Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: räckals - 25.08.17 - klo:23:22
-
Kuten tuli mainittua tuolla puinnit ketjussa niin taloudessa ei ole puimuria tällä hetkellä ja mielessä on käynyt ostaa joku pieni räpätin joka mahtuisi suuliin kopittoman majorin ja nuhvin kaveriksi. Ihan vain "kriisivarmuudeksi" vaikka suurimmat massat saakin tappuroida urakoitsija uudella koneella.
Yksi 206 mf olisi tiedossa lähistöllä ylimääräisenä, mutta kyseisen laitteen perkins ei ole enään parhaassa kunnossa, kuin myös pöydän retkahdus on korjattu kovin rujosti..
Toisena tarjokkaana tuli vastaan Volvo Bm 830, yhtä kapoisella pöydällä ja myös perkinssin moottorilla. Aivan laakin pelinä hylätty, joten hihnoja ja nestehuoltoa yms saa tehdä varmasti tähänkin.
Kysynkin volvojen kanssa tekemisissä olleilta että onko näihin saamaksissa enään mitään osia mistään,vai pärjääkö standarditavaralla laakereiden etc kanssa. Varaosakoneet alkaa olla laivattu puolaan,jossa nämä ilmeisen haluttuja ovat.
Lähinnä rukiin ja myöhäisten kaurojen varalle tätä havittelemassa, pidättäytyäkkö ja katsella ferguja edelleen.
-
Mites Sampo ? Siihen saa osia ja on tosi yksinkertainen. Ja halpoja ovat, viissataset, tonnin luokkaa halvimmat. Eikä meillä ole Sampolla PITKÄ ruis koskaan jäänyt puimatta, pöydän tai puintikoneiston toimimattomuuden takia. Ja on ergonominen , 60-luvunkin mallit tosi helppoja puhdistaa ja ajaa.
Ja kyllä se 80 cm puintikoneistolla varustettu Sampo 10 -> 360 jaksaa viljaa kerätä. Oma ennätys on 4 tonnia ohraa tunnissa ilman vihreätä raitaa, paikallaan tyhjennyksineen.
-SS-
-
Kivasti söi MF 86 vm. 1968 ruista edellisvuonna ja viime vuonna kauraa. Jykevä peli ja Perkins-kultakauden moottori.
-
660 - 770 Fahr, 1080 jo luxus. Ovat yksinkertaisia tekniikalltaan säätää ja korjailla, jos yleensä tarvii. Lujarakenteinen, pui pellon puhtaaksi ja tulee puhdasta tavaraa. Osia saa ihan uuttakin ja purkaamoista löytyy pitkät rivit käytettyjä.
Naapurissa Sampo 410, teränliikuttaja ainakin ongelmakohta, ja se remmihelvetti, voi luoja. Muuten tehokkaan näköinen.
-
Ittellä 1110 eli entinen 800 Volvo. Laakereita ei oo vaihdettu yhtä olkikelan lakeeria lukuun ottamatta. Ihan normi laakeri se kait oli, samoin remmit mutta ... Oikein mitään muuta uutta tuohon ei saakaan. No toki suodattimia ja terän :) 830 ei puimurina mitään tietoa, mutta tuolla pikkuisella ei rukiin kimppuun tekisi mieli lähteä. Toki edellinen sukupolvi on sitäkin puinut. Puhdasta varsinkin ohraa tuolla pui, mutta pelto meinaa kyllä vihottaa syksyisin. terän keikuttaja on hitsattu, koska mistään (Latvalalta) ei sellaista enää löytynyt. Eipä nuota paljon enää pellolla näy, mutta oma on valmiina syöksymään syksyn saaliin kimppuun. Taitaa olla 34. syksy. uutena se aikoinaan tuli. Silloin reilu 10v vanha 800 lähti vaihdos muka "loppuun" ajettuna. Tosin olihan sillä puitu rahtiakin :)
-
MF206, laitettiin vaihtoon vuonna -86. En enää muista sen ongelmia, pitää isulta kysyä niistä ongelmista. Pehmeessä meni ainakin melko huonosti. Oma valinta olisi varmaan toi faari, kun tällä palstalla on monella sellainen ajossa. Kyllä sen aika kestävä täytyy olla, kun noi viittii sillä puida.
-
ei vaarissa yleensä pellit taho antaa periks niinku noissa porilaisissa. muistan aikaa 30 sampossa kuin oli kiva korjata kun ei tienny mikä on laakerin pitävä pohja. pelti ei sitä ole.
-
Kai ne Överum Aktivin taka-akselin pyöräntuennat alkavat pikku hiljaa Suomesta loppumaan.
-
Kai ne Överum Aktivin taka-akselin pyöräntuennat alkavat pikku hiljaa Suomesta loppumaan.
800:sen pyöränakselit on ihan varmasti kaikki jo loppu, mutta kait sellaisen pystyy nykyaikana vielä joku konepaja tekemäänkin. Jotenkin muistelisin , että omaskin on toinen hitsaamalla korjattu. Tainnut olla ainakin 20v. Toinen on joskus 10v sitten Latvalalta löytynyt silloinen viimeinen. 830 on kait tältä osin järeämpi.
-
MF 86 ........... varteenotettava tappuri on myös Claas Consul, osaakin löytyy kiitettävästi myös purkuosana.
-
Hyviä kommentteja kaikilta. Vastaan omien näkemysten suhteen..
Fahr seuraajineen: Jos m900 sattuisi tulemaan vastaan niin sen voisin huolia, ymmärtääkseni aika koeteltua tekniikkaa. Pienemmistä ei ole oikein mitään kokemuksia näillä kylillä ennen 33.60 joita on parikin kappaletta. Muutenkin näitä löytyy vain sieltä missä kesko oli vahva myyjä, eli ei niin paljoakaan.
Fergu: 86 lähti naapurilla joka syksy huutamaan pellolle tekemättä oikein mitään remonttia. Taitaa tuo saksalainen olla kova kone vielä vs. Ranskassa tehdyt. Voisi kysyä naapurilta haluaako säilöä konettaan vielä itsellään.
Sampo: kokemukset pienemmistä malleista aika hataria, meillä oli vain näitä 40:n seuraajia aktiivikäytössä. Vaatii huolellisen omistajan. Yksi 410 on tuolla pusikossa elintenluovuttajatasolla, jos löytäisi sen yhden omistajan helmen. Joku kymppi alkaisi toki omaamaan jo museoarvoa.
Volvo: ilmeisesti purkuosaakaan ei enään oikein löydy markkinoilta, mutta jos kone pelaa niin sen kanssa pärjää.
Mietityttää vaan että täytyisi sitten olla se varaosakone olemassa kuten vanhan valmetin kanssa..
Claas: Ei mitään kokemuksia, kovapaalaajan lisäksi. Ei ykkösvaihtoehto itselle.
Ensiviikolla katsomaan yhtä isoa fahria ja mahdollisesti 410 sampoa..
Jos hyvän yksilön löytää niin voihan sillä tehdä ennakoivaa huoltoa niin olisi suht huolettomia syksyjä tiedossa, melkein merkistä riippumatta. Perehtyneisyyttähän se koneen kunnossapito vaatii, mutta minä en saa laskettua kannattamaan uudehkoa konetta millään laskukaavalla vaikka puisi kaiken itse.
Jos sillä vanhalla rohjolla täytyy painaa yhden päivän enemmän syksyssä. :-)
Kiitos kaikille kommentoineille.
-
Joo vaikka Sampo on tuolla varakoneena, terälaite uusittuna, ei sitä ole käytetty enää useampaan vuoteen. Tämä muutaman tuhannen euron Claas on toiminut OK, olihan se aika romu tullessaan, koko pöytä uusittiin vaihtopöydäksi, kolakuljettimen hitsaus ja laakerointi, kietomissuojat, ym. Kohlimet ja viettopinta tarvitsivat huoltoa, samoin silppuri. Tunteja nyt on noin 1300.
Se, mikä tuossa Claasissa ärsyttää, on kehno puhdistettavuus ja nippojen älyvapaa sijoittelu. Löysin nyt syksyllä käyttöön otettaessa uuden "roskankeruukotelon", puhallinkammion päältä, siihen kertyy putua ja kohta alkaa ahdistaa heittokuljettimen liikettä. Puhdistus on melko hankalaa, ilman koko heittokuljettimen poistamista. Klonaat oksasta taiteillulla koukulla ja pölynimurilla pahnaa pois, ja vedät haalarin kauluksesta sitä sisään. Pohjakourujen, kivikourun luukun ja suojapeltipaneelien kiinnityksen jälkeen 'ituttaa koko seuraavan viikon.
Joka läpikäyntikerralla löytyy koskaan puuttumaton uusi nippa, joka on käärmeihmisen ulottuvuuden päässä. Tyhjennystorven murrosnivelen nippa osoittaa vinosti torven päätä kohti, pitää olla tosi taipuisa ja ohut rasvaprässin letku ja pienikokoinen (lyhyt) suukappale, jotta sen letkun saa ujutettua kierukan akselia pitkin sinne päähän päin ja vedettyä suukappaleen siihen murrosnivelen taakse, sokkona. Joko tuo murrosnivel on joskus aikaisemmin väärin päin asennettu, tai sitten se on vain todellisen arschloch saksalaisen kiusantekoa.
-SS-
-
Nettikoneessa on nätti kivettömien peltojen 950 John Deere. Hintaluokka on sopiva, ja puimakoneisto kestää vertailun nykypuimureihin. 6-tonnia euroja, 6-sylinterinen moottori, 6-tonnia painava. Eikös siinä ole sopiva 666 - yhdistelmä. että oikein peto puimuriksi. Vetoakselisto eikös ole niin kuin traktorin perä. Aika pahoista paikoista noita silloin 1981 sadekesänä vedeltiin, kaivinkoneilla, metsäkoneilla, telapuskukoneilla. Aina vaan kesti. Korkea maavara auttoi, ei jäänyt pohjasta kiinni ennen kuin otti jankosta pitoa.
-SS-
-
JOs ei olisi löytynyt tuota Claasia, tämä olisi se puimuri, jonka kuljetuttaisin kotiin.
Noin 6000 euroa veroton, ottanut pöydän pelteihin vähän osumaa. Eikös tuo ole se Sampon "pitkä" pöytä ?
(https://cdn.blocket.com/static/0/images_full/03/0351355638.jpg)
-SS-
-
JOs ei olisi löytynyt tuota Claasia, tämä olisi se puimuri, jonka kuljetuttaisin kotiin.
Noin 6000 euroa veroton, ottanut pöydän pelteihin vähän osumaa. Eikös tuo ole se Sampon "pitkä" pöytä ?
-SS-
Tuo on just se -87-> pidempi pöytä, pituuden lisäksi teränkäyttö parempi kuin vanhassa. Mutta kun tuo aparaatti muuten on pääsääntöisesti se 500, niin henkilökohtaisesti kyllä keksisin jotain muuta...
-
Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.
-
MF 186 olisi varmaan kestänyt vaikka kuinka pitkään. Ajo oli usein sellaista kyntämistä ja kyljittäin kulkemista, mietinnässä olikin vyörenkaiden hankinta eteen ja takapyörienkin vaihto, mutta jäi sitten. Etupyörä kun suti vähän, se teki palteen, jonka kohdalla takapyörän piti kulkea. Palle alkoi jarruttaa takapyörää, joka sai etupyörän sutimaan enempi ja tekemään isomman palteen jne. Peruuttamalla tuli yleensä sitten kyllä pois jäämättä kiinni.
Tässä oli viettopinta kiinteä. Taisi saada irroitettavia, joka olisi helpottanut puhdistamista.
-
Onhan noita 680 sampojakin nettikoneessa sännöllisen epäsäännöllisesti myynnissä. tai katselee sitten sen Massikkana , niin ei helistimen viat tule esille. Tosin itsekkin joskus huutokaupat.comissa jäin 50 euron päähän voittavasta huudosta hytittömässä 580 myynnissä. Sitä kävin katsomassakin. Hinta tais olla jossain reilussa 3000 eurossa. Tänä syksynä meni 680. Mutta kun ei tullut käytyä kattomassa. Meni muistaakseni neljällä tonnilla. Kuvien mukaan ihan siisti. Siinäkin jäin hopealle, hieman on kyllä harmittanut . Olis voinut riskinotto kannattaa.
-
JOs ei olisi löytynyt tuota Claasia, tämä olisi se puimuri, jonka kuljetuttaisin kotiin.
Noin 6000 euroa veroton, ottanut pöydän pelteihin vähän osumaa. Eikös tuo ole se Sampon "pitkä" pöytä ?
-SS-
Tuo on just se -87-> pidempi pöytä, pituuden lisäksi teränkäyttö parempi kuin vanhassa. Mutta kun tuo aparaatti muuten on pääsääntöisesti se 500, niin henkilökohtaisesti kyllä keksisin jotain muuta...
