia/hehtoa kohti sama, olipa sato sitten 3 tonnnia tai 6 tonnia hehtaarilta.
Kyllä mulle ainakin on opetetttu että viljanviljely on sitä kannattavampaa mitä suurempi sato saadaan, ei ole kukaan neuvoja sanonut että tyytykää vaan siihen 4 tonnin hehtaarisatoon, koska silloin kuvatukseen menee vähemmän öljyä kuin kuuden tonnin sadon kuivatukseen.
-
Siis aletaanko myö nyt vääntämään tästä asiasta? Sanoin yhdelle kaverille että vaihdan aikaisen vehnälajikkeeni myöhäisempään ja satoisampaan., kaveri sanoi ettei kannnata, koska kuivatuskustannus nousee, no tottakai absoluuttinen kuivatuskustannus nousee, kun pitää kuivata enemmän vehnää, mutta ykiskkköä kohti laskettuna kuivatuskustannus kuitenkin pysyy samana.
-
Mie oon oikiassa. 8) :D ;D :) ;)
-
*****, keskustelua nyt,perkele.
-
Edelleen aloittamani keskustelun pointti on se että miten siemenestä saadaan parempaa,uskokaa jo että minulle on ihan sama millä Jyväskylän eteläpuoli kylvää,samoin täällä jos joku haluaa kylvää omillaan niin homma ok.
Ratkaisu ei ole ronski lajittelu vaan tarkka lajittelu että otetaan huonot siemenet pois eikä se että otetaan kolmekymmentä prosenttia pois.
Vastaus kysymykseen mikä on tuottavampaa työtä on se että kenellä on vaikkapa sata lehmää saa varmasti paremman palkan jostain muusta työstä kuin siemenen lajittelusta,samasta syystä olen itse ulkoistanut ison osan hommia että voi tehdä mahdollisimman hyvin tämän mitä nyt teen eli siementen myynti.Eräs kolleega totesi jostain turhasta työstä että senkin ajan voi käyttää vaikka nussimiseen
-
Siis aletaanko myö nyt vääntämään tästä asiasta? Sanoin yhdelle kaverille että vaihdan aikaisen vehnälajikkeeni myöhäisempään ja satoisampaan., kaveri sanoi ettei kannnata, koska kuivatuskustannus nousee, no tottakai absoluuttinen kuivatuskustannus nousee, kun pitää kuivata enemmän vehnää, mutta ykiskkköä kohti laskettuna kuivatuskustannus kuitenkin pysyy samana.
Tää on fakta... Myöhäinen kevätvehnä on surkea kasvi... Mutta kun ne kaikki ovat myöhäisiä oikeasti :P
-
Edelleen aloittamani keskustelun pointti on se että miten siemenestä saadaan parempaa,uskokaa jo että minulle on ihan sama millä Jyväskylän eteläpuoli kylvää,samoin täällä jos joku haluaa kylvää omillaan niin homma ok.
Ratkaisu ei ole ronski lajittelu vaan tarkka lajittelu että otetaan huonot siemenet pois eikä se että otetaan kolmekymmentä prosenttia pois.
Vastaus kysymykseen mikä on tuottavampaa työtä on se että kenellä on vaikkapa sata lehmää saa varmasti paremman palkan jostain muusta työstä kuin siemenen lajittelusta,samasta syystä olen itse ulkoistanut ison osan hommia että voi tehdä mahdollisimman hyvin tämän mitä nyt teen eli siementen myynti.Eräs kolleega totesi jostain turhasta työstä että senkin ajan voi käyttää vaikka nussimiseen
Parantaaks kahvakuula muuten potenssiakin? ;D
-
Edelleen aloittamani keskustelun pointti on se että miten siemenestä saadaan parempaa,uskokaa jo että minulle on ihan sama millä Jyväskylän eteläpuoli kylvää,samoin täällä jos joku haluaa kylvää omillaan niin homma ok.
Ratkaisu ei ole ronski lajittelu vaan tarkka lajittelu että otetaan huonot siemenet pois eikä se että otetaan kolmekymmentä prosenttia pois.
