Lainaus käyttäjältä: Perfekt - 04.11.11 - klo:09:22

Parhaiten taitaa hommassa rahastaa metsäkeskus ja maanmittauslaitos joka saa näin hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti suunnittelijana ja toteuttajana maastossa.

Tuosta voimme olla yhtämieltä. Sehän on ihan sama kuka hommaa valvoo ja suunnitelmat tekee, kunhan niiden perusteella voi hakea noita yhteiskunnan tukia. Tiekunnan jäsenten eripuraisuutta käytetään hyväksi jolloin "virallinen toimija" Metsäkeskus pääsee päsmäröimään tieremonttia. Meillä teki aikanaan suunnitelmat eläkkeellä oleva tiemestari ja valvonnan hoitivat tien hoitokunnan jäsenet. Ei mennyt montaa tuhatta markkaa 7 km tien perusparannuksen ja valvonta- sekä paperitöiden hoitamiseen. Yksiköinnin ajantasaistamisen hoiti kaupungin mittaustoimisto.

Ja oliko se sepen maksuosuus sitten loppupeleissä niin mahdottoman iso ? Eihän metsähehtaareista kovin suurta maksuosuutta muodostu jos ei puhuta kolminumeroisista hehtaariluvuista.

   Konkurssiin ei kukaan joudu. Yksityistielaki antaa mahdollisuuden, että näissä peruskorjauksissa ei käytetä normaalia yksiköintiä, vaan kaikki maksaa saman summan. Tätä mahdollisuutta käytettiin kyseisellä tiellä.
Syystä että, tien alkupään asukkaat hyötyivät eniten asfaltista ja yksikkojä käytettäessä olisivat maksaneet vaan kymppejä.  Asfaltointi tehtiin koulun takia.  Oikea periaate olisi ollut ,että kaupunki olisi maksanut koko homman.
Mutta kun kyläkoulut ovat joillekin henki ja elämä, niin kaupunki kiristää. Nyt mummot ja papat maksoivat satasia asfaltista. Tuskin heille siitä hyötyä on ,koska taksi kulkee soratielläkin 

Eipä tarvii ens vuonna noita kaivuumiehien maavalleja tuskailla teiden varslla. esim. tänä vuonna pohjois-savon elykeskus sai 8 milj. euroa yksitysteiden perus parannuksiin ja ens. vuonna 2 milj. euroa. Ihan samaa luokka on tietääkseni jokaisen elykeskuksen alueella yksitysteiden perusparannusvarojen supistaminen. Siinä Jykän ja Jutan terveiset maaseudun asukkaille.

Kloppi tarvitsee Eurokiiman hoitoon kaikki Suomen rahat.

Eu sta 50 %

Kunnalle anomus 25 % avustus

Lainaa tiekunnalle 25%

Noihan on siis Alv.0% rahaa eli tiekunnalle tulee 25% kustannusten päälle vielä Alv.
Toi olis ollu järkevin toimittaa niin että tiekunnan lainan sijaan tiekunnan osuus jaetaan yksiköiden mukaan osakkaille jolloin ne osakkaat jotka ovat Alv. velvollisia saavat alvit vähentää ja ne jotka eivät niin maksavat koko urakkaosuutensa sis.Alv.  Mitään tiekunnan lainoja  ei tarvittaisi ollenkaan. Näin silloin kun tiekunnassa ei ole "neitejä" osakkaina... 

Moneen otteeseen yritettiin saada tiekunnan lainan maksut tieosakkaiden metsä- ja maatalouden kirjanpitoon hyväksytyksi. Viimeisellä käynnillä virastossa saatiin virkailijoiden pitkällisen pohdinnan tuloksena seuraavan sisältöinen vastaus.
Metsätalouden tien rakentamislainan pitää olla tilan oma laina, että koron voi laskea tilan menoihin ja velan määrän tilan velkoihin kuuluvaksi. Tieosakas voi halutessaan ottaa oman lainan ja maksaa tiekunnalle osuutensa tällä lainalla.

Varsinainen pirun keksintö tuo tiekunnan laina. Siihen ei pitäisi koskaan sekaantua. Ilmeisesti se kuuluu sarjaan "metsäkeskuksen älynväläykset".