Meillä oli tota vastaava MF16. Se oli ihan kohtuullinen ekat 10 vuotta, sitten alkoi tulla kaikenlaisia tankojen katkeamisia yms. Metallin väsymistä. Kollegalla oli vastaavat havainnot omasta koneesta. Meidän yksilössä hydrauliikan pumpun remmi tahtoi aina löystyä. Pumppu pääsi luistamaan hahlossa. Pöydässä oli kelan siirron moottori sellainen, että se repeili hitsauksistaan ja sitä laitettiin muutama kerta. Sitten oli jotain vetoakselia, vaihdelaatikon ulinaa yms. Remonttia tiedossa, niin päätettiin vaihtaa pois. Märässä toi oli erityisen huono etenijä. MF20 oli paljon parempi.
-
15 syksyä puin -85 vastaiskuseulastoisella 600:lla Sampolla, ja vieläkin tallissa kakkoskoneena kun en raaski uskollisesta palvelijasta luopua ja korjailen naapurin samanvuotista ja puolta vähemmän ajettua 500:sta ja on eroa kuin yöllä ja päivällä. 600-sarjan koneet vastaiskuseulastolla (vm. -85 loppuvuodesta muuttui) jo ihan oikeita puimureita, 500 taas on vanhana melkoinen rämpytin ja menee rikki mitä kummallisimpia asioita ihan itsekseen. Deutz 1080 oli Sampon rinnalla yhden syksyn mutta en tykännyt kun kömpelö kohlo ajaa ja hidas tyhjennys ja myin pois ja puin taas onnellisena auringonlaskuun Sampolla seuraavat vuodet. Sampoja vaan löytyy niin raiskattuja romuja myynnissä että en oikein ole osannut arvioida että mihin työhön niitä oikein on käytetty, mutta hyvän 680:n kun jostakin löytää niin on hyvä kone kokoluokassaan ja osien saatavuus ikäkauden parhaita kun tehdas lähellä ja heitä kiinnostaa palvella myös vanhoja koneita omistavia asiakkaita.
-
Olen ajanut Sampolla ja Faarilla ja tiedän että Susikoski puhuu puppua.
-
Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.
Hahhahhahhahaaaa . Molempia härkkäimia ajanut ja faari päihittää sampot mennen tullen . Paraspöytä on ollu kyllä jontikoissa ja glaasseissa mitän on ollut kunnia ajaa.
-
Sampoo en ottais vaikka rahaa annettais siitä..
ääneni - ketjun aloittajan kysymykseen viitaten - annan John Deeren 900-sarjalle. Naapureilla ollut tuollaisia, kestävät mitä vaan. Ikuisesti.
-
Fahr lyhyt ohra seurasin sivusta kun se nyt ei vaan toiminu. Ei saanu otetta, sitten kasana ja tukos.
Sr 500 on edulinen, huolellinen pitää olla. Helppo puhdistaa. Vielä helpomalla pääsee jos saa sen sateelta suojaa. Osia saa, laakerit standardi y laakerit. Suurin puute liian pieni puhallin.
-
Peurat ja claysonit on laatuvehkeitä kuten claassikin, ja ongelmaksi tulee painoluokka kun nuo ovat ihan oikeasta teräksestä tehtyjä. Ja on semmoisia lohkoja joilla on kauralla satotaso 6 tonnia tekemättä oikein mitään erikoista, mikäli puimuri pysyy pinnalla....
Sampo on vähän sellainen viharakkaus. Edellinen punaiseksi maalattu 20 hajoili semmoisista paikoista 2500 tunnin kohdilla että ei oikein mennyt järkeen miten oli mahdollista. Pelleissä ei ollut murtumia kuin edellisellä omistajalla kolhitussa pöydässä ja silppurin ympäristössä.
Pöytä on noissa viimeisissä 580/680 kyllä hyvä.
Toki jos olisi oikein hurja niin ostaisi vaikka vähän enemmän ajetun mutta pidetyn koneen ja tekisi täyden remontin etukäteen. Eihän alle 1500 tunnin oikeastaan näitä ole enään liikenteessä.
-
Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.
Jaa ettäkö "kostean kasvuston". Voi luoja sun kanssas, kuka muu kuin SAS puisi kosteita kasvustoja? :-\
-
Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.
Jaa ettäkö "kostean kasvuston". Voi luoja sun kanssas, kuka muu kuin SAS puisi kosteita kasvustoja? :-\
Toivottavasti tänä syksynä köntyskin pääsee puimaan kosteita kasvustoja kun hänellä puinti kokemuksia on vasta muutamalta vuodelta ja viiden kympin pylväs on kaukana jolloin poikasesta tulee mies .
Deut-fahrin pöytä on tehty keskieuroopan olosuhteisiin siellä puitaessa jyvän kosteus on alle 16 %
ja kasvusto rutikuivaa verrattuna Suomeen.
-
Sampoo en ottais vaikka rahaa annettais siitä..
ääneni - ketjun aloittajan kysymykseen viitaten - annan John Deeren 900-sarjalle. Naapureilla ollut tuollaisia, kestävät mitä vaan. Ikuisesti.
Niimpä....
http://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?t=60114
"Kertokaapahan kokeneemmat, mitkä lienevät yleisimmät syyt, että puimurin jäljiltä jää maahan jyviä? jo toisena vuonna huomaa kasvuston seassa viimevuotista tavaraa itäneenä; esim. ohrapellossa löytyy yllättävän paljon viimevuotista kauraa.
Säiliöön tuleva tavara on kyllä erittäin puhdasta viljaa, oljenpätkiä ei oikeastaan ollenkaan.
Liian kova ajonopeusko? Puimurina John Deere 1042 vm. 1985."
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=47383.msg807757#msg807757
"Kertokaapahan kokeneemmat, mitkä lienevät yleisimmät syyt, että puimurin jäljiltä jää maahan jyviä? jo toisena vuonna huomaa kasvuston seassa viimevuotista tavaraa itäneenä; esim. ohrapellossa löytyy yllättävän paljon viimevuotista kauraa.
Liian kova ajonopeusko? Puimurina John Deere 1048 vm. 1985."
-
Sampoo en ottais vaikka rahaa annettais siitä..
ääneni - ketjun aloittajan kysymykseen viitaten - annan John Deeren 900-sarjalle. Naapureilla ollut tuollaisia, kestävät mitä vaan. Ikuisesti.
Meillä on tuollainen ja täytyy sanoa että milloin siitä on kytkin paskana tai milloin seulat varisee pellolle ;D
-
Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.
Jaa ettäkö "kostean kasvuston". Voi luoja sun kanssas, kuka muu kuin SAS puisi kosteita kasvustoja? :-\
Toivottavasti tänä syksynä köntyskin pääsee puimaan kosteita kasvustoja kun hänellä puinti kokemuksia on vasta muutamalta vuodelta ja viiden kympin pylväs on kaukana jolloin poikasesta tulee mies .
Deut-fahrin pöytä on tehty keskieuroopan olosuhteisiin siellä puitaessa jyvän kosteus on alle 16 %
ja kasvusto rutikuivaa verrattuna Suomeen.
Meikäläinen puinut seittemän vuotiaasta saakka paljon kosteita kasvustoja faarilla .
-
Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.
Jaa ettäkö "kostean kasvuston". Voi luoja sun kanssas, kuka muu kuin SAS puisi kosteita kasvustoja? :-\
Toivottavasti tänä syksynä köntyskin pääsee puimaan kosteita kasvustoja kun hänellä puinti kokemuksia on vasta muutamalta vuodelta ja viiden kympin pylväs on kaukana jolloin poikasesta tulee mies .
Deut-fahrin pöytä on tehty keskieuroopan olosuhteisiin siellä puitaessa jyvän kosteus on alle 16 %
ja kasvusto rutikuivaa verrattuna Suomeen.
Meikäläinen puinut seittemän vuotiaasta saakka paljon kosteita kasvustoja faarilla .
Tais olla housuskin kosteat vielä tuossa iässä
-
Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.
Jaa ettäkö "kostean kasvuston". Voi luoja sun kanssas, kuka muu kuin SAS puisi kosteita kasvustoja? :-\
Toivottavasti tänä syksynä köntyskin pääsee puimaan kosteita kasvustoja kun hänellä puinti kokemuksia on vasta muutamalta vuodelta ja viiden kympin pylväs on kaukana jolloin poikasesta tulee mies .
Deut-fahrin pöytä on tehty keskieuroopan olosuhteisiin siellä puitaessa jyvän kosteus on alle 16 %
ja kasvusto rutikuivaa verrattuna Suomeen.
Meikäläinen puinut seittemän vuotiaasta saakka paljon kosteita kasvustoja faarilla .
oliko sinulla yökastelua vielä tuossa iässä no leikki leikkinä ,toki varmaan puit mutta mitä tuli säiliöön se onkin sitten eri juttu.
-
Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.
Jaa ettäkö "kostean kasvuston". Voi luoja sun kanssas, kuka muu kuin SAS puisi kosteita kasvustoja? :-\
Toivottavasti tänä syksynä köntyskin pääsee puimaan kosteita kasvustoja kun hänellä puinti kokemuksia on vasta muutamalta vuodelta ja viiden kympin pylväs on kaukana jolloin poikasesta tulee mies .
Deut-fahrin pöytä on tehty keskieuroopan olosuhteisiin siellä puitaessa jyvän kosteus on alle 16 %
ja kasvusto rutikuivaa verrattuna Suomeen.
Meikäläinen puinut seittemän vuotiaasta saakka paljon kosteita kasvustoja faarilla .
oliko sinulla yökastelua vielä tuossa iässä no leikki leikkinä ,toki varmaan puit mutta mitä tuli säiliöön se onkin sitten eri juttu.
Kylläpäs Susikosken jutut taas harhailee. Miten pöytä nyt sitten vaikuttaa säiliöön tulevaan tavaraan?
Ja kerro nyt tarkemmin, kun kerran avasit tälläisen asian, miten se pöydän huonous ilmenee kosteissa kasvustoissa?
-
Sampoo en ottais vaikka rahaa annettais siitä..
ääneni - ketjun aloittajan kysymykseen viitaten - annan John Deeren 900-sarjalle. Naapureilla ollut tuollaisia, kestävät mitä vaan. Ikuisesti.
Ei tuo Deerekään nyt niin ihmeellinen ole, monin paikoin aika monimutkaisesti rakennettu ja puhaltimen variaattori melko patentti siinäkin, pyörän akselit katkeavat jos hiukankin isompi rengas kiinni. Tulee noiden konelegendojen kohdalla mukavasti pudotus maan pinnalle kun käy remppaamassa koneita isäntien kanssa. New Holland 8000-sarja on sitten ihan oikeasti omaa luokkaansa rakenteeltaan puintikoneiston osalta. Muut jäävät kauas taakse.
-
Sampossa oli hyvä pöytä. Faarissa on hyvä pöytä, suurin ongelma on usein istuimen ja ohjauksen välissä jos puinti ei onnistu.
-
Mää oon niin tyhmä etten osais korjata muuta ku faaria, se on niin yksinkertasesti rakennettu et amispudokkikin saa sen kuntoon jakarilla ja putkitongeilla.
-
Kyllä joku laassin Consul vaan on kova rauta.
-
Vahinko, ettei ehdi kokeilla kaikkia hyviä puimureita. Pitää vain puida Faarilla ja se onkin tällä hetkellä meidän paras puimuri.
-
Sampoo en ottais vaikka rahaa annettais siitä..
ääneni - ketjun aloittajan kysymykseen viitaten - annan John Deeren 900-sarjalle. Naapureilla ollut tuollaisia, kestävät mitä vaan. Ikuisesti.
Osaatko jo säätää seulat?
-
MF 86 ........... varteenotettava tappuri on myös Claas Consul, osaakin löytyy kiitettävästi myös purkuosana.
MF 87 Ja 187 on isommilla renkailla ja leveämmällä pöydällä periaatteessa sama kone. Menee märässä ihan erilailla. Pöytä noissa on lyhyt ja jakajat kiinteät. Ei parhaimmillaan ketjun aloittajan rukiinpuintiin. Uudempiin ranskanrapeisiin ei kannata sekaantua.
Itse olen aloittanut puinturani v. 1975 MF 87. 1979 tuo vaihtui 307, jonka vikalistasta saisi romaanin.
-
Tosiaan ruis ja myöhäiset (c1 alueella kaikki) kaurat tulisi puitua vielä itse, sitten tilakeskuksen parhailla pelloilla ohrat ja vehnät jotka saa urakkamies ajaa.
Ohran kanssa touhuaminen nyt on muutenkin.. saa olla maski naamalla ja haalarit korvissa 6000 sarjan vallussakin.
-
Tosiaan ruis ja myöhäiset (c1 alueella kaikki) kaurat tulisi puitua vielä itse, sitten tilakeskuksen parhailla pelloilla ohrat ja vehnät jotka saa urakkamies ajaa.
Ohran kanssa touhuaminen nyt on muutenkin.. saa olla maski naamalla ja haalarit korvissa 6000 sarjan vallussakin.
Eikö nuo nyt kumminkin mee ihan kaikilla. Mutta ehkä se Volvo ei siltikään oo se paras vaihtoehto :) Ainakin ittiä välillä houkuttaa joku muukin vaihtoehto kuin Volvo. Toisaalta ykköskuskin kokemus volvosta taitaa olla luokkaa +40vuotta eli puolet iästä. Rahtipuinti taitaa olla mulla se seuraava vaihtoehto, vaikka kaikki muu onkin yritetty tehdä itte.
-
Deutz-fahrin pöytä on surkea kostean kasvuston puintiin ,sampo on siinä ylivoimainen.
