Näin siis luki jossain porkkana rahojen ehdoissa , vaikka enempi tie on kyllä normaali H-a liikenteessä

Kylätie kasvaa leveyttä 6M ,,,,,,12 M luokkaan

Pitääkö maan omistajien vain "antaa" maata tarkoitukseen ?
Vaiko vaatia korvaus ?

Entä vallit voiko vaatia viemään urakoitsijaa pois ? A metsän ja B pellon osalta ?

Tien varren maattomat käyttäjäjäsenet pääsee kuten koira jostakin ennenvanhaan pääsi ,,,,siis veräjästä

Tämähän on semmoinen alle 10 km tienpätkä jota aktiivisesti käyttää 20 ihmistä.

Satunnaisesti heidän tuttujaan sukulaisiaan ehkä 200 käyttäjää.

Saman verran aivan outoja tien kautta oikaisijoita ja muutamia puutavara , vilja, lannoite yms kuljetuksia.
Maitoautoa ei ole enää näkynyt mutta Posti kulkee,,,,,

Itsekin olen kolmasti talkoilla tehnyt pellon ja tien välisten ojien kaivuut + vallit
ja aina se on pellon suuntaan levinnyt noin vaan, lienee normaalia yleensä

Se että nyt jonkin porkkanarahan turvin aloitetaan mittava remontti niin mielestäni nyt tulisi huomioida nämä levitykset jotenkin
vaikka edullisestikin korvaten koska on myös näitä maattomia tien jäseniä
+ nuot aivan ulkopuoliset käyttäjät.

Lienee kohtuutonta että vain jotkut kärsivät luovuttamalla maata ja vielä ottaen vallit riesakseen ?

Mitenkä muualla on mennyt tien parannukset, ainaskin valtionteiden osalta ostavat tarvittavan maapohjan ja vievät ojien vallit pois

Tierummut tien alta menevät tulee kaiketi urakkaan mutta peltoliittymät ei,,,,,,,

Ilmeisesti menossa on yksityistien perusparannus projekti?
Olitko kokouksissa joissa asioista päätettiin?
Tuo perusparannuksen eteneminen vaatii että 50% osakkaista puoltaa sitä.
Tielle tehdään uusi yksiköinti sekä tietoimitus jossa vahvistetaan rasitealueen leveys, siis tiepohjan omistus ei muutu.
Eli korvauksia ei odotettavissa...
Näin lyhyesti ilmaistuna. 

Ilmeisesti menossa on yksityistien perusparannus projekti?
Olitko kokouksissa joissa asioista päätettiin?
Tuo perusparannuksen eteneminen vaatii että 50% osakkaista puoltaa sitä.
Tielle tehdään uusi yksiköinti sekä tietoimitus jossa vahvistetaan rasitealueen leveys, siis tiepohjan omistus ei muutu.
Eli korvauksia ei odotettavissa...
Näin lyhyesti ilmaistuna. 

   Jooo, kyllähän meikääkin parivuotta sitten vitutti, kuin pientä oravaa, kun käpy oli jäässä. Vitutus johtui siitä että eräs yksityistiekunta päättä asfaltoida pätkän tietä. Meikän puut ei todellakaan asfalttia tarvii, mutta demokraattinen päätöksentoko tässä suhteessa persiistä. Joutuu maksamaan sellaisesta a. mitä ei tarvii, b maksamaan toisten hyödyn. 

sellastahan se tuo elämä on!      ei aina voi vain voittaa!

   Jooo, kyllähän meikääkin parivuotta sitten vitutti, kuin pientä oravaa, kun käpy oli jäässä. Vitutus johtui siitä että eräs yksityistiekunta päättä asfaltoida pätkän tietä. Meikän puut ei todellakaan asfalttia tarvii, mutta demokraattinen päätöksentoko tässä suhteessa persiistä. Joutuu maksamaan sellaisesta a. mitä ei tarvii, b maksamaan toisten hyödyn. 