Vastaus kysymykseen mikä on tuottavampaa työtä on se että kenellä on vaikkapa sata lehmää saa varmasti paremman palkan jostain muusta työstä kuin siemenen lajittelusta,samasta syystä olen itse ulkoistanut ison osan hommia että voi tehdä mahdollisimman hyvin tämän mitä nyt teen eli siementen myynti.Eräs kolleega totesi jostain turhasta työstä että senkin ajan voi käyttää vaikka nussimiseen
Parantaaks
kahvakuula muuten potenssiakin? ;D
Kyllä ! 12 kg nippiksellä kiinni munaan ja päälläseisontaa 8)
-
Parantaaks kahvakuula muuten potenssiakin? ;D
[/quote]
Päivänselvä asia,tottakai parantaa.Aiheuttaa jopa ongelmia sen asian kans
-
Siis aletaanko myö nyt vääntämään tästä asiasta? Sanoin yhdelle kaverille että vaihdan aikaisen vehnälajikkeeni myöhäisempään ja satoisampaan., kaveri sanoi ettei kannnata, koska kuivatuskustannus nousee, no tottakai absoluuttinen kuivatuskustannus nousee, kun pitää kuivata enemmän vehnää, mutta ykiskkköä kohti laskettuna kuivatuskustannus kuitenkin pysyy samana.
Tää on fakta... Myöhäinen kevätvehnä on surkea kasvi... Mutta kun ne kaikki ovat myöhäisiä oikeasti :P
faktaa on se että joskus myöhäisemmän lajikkeen puinti on myöhemmällä.Ainakaan täällä pääsee harvoin puimaan myöhäisempiä lajikkeita esim.alle 18% kosteana,Anniinaa pääsee monestikkin.Muutama lisätunti kuivurissa vie koprkeamman sadon tuoman hyödyn
-
Siis aletaanko myö nyt vääntämään tästä asiasta? Sanoin yhdelle kaverille että vaihdan aikaisen vehnälajikkeeni myöhäisempään ja satoisampaan., kaveri sanoi ettei kannnata, koska kuivatuskustannus nousee, no tottakai absoluuttinen kuivatuskustannus nousee, kun pitää kuivata enemmän vehnää, mutta ykiskkköä kohti laskettuna kuivatuskustannus kuitenkin pysyy samana.
Tää on fakta... Myöhäinen kevätvehnä on surkea kasvi... Mutta kun ne kaikki ovat myöhäisiä oikeasti :P
faktaa on se että joskus myöhäisemmän lajikkeen puinti on myöhemmällä.Ainakaan täällä pääsee harvoin puimaan myöhäisempiä lajikkeita esim.alle 18% kosteana,Anniinaa pääsee monestikkin.Muutama lisätunti kuivurissa vie koprkeamman sadon tuoman hyödyn
millasii valkuaisii tulee siel anniinaan?
-
Siis aletaanko myö nyt vääntämään tästä asiasta? Sanoin yhdelle kaverille että vaihdan aikaisen vehnälajikkeeni myöhäisempään ja satoisampaan., kaveri sanoi ettei kannnata, koska kuivatuskustannus nousee, no tottakai absoluuttinen kuivatuskustannus nousee, kun pitää kuivata enemmän vehnää, mutta ykiskkköä kohti laskettuna kuivatuskustannus kuitenkin pysyy samana.
Tää on fakta... Myöhäinen kevätvehnä on surkea kasvi... Mutta kun ne kaikki ovat myöhäisiä oikeasti :P
faktaa on se että joskus myöhäisemmän lajikkeen puinti on myöhemmällä.Ainakaan täällä pääsee harvoin puimaan myöhäisempiä lajikkeita esim.alle 18% kosteana,Anniinaa pääsee monestikkin.Muutama lisätunti kuivurissa vie koprkeamman sadon tuoman hyödyn
"Aikainenkin" kevätvehnä tuppaa olemaan aika myöhäinen :-\
Epoksella pakko edetä.. Se ei häviä kuin muutaman päivän aikaisille :-\
-
Vastaus kysymykseen mikä on tuottavampaa työtä on se että kenellä on vaikkapa sata lehmää saa varmasti paremman palkan jostain muusta työstä kuin siemenen lajittelusta
On se raskasta laittaa putket paikoilleen sekä horsma päälle ja viikon kuluttua käydä sammuttamassa.
