Yleensä hankkeen moottoriksi pistettänn, että siihen jos jonkinlaista tukea. Sen jälkeen tehdään ylimitoitettu suunnitelma, suunnittelu maksaa ja urakoijat pistävät vielä "tukilisän" urakkahintaansa. Ei nistä tuista ole paskan vertaa hyötyä, kun homma suunnitelmineen ja valvomisineen tulee maksamaan kaksin-kolminkertasesti. Moni tie on ollut paikallaan kymmeniä vuosia, joten pohja on taatusti hakenut paikkansa. Ammattitaitoinen maansiirtourakoija kyllä kokemusensa perusteella tietää,, mistä kohtaa ja missä määrin tietä pitää kunnostaa, ei siihen tarvita mitää monimutkasia suunnitelmia ja mittauksia.

nestori2:lla on aika väärä kuva tuollaisen perusparannuksen etenemisestä...

nestori2:lla on aika väärä kuva tuollaisen perusparannuksen etenemisestä...

 No ei todellakaan väärä.     Monen tien kunnostusta seuranneena ja maksaneena. 

Niin sanomani ydin on se, että helvetinmoisella byrokratialla monesta melko yksinkertasesta asiasta tehdään  monimutkinen ja kallis. Samalla tuhlataan sekä valtion että hankeen toteuttajan rahoja.

No teidän rojekteissa on sitten menty perse edellä puuhun...
Metsäkeskusta ei kannata hommaan kytkeä muuten kuin tukien maksatukseen...

No teidän rojekteissa on sitten menty perse edellä puuhun...
Metsäkeskusta ei kannata hommaan kytkeä muuten kuin tukien maksatukseen...

Joo koetin sanoa tiekunnan valvojille mutta miltei hymyilivät,,,,

Olivat onnassaan kun euroja tulee vaikka osa hukkaan menee,,,,,

jne

 

Tiekunnissa perusparannusksesta kukaan toinen osakas ei saa hyötyä, parempi työntää liikoja rahoja ventovieraille kuin maksaa pienempi summa työstä rajanaapurille.

Meillä tehtiin remontti ilman metsäkeskusta tai tieyhdistyksen rahastukseen kouluttamia isäntiä. Avustukset saatin haetun suuruisina, kun maltettiin lukea kirjallisuutta aiheesta ja hakemusten täyttöohjeet myös.

Meillä tehtiin remontti ilman metsäkeskusta tai tieyhdistyksen rahastukseen kouluttamia isäntiä. Avustukset saatin haetun suuruisina, kun maltettiin lukea kirjallisuutta aiheesta ja hakemusten täyttöohjeet myös.
[/quote]

Teetetimme suunnitelmat yksityisellä joka hoiti työn valvonnan säästettiin melko paljon. Tosin tien työn katsemus ei meinannut kelvata viranomaispäällikölle. (metsäkeskuksen palkkaa nauttiva). Tien runko muka liian muka liian kapea vaikka metsäkeskus oli tien alunperin tehnyt itse jolloin runkoleveys riitti. Mielestäni runko ajankuluessa vain yleensä levenee painumisen seurauksena.
Ei muuta kuin lisää sepeliä ja lanausta.
Toisella kertaa kelpasi oli kyllä viranomaispäällikkökin vaihtunut.
Edullisesti saatiin lopulta hyväkuntoinen tie. Kannatan jos löytyy hankkeeseen omistajien puolelta sopiva kaveri ja AIKAA HÄNELTÄ kökkätyöhön.

Kannatan jos löytyy hankkeeseen omistajien puolelta sopiva kaveri ja AIKAA HÄNELTÄ kökkätyöhön.

Eiköhän se ole parempi, että landen täppärit keskittyy vain siihen talkoilla /kökhällä viljelyyn ynnä muuhun taloon pitoon löyhästi liittyvään talkootyöhön jokahinen omilla sukumaillansa.

Olisko tässä ruuan raaka-aineiden tuotannossa tarpeeksi kökkää?

täptäptäp.

Se tässä on hyvää, että kökkämiehet alkavat pikku hiljaa kuolla nälkään jopa perinteisessä sukutilamaataloudessa.
 

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 28.11.11 - klo:14:39

nestori2:lla on aika väärä kuva tuollaisen perusparannuksen etenemisestä...

 No ei todellakaan väärä.     Monen tien kunnostusta seuranneena ja maksaneena. 

Nestori on kyllä asian ytimessä. Tiekunnan osakkaita rahastetaan surutta kun yleensä kellään osakkaalla ei ole mielenkiintoa ottaa asiaa hoitaakseen ja asioihin ei jakseta perehtyä edes senvertaa että selviäisi miten hankalaa tukien hakeminen on. Ja jos joku osakas on niin reipas että alkaa hoitamaan tieremontin asioita, silloin alkaa selkäänpuukotus ja paskanjauhanta siitä miten vedetään välistä osakkaiden rahat ym. ym.