 *** Sanovat maailmalla tuota mikä sua kyrsii solitaarisuudeksi. Kieltämättä sen puute vaivaa monia. Oma napa on monelle se pyhin. Ja se tekee ihmisestä helvetin kapeakatseisen, valitettavasti.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 03.11.11 - klo:14:39

   Jooo, kyllähän meikääkin parivuotta sitten vitutti, kuin pientä oravaa, kun käpy oli jäässä. Vitutus johtui siitä että eräs yksityistiekunta päättä asfaltoida pätkän tietä. Meikän puut ei todellakaan asfalttia tarvii, mutta demokraattinen päätöksentoko tässä suhteessa persiistä. Joutuu maksamaan sellaisesta a. mitä ei tarvii, b maksamaan toisten hyödyn. 

 *** Sanovat maailmalla tuota mikä sua kyrsii solitaarisuudeksi. Kieltämättä sen puute vaivaa monia. Oma napa on monelle se pyhin. Ja se tekee ihmisestä helvetin kapeakatseisen, valitettavasti.

kokoomuslaiset ovatkin erityisen solitaarisia varsinkin silloin kun pääsevät jonkun muun rahoja jakamaan, siin on katseella sekä leveyttä että syvyyttä

Nyt on menossa tienvarren puiden kaato motolla varmaankin tuntityönä koska hidasta ja hankalaa,,,,
Sitten erivapautuksia saaneet muutamat tunnepuilleen vaikka olisikin tie alueella, ei meidän puuta saa kaataa jne jne

Parhaiten taitaa hommassa rahastaa metsäkeskus ja maanmittauslaitos joka saa näin hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti suunnittelijana ja toteuttajana maastossa.

Muutenkin noin yleisellä tasolla tien varrella ei paljoa puita ole ajettavaksi ne olisi voinut kyllä ajaa roudanturvin talvis aikaan, mutta kun nykyaika vaatii että myös syksyn sateiden pehmittämillä teillä on ajettava raskailla kuormilla että qvartaali talous pelastuu
 

Nyt on menossa tienvarren puiden kaato motolla varmaankin tuntityönä koska hidasta ja hankalaa,,,,
Sitten erivapautuksia saaneet muutamat tunnepuilleen vaikka olisikin tie alueella, ei meidän puuta saa kaataa jne jne

Parhaiten taitaa hommassa rahastaa metsäkeskus ja maanmittauslaitos joka saa näin hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti suunnittelijana ja toteuttajana maastossa.

Muutenkin noin yleisellä tasolla tien varrella ei paljoa puita ole ajettavaksi ne olisi voinut kyllä ajaa roudanturvin talvis aikaan, mutta kun nykyaika vaatii että myös syksyn sateiden pehmittämillä teillä on ajettava raskailla kuormilla että qvartaali talous pelastuu
 

Voi kyynel! Sä olet niin pihalla... Olisko tarvinnu käydä kokouksissa? 

Muutenkin noin yleisellä tasolla tien varrella ei paljoa puita ole ajettavaksi ne olisi voinut kyllä ajaa roudanturvin talvis aikaan, mutta kun nykyaika vaatii että myös syksyn sateiden pehmittämillä teillä on ajettava raskailla kuormilla että qvartaali talous pelastuu
 

Pikkuisen positiivisempi asenne.... Kun tukkirekat pääsevät ongelmitta kulkemaan edes suurimman osan vuotta, niin tie kestää myös kotitalouksien roska-autot ja maatalouden vilja- sekä pask*kuormat. Ja varsinkin nuo lantakuormat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet niin paljon, että jo pelkästään niiden takia montaa yksityistietä pitäisi parantaa.

Entä vallit voiko vaatia viemään urakoitsijaa pois ? A metsän ja B pellon osalta ?






Tierummut tien alta menevät tulee kaiketi urakkaan mutta peltoliittymät ei,,,,,,,

Ehkä ei ensimmäisenä kannata mennä VAATIMAAN vallien poistoa, vaan kannattaisko ensin käydä kysäsemäs urakoitsijalta mitä niille tapahtuu...kun sitä yleensä saa mitä tilaa 
Ainakin täällä erään metsäautotien kunnostamisessa oli niin, että pellon kohdalla ajettiin pois ja metsän kohdalla jätettiin sinne.
Ja saahan isäntä ainakin täyttömaata


Onko tosiaan niin ettei olemassaolevia peltoliittymiä tehdä urakkaan
Ylimääräiset liittymät toki joutuu isäntä maksamaan

Joo o  Kyllä ne niin esitti että rummut pitää itse tilailla ja sellaisia pitkiä nykyajan esim muoviputkia