Verotoimistoissa on sitten tunnetusti kaikki järjen käyttö kielletty. Ei auta vaikka miten ammattitaitoisesti jaetaan yhteinen laina osakkaiden osuuksiin vuosittain, ei vaikka kerralla annettaisiin koko maksuajalle lasketut summat.

Onkos tälläisiä toteutettu muualla ?

Kuulin parilta tutulta että eivät lähteneet moiseen lainkaan,,,,,

Toinen tapaus oli ettei kukaan mennyt takaamaan lainaa ja toinen tyssäsi jo alkuunsa muuten vaan kokouksessa

huh

 

Moneen otteeseen yritettiin saada tiekunnan lainan maksut tieosakkaiden metsä- ja maatalouden kirjanpitoon hyväksytyksi. Viimeisellä käynnillä virastossa saatiin virkailijoiden pitkällisen pohdinnan tuloksena seuraavan sisältöinen vastaus.
Metsätalouden tien rakentamislainan pitää olla tilan oma laina, että koron voi laskea tilan menoihin ja velan määrän tilan velkoihin kuuluvaksi. Tieosakas voi halutessaan ottaa oman lainan ja maksaa tiekunnalle osuutensa tällä lainalla.

Varsinainen pirun keksintö tuo tiekunnan laina. Siihen ei pitäisi koskaan sekaantua. Ilmeisesti se kuuluu sarjaan "metsäkeskuksen älynväläykset".

Verotoimistoissa on sitten tunnetusti kaikki järjen käyttö kielletty. Ei auta vaikka miten ammattitaitoisesti jaetaan yhteinen laina osakkaiden osuuksiin vuosittain, ei vaikka kerralla annettaisiin koko maksuajalle lasketut summat.

Miksei lainan korkoja ja lyhennyksiä voi yksiköissä maksaa? Eikö se ratkaisisi verottajaongelman?

Lainaus käyttäjältä: Monttu Simeon - 14.11.11 - klo:18:34

Moneen otteeseen yritettiin saada tiekunnan lainan maksut tieosakkaiden metsä- ja maatalouden kirjanpitoon hyväksytyksi. Viimeisellä käynnillä virastossa saatiin virkailijoiden pitkällisen pohdinnan tuloksena seuraavan sisältöinen vastaus.
Metsätalouden tien rakentamislainan pitää olla tilan oma laina, että koron voi laskea tilan menoihin ja velan määrän tilan velkoihin kuuluvaksi. Tieosakas voi halutessaan ottaa oman lainan ja maksaa tiekunnalle osuutensa tällä lainalla.

Varsinainen pirun keksintö tuo tiekunnan laina. Siihen ei pitäisi koskaan sekaantua. Ilmeisesti se kuuluu sarjaan "metsäkeskuksen älynväläykset".

Verotoimistoissa on sitten tunnetusti kaikki järjen käyttö kielletty. Ei auta vaikka miten ammattitaitoisesti jaetaan yhteinen laina osakkaiden osuuksiin vuosittain, ei vaikka kerralla annettaisiin koko maksuajalle lasketut summat.

Miksei lainan korkoja ja lyhennyksiä voi yksiköissä maksaa? Eikö se ratkaisisi verottajaongelman?

Asia sattui ehkä 1994. Sen jälkeen varmaan asiat muuttuneet parempaan päin. Minusta kaikista suurin mokaaja oli metsäkeskus, siitä firmasta ei koskaan saatu osakkaille minun mielestä riittävän hyviä laskuja kirjanpitoa ajatellen. Metsäkeskuksen mielestä rakennuskustannuksia ei voinut edes ujuttaa vuosittaiseen tiemaksuun, sehän olisi paljastunut vasta perusteellisessa verokirjanpidon tarkastuksessa. Pienoiset tappiot tuli 10-15 metsänomistajalle, muut 90 omisti kesäasunnon.

Lainaus käyttäjältä: Perfekt - 04.11.11 - klo:09:22

Parhaiten taitaa hommassa rahastaa metsäkeskus ja maanmittauslaitos joka saa näin hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti suunnittelijana ja toteuttajana maastossa.