-
Parantaaks kahvakuula muuten potenssiakin? ;D
Päivänselvä asia,tottakai parantaa.Aiheuttaa jopa ongelmia sen aisan kans
[/quote]
Eli kun kuulailee niin aisa ei? Vai kyllä, jopa liikaa?
-
Parantaaks kahvakuula muuten potenssiakin? ;D
Päivänselvä asia,tottakai parantaa.Aiheuttaa jopa ongelmia sen aisan kans
Eli kun kuulailee niin aisa ei? Vai kyllä, jopa liikaa?
[/quote]
En nyt tiedä miten vakavia ongelmia sinulla on mutta kun kerran kysyt niin kahvakuulatreeni parantaa ihan jokaisen kehon osan toimintaa.Lihakset,nivelet,verenkierto kokonaisuudessaan,treenin jälkeinen äärimäisen hyvä olo vaikuttaa uskomattoman paljon mielialaan.Tässä olisi ihan oman keskustelun paikka,minulle tuli järjestettäväksi maailman vahvin viljelijä-kilpailu.Jokainen keski-ikäinen muistaa minkä näköisiä vanhan ajan ukot oli ainakin täällä,vanhoilla miehillä lihakset ja jänteet,vatsalihakset näkyi kuin nykyajan fitness-urheilijoilla.Nämä lähti 11-vuotiaana savottaan,kesät niitti viitakkeella,kaivoivat lapiolla ojat,hakkasivat kirveellä polttopuut ym.tekivät koko ajan äärimmäistä sitkeyttä vaativaa työtä.Tämänkin päivän viljelijät tekee kovempaakin tahtia mitä silloin mutta työ ei kuormita fyysisesti.Minulla kuula korvaa tuon fyysisen työn.
-
Parantaaks kahvakuula muuten potenssiakin? ;D
Päivänselvä asia,tottakai parantaa.Aiheuttaa jopa ongelmia sen aisan kans
Eli kun kuulailee niin aisa ei? Vai kyllä, jopa liikaa?
En nyt tiedä miten vakavia ongelmia sinulla on mutta kun kerran kysyt niin kahvakuulatreeni parantaa ihan jokaisen kehon osan toimintaa.Lihakset,nivelet,verenkierto kokonaisuudessaan,treenin jälkeinen äärimäisen hyvä olo vaikuttaa uskomattoman paljon mielialaan.Tässä olisi ihan oman keskustelun paikka,minulle tuli järjestettäväksi maailman vahvin viljelijä-kilpailu.Jokainen keski-ikäinen muistaa minkä näköisiä vanhan ajan ukot oli ainakin täällä,vanhoilla miehillä lihakset ja jänteet,vatsalihakset näkyi kuin nykyajan fitness-urheilijoilla.Nämä lähti 11-vuotiaana savottaan,kesät niitti viitakkeella,kaivoivat lapiolla ojat,hakkasivat kirveellä polttopuut ym.tekivät koko ajan äärimmäistä sitkeyttä vaativaa työtä.Tämänkin päivän viljelijät tekee kovempaakin tahtia mitä silloin mutta työ ei kuormita fyysisesti.Minulla kuula korvaa tuon fyysisen työn.
[/quote]
Sä voisit jakaa kahvakuulia kaupanpäällisiksi ::)
Aina kilo kuulaa/tonni siemeniä :D
Kuulaa olis kiva nostella vaikka olisi ns. matti kukkarossa ;D
Oikeesti olis hieno liikelahja sinulta 8)
-
Eikös matti vois jättää kuulan pois ja pyörittäis käsin lajittelijaa :-D
Hyötyliikuntaa.
-
Eikös matti vois jättää kuulan pois ja pyörittäis käsin lajittelijaa :-D
Hyötyliikuntaa.
Säästyisi sähköä. Matti voisi myydä myös trukin pois, se vaan hidastaa suurten siemennyyttien lastausta
-
Eikös matti vois jättää kuulan pois ja pyörittäis käsin lajittelijaa :-D
Hyötyliikuntaa.
Säästyisi sähköä. Matti voisi myydä myös trukin pois, se vaan hidastaa suurten siemennyyttien lastausta
Tosimies tyhjentää siemennyytit :-)
-
Eikös matti vois jättää kuulan pois ja pyörittäis käsin lajittelijaa :-D
Hyötyliikuntaa.