Jaa ettäkö "kostean kasvuston". Voi luoja sun kanssas, kuka muu kuin SAS puisi kosteita kasvustoja? :-\
Toivottavasti tänä syksynä köntyskin pääsee puimaan kosteita kasvustoja kun hänellä puinti kokemuksia on vasta muutamalta vuodelta ja viiden kympin pylväs on kaukana jolloin poikasesta tulee mies .
Deut-fahrin pöytä on tehty keskieuroopan olosuhteisiin siellä puitaessa jyvän kosteus on alle 16 %
ja kasvusto rutikuivaa verrattuna Suomeen.
Meikäläinen puinut seittemän vuotiaasta saakka paljon kosteita kasvustoja faarilla .
oliko sinulla yökastelua vielä tuossa iässä no leikki leikkinä ,toki varmaan puit mutta mitä tuli säiliöön se onkin sitten eri juttu.
Kyllä säiliöön tuli viljaa. Sampojen vika yliajaminen .
-
Peurat ja claysonit on laatuvehkeitä kuten claassikin, ja ongelmaksi tulee painoluokka kun nuo ovat ihan oikeasta teräksestä tehtyjä. Ja on semmoisia lohkoja joilla on kauralla satotaso 6 tonnia tekemättä oikein mitään erikoista, mikäli puimuri pysyy pinnalla....
Sampo on vähän sellainen viharakkaus. Edellinen punaiseksi maalattu 20 hajoili semmoisista paikoista 2500 tunnin kohdilla että ei oikein mennyt järkeen miten oli mahdollista. Pelleissä ei ollut murtumia kuin edellisellä omistajalla kolhitussa pöydässä ja silppurin ympäristössä.
Pöytä on noissa viimeisissä 580/680 kyllä hyvä.
Toki jos olisi oikein hurja niin ostaisi vaikka vähän enemmän ajetun mutta pidetyn koneen ja tekisi täyden remontin etukäteen. Eihän alle 1500 tunnin oikeastaan näitä ole enään liikenteessä.
Paljonko on liian paljon 680 mittarissa? Onko 3000 tunnin saavuttaminen utobiaa vai jonkin sortin masokismiä. 1080 deutsin mittareissa tuollaisia tuntimääriä muistaakseni myynti-ilmoituksis joskus ollut ja puintiin niitä on kaupattu. En nyt tarkoita että etsisin 3000 h ajettua, mutta onko esim 2000 h ajettu jo hajottamo tavaraa.
-
Peurat ja claysonit on laatuvehkeitä kuten claassikin, ja ongelmaksi tulee painoluokka kun nuo ovat ihan oikeasta teräksestä tehtyjä. Ja on semmoisia lohkoja joilla on kauralla satotaso 6 tonnia tekemättä oikein mitään erikoista, mikäli puimuri pysyy pinnalla....
Sampo on vähän sellainen viharakkaus. Edellinen punaiseksi maalattu 20 hajoili semmoisista paikoista 2500 tunnin kohdilla että ei oikein mennyt järkeen miten oli mahdollista. Pelleissä ei ollut murtumia kuin edellisellä omistajalla kolhitussa pöydässä ja silppurin ympäristössä.
Pöytä on noissa viimeisissä 580/680 kyllä hyvä.
Toki jos olisi oikein hurja niin ostaisi vaikka vähän enemmän ajetun mutta pidetyn koneen ja tekisi täyden remontin etukäteen. Eihän alle 1500 tunnin oikeastaan näitä ole enään liikenteessä.
Paljonko on liian paljon 680 mittarissa? Onko 3000 tunnin saavuttaminen utobiaa vai jonkin sortin masokismiä. 1080 deutsin mittareissa tuollaisia tuntimääriä muistaakseni myynti-ilmoituksis joskus ollut ja puintiin niitä on kaupattu. En nyt tarkoita että etsisin 3000 h ajettua, mutta onko esim 2000 h ajettu jo hajottamo tavaraa.
2500 ja 2600 väliin oli tuossa fergussa tunteja. Suurin murheenkryyni oli puintikelalta taaksepäin olevat laakerit/siivapyörät/akselit.
Kolaketjut tosin olivat alkuperäisiä mutta olisi mennyt samaan isoon remonttiin uusiksi.
Jos ostaa paljon ajetun niin variaattoriremontti, puintikoneiston siivapyöriä kiinnitysrautoineen uusiksi. Osat suht edukkaita uutenakin onneksi.
Vaikka oli vanhanmallin pöytä niin ikinä ei ollut pöydässä tai seuloista taaksepäin oikeastaan mitään. Eikä poistokierukassa tai sen mekanismeissä yms. Perkinssistä taisi mennä startti kertaalleen.
Uskaltaisin ostaa jos on pidetyn näköinen, kuusen alta revittyjä laakerit pesissään pyörineitä ei..
-
MF 86 ........... varteenotettava tappuri on myös Claas Consul, osaakin löytyy kiitettävästi myös purkuosana.
MF 87 Ja 187 on isommilla renkailla ja leveämmällä pöydällä periaatteessa sama kone. Menee märässä ihan erilailla. Pöytä noissa on lyhyt ja jakajat kiinteät. Ei parhaimmillaan ketjun aloittajan rukiinpuintiin. Uudempiin ranskanrapeisiin ei kannata sekaantua.
Itse olen aloittanut puinturani v. 1975 MF 87. 1979 tuo vaihtui 307, jonka vikalistasta saisi romaanin.
Oli tarkoitus laitta 186 MF. Lienee yksi legendaarinen puima.Ei tietty mikään tehohimmeli, mutta suht kevyt ja puintijälkikin ok. Faarit tietysti parhaita, aikanaan jostain syystä ne ovat pelloilta häipyneet.Claasin viheriää on etelästä päin tännekin päin levinnyt, mikä lie.Esimerkki vaikuttanut ja puimajälki ja tehokkuus.
-
MF 86 ........... varteenotettava tappuri on myös Claas Consul, osaakin löytyy kiitettävästi myös purkuosana.
MF 87 Ja 187 on isommilla renkailla ja leveämmällä pöydällä periaatteessa sama kone. Menee märässä ihan erilailla. Pöytä noissa on lyhyt ja jakajat kiinteät. Ei parhaimmillaan ketjun aloittajan rukiinpuintiin. Uudempiin ranskanrapeisiin ei kannata sekaantua.
Itse olen aloittanut puinturani v. 1975 MF 87. 1979 tuo vaihtui 307, jonka vikalistasta saisi romaanin.
Oli tarkoitus laitta 186 MF. Lienee yksi legendaarinen puima.Ei tietty mikään tehohimmeli, mutta suht kevyt ja puintijälkikin ok. Faarit tietysti parhaita, aikanaan jostain syystä ne ovat pelloilta häipyneet.Claasin viheriää on etelästä päin tännekin päin levinnyt, mikä lie.Esimerkki vaikuttanut ja puimajälki ja tehokkuus.
Tuossa pikku-Claasissa on jäähdyttimen verkkokoppa herkästi tukkeutuva. Vasta isommissa on pyörivä jäähdytyserottelija. Varsinkin sen kopan etureuna ja ala-sisäreuna antaa puimurin sisälle päin, sinne missä pöly oikein pyöriskelee. Samoin ilmanputsari tukkeutuu melko helposti, vaikka siinä onkin semmoinen esierottelija.
Meinasi moottori ruveta sauhuamaan tänään, ensin hälytti jäähdyttäjän koppa, ja imu- ja pakosarjan päälle oli kertynyt kasa luohon siementä/pölyä (tulee verkosta ja syyläristä läpi) , ja peerkinsin venttiilikopan kansi sen verran mehii öljyä, että alkoi kunnolla kyteä siitä imusarjan ja pakosarjan välisestä kainalosta.
Onneksi sain vikkelästi mentyä puukontupen kanssa kopistelemaan putukasan pois. Ja sitten heti kotio paineilmalla puhaltelemaan.
-SS-
-
Kuinka monelta harmilta puimurinkäyttäjät ois merkistä merkkiin säästyneet, Jos kaikkiin puimureihin ois asennettu Deuzin ilmajäähtytteiset moottorit.
-
Kuinka monelta harmilta puimurinkäyttäjät ois merkistä merkkiin säästyneet, Jos kaikkiin puimureihin ois asennettu Deuzin ilmajäähtytteiset moottorit.
Sää vedit Deuz-kortin esiin...hih...
-
Ei vesipumpun remontteja, ei tukkeutuneita jäähdyttäjiä, ei puhkiruostuneita lohkoja, ei palaneita kannentiivisteitä,,,,,,,,jne.
-
MF 86 ........... varteenotettava tappuri on myös Claas Consul, osaakin löytyy kiitettävästi myös purkuosana.
MF 87 Ja 187 on isommilla renkailla ja leveämmällä pöydällä periaatteessa sama kone. Menee märässä ihan erilailla. Pöytä noissa on lyhyt ja jakajat kiinteät. Ei parhaimmillaan ketjun aloittajan rukiinpuintiin. Uudempiin ranskanrapeisiin ei kannata sekaantua.
Itse olen aloittanut puinturani v. 1975 MF 87. 1979 tuo vaihtui 307, jonka vikalistasta saisi romaanin.
Oli tarkoitus laitta 186 MF. Lienee yksi legendaarinen puima.Ei tietty mikään tehohimmeli, mutta suht kevyt ja puintijälkikin ok. Faarit tietysti parhaita, aikanaan jostain syystä ne ovat pelloilta häipyneet.Claasin viheriää on etelästä päin tännekin päin levinnyt, mikä lie.Esimerkki vaikuttanut ja puimajälki ja tehokkuus.
Tuossa pikku-Claasissa on jäähdyttimen verkkokoppa herkästi tukkeutuva. Vasta isommissa on pyörivä jäähdytyserottelija. Varsinkin sen kopan etureuna ja ala-sisäreuna antaa puimurin sisälle päin, sinne missä pöly oikein pyöriskelee. Samoin ilmanputsari tukkeutuu melko helposti, vaikka siinä onkin semmoinen esierottelija.
Meinasi moottori ruveta sauhuamaan tänään, ensin hälytti jäähdyttäjän koppa, ja imu- ja pakosarjan päälle oli kertynyt kasa luohon siementä/pölyä (tulee verkosta ja syyläristä läpi) , ja peerkinsin venttiilikopan kansi sen verran mehii öljyä, että alkoi kunnolla kyteä siitä imusarjan ja pakosarjan välisestä kainalosta.
Onneksi sain vikkelästi mentyä puukontupen kanssa kopistelemaan putukasan pois. Ja sitten heti kotio paineilmalla puhaltelemaan.
-SS-
Kauralla kyllä ilmanputsarin imasee tukkoon, homma hoituu pienellä kehittelyllä, jäähdyttimen kopasta kun säiliön tyhjennyksellä käy pyyhkäsemässä helpeet pois ei ole siitä ongelmaaa, ssa hiukan liikuntaa ja katottua muutakin, Muutoin soiva peli eikä herneen puintikaan ole ongelma kute Sampolla jossa pellit ei kestä herneitten paukkumista pelteihin, siitä kun tulee haulikolla ammutun näköinen hernelaihon jälkeen.
-
Ei vesipumpun remontteja, ei tukkeutuneita jäähdyttäjiä, ei puhkiruostuneita lohkoja, ei palaneita kannentiivisteitä,,,,,,,,jne.
Öljypytken irtoomisia joitakin ollu ja kone leiponu. Öljynpainevaloakin varten pitäisi olla silmät takaraivossa.
-
Nettikoneessa on nätti kivettömien peltojen 950 John Deere. Hintaluokka on sopiva, ja puimakoneisto kestää vertailun nykypuimureihin. 6-tonnia euroja, 6-sylinterinen moottori, 6-tonnia painava. Eikös siinä ole sopiva 666 - yhdistelmä. että oikein peto puimuriksi. Vetoakselisto eikös ole niin kuin traktorin perä. Aika pahoista paikoista noita silloin 1981 sadekesänä vedeltiin, kaivinkoneilla, metsäkoneilla, telapuskukoneilla. Aina vaan kesti. Korkea maavara auttoi, ei jäänyt pohjasta kiinni ennen kuin otti jankosta pitoa.
-SS-
Siellä on sekä 950 että 955. Nättejä pelejä. Tekis mieli ostaa itsellekin, mutta mäeltä löytyy jo 1157, 952 ja 430... Ei pysty enää perustelemaan edes itselleen, miksi pitäisi saada neljäs vanha peura!
Mä en oo juuri puinut muilla kuin jontikoilla, joten olen vähän jäävi vastaamaan. Muistan näistä rasvanipat ulkoa yms. Jontikka ja Fahr ei paljon säätöjä tarvitse. Tuuli täysille ja ajonopeus laihoon niin kovaa, että tappuri huristelee, sitten napsu variaattorista pois. Aika suuri kynnys olisi siirtyä toiseen merkkiin.
Ainoa itseä arveluttava seikka on akseliston kestävyys, mistä SamiT jo mainitsikin. Mulla on tuossa uusimmassa reilun kokoiset Trelleborit alla, mutta en ole aivan varma, onko se etuakseli jo astetta järeämpi kuin vanhemmissa. Pitäis kysyä joskus Laukkaselta.