Tuosta voimme olla yhtämieltä. Sehän on ihan sama kuka hommaa valvoo ja suunnitelmat tekee, kunhan niiden perusteella voi hakea noita yhteiskunnan tukia. Tiekunnan jäsenten eripuraisuutta käytetään hyväksi jolloin "virallinen toimija" Metsäkeskus pääsee päsmäröimään tieremonttia. Meillä teki aikanaan suunnitelmat eläkkeellä oleva tiemestari ja valvonnan hoitivat tien hoitokunnan jäsenet. Ei mennyt montaa tuhatta markkaa 7 km tien perusparannuksen ja valvonta- sekä paperitöiden hoitamiseen. Yksiköinnin ajantasaistamisen hoiti kaupungin mittaustoimisto.

Ja oliko se sepen maksuosuus sitten loppupeleissä niin mahdottoman iso ? Eihän metsähehtaareista kovin suurta maksuosuutta muodostu jos ei puhuta kolminumeroisista hehtaariluvuista.

No ei

Tää onkin ihan keinotekoista vedota puun kuljetuksiin

Muu liikenne on  sitä normaalia käyttöö


 

Liittymät kuuluvat yleensä liittymän käyttäjän vastuulle. Jos vallit ovat ojamaita, niin tiekunta hoitaa ne pois, ellei lupaa niiden jättämiseen maastoon ole annettu.
Tiealue sis. ojat mutta ei ojamaiden läjitysaluetta. On tietysti tieosakkaan etu, jos ojamaita voidaan jättää esim. metsään. Tulee kaivutyö edullisemmaksi. Ojamaita kertyy toisten maille enemmän kuin toisten, joten olisi varsin epäreilua edellyttää maanomistajaa hoitamaan ojamaat alueellaan.

Ojamaat metsässäkään ei ole kivoja

Ja haittaa veden pääsyä ojiin

 

Liittymät kuuluvat yleensä liittymän käyttäjän vastuulle. Jos vallit ovat ojamaita, niin tiekunta hoitaa ne pois, ellei lupaa niiden jättämiseen maastoon ole annettu.
Tiealue sis. ojat mutta ei ojamaiden läjitysaluetta. On tietysti tieosakkaan etu, jos ojamaita voidaan jättää esim. metsään. Tulee kaivutyö edullisemmaksi. Ojamaita kertyy toisten maille enemmän kuin toisten, joten olisi varsin epäreilua edellyttää maanomistajaa hoitamaan ojamaat alueellaan.

No tuohan valotti jo paljon asiaa

Ei mulla sitten mitään hätää olekkaan

 

Noin periaatteessa jos tierasite kasvaa (tie levenee) niin siitä korvaus kuuluu.......

Tällä kulmalla ei taida korvauksia tulla,,,,?

 

Näitä tieasioita myös liipaa tämä tapaus. Oli sellainen noin 6 km:n pituinen metsätienpätkä, jonka alussa noin km:n matkalla myös vakitusta sujamistoa. No metsäkeskusehdotti tuon tien perusparranusta ja laskeskeli, että maksaa karvan verran alle 30000 euroa. Hintaa nuo alkupään asujat hieman kummeksuivat ja kysyivät parilta maanrakennusurakoijalta, mitä kustantasi, jos tietä kunnostasi. urakoijat katsastivat tien ja laskivat tarjouksen, joka oli 6000 euroa. Tämä metsäkeskus on myös sellainen eräänlainen suoatyöpaikka, joka näilä ylimitoitetuilla ja -hinnoitetuilla projekteilla pitää itsensä leivässä. Samanalinen organisaatio kuin salaojakeskuskin, pelkkä olemattoman asian suunnittelu jo maksaa maltaita.

Sama lienee tän kulman remontissa vaivana,,,,

Ja kun koneiston on käynnistänyt sitä ei niin vaan saakaan seis.

Nollatutkimus toimistot osaa pyörittää hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti

Muuten tie on taas tosi reikäinen ja huonossa kunnossa sateiden jälkeen

Lanausta kaipaisi mutta varoja ei oo eikä talkoolaisia kuten ennen oli ,,,,,

huh huh