Säästyisi sähköä. Matti voisi myydä myös trukin pois, se vaan hidastaa suurten siemennyyttien lastausta
Tosimies tyhjentää siemennyytit :-)
Mulla on aina pikkunyyteissä, saa tyhjentää useammin. Ja pärjää käsivoimin :-X
-
Mulla on aina pikkunyyteissä, saa tyhjentää useammin. Ja pärjää käsivoimin :-X
Ai ooksäki naimisissa ;D ;D
-
Mulla on aina pikkunyyteissä, saa tyhjentää useammin. Ja pärjää käsivoimin :-X
Ai ooksäki naimisissa ;D ;D
Muistaakseni ;D
-
Parantaaks kahvakuula muuten potenssiakin? ;D
Päivänselvä asia,tottakai parantaa.Aiheuttaa jopa ongelmia sen aisan kans
Eli kun kuulailee niin aisa ei? Vai kyllä, jopa liikaa?
En nyt tiedä miten vakavia ongelmia sinulla on mutta kun kerran kysyt niin kahvakuulatreeni parantaa ihan jokaisen kehon osan toimintaa.Lihakset,nivelet,verenkierto kokonaisuudessaan,treenin jälkeinen äärimäisen hyvä olo vaikuttaa uskomattoman paljon mielialaan.Tässä olisi ihan oman keskustelun paikka,minulle tuli järjestettäväksi maailman vahvin viljelijä-kilpailu.Jokainen keski-ikäinen muistaa minkä näköisiä vanhan ajan ukot oli ainakin täällä,vanhoilla miehillä lihakset ja jänteet,vatsalihakset näkyi kuin nykyajan fitness-urheilijoilla.Nämä lähti 11-vuotiaana savottaan,kesät niitti viitakkeella,kaivoivat lapiolla ojat,hakkasivat kirveellä polttopuut ym.tekivät koko ajan äärimmäistä sitkeyttä vaativaa työtä.Tämänkin päivän viljelijät tekee kovempaakin tahtia mitä silloin mutta työ ei kuormita fyysisesti.Minulla kuula korvaa tuon fyysisen työn.
[/quote]
Taannoiseen kysymykseen viitaten, kyllä: kahvakuulaharjoittelu kuten muukin voimaharjoittelu parantaa potenssia. Lyhyehkö (alle 1 tuntia kestävä) lihasharjoittelu nostaa testosteronin määrää kehossa.
Kahvakuula- tai mikä tahansa muukin painovastusharjoittelu on erittäin tehokas ehkäisemään tuki- ja liikuntaelinsairauksia. 200 kiloa ei tarvitse pankata, vaan kuikin omien voimiensa mukaan.
-
Millainen lajittelija kannattaa hommata? Voi kaupata yv:ä jos on jouten. Määrät ei ole ku muutama kymppitonni vuodessa.
-
Tosta Tos-puuhastelusta.Varmasti sille ajalle kun käy käynnistämässä ja sammuttamassa laittelijan aamuin illoin löytyy parempaakin käyttöä.Mutta entäs ne säkityksen kintaan jäljet ja kumipyörän jäljet pitkin maakuntaa, kun sitä jyvää rahdataan edestakaisin. >:(
-
kyllä minä ainakin ostan kaikki serti siementä. lajikkeita voi vaihtaa uudempiin, ajan säästö ei enää tartte kevät auringon paistaessa tuhrata peittausaineiden ja lajittelun kanssa. voi keskittyä karjanpitoon tai vaikka pitää lomaa. mulla on aika paljon lajikkeita käytössä kun viljellään nurmea, ohraa, kauraa, ruista ja rypsiä. on helppoa lajiketta vaihtaessa vaan puhdistaa koneen ja ottaa valmiin siemenen säkistä. näkee 1000 siemenen painot voi kylvää tarkasti oikeaan tiheyteen, lakoa vähemmän. lietettä runsaasti käytettäessä korostuu. ajan säästö mulla ainakin merkittävin, sadon laatu ja määrä myös tärkeitä. omassa liikevaihdossa ei siemenen hankintakustannus ole kuitenkaan kovin merkittävä menoerä.