-
Nettikoneessa on nätti kivettömien peltojen 950 John Deere. Hintaluokka on sopiva, ja puimakoneisto kestää vertailun nykypuimureihin. 6-tonnia euroja, 6-sylinterinen moottori, 6-tonnia painava. Eikös siinä ole sopiva 666 - yhdistelmä. että oikein peto puimuriksi. Vetoakselisto eikös ole niin kuin traktorin perä. Aika pahoista paikoista noita silloin 1981 sadekesänä vedeltiin, kaivinkoneilla, metsäkoneilla, telapuskukoneilla. Aina vaan kesti. Korkea maavara auttoi, ei jäänyt pohjasta kiinni ennen kuin otti jankosta pitoa.
-SS-
Siellä on sekä 950 että 955. Nättejä pelejä. Tekis mieli ostaa itsellekin, mutta mäeltä löytyy jo 1157, 952 ja 430... Ei pysty enää perustelemaan edes itselleen, miksi pitäisi saada neljäs vanha peura!
Mä en oo juuri puinut muilla kuin jontikoilla, joten olen vähän jäävi vastaamaan. Muistan näistä rasvanipat ulkoa yms. Jontikka ja Fahr ei paljon säätöjä tarvitse. Tuuli täysille ja ajonopeus laihoon niin kovaa, että tappuri huristelee, sitten napsu variaattorista pois. Aika suuri kynnys olisi siirtyä toiseen merkkiin.
Ainoa itseä arveluttava seikka on akseliston kestävyys, mistä SamiT jo mainitsikin. Mulla on tuossa uusimmassa reilun kokoiset Trelleborit alla, mutta en ole aivan varma, onko se etuakseli jo astetta järeämpi kuin vanhemmissa. Pitäis kysyä joskus Laukkaselta.
Se on juuri se isompi etuakselisto johon tällä kylällä on noita katkenneita pyöränakseleita vaihdettu, mutta on katkennut vain jos on isompaa rengasta ollut alla.
-
Fahr 750 puinut jo 12 vuotta, niin kuvina kuin märkinä syksyinä. Yksi rengasrikko pysäyttänyt puinnit koko aikana (koputtaa puuta). Itselle ainakin sopiva kampe. ps. onko joku tai jokin laittanut tällaiseen joskus 600- renkaita?!?
-
Fahr 750 puinut jo 12 vuotta, niin kuvina kuin märkinä syksyinä. Yksi rengasrikko pysäyttänyt puinnit koko aikana (koputtaa puuta). Itselle ainakin sopiva kampe. ps. onko joku tai jokin laittanut tällaiseen joskus 600- renkaita?!?
On varmaan, parisia ja piikkejä ainakin.
Se on sitten samalla parempi ottaa verstaan nurkkaan ainakin uudet vetokehät jos leveyttä tai pitoa mielii lisäillä noissa sivuvaunumalleissa.
-
ÖK! Laakerit tuli vaihdettua pari vuotta sitten etunavoille...
-
Fahr 750 puinut jo 12 vuotta, niin kuvina kuin märkinä syksyinä. Yksi rengasrikko pysäyttänyt puinnit koko aikana (koputtaa puuta). Itselle ainakin sopiva kampe. ps. onko joku tai jokin laittanut tällaiseen joskus 600- renkaita?!?
On varmaan, parisia ja piikkejä ainakin.
Se on sitten samalla parempi ottaa verstaan nurkkaan ainakin uudet vetokehät jos leveyttä tai pitoa mielii lisäillä noissa sivuvaunumalleissa.
Ei useinkaan riitä pelkkä vetokehä, usein lohkee myös vanne, missä vetokehä kiinni ja jos huono säkä niin menee vetoaksilakin mutkalle.
-
Fahr 600 ei menny voimansiirrosta mitään vaikka paripyöriäkin käytettiin. Toki variaattorin hihnoja ei vedetty liian tiukkaan, että pääsi pahassa paikassa antamaan vähän periksi. F 66 sesta yksi vetoakselin laakeri. 1080 vielä vahvempi voimansiirto.
-
Fahr 600 ei menny voimansiirrosta mitään vaikka paripyöriäkin käytettiin. Toki variaattorin hihnoja ei vedetty liian tiukkaan, että pääsi pahassa paikassa antamaan vähän periksi. F 66 sesta yksi vetoakselin laakeri. 1080 vielä vahvempi voimansiirto.
Se on paljon huonojen olosuhteiden lisäksi kuskistakin kiinni, hajooko ne vetokehät. Kytkimellä nykimiset ja kovat jarrutukset ja jarrukäännökset rasittaa vetokehiä. Onneksi tuos mun yksilös on aika huonot jarrutkin :D
-
mulla tosa 66sessa alkaa olla jarrut aika hentoiset mut kyllä se pysähtyy tarpeeseen. ja tänä syskynä jo iso remppa tehty! putos kohlimen hihnapyörä pellolle kun sen akselin päästä katkes 6 millin pultti. noooo nyt on taas kunnolla kii ja matka jatkuuu.. kuhan tuo vesisae loppuu!
-
Fahr 750 puinut jo 12 vuotta, niin kuvina kuin märkinä syksyinä. Yksi rengasrikko pysäyttänyt puinnit koko aikana (koputtaa puuta). Itselle ainakin sopiva kampe. ps. onko joku tai jokin laittanut tällaiseen joskus 600- renkaita?!?
On varmaan, parisia ja piikkejä ainakin.
Se on sitten samalla parempi ottaa verstaan nurkkaan ainakin uudet vetokehät jos leveyttä tai pitoa mielii lisäillä noissa sivuvaunumalleissa.
Ei useinkaan riitä pelkkä vetokehä, usein lohkee myös vanne, missä vetokehä kiinni ja jos huono säkä niin menee vetoaksilakin mutkalle.
Mulla 770, ollut uudesta meillä, nyt jo kolmannessa polvessa...
Ollut uudesta asti 600 Trelleborgit edessä ja 400 takana. Vetoakseleita on mennyt pari kpl, nämäkin kummallakin kerralla rahtipuintipellolla jossa äestys unohtunut. Nyt viimeiseen 20 vuoteen ei oo rahtia puitu niin eio o ollu murheitakaan. Hidas mutta kankea, ja kapea pöytä noille pyörille ainakin, pyörät on yhtä leveällä kuin pöydän leikkuuleveys.
Sopiikohan noihin mistään muusta mallista edes vähän leveämpi pöytä helposti? Tuohon ei mitään valtavia modifikaatioita enää kyllä aleta tekemään...
-
Fahr 750 puinut jo 12 vuotta, niin kuvina kuin märkinä syksyinä. Yksi rengasrikko pysäyttänyt puinnit koko aikana (koputtaa puuta). Itselle ainakin sopiva kampe. ps. onko joku tai jokin laittanut tällaiseen joskus 600- renkaita?!?
On varmaan, parisia ja piikkejä ainakin.
Se on sitten samalla parempi ottaa verstaan nurkkaan ainakin uudet vetokehät jos leveyttä tai pitoa mielii lisäillä noissa sivuvaunumalleissa.
Ei useinkaan riitä pelkkä vetokehä, usein lohkee myös vanne, missä vetokehä kiinni ja jos huono säkä niin menee vetoaksilakin mutkalle.
Mulla 770, ollut uudesta meillä, nyt jo kolmannessa polvessa...
Ollut uudesta asti 600 Trelleborgit edessä ja 400 takana. Vetoakseleita on mennyt pari kpl, nämäkin kummallakin kerralla rahtipuintipellolla jossa äestys unohtunut. Nyt viimeiseen 20 vuoteen ei oo rahtia puitu niin eio o ollu murheitakaan. Hidas mutta kankea, ja kapea pöytä noille pyörille ainakin, pyörät on yhtä leveällä kuin pöydän leikkuuleveys.
Sopiikohan noihin mistään muusta mallista edes vähän leveämpi pöytä helposti? Tuohon ei mitään valtavia modifikaatioita enää kyllä aleta tekemään...
Nii mut sullahan on uusi malli, kai noissa jo pitää kestääkin.
Mää tarkotin 60-70-luvun tappureita.
-
Fahr 750 puinut jo 12 vuotta, niin kuvina kuin märkinä syksyinä. Yksi rengasrikko pysäyttänyt puinnit koko aikana (koputtaa puuta). Itselle ainakin sopiva kampe. ps. onko joku tai jokin laittanut tällaiseen joskus 600- renkaita?!?
On varmaan, parisia ja piikkejä ainakin.
Se on sitten samalla parempi ottaa verstaan nurkkaan ainakin uudet vetokehät jos leveyttä tai pitoa mielii lisäillä noissa sivuvaunumalleissa.
Ei useinkaan riitä pelkkä vetokehä, usein lohkee myös vanne, missä vetokehä kiinni ja jos huono säkä niin menee vetoaksilakin mutkalle.
Mulla 770, ollut uudesta meillä, nyt jo kolmannessa polvessa...
Ollut uudesta asti 600 Trelleborgit edessä ja 400 takana. Vetoakseleita on mennyt pari kpl, nämäkin kummallakin kerralla rahtipuintipellolla jossa äestys unohtunut. Nyt viimeiseen 20 vuoteen ei oo rahtia puitu niin eio o ollu murheitakaan. Hidas mutta kankea, ja kapea pöytä noille pyörille ainakin, pyörät on yhtä leveällä kuin pöydän leikkuuleveys.
Sopiikohan noihin mistään muusta mallista edes vähän leveämpi pöytä helposti? Tuohon ei mitään valtavia modifikaatioita enää kyllä aleta tekemään...
Nii mut sullahan on uusi malli, kai noissa jo pitää kestääkin.
Mää tarkotin 60-70-luvun tappureita.
770 eikös ollu 66S aikoinaan . Semmonen meillä oli , paljon ajettu . 900 Faarin osti velimies joskus -83 paikkeilla , sillä puitiin paljon nyt kai vissiin 922 ja jontikoita pari kappaletta . 900 Fäärit on Kölasta kehiteltyjä , eron kyllä huomaa .
-
Paine pesurilla pesu tais olla myrkkyä kestovoidelluille laakereille. Rasvanippat olis jatkanut laakerien ikää kummasti.
-
Tässä on Faarin kulkukyky koetuksella märässä. Pyörät ovat hiukan pinkeät, saisi varmaan olla hiukan lyttyä, niin ei tekisi nin paljon jälkeä. Mielenkiintoinen tapa päästä pahasta paikasta yli on pompotella pöytää ylös alas.
https://www.youtube.com/watch?v=8oOgrCiOD34
-SS-
-
Tässä on Faarin kulkukyky koetuksella märässä. Pyörät ovat hiukan pinkeät, saisi varmaan olla hiukan lyttyä, niin ei tekisi nin paljon jälkeä. Mielenkiintoinen tapa päästä pahasta paikasta yli on pompotella pöytää ylös alas.
https://www.youtube.com/watch?v=8oOgrCiOD34
-SS-
Noissa 66 ja 66S tuppas takapyörät painumaan ensin . 900 on parempi .
-
Samalla tavalla Sampo 10/ 360 upposi ja rullasi pahnoja vaan pyörien ympärillä jos oli 1,2 ilmakehää painetta renkaassa. Kun laski puoleen ilmakehään, niin johan alkoi kulkea pehmeämmässä mitä jalkamies pystyi tarpomaan.
Kympissä joskus oli otettava silppuri pois, sitten rupesi pysymään takapyörät pinnalla. 360 on niin paljon raskaampi pöytä ja takarenkaat leveällä, kulkee paremmin kuin kymppi. 1974 - vuonna kelpasi Sampo rahtiakin puimaan, eivät yhtään sinä vuonna köyhälle naureskelleet, kun vesijätöillä näkyi vain vihreiden hyppäävien hirvien säiliö mudan seasta. Sama homma sadesyksynä 1981, joku loimaanmies yritti Consuliinkin nelivetoja virittää, Sampo meni ihan itellään.
-SS-
-
Tässä on Faarin kulkukyky koetuksella märässä. Pyörät ovat hiukan pinkeät, saisi varmaan olla hiukan lyttyä, niin ei tekisi nin paljon jälkeä. Mielenkiintoinen tapa päästä pahasta paikasta yli on pompotella pöytää ylös alas.
https://www.youtube.com/watch?v=8oOgrCiOD34
-SS-
Luulin sen pilkkivän ;D
-
>Tässä on Faarin kulkukyky koetuksella märässä. Pyörät ovat hiukan pinkeät, saisi varmaan olla hiukan lyttyä, niin ei tekisi nin paljon jälkeä. Mielenkiintoinen tapa päästä pahasta paikasta yli on pompotella pöytää ylös alas.
https://www.youtube.com/watch?v=8oOgrCiOD34
Pelkkää hötöä kahua kun noin kovaa voi ajaa. Nimim. on faarin rajat tullut kokeiltua.Ei onneksi enää
-
>Tässä on Faarin kulkukyky koetuksella märässä. Pyörät ovat hiukan pinkeät, saisi varmaan olla hiukan lyttyä, niin ei tekisi nin paljon jälkeä. Mielenkiintoinen tapa päästä pahasta paikasta yli on pompotella pöytää ylös alas.
https://www.youtube.com/watch?v=8oOgrCiOD34
Pelkkää hötöä kahua kun noin kovaa voi ajaa. Nimim. on faarin rajat tullut kokeiltua.Ei onneksi enää
Mitä toi kasvusto edes on? Heinää?