Ettei kaivuumieheltä mene liikaa aikaa,,,,,

Tämänkulman tiehän on ollut varsin hyvä ja kantava , ainoastaan lanaukset ja linkoukset jääneet varojen puutteessa vähiin

Nyt on kova into Porkkanarahoilla tehdä 200 000 e  parannukset joista siis neljännes velkaannuttaa tiekuntaa

Puita on jo kaadeltu viikonajan motolla tuohon 12 M leveyteen

Toi on kyllä ihan järkevä projekti kun vaan tehdään yhteisymmärryksessä.
Valtio maksaa 60%, kunta 20% loput kustantaa tiekunta? Jos on yhteistyökykyä voidaan osa lopuista kuitata työllä. Esim maanajoa, lanausta, rumpujen ja yms. asennusta. Lopulliseksi kustannuksesksi jää ehkä parin vuoden yksikkömaksut. Seuraavat 5 vuotta pääsee vähäisellä hiekoituksella ja lumenaurauskulut vähenee, jolloin perusparannus tulee liki ilmaiseksi.
Rasite kannattaa hakea perusparannuksen yhteydessä jolloin kuluista jää maksettavaa vain noin 20%.
Mikäli rasitetta ei haeta ja nykyinen rasite on kapeampi kuin tie, niin maanomistaja voi kieltää tieojan kaivuun.
Nykyään rasiteleveys on useinmiten juurikin toi 12m. Korvaukset voi saada nykyisen tiealueen ulkopuolelle ulottuvasta rasite alueesta (poikkeuksiakin on). Yksityistien ollessa kyseessä tuskin kannattaa korvauksista paljoakaan huudella.
Liian leveää tietä ei kannata tehdä jos kohtaamispaikkoja on muutaman sadan metrin välein. (eli raskaankaluston ohituspaikkoja) Mitä leveämpi tie sen suuremmat kustannukset ja usein turhaan.
Yksiköinti kannattaa myös sisällyttään samaan projektiin, jos sitä ei ole viime aikoina tehty.
Tieojat kuuluu aina tiekunnan hoidettavaksi, joten jos on itse niitä perkaillut niin omaan piikkiin menee. Sopuisa tiekunta voi tietysti jotenkin huomioida omatoimiset perkaukset varsinkin jos todetaan niistä olleen hyötyä perusparannukselle. Mikään pakko niitä ei ole kuitenkaan huomioida.

Eu sta 50 %

Kunnalle anomus 25 % avustus

Lainaa tiekunnalle 25%

Liittymät kuuluvat yleensä liittymän käyttäjän vastuulle. Jos vallit ovat ojamaita, niin tiekunta hoitaa ne pois, ellei lupaa niiden jättämiseen maastoon ole annettu.
Tiealue sis. ojat mutta ei ojamaiden läjitysaluetta. On tietysti tieosakkaan etu, jos ojamaita voidaan jättää esim. metsään. Tulee kaivutyö edullisemmaksi. Ojamaita kertyy toisten maille enemmän kuin toisten, joten olisi varsin epäreilua edellyttää maanomistajaa hoitamaan ojamaat alueellaan.

Parhaiten taitaa hommassa rahastaa metsäkeskus ja maanmittauslaitos joka saa näin hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti suunnittelijana ja toteuttajana maastossa.

Tuosta voimme olla yhtämieltä. Sehän on ihan sama kuka hommaa valvoo ja suunnitelmat tekee, kunhan niiden perusteella voi hakea noita yhteiskunnan tukia. Tiekunnan jäsenten eripuraisuutta käytetään hyväksi jolloin "virallinen toimija" Metsäkeskus pääsee päsmäröimään tieremonttia. Meillä teki aikanaan suunnitelmat eläkkeellä oleva tiemestari ja valvonnan hoitivat tien hoitokunnan jäsenet. Ei mennyt montaa tuhatta markkaa 7 km tien perusparannuksen ja valvonta- sekä paperitöiden hoitamiseen. Yksiköinnin ajantasaistamisen hoiti kaupungin mittaustoimisto.

Ja oliko se sepen maksuosuus sitten loppupeleissä niin mahdottoman iso ? Eihän metsähehtaareista kovin suurta maksuosuutta muodostu jos ei puhuta kolminumeroisista hehtaariluvuista.