-
kyllä minä ainakin ostan kaikki serti siementä. lajikkeita voi vaihtaa uudempiin, ajan säästö ei enää tartte kevät auringon paistaessa tuhrata peittausaineiden ja lajittelun kanssa. voi keskittyä karjanpitoon tai vaikka pitää lomaa. mulla on aika paljon lajikkeita käytössä kun viljellään nurmea, ohraa, kauraa, ruista ja rypsiä. on helppoa lajiketta vaihtaessa vaan puhdistaa koneen ja ottaa valmiin siemenen säkistä. näkee 1000 siemenen painot voi kylvää tarkasti oikeaan tiheyteen, lakoa vähemmän. lietettä runsaasti käytettäessä korostuu. ajan säästö mulla ainakin merkittävin, sadon laatu ja määrä myös tärkeitä. omassa liikevaihdossa ei siemenen hankintakustannus ole kuitenkaan kovin merkittävä menoerä.
Fendtastista. 8)
-
kyllä minä ainakin ostan kaikki serti siementä. lajikkeita voi vaihtaa uudempiin, ajan säästö ei enää tartte kevät auringon paistaessa tuhrata peittausaineiden ja lajittelun kanssa. voi keskittyä karjanpitoon tai vaikka pitää lomaa. mulla on aika paljon lajikkeita käytössä kun viljellään nurmea, ohraa, kauraa, ruista ja rypsiä. on helppoa lajiketta vaihtaessa vaan puhdistaa koneen ja ottaa valmiin siemenen säkistä. näkee 1000 siemenen painot voi kylvää tarkasti oikeaan tiheyteen, lakoa vähemmän. lietettä runsaasti käytettäessä korostuu. ajan säästö mulla ainakin merkittävin, sadon laatu ja määrä myös tärkeitä. omassa liikevaihdossa ei siemenen hankintakustannus ole kuitenkaan kovin merkittävä menoerä.
Millaisella summalla ostat vuodessa sertisiementä?
Mää ostan nyt n 3000eur edestä mutta jos kylväisin kaikki ostosiemenellä niin menis n 40000eur vuodessa rahaa niihin.
Ja se olis mun mielestä järjetontä koska se on melkein puolet jyvien myyntitulosta.
-
kyllä minä ainakin ostan kaikki serti siementä. lajikkeita voi vaihtaa uudempiin, ajan säästö ei enää tartte kevät auringon paistaessa tuhrata peittausaineiden ja lajittelun kanssa. voi keskittyä karjanpitoon tai vaikka pitää lomaa. mulla on aika paljon lajikkeita käytössä kun viljellään nurmea, ohraa, kauraa, ruista ja rypsiä. on helppoa lajiketta vaihtaessa vaan puhdistaa koneen ja ottaa valmiin siemenen säkistä. näkee 1000 siemenen painot voi kylvää tarkasti oikeaan tiheyteen, lakoa vähemmän. lietettä runsaasti käytettäessä korostuu. ajan säästö mulla ainakin merkittävin, sadon laatu ja määrä myös tärkeitä. omassa liikevaihdossa ei siemenen hankintakustannus ole kuitenkaan kovin merkittävä menoerä.
Millaisella summalla ostat vuodessa sertisiementä?
Mää ostan nyt n 3000eur edestä mutta jos kylväisin kaikki ostosiemenellä niin menis n 40000eur vuodessa rahaa niihin.
620euroa.... ;D
-
Kauankos noi pilasiemenen heinäsekotukset säilyttää itävyytensä? Mulla jäi viime vuodelta 100kg ruokonataseos kakkosta ja ne on idätetty 2012.
Voiko pistää vielä maahan???
-
Kauankos noi pilasiemenen heinäsekotukset säilyttää itävyytensä? Mulla jäi viime vuodelta 100kg ruokonataseos kakkosta ja ne on idätetty 2012.
Voiko pistää vielä maahan???
Voit laittaa maahan.
Eri asia on itääkö. :D
-
Kauankos noi pilasiemenen heinäsekotukset säilyttää itävyytensä? Mulla jäi viime vuodelta 100kg ruokonataseos kakkosta ja ne on idätetty 2012.
Voiko pistää vielä maahan???
Voit laittaa maahan.
Eri asia on itääkö. :D
Suattaapi olla että ittää, suattaapi olla ettei iä.