On kyl ankeen näkönen laitos tollanen sivuvaunumalli.
-
Deutz Fahrista edelleen askarruttaa 1080 surkea pöytä. Syöttösormet pui viljan syöttösormien alle ja lopulta tukkii koko roskan. Varsinkin kaura ja ohra oli hankalia, samoin oikein kypsä lyhyt vehnä. Oikeastaan aina kypsä, lyhyt vilja. Sampolla ei ole samanlaista ongelmaa, pöydän profiili on erilainen, ei ole sellaista notkoa ennen kolakuljetinta.
-
Deutz Fahrista edelleen askarruttaa 1080 surkea pöytä. Syöttösormet pui viljan syöttösormien alle ja lopulta tukkii koko roskan. Varsinkin kaura ja ohra oli hankalia, samoin oikein kypsä lyhyt vehnä. Oikeastaan aina kypsä, lyhyt vilja. Sampolla ei ole samanlaista ongelmaa, pöydän profiili on erilainen, ei ole sellaista notkoa ennen kolakuljetinta.
Sun on ollu rumpu päin persettä?
-
Vuodesta 1970 puinut Faarilla, eikä Hämeen hitaan kertomasta ongelmasta tietoakaan.
-
juu, ite kanssa ihmoottelin mistä merkistä mahtaa kirjuuttaa kun ei tuota vaarissa löyty. noooo, käyttäjiäkin on niiiiin monenlaisia.
-
Tässä on Faarin kulkukyky koetuksella märässä. Pyörät ovat hiukan pinkeät, saisi varmaan olla hiukan lyttyä, niin ei tekisi nin paljon jälkeä. Mielenkiintoinen tapa päästä pahasta paikasta yli on pompotella pöytää ylös alas.
https://www.youtube.com/watch?v=8oOgrCiOD34
-SS-
Pöydän pompottelut auttaa pikkusen kyllä Faarissa
-
Mikä ihmeen Faari keskittymä täällä agronetiss on.Mää en ole sitten 70 luvun nähnyt Faareja puintihommissa.Sampoa New hollantia ja Claasia näyttäsi olevan jokunen Dronninborg.Vaarit lienee jossain peräkulmilla
-
Sampo enemistö, claassit ja fahrit sitten tääläpäin. 30v sitten fahr ja deuzit enemistö
-
Sampoo en ottais vaikka rahaa annettais siitä..
ääneni - ketjun aloittajan kysymykseen viitaten - annan John Deeren 900-sarjalle. Naapureilla ollut tuollaisia, kestävät mitä vaan. Ikuisesti.
Ei tuo Deerekään nyt niin ihmeellinen ole, monin paikoin aika monimutkaisesti rakennettu ja puhaltimen variaattori melko patentti siinäkin, pyörän akselit katkeavat jos hiukankin isompi rengas kiinni. Tulee noiden konelegendojen kohdalla mukavasti pudotus maan pinnalle kun käy remppaamassa koneita isäntien kanssa. New Holland 8000-sarja on sitten ihan oikeasti omaa luokkaansa rakenteeltaan puintikoneiston osalta. Muut jäävät kauas taakse.
En tiä mut tuttavilla näyttää 900-sarjan Jonnikat kestävän.
Toki "Klaysonni" on omaa luokkaansa. Näkyy myös hinnoissa. Hyvä maksaa.
-
Mää oon niin tyhmä etten osais korjata muuta ku faaria, se on niin yksinkertasesti rakennettu et amispudokkikin saa sen kuntoon jakarilla ja putkitongeilla.
Vielä jos osaisit hitsata, niin vot... : ))
-
Mikä ihmeen Faari keskittymä täällä agronetiss on.Mää en ole sitten 70 luvun nähnyt Faareja puintihommissa.Sampoa New hollantia ja Claasia näyttäsi olevan jokunen Dronninborg.Vaarit lienee jossain peräkulmilla
Tämä kyllä pitää paikkansa . Faari on kyllä ihan yleinen puimuri , tai ollut .
Mikä niissä Glaysonneissa oli joskus , ajoivat yli aikas paljon .
-
Mää oon niin tyhmä etten osais korjata muuta ku faaria, se on niin yksinkertasesti rakennettu et amispudokkikin saa sen kuntoon jakarilla ja putkitongeilla.
Vielä jos osaisit hitsata, niin vot... : ))
Olis kyl hienoo joo...
-
Tässä on Faarin kulkukyky koetuksella märässä. Pyörät ovat hiukan pinkeät, saisi varmaan olla hiukan lyttyä, niin ei tekisi nin paljon jälkeä. Mielenkiintoinen tapa päästä pahasta paikasta yli on pompotella pöytää ylös alas.
https://www.youtube.com/watch?v=8oOgrCiOD34
-SS-
Muutaman kahun takia kannattaa pilata koko pelto piloille? "Mut ku aina on yritetty ihan kaikki saada puitua...!"
-
Muutaman kahun takia kannattaa pilata koko pelto piloille? "Mut ku aina on yritetty ihan kaikki saada puitua...!"
Tietenkin yritetään puida kaikki pois. Joskus auttaa, kun lähestyy märkää paikkaa toisesta suunnasta. Ja Volvon etenemiskyky paranee reilusti kun toistasataa kiloa mies energiaa pompaa pukilta pois ja alkaa työntämään. Tuossa pitää tietysti pysytellä silti lähellä rappusia, että kerkee kivuta takaisin. Pienestä kurakosta pääsee yli silläkin että joku muu lykkää :)
-
tuo muuten totta että kuin pienellä avulla on puimuri liikkunu pehmiällä. mihin lie fysikkaan moinen perustuu? ite joskus olin pikkusanpoa työntämässä kun suopellon pahin oli kohalla ja siitä mentiin yli parilla työnnöllä, seuraavalla kerralla jo painoi vain menemään vierestä.
-
Elokuvan Fahr kulkisi löysemmillä vyörenkailla aivan sukkasillaan. Takapyöriin karkeampi kuvio, niin pysyisivät pyörimässä. Tuo Claas ei tahtonut käyttöönottovuonna mennä minkäänlaista liukkaampaa hiesurinnettä ylös, siis ei upottanut, mutta liukasteli. Alkuperäiset 11.5 -15 traktorin eturenkaat eivät oikein tulleet perässä.
Nyt on Twin traktorikuvioiset renkaat 400/55 - 17,5 , ja kulkee mukavasti jälkiä jättämättä.
-SS-
-
Mikä ihmeen Faari keskittymä täällä agronetiss on.Mää en ole sitten 70 luvun nähnyt Faareja puintihommissa.Sampoa New hollantia ja Claasia näyttäsi olevan jokunen Dronninborg.Vaarit lienee jossain peräkulmilla
Tosimies pystyy ajamaan Fahrilla tai vaikka 600 sampolla..eikä niin vituta kun katovuonna seisoo velkanen Tucano velkasen hallin nurkalla.Kolleegalla on noita sampoja kolme ja eiköhän noilla yhden Tucanon aja suohon.
Oli muutoin meillä joskus 660 Fahr,huono oli menemään märässä mutta pantiin taakse
paripyörät,voi viddu sitte meni pakilla vaikka puuhun..huono vaan takaperin puida.
-
Jos vielä saa sanoa Faarista..18,4 34 renkaat tekee hyvää märjässä paikassa 1080 ses.
-
ja taas sitten se pellonkunto... mitä viljellään! vesiä kait saa nykyäänkin pois pelloilta.
-
Mikä ihmeen Faari keskittymä täällä agronetiss on.Mää en ole sitten 70 luvun nähnyt Faareja puintihommissa.Sampoa New hollantia ja Claasia näyttäsi olevan jokunen Dronninborg.Vaarit lienee jossain peräkulmilla
Tosimies pystyy ajamaan Fahrilla tai vaikka 600 sampolla..eikä niin vituta kun katovuonna seisoo velkanen Tucano velkasen hallin nurkalla.Kolleegalla on noita sampoja kolme ja eiköhän noilla yhden Tucanon aja suohon.
Oli muutoin meillä joskus 660 Fahr,huono oli menemään märässä mutta pantiin taakse
paripyörät,voi viddu sitte meni pakilla vaikka puuhun..huono vaan takaperin puida.
Mikelle tiedoksi, ei ne sampot hollantit ja claasit ole sen uudempia malleja, totesinpa vain, että faareja ei näillä kulmilla pelloilla näy. ovat agronettiläisten mielikuvituskoneita.
-
ja taas sitten se pellonkunto... mitä viljellään! vesiä kait saa nykyäänkin pois pelloilta.
Eniten mä olen rämpinyt vuonna 2012 salaojitetulla lohkolla. Pari vuotta ajattelin, että vesi etsii vielä reittejään. No tänä vuonna veden reitti taivaalta maahan on ollut niin vähäistä, että voidaan kait katsoa erikoisvuodeksi. Nyt kylvin keväällä nurmelle ja paalattu jokunen viikko sitten loistavissa oloissa. Rehu nyt vaan oli märkää. Luultavasti vedän vielä joskus pari avo-ojaa 30m välein. Tai kasvatan vaan riistaa ko. lohkolla :)
-
Parilla järvenpohjalohkolla on kylmästi hullujussilla kaivettu uutta salaojaa mustalla kovalla putkella vanhan salaojan viereen.
Toimii, ei ole enään rypemistä kuin ennen.
Vielä olisi joitain paikkoja käymättä läpi, samoin jankkurointia tulisi suorittaa savikoilla.
Salaojien pesukonetta oli ajatus rakentaa vanhasta ehon ruiskusta, saas nähdä tuleeko toteutettua ajan puutteessa..
80 luvulla ojitetut olis jo perushuollon tarpeessa vähintään.
Puimakoneasiaan. Fahr oli liian kallis, ja liian mätä hintaansa nähden. Tuskin koskaan puhdistettu sisältä.
Nähtävästi sitä pitää vaan palata tähän kylän kansallispuimuriin, eli MF 186/187 linjalle.
-
Omaan faariini laitoin alkup. eturenkaiden tilalle 16.9-26. (alkup. siis 14.9-24) tohtiiko noissa pudottaa paineet 1,0bar?!? Ristikudosrengas kyseessä? Alkup. takarenkaiksi jos vaihtaisi vastaavan kokoiset traktorikuviolliset pyörät, niin parantuisi varmaan huomattavasti. PS. oisko jollain myynnissä fahr 750 leveämpiä takanakkeja?!?
-
Omaan faariini laitoin alkup. eturenkaiden tilalle 16.9-26. (alkup. siis 14.9-24) tohtiiko noissa pudottaa paineet 1,0bar?!? Ristikudosrengas kyseessä? Alkup. takarenkaiksi jos vaihtaisi vastaavan kokoiset traktorikuviolliset pyörät, niin parantuisi varmaan huomattavasti. PS. oisko jollain myynnissä fahr 750 leveämpiä takanakkeja?!?
Eräs paikallinen vanha rengasmies sanoi taannoin minulle että ensimmäisenä pitäisi taka-akseli levittää siten että takapyörät tulevat samoissa raiteissa etupyörän kanssa, jos ei vieläkään liiku niin sitten renkaatkin uusiksi. Varmasti vähintään puoliksi totta tuokin, mutta ainakin omat Fahr ja Sampo on varustettu niin olemattomalla kuviolla takapyörissä että kyllä silläkin varmasti apua saa kun ne edes pyörisivät. Ainakin tuo Fahr mulla ihan suoralla rivalla takarenkaat, ei niin mitään kuviota joka ottaisi pitoa pituussuunnassa.
Fahr menee noilla 600 pyörillä melko pitkälle, mutta jos pyörä sutaisee niin se on sitten hyvin pitkälti siinä, ei tule itse takaperin kyllä pois. Takapyörillä vissiin suhteessa enemmän painoa kuin esim. Sampo 690 joka itsellä toisena. Sampo sitten taas on ikävä ajaa pehmoisessa paikassa, kun takapyörät eivät osaa päättää kumpi puoli saa mennä etupyörän jälkeä, lopputulos on sitten 2 sekunnin välein vaihto puolelta toiselle. Tämän perusteella voisin olettaa tuolla taka-akselin levittämiselläkin olevan ihan myönteinen vaikutus.
No, pyörät vaihtamatta ja taka-akselit levittämättä kun ei ole taas hetkeen ollut riittävän märkää syksyä. Näin muuten naapurikylällä viime syksynä Fahr M922:n jossa oli leveä taka-akseli ja isot pyörät takanakin, oli melkein jo puimurin näköinen!
-
Omaan faariini laitoin alkup. eturenkaiden tilalle 16.9-26. (alkup. siis 14.9-24) tohtiiko noissa pudottaa paineet 1,0bar?!? Ristikudosrengas kyseessä? Alkup. takarenkaiksi jos vaihtaisi vastaavan kokoiset traktorikuviolliset pyörät, niin parantuisi varmaan huomattavasti. PS. oisko jollain myynnissä fahr 750 leveämpiä takanakkeja?!?
kyllä mutta en kerro, koska vaariukkelit ei näennäisesti osaa vielä säätää.teinit reistaa.ja puristelee finnejä leuasta aamusella.
-
Omaan faariini laitoin alkup. eturenkaiden tilalle 16.9-26. (alkup. siis 14.9-24) tohtiiko noissa pudottaa paineet 1,0bar?!? Ristikudosrengas kyseessä? Alkup. takarenkaiksi jos vaihtaisi vastaavan kokoiset traktorikuviolliset pyörät, niin parantuisi varmaan huomattavasti. PS. oisko jollain myynnissä fahr 750 leveämpiä takanakkeja?!?
Eräs paikallinen vanha rengasmies sanoi taannoin minulle että ensimmäisenä pitäisi taka-akseli levittää siten että takapyörät tulevat samoissa raiteissa etupyörän kanssa, jos ei vieläkään liiku niin sitten renkaatkin uusiksi. Varmasti vähintään puoliksi totta tuokin, mutta ainakin omat Fahr ja Sampo on varustettu niin olemattomalla kuviolla takapyörissä että kyllä silläkin varmasti apua saa kun ne edes pyörisivät. Ainakin tuo Fahr mulla ihan suoralla rivalla takarenkaat, ei niin mitään kuviota joka ottaisi pitoa pituussuunnassa.
Fahr menee noilla 600 pyörillä melko pitkälle, mutta jos pyörä sutaisee niin se on sitten hyvin pitkälti siinä, ei tule itse takaperin kyllä pois. Takapyörillä vissiin suhteessa enemmän painoa kuin esim. Sampo 690 joka itsellä toisena. Sampo sitten taas on ikävä ajaa pehmoisessa paikassa, kun takapyörät eivät osaa päättää kumpi puoli saa mennä etupyörän jälkeä, lopputulos on sitten 2 sekunnin välein vaihto puolelta toiselle. Tämän perusteella voisin olettaa tuolla taka-akselin levittämiselläkin olevan ihan myönteinen vaikutus.
No, pyörät vaihtamatta ja taka-akselit levittämättä kun ei ole taas hetkeen ollut riittävän märkää syksyä. Näin muuten naapurikylällä viime syksynä Fahr M922:n jossa oli leveä taka-akseli ja isot pyörät takanakin, oli melkein jo puimurin näköinen!
Taka-akselin levittäminen oli kyllä hyvä juttu Sampo 600:ssa. Sitten vaan tulee kääntäminen hankalaksi kun tahtoo takapyörä tulla kuin kiskoilla etupyörän jäljessä.
-
Taka-akselin levittäminen oli kyllä hyvä juttu Sampo 600:ssa. Sitten vaan tulee kääntäminen hankalaksi kun tahtoo takapyörä tulla kuin kiskoilla etupyörän jäljessä.
Miten mahtaa pellon nurkissa käydä ojan reunalla, kun kääntää täydet, niin eikö takapyörä sitten tipahda ojaan?
-
Kerta pakitus ja yhden edun puinti poistaa joutuminen liian lähelle ojaa.
-
SAvikalle pui ympyrää, avopuimurilla.
VUokrapellolla.
-
SAvikalle pui ympyrää, avopuimurilla.
VUokrapellolla.
(https://media2.giphy.com/media/3ohA2UwGks53B1FVjq/200.gif#18-grid3)
-
Taka-akselin levittäminen oli kyllä hyvä juttu Sampo 600:ssa. Sitten vaan tulee kääntäminen hankalaksi kun tahtoo takapyörä tulla kuin kiskoilla etupyörän jäljessä.
Miten mahtaa pellon nurkissa käydä ojan reunalla, kun kääntää täydet, niin eikö takapyörä sitten tipahda ojaan?
Pakittaa kerran suoraan kolme puimurin mittaa ja sitten toinen siivu keskemmältä peltoa kulmassa niin johan on tilaa kääntää. Mutta helpommin ojaan tippuu leveään akseliin kytketty takafillari kaiketikin mutta näin lyhyellä puimurilla ei kovin iso probleema kuitenkaan.
-
Kyllä se Mf 186 on kiva lelu latvianpojilla. Kävin taas entistä puimakonettani kurkkaamassa kesälomamatkalla. Näitten kaverilla samanlainen Huittisista asti tuotu.
33ha puintialaa mutta pitempi kesä heillä. Omenat paleltui keväällä kun oli niin kylmää 600km Lahdesta alaspäin. Vasta saivat viikko sitten syysvehnät pois pellosta. Normaalisti kevätvehnätkin jo siiloissa. .
-
Ihan tosissaanko joku on ostamassa jotain 70- luvun pikkupuimuria? Mä oon luullu että noita ei enää huolita kuin baltiaan.
Meillä oli ennen 186, johon vaihdettiin ne 20x20 pallokummit, mutta ei se sen kummemmin liikkunut märässä. Matala pyörä pienellä hokilla, se kun painui vähänkin, niin siinä se pyöri tyhjää kuin saippuassa. Ja taka-akseli juuri huonoimmalla leveydellä kun olka-akseli osui just siihen etupyörien purseeseen. 430 Sampomassikka oli jo parempi kun takapyörät selvästi kapeammalla. Etupää siinä painui, takapää ei koskaan. Ei se leveä taka-akselikaan kovin hyvä oo kun on kapea pöytä. Parempi kun tekisivät puimurin josa yks iso pyörä takana. Tuohon vielä hydrauliveto ja sillä sais käännettyä koneen ympäri paikallaan.
-
Meille tuli 1979 puinneille uusi 307 hytillinen Massikka hytillä. Hydrauliikka lämmitti hytin tehokkaasti, mutta kyllä puhallin pölyt aikalailla ulkona piti. viitisntoistavuotta on nyt urakoitsijat hoitaneet puinnit. 70 ha tänävuonna puitavaa. Aika työmäärä oli aikoinaan puimurin huolto ja korjaus.
1988 ei ollut vielä kaikkia lohkoja täydennysojitettu ja oli tuon Massikan kanssa etenemisongelmia. Takapäähän sovitettiin suoralla keskiöllä Belaruksen etupyörät. Takaraideväli leveni senverran, että takapyörä kulki kohtuullisesti etupyörän urassa ja rivallinen pyörä pyöri ja ohjasi. Keskiöt taitaa roikkua vieläkin konehallin naulassa.
-
Meille tuli 1979 puinneille uusi 307 hytillinen Massikka hytillä. Hydrauliikka lämmitti hytin tehokkaasti, mutta kyllä puhallin pölyt aikalailla ulkona piti. viitisntoistavuotta on nyt urakoitsijat hoitaneet puinnit. 70 ha tänävuonna puitavaa. Aika työmäärä oli aikoinaan puimurin huolto ja korjaus.
Aika iso puintiala karjatilalle. Tossa saa käydä rahtimies tontilla moneen kertaan, ei tota kuivuritkaan vedä hetkessä läpi.
-
Oliski urakoitsijoita saatavilla ja kuivuri jossain. Vois 50-100ha pitää välillä viljalla.
Ei vaan tuollaista vanhaa puimuria ja kuivuria saa itte millään mallia mietittyä kannattavaksi työmäärään nähden.
-
Meille tuli 1979 puinneille uusi 307 hytillinen Massikka hytillä. Hydrauliikka lämmitti hytin tehokkaasti, mutta kyllä puhallin pölyt aikalailla ulkona piti. viitisntoistavuotta on nyt urakoitsijat hoitaneet puinnit. 70 ha tänävuonna puitavaa. Aika työmäärä oli aikoinaan puimurin huolto ja korjaus.
Aika iso puintiala karjatilalle. Tossa saa käydä rahtimies tontilla moneen kertaan, ei tota kuivuritkaan vedä hetkessä läpi.
Kyl 25ha päivässä menee heittämällä läpi puimurista ja kuivurista, ainakin juttujen mukaan.....
-
Mistä vuosimallista ja mikä tyyppi Samposta on sellainen minkä uskaltaisi ostaa 1000-2000 tuntia ajettuna? Eikös niistä jostain joku pyörylä irronnut akseliltaan ja muuta kivaa 😁 Tarjontaa olisi paljon ja tuo märässä kulku kiinnostaa. Vai onko siksi tarjontaa kun pyörylät ja kumppanit irtoaa 😆
-
Mistä vuosimallista ja mikä tyyppi Samposta on sellainen minkä uskaltaisi ostaa 1000-2000 tuntia ajettuna? Eikös niistä jostain joku pyörylä irronnut akseliltaan ja muuta kivaa 😁 Tarjontaa olisi paljon ja tuo märässä kulku kiinnostaa. Vai onko siksi tarjontaa kun pyörylät ja kumppanit irtoaa 😆
Uteliaana kömmin tällä viikolla yhden MF 20 hyttiin. Mittari oli pysähtynyt kohtaan 2922. Päällisin puolin ja varsinkin kaukaa katsoen ihan siisti peli. Jätin kohteen lähemmän tutkiskelun siihen hyttiin nousemiseen. Eipä mulla nyt tarvettakaan ...
-
Mistä vuosimallista ja mikä tyyppi Samposta on sellainen minkä uskaltaisi ostaa 1000-2000 tuntia ajettuna? Eikös niistä jostain joku pyörylä irronnut akseliltaan ja muuta kivaa 😁 Tarjontaa olisi paljon ja tuo märässä kulku kiinnostaa. Vai onko siksi tarjontaa kun pyörylät ja kumppanit irtoaa 😆
680-690 tai vastaavat Fergut max 1500 h ja vuosimallit 87->. Siitä huolimatta saa varautua siihen, että parin kolmen vuoden aikana saa laittaa 2-3 k€ remonttiin. Jos nuo rempat tekee ennakoiden, menee enempi rahaa (koska puimaa purkaessa tulee muutakin risaa vastaan), mutta sitten on pieni mahdollisuus siihen, että puintiaikana ei tule isompia kremppoja.
Yleensäkin Sampossa kun 2000 h alkaa tulla vastaan, niin saa varautua ei välttämättä kalliiseen mutta aikaaviepään remonttiin. Pätee kai 2000-sarjalaisiinkin..?
-
https://www.nettikone.com/claas/58s/1646377
Pitääkö olla Sampo? Halvempiakin löytyy mallia 48.
-
Mistä vuosimallista ja mikä tyyppi Samposta on sellainen minkä uskaltaisi ostaa 1000-2000 tuntia ajettuna? Eikös niistä jostain joku pyörylä irronnut akseliltaan ja muuta kivaa 😁 Tarjontaa olisi paljon ja tuo märässä kulku kiinnostaa. Vai onko siksi tarjontaa kun pyörylät ja kumppanit irtoaa 😆
680-690 tai vastaavat Fergut max 1500 h ja vuosimallit 87->. Siitä huolimatta saa varautua siihen, että parin kolmen vuoden aikana saa laittaa 2-3 k€ remonttiin. Jos nuo rempat tekee ennakoiden, menee enempi rahaa (koska puimaa purkaessa tulee muutakin risaa vastaan), mutta sitten on pieni mahdollisuus siihen, että puintiaikana ei tule isompia kremppoja.
Yleensäkin Sampossa kun 2000 h alkaa tulla vastaan, niin saa varautua ei välttämättä kalliiseen mutta aikaaviepään remonttiin. Pätee kai 2000-sarjalaisiinkin..?
Mulla 690 taitaa nyt olla vähän vajaa 2400h ajettu, eipä ole tullut tuota tuntimittaria niin tuijotettua, varsinkaan tänä syksynä. Vähän hihnoja, silppurin terät, jotain olkikelan ketjua jne on laiteltu vajaan 10 vuoden aikana mitä se on meillä ollut. Kerran meni variaattorilimpun sisältä laakerit ku ajoin illalla kotiin, hajosi tienhaaraan. Omasta hyllystä laakerit ja parin tunnin päästä oli kone taas kunnossa. Teränkäyttölaitteen vaihdoin parempaan käytettyyn yksilöön vissiin edellissyksynä. Ei ollut ollut ihan tarkimmalla isännällä kun meille tuli, ja olihan sillä silloin jo noin 20 vuotta ikääkin. Joka syksy puitu tuolla meilläoloaikana vähintään sen 50-70ha, riippuen siitä onko Fahrilla ajettu jotain vai ei. Toki kolakuljettimen ketjut ja säiliön elevaattorin ketjut ja laput alkaa olla aika kuluneita, samoin kuin ruuvi joka tuo tuolle säiliön elevaattorille tavaraa.
En osaa ihan heikkona tuotakaan pitää, vaikka varmasti parempiakin on. Kaverilla on vanha TX32, on siihenkin tehty remonttia, toki ennakoivastikin kun sillä puidaan kuitenkin sen reilu 200ha syksyssä. Siinä taitaa olla reilut 4000h mittarissa. Kyllähän toki kivillä ja kannoilla saa kaikki rikki. Meillä ei kuitenkaan ole juuri puinteja tarvinnut keskeyttää kun on edes vähän katsellut konetta läpi ennen laihoon syöttämistä, ja joka puintiaamu on rasvattu joka paikka.
-
Mistä vuosimallista ja mikä tyyppi Samposta on sellainen minkä uskaltaisi ostaa 1000-2000 tuntia ajettuna? Eikös niistä jostain joku pyörylä irronnut akseliltaan ja muuta kivaa 😁 Tarjontaa olisi paljon ja tuo märässä kulku kiinnostaa. Vai onko siksi tarjontaa kun pyörylät ja kumppanit irtoaa 😆
680-690 tai vastaavat Fergut max 1500 h ja vuosimallit 87->. Siitä huolimatta saa varautua siihen, että parin kolmen vuoden aikana saa laittaa 2-3 k€ remonttiin. Jos nuo rempat tekee ennakoiden, menee enempi rahaa (koska puimaa purkaessa tulee muutakin risaa vastaan), mutta sitten on pieni mahdollisuus siihen, että puintiaikana ei tule isompia kremppoja.
Yleensäkin Sampossa kun 2000 h alkaa tulla vastaan, niin saa varautua ei välttämättä kalliiseen mutta aikaaviepään remonttiin. Pätee kai 2000-sarjalaisiinkin..?
Mulla 690 taitaa nyt olla vähän vajaa 2400h ajettu, eipä ole tullut tuota tuntimittaria niin tuijotettua, varsinkaan tänä syksynä. Vähän hihnoja, silppurin terät, jotain olkikelan ketjua jne on laiteltu vajaan 10 vuoden aikana mitä se on meillä ollut. Kerran meni variaattorilimpun sisältä laakerit ku ajoin illalla kotiin, hajosi tienhaaraan. Omasta hyllystä laakerit ja parin tunnin päästä oli kone taas kunnossa. Teränkäyttölaitteen vaihdoin parempaan käytettyyn yksilöön vissiin edellissyksynä. Ei ollut ollut ihan tarkimmalla isännällä kun meille tuli, ja olihan sillä silloin jo noin 20 vuotta ikääkin. Joka syksy puitu tuolla meilläoloaikana vähintään sen 50-70ha, riippuen siitä onko Fahrilla ajettu jotain vai ei. Toki kolakuljettimen ketjut ja säiliön elevaattorin ketjut ja laput alkaa olla aika kuluneita, samoin kuin ruuvi joka tuo tuolle säiliön elevaattorille tavaraa.
En osaa ihan heikkona tuotakaan pitää, vaikka varmasti parempiakin on. Kaverilla on vanha TX32, on siihenkin tehty remonttia, toki ennakoivastikin kun sillä puidaan kuitenkin sen reilu 200ha syksyssä. Siinä taitaa olla reilut 4000h mittarissa. Kyllähän toki kivillä ja kannoilla saa kaikki rikki. Meillä ei kuitenkaan ole juuri puinteja tarvinnut keskeyttää kun on edes vähän katsellut konetta läpi ennen laihoon syöttämistä, ja joka puintiaamu on rasvattu joka paikka.
Noissa vanhoissa on kivaa kun voi ihan itte korjailla.
Uusissa pitää paikanpäällä tai etänä muutella softaa kun ei se 150000-250000e kone toimi kuten pitäs. Ja millasia ne sitten ovat kun tavottavat meidät persaukiset romunkerääjät 20-30 vuoden päästä?
-
Meille tuli 1979 puinneille uusi 307 hytillinen Massikka hytillä. Hydrauliikka lämmitti hytin tehokkaasti, mutta kyllä puhallin pölyt aikalailla ulkona piti. viitisntoistavuotta on nyt urakoitsijat hoitaneet puinnit. 70 ha tänävuonna puitavaa. Aika työmäärä oli aikoinaan puimurin huolto ja korjaus.
Aika iso puintiala karjatilalle. Tossa saa käydä rahtimies tontilla moneen kertaan, ei tota kuivuritkaan vedä hetkessä läpi.
Kyl 25ha päivässä menee heittämällä läpi puimurista ja kuivurista, ainakin juttujen mukaan.....
No Faarillä ei ainakaan , 15 ha kyllä . Velimies teki aikoinaan John Deere 635 neli vetoisen . Pikkusen kömpelö mutta märässä meni hyvin . Kääntyminen muuttui aika paljon , meinasin pudottaa takapyörät isoon ojaan kun ekaa kertaa ajoin , toisella kierroksella ymmärsin pikku tömähdyksen minkä kuulin .
-
Mistä vuosimallista ja mikä tyyppi Samposta on sellainen minkä uskaltaisi ostaa 1000-2000 tuntia ajettuna? Eikös niistä jostain joku pyörylä irronnut akseliltaan ja muuta kivaa 😁 Tarjontaa olisi paljon ja tuo märässä kulku kiinnostaa. Vai onko siksi tarjontaa kun pyörylät ja kumppanit irtoaa 😆
680-690 tai vastaavat Fergut max 1500 h ja vuosimallit 87->. Siitä huolimatta saa varautua siihen, että parin kolmen vuoden aikana saa laittaa 2-3 k€ remonttiin. Jos nuo rempat tekee ennakoiden, menee enempi rahaa (koska puimaa purkaessa tulee muutakin risaa vastaan), mutta sitten on pieni mahdollisuus siihen, että puintiaikana ei tule isompia kremppoja.
Yleensäkin Sampossa kun 2000 h alkaa tulla vastaan, niin saa varautua ei välttämättä kalliiseen mutta aikaaviepään remonttiin. Pätee kai 2000-sarjalaisiinkin..?
Noita 2000 sarjalaisia tarkoitinkin.
-
https://www.nettikone.com/claas/58s/1646377
Pitääkö olla Sampo? Halvempiakin löytyy mallia 48.
Noi on ollut ja mielessä mutta mitenkä kulku märällä?
-
Noita 2000 sarjalaisia tarkoitinkin.
Noissa on ymmärtääkseni -96 vuoteen mennessä pahimmat lapsentaudit korjattu jo tehtaalta lähtiessä.
-
Meille tuli 1979 puinneille uusi 307 hytillinen Massikka hytillä. Hydrauliikka lämmitti hytin tehokkaasti, mutta kyllä puhallin pölyt aikalailla ulkona piti. viitisntoistavuotta on nyt urakoitsijat hoitaneet puinnit. 70 ha tänävuonna puitavaa. Aika työmäärä oli aikoinaan puimurin huolto ja korjaus.
Aika iso puintiala karjatilalle. Tossa saa käydä rahtimies tontilla moneen kertaan, ei tota kuivuritkaan vedä hetkessä läpi.
Kyl 25ha päivässä menee heittämällä läpi puimurista ja kuivurista, ainakin juttujen mukaan.....
No Faarillä ei ainakaan , 15 ha kyllä . Velimies teki aikoinaan John Deere 635 neli vetoisen . Pikkusen kömpelö mutta märässä meni hyvin . Kääntyminen muuttui aika paljon , meinasin pudottaa takapyörät isoon ojaan kun ekaa kertaa ajoin , toisella kierroksella ymmärsin pikku tömähdyksen minkä kuulin .
No ei edes tarvi mennä, kuulin vaan että tollasen määrän pui, kuljettaa, kuivaa ja laskee siiloon päivässä, ja vielä helposti....
Mulla on tavoitteena se 3-5ha päivässä pois. Siinäkin on riittävästi äheltämistä.
Toki voi olla että tuon legendan mukaisesti toimittuna sato on jotain muuta kuin hyvä.....
-
Meille tuli 1979 puinneille uusi 307 hytillinen Massikka hytillä. Hydrauliikka lämmitti hytin tehokkaasti, mutta kyllä puhallin pölyt aikalailla ulkona piti. viitisntoistavuotta on nyt urakoitsijat hoitaneet puinnit. 70 ha tänävuonna puitavaa. Aika työmäärä oli aikoinaan puimurin huolto ja korjaus.
Aika iso puintiala karjatilalle. Tossa saa käydä rahtimies tontilla moneen kertaan, ei tota kuivuritkaan vedä hetkessä läpi.
Kyl 25ha päivässä menee heittämällä läpi puimurista ja kuivurista, ainakin juttujen mukaan.....
No Faarillä ei ainakaan , 15 ha kyllä . Velimies teki aikoinaan John Deere 635 neli vetoisen . Pikkusen kömpelö mutta märässä meni hyvin . Kääntyminen muuttui aika paljon , meinasin pudottaa takapyörät isoon ojaan kun ekaa kertaa ajoin , toisella kierroksella ymmärsin pikku tömähdyksen minkä kuulin .
No ei edes tarvi mennä, kuulin vaan että tollasen määrän pui, kuljettaa, kuivaa ja laskee siiloon päivässä, ja vielä helposti....
Mulla on tavoitteena se 3-5ha päivässä pois. Siinäkin on riittävästi äheltämistä.
Toki voi olla että tuon legendan mukaisesti toimittuna sato on jotain muuta kuin hyvä.....
Kymmenen ha on meikälisen ennätys faarillä , pitää kyllä myöntää et nopeuden säätö oli täysillä kakkosella mut mentiin eikä yli ajanut .
-
Meille tuli 1979 puinneille uusi 307 hytillinen Massikka hytillä. Hydrauliikka lämmitti hytin tehokkaasti, mutta kyllä puhallin pölyt aikalailla ulkona piti. viitisntoistavuotta on nyt urakoitsijat hoitaneet puinnit. 70 ha tänävuonna puitavaa. Aika työmäärä oli aikoinaan puimurin huolto ja korjaus.
Aika iso puintiala karjatilalle. Tossa saa käydä rahtimies tontilla moneen kertaan, ei tota kuivuritkaan vedä hetkessä läpi.
Kyl 25ha päivässä menee heittämällä läpi puimurista ja kuivurista, ainakin juttujen mukaan.....
No Faarillä ei ainakaan , 15 ha kyllä . Velimies teki aikoinaan John Deere 635 neli vetoisen . Pikkusen kömpelö mutta märässä meni hyvin . Kääntyminen muuttui aika paljon , meinasin pudottaa takapyörät isoon ojaan kun ekaa kertaa ajoin , toisella kierroksella ymmärsin pikku tömähdyksen minkä kuulin .
No ei edes tarvi mennä, kuulin vaan että tollasen määrän pui, kuljettaa, kuivaa ja laskee siiloon päivässä, ja vielä helposti....
Mulla on tavoitteena se 3-5ha päivässä pois. Siinäkin on riittävästi äheltämistä.
Toki voi olla että tuon legendan mukaisesti toimittuna sato on jotain muuta kuin hyvä.....
Kymmenen ha on meikälisen ennätys faarillä , pitää kyllä myöntää et nopeuden säätö oli täysillä kakkosella mut mentiin eikä yli ajanut .
Kai sillä puis vaikka kuinka paljon mut pitää se jälkipyykkikin hoitaa.
Ja käyttääkö joku muka ykköstä viljoilla?????
-
Noita 2000 sarjalaisia tarkoitinkin.
Noissa on ymmärtääkseni -96 vuoteen mennessä pahimmat lapsentaudit korjattu jo tehtaalta lähtiessä.
2045 on jonkinlainen standardi. Sitä menee vientiin kolmansiin maihin ja sitä on valmistettu classic-määrittelyllä jne. Tahtoo sanoa sitä, että varaosia löytyy seuraavat 50vuotta. Vuosimallin kohdalla nyrkkisääntö on, että mitä uudempi, sen parempi. Kyseessä ei ole pelkästään tyyppivikojen korjaukset, vaan on pikku hiljaa siirrytty laadukkaampiin osiin. Jälleenmyyntiarvo tai pitäisikö sanoa, että parhaiten saa kaupaksi suositut mallit kuten 2045 ja 2065. Tollakin on merkitystä jahka koneesta haluaa eroon.
-
No, pyörät vaihtamatta ja taka-akselit levittämättä kun ei ole taas hetkeen ollut riittävän märkää syksyä. Näin muuten naapurikylällä viime syksynä Fahr M922:n jossa oli leveä taka-akseli ja isot pyörät takanakin, oli melkein jo puimurin näköinen!
Oli aikoinaan 1080 ja silloisilla mammuttirenkailla, edessä 23.1/26 ja taka-akseli oli levitetty, renkaat 400-15.5. Eturenkaat olisi pitänyt olla ehdottomasti vyörenkaat, vaikka toki noillakin varmasti vakiota huomattavasti parempi. Takapää ei uponnut koskaan. Joku vuosi talvisäilöön viedessä putosi perä tielle, napa poikki toiselta puolen :) Ettei ihan huoleton ollut noilla leveämmilläkään renkailla, vakio napa ei kestänyt leveämmän renkaan vääntöä.
-92 oli viljalla vielä hintaa ja tosi märkä syksy. Yks kauralohko oli yhtä järveä, ehkä 2ha keskeltä puitiin vetämällä ts. ketju pöydä nurkasta ja minä satakymppi viiatilla vedin puimuria aina ku tarvetta. Sopivasti ku avitti, kaikki tuli puitua missä kasvustoa pelastettavaksi ja mitään rikkomatta. Kone oli silloin neljä vuotta vanha ja oli vielä kuusi vuotta sen jälkeenkin :) Oli sellainen kone, mistä on jäänyt hyvät muistot, pisimpään tässä talossa viihtynyt puimuri, fahreja ollut ainakin MDL, 66, 600, 600s, 750, 770 ja tuo 1080. Eikä noita muita voi verrata tuohon viimeisempään, sen verran eri maata. Toki kaikki on ollut uutena ostettuja ja aika nopealla kierrolla mennyt vaihtoon, ku ajoa muillekin ja ennen ollut varaa vaihtaa koneita ku sukkia...
Nykyinen tosin taitaa viihtyä kauemmin, on jo puitu enemmän tunteja kuin tuolloin, ja varsinkin hehtaareja mutta se eri tarina. Jokaisessa vaihdossa on kone parantunut ja tullut enemmän tunteja per vuosi...
-
Mistä vuosimallista ja mikä tyyppi Samposta on sellainen minkä uskaltaisi ostaa 1000-2000 tuntia ajettuna? Eikös niistä jostain joku pyörylä irronnut akseliltaan ja muuta kivaa 😁 Tarjontaa olisi paljon ja tuo märässä kulku kiinnostaa. Vai onko siksi tarjontaa kun pyörylät ja kumppanit irtoaa 😆
680-690 tai vastaavat Fergut max 1500 h ja vuosimallit 87->. Siitä huolimatta saa varautua siihen, että parin kolmen vuoden aikana saa laittaa 2-3 k€ remonttiin. Jos nuo rempat tekee ennakoiden, menee enempi rahaa (koska puimaa purkaessa tulee muutakin risaa vastaan), mutta sitten on pieni mahdollisuus siihen, että puintiaikana ei tule isompia kremppoja.
Yleensäkin Sampossa kun 2000 h alkaa tulla vastaan, niin saa varautua ei välttämättä kalliiseen mutta aikaaviepään remonttiin. Pätee kai 2000-sarjalaisiinkin..?
Mulla 690 taitaa nyt olla vähän vajaa 2400h ajettu, eipä ole tullut tuota tuntimittaria niin tuijotettua, varsinkaan tänä syksynä. Vähän hihnoja, silppurin terät, jotain olkikelan ketjua jne on laiteltu vajaan 10 vuoden aikana mitä se on meillä ollut. Kerran meni variaattorilimpun sisältä laakerit ku ajoin illalla kotiin, hajosi tienhaaraan. Omasta hyllystä laakerit ja parin tunnin päästä oli kone taas kunnossa. Teränkäyttölaitteen vaihdoin parempaan käytettyyn yksilöön vissiin edellissyksynä. Ei ollut ollut ihan tarkimmalla isännällä kun meille tuli, ja olihan sillä silloin jo noin 20 vuotta ikääkin. Joka syksy puitu tuolla meilläoloaikana vähintään sen 50-70ha, riippuen siitä onko Fahrilla ajettu jotain vai ei. Toki kolakuljettimen ketjut ja säiliön elevaattorin ketjut ja laput alkaa olla aika kuluneita, samoin kuin ruuvi joka tuo tuolle säiliön elevaattorille tavaraa.
En osaa ihan heikkona tuotakaan pitää, vaikka varmasti parempiakin on. Kaverilla on vanha TX32, on siihenkin tehty remonttia, toki ennakoivastikin kun sillä puidaan kuitenkin sen reilu 200ha syksyssä. Siinä taitaa olla reilut 4000h mittarissa. Kyllähän toki kivillä ja kannoilla saa kaikki rikki. Meillä ei kuitenkaan ole juuri puinteja tarvinnut keskeyttää kun on edes vähän katsellut konetta läpi ennen laihoon syöttämistä, ja joka puintiaamu on rasvattu joka paikka.
Paljonkohan mahtoi olla tunteja MF 430:ssä kun elevaattorin ketjupyörät oli kulunu lähes olemattomiin, oli vain sellaiset teräväkärkiset nysät jäljellä? Tuossahan ei mittaria ollu. Oli jo pakko uusia ne pyörät ja ketjut. Vähän toki hukkaan meni se remontti kun vaihtui parin- kolmen syksyn jälkeen. No, osat oli tonnin ja työ ilmainen itse tehtynä. ;D Oli 14 vuotta, eikä yhtään laakeria hajonnu, eikä mikään pyöryläkään irronnu koskaan. Oli siinä toki remonttia ja hitsatakin sai joskus, mutta rahaa ei kyllä kovin paljoa menny.
-
Meille tuli 1979 puinneille uusi 307 hytillinen Massikka hytillä. Hydrauliikka lämmitti hytin tehokkaasti, mutta kyllä puhallin pölyt aikalailla ulkona piti. viitisntoistavuotta on nyt urakoitsijat hoitaneet puinnit. 70 ha tänävuonna puitavaa. Aika työmäärä oli aikoinaan puimurin huolto ja korjaus.
Aika iso puintiala karjatilalle. Tossa saa käydä rahtimies tontilla moneen kertaan, ei tota kuivuritkaan vedä hetkessä läpi.
Kyl 25ha päivässä menee heittämällä läpi puimurista ja kuivurista, ainakin juttujen mukaan.....
No Faarillä ei ainakaan , 15 ha kyllä . Velimies teki aikoinaan John Deere 635 neli vetoisen . Pikkusen kömpelö mutta märässä meni hyvin . Kääntyminen muuttui aika paljon , meinasin pudottaa takapyörät isoon ojaan kun ekaa kertaa ajoin , toisella kierroksella ymmärsin pikku tömähdyksen minkä kuulin .
No ei edes tarvi mennä, kuulin vaan että tollasen määrän pui, kuljettaa, kuivaa ja laskee siiloon päivässä, ja vielä helposti....
Mulla on tavoitteena se 3-5ha päivässä pois. Siinäkin on riittävästi äheltämistä.
Toki voi olla että tuon legendan mukaisesti toimittuna sato on jotain muuta kuin hyvä.....
Kymmenen ha on meikälisen ennätys faarillä , pitää kyllä myöntää et nopeuden säätö oli täysillä kakkosella mut mentiin eikä yli ajanut .
Kai sillä puis vaikka kuinka paljon mut pitää se jälkipyykkikin hoitaa.
Ja käyttääkö joku muka ykköstä viljoilla?????
Sitä en tiijä , kakkosella vaan .
-
Mistä vuosimallista ja mikä tyyppi Samposta on sellainen minkä uskaltaisi ostaa 1000-2000 tuntia ajettuna? Eikös niistä jostain joku pyörylä irronnut akseliltaan ja muuta kivaa 😁 Tarjontaa olisi paljon ja tuo märässä kulku kiinnostaa. Vai onko siksi tarjontaa kun pyörylät ja kumppanit irtoaa 😆
680-690 tai vastaavat Fergut max 1500 h ja vuosimallit 87->. Siitä huolimatta saa varautua siihen, että parin kolmen vuoden aikana saa laittaa 2-3 k€ remonttiin. Jos nuo rempat tekee ennakoiden, menee enempi rahaa (koska puimaa purkaessa tulee muutakin risaa vastaan), mutta sitten on pieni mahdollisuus siihen, että puintiaikana ei tule isompia kremppoja.
Yleensäkin Sampossa kun 2000 h alkaa tulla vastaan, niin saa varautua ei välttämättä kalliiseen mutta aikaaviepään remonttiin. Pätee kai 2000-sarjalaisiinkin..?
Mulla 690 taitaa nyt olla vähän vajaa 2400h ajettu, eipä ole tullut tuota tuntimittaria niin tuijotettua, varsinkaan tänä syksynä. Vähän hihnoja, silppurin terät, jotain olkikelan ketjua jne on laiteltu vajaan 10 vuoden aikana mitä se on meillä ollut. Kerran meni variaattorilimpun sisältä laakerit ku ajoin illalla kotiin, hajosi tienhaaraan. Omasta hyllystä laakerit ja parin tunnin päästä oli kone taas kunnossa. Teränkäyttölaitteen vaihdoin parempaan käytettyyn yksilöön vissiin edellissyksynä. Ei ollut ollut ihan tarkimmalla isännällä kun meille tuli, ja olihan sillä silloin jo noin 20 vuotta ikääkin. Joka syksy puitu tuolla meilläoloaikana vähintään sen 50-70ha, riippuen siitä onko Fahrilla ajettu jotain vai ei. Toki kolakuljettimen ketjut ja säiliön elevaattorin ketjut ja laput alkaa olla aika kuluneita, samoin kuin ruuvi joka tuo tuolle säiliön elevaattorille tavaraa.
En osaa ihan heikkona tuotakaan pitää, vaikka varmasti parempiakin on. Kaverilla on vanha TX32, on siihenkin tehty remonttia, toki ennakoivastikin kun sillä puidaan kuitenkin sen reilu 200ha syksyssä. Siinä taitaa olla reilut 4000h mittarissa. Kyllähän toki kivillä ja kannoilla saa kaikki rikki. Meillä ei kuitenkaan ole juuri puinteja tarvinnut keskeyttää kun on edes vähän katsellut konetta läpi ennen laihoon syöttämistä, ja joka puintiaamu on rasvattu joka paikka.
Paljonkohan mahtoi olla tunteja MF 430:ssä kun elevaattorin ketjupyörät oli kulunu lähes olemattomiin, oli vain sellaiset teräväkärkiset nysät jäljellä? Tuossahan ei mittaria ollu. Oli jo pakko uusia ne pyörät ja ketjut. Vähän toki hukkaan meni se remontti kun vaihtui parin- kolmen syksyn jälkeen. No, osat oli tonnin ja työ ilmainen itse tehtynä. ;D Oli 14 vuotta, eikä yhtään laakeria hajonnu, eikä mikään pyöryläkään irronnu koskaan. Oli siinä toki remonttia ja hitsatakin sai joskus, mutta rahaa ei kyllä kovin paljoa menny.
Oliskos se pyörylä ollut puintikela tai vastaava pöyrylä 😆 mikä jossain sampoissa petti. Olisiko jossain vaijeessa tullut lisää kiiloja tai vastaavaa. Olisi kiinnostanut mistä vuodesta ja mitkä mallit on parempia.
En löytänyt hakusanoilla Sampo ja pyörylä mitään postauksia 😉
Irtoaako tuollaisesta alla olevasta pöyrylät? Ja onko se mistään kotoisin? Eikös noissa ollut sitä teränkäyttö ongelmaakin? Ja mitä tuo M tuossa tyypin perässä meinaa?
https://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-leikkuupuimurit/sampo-rosenlew-2055/gmlofok9.html
-
Minulla on tuollainen. Pari vuotta vanhempi ja kapeammalla pöydällä.(3,9). Teränkäyttölaitetta on vähän hitsailtu, ja käyttöveivi on katkennut muutaman kerran. Korjaan katkenneen veivin ja pidän sitä nykyisin mukana. Katkeaa näkojään 3 - 4 vuoden välein. Tuo linkin Sampo on heikommalla etuakselilla. Se kyllä pelaa,jos pidetään hyvin rasvattuna. Vetoakselin laakerit voisi olla joskus hyvä vaihtaa ennakoivasti. Jos se pettää, katoavat myös jarrut, kun ovat vetoakselilla. Naapurilla kokemusta. Ojaan meni ja pöytä vaihtoon. Omalla on ajettu yli 2000 h, eikä ole vielä vaihdettu. Ehkä pitäisi... joku siivapyörä on vaihdettu laakerivian vuoksi. Muuten on ollut ihan huoleton peli. Tosin huolelliseen huoltoon on panostettu!
-
Olen renkaiden vetokehät rasvannu päivittäin, mutta sieltä renkaan takaa, vetoakselin vieressä olevaa nippaa lähinnä 50 tunnin välein. Oliskoos syytä tihentää rasvausväliä.
Se irtoava pyörylä voisi olla olkikela. Alkupään koneissa se nuljahti kiilan ympäri tms. Luulisi, että tässä vaiheessa suurin osa on jo korjattu.
Oletko Essex tutkinut pöydän käyttöakselin laakerointia. Itelläni käyttövivun katkeaminen oli todennäköisesti seurausta siitä, että käyttöakselin laakerointi oli tohjona.
-
Kiitos Kylmis ja Don.
Oli se pyörylä olkikela. Löytyi ainakin enemmän topikkeja kuin pyörylällä 🤣
Kuinka suuri homma tuo vetoakseli remppa on?
Onko jollain tietoa mitä tuo M meinaa?
-
>Sitä en tiijä , kakkosella vaan .
Kahuviljan viljelijät eivät sitä ymmärrä,että jos kamaa on pellossa paljon niin pakko on vaan downshiftata.
-
>Sitä en tiijä , kakkosella vaan .
Kahuviljan viljelijät eivät sitä ymmärrä,että jos kamaa on pellossa paljon niin pakko on vaan downshiftata.
Neljää tonnia ajaa juoksuvauhtia. Viistonnaria kävellään. Kuustonnarissa hiivitään ja seittemästä ylöspäin menee etanoinniksi.
-
>Sitä en tiijä , kakkosella vaan .
Kahuviljan viljelijät eivät sitä ymmärrä,että jos kamaa on pellossa paljon niin pakko on vaan downshiftata.
Neljää tonnia ajaa juoksuvauhtia. Viistonnaria kävellään. Kuustonnarissa hiivitään ja seittemästä ylöspäin menee etanoinniksi.
Ysisatasen koneisto kyllä selvittää ison sadon kevyesti .
-
>Sitä en tiijä , kakkosella vaan .
Kahuviljan viljelijät eivät sitä ymmärrä,että jos kamaa on pellossa paljon niin pakko on vaan downshiftata