Sitten kun päästetään metsäkeskuksen "viisaat" hääräilemään alkaa eurot liikkumaan. Valitettavasti molempiin suuntiin, joten tiekunnan osakkaiden osalta tulos on parhaimmillaankin +\- 0 tai yleensä negatiivinen.

Lainaus käyttäjältä: Reiskako - 27.12.11 - klo:14:09

Kannatan jos löytyy hankkeeseen omistajien puolelta sopiva kaveri ja AIKAA HÄNELTÄ kökkätyöhön.

Eiköhän se ole parempi, että landen täppärit keskittyy vain siihen talkoilla /kökhällä viljelyyn ynnä muuhun taloon pitoon löyhästi liittyvään talkootyöhön jokahinen omilla sukumaillansa.

Olisko tässä ruuan raaka-aineiden tuotannossa tarpeeksi kökkää?

täptäptäp.

Se tässä on hyvää, että kökkämiehet alkavat pikku hiljaa kuolla nälkään jopa perinteisessä sukutilamaataloudessa.
 

Ettei vaan kolahtanut omaan nilkkaan kapula. Paistaa läpi jotta olet metsäkeskuksen palkkaa nauttiva.
Näinhän se menee jotta sitä palvelet jonka palkkaa nauttii.
Toki teette hyvää työtä mutta maksamaan tienosakkaille työ tulee noin 50% enemmän sen tiedän kokemuksesta.

Lainaus käyttäjältä: UCD - 29.12.11 - klo:21:47

Lainaus käyttäjältä: Reiskako - 27.12.11 - klo:14:09

Kannatan jos löytyy hankkeeseen omistajien puolelta sopiva kaveri ja AIKAA HÄNELTÄ kökkätyöhön.

Eiköhän se ole parempi, että landen täppärit keskittyy vain siihen talkoilla /kökhällä viljelyyn ynnä muuhun taloon pitoon löyhästi liittyvään talkootyöhön jokahinen omilla sukumaillansa.

Olisko tässä ruuan raaka-aineiden tuotannossa tarpeeksi kökkää?

täptäptäp.

Se tässä on hyvää, että kökkämiehet alkavat pikku hiljaa kuolla nälkään jopa perinteisessä sukutilamaataloudessa.
 

Ettei vaan kolahtanut omaan nilkkaan kapula. Paistaa läpi jotta olet metsäkeskuksen palkkaa nauttiva.
Näinhän se menee jotta sitä palvelet jonka palkkaa nauttii.
Toki teette hyvää työtä mutta maksamaan tienosakkaille työ tulee noin 50% enemmän sen tiedän kokemuksesta.

Näissä suuniteluhommien tukemisissa on jänniä piirteitä. Metsäojituksen suunitteluun saa 50% valtion rahoitusta ja lopun laskun voi laittaa verotukseen. Mikä johtaa siihen että helposti suunitelu maksaa enemmän kuin ojitus.

Ettei vaan kolahtanut omaan nilkkaan kapula. Paistaa läpi jotta olet metsäkeskuksen palkkaa nauttiva.
Näinhän se menee jotta sitä palvelet jonka palkkaa nauttii.
Toki teette hyvää työtä mutta maksamaan tienosakkaille työ tulee noin 50% enemmän sen tiedän kokemuksesta.

Höpöhöpö. Täppärien kökhäämä tien kunnostus on aina puoliksi ryssittyä.
Tiekunta joka joutuu tälläiset hommat organisoimaan ei ole alv velvollinen eli verollinen hinta tulee osakkaille maksuun täysmääräisenä eli 23 pinnaa päälle. Ja toisekseen avustus on 50 % verottomasta kustannusarviosta eli kyllä siinä laskutaidottomat kokhätäppärit saa kovasti tinkiä murskeen määrästä ja laadusta + konetyöstä jotta oikeasti halvemmalla kunnollista tehdään. 
Isäntien halavalla kokhäämiä teitä kyllä piisaa, mutta taso pitää olla sama kun verrataan. Nää isäntien puheet ja laskutaito kyllä tiedetään. 

Ja toisekseen minulla ei ole minkäänmuotoisia jääviyssiteitä metsäkeskus yms tahoihin. 

Tahtoo vaan olla niin, että kun metsäkeskuksen johdolla urakkaa suunnitellaan, niin edullisin (suomeksi halvin) tarjous on hyväksyttävä. Tällöin yleensä just ne ammattitaidottomat täppärikökkääjät rustaavat jonkun epärealistisen kustannusarvion "lonkalta" ja se valitaan. Tämä syystä että metsäkeskuksen väellä ei ole mitään keinoja taikka taitoja punnita tarjouksenantajan kykyjä hoitaa urakka kunnialla loppuun. Heillä ei ole minkäänlaisia realistisia työkaluja suorittaa laatuun perustuvaa valintaa urakoitsijan suhteen, vaan halvimman tarjouksen antanut valitaan.

Ympäristössä on useitakin esimerkkejä tieurakoista joissa budjetti kusi kun valvonta petti. Metsäkeskuksenkin urakka venyi venymistään ja tehtiin ihan viimetipassa loppuun.

Kerrankin pitää antaa Hervastille pisteitä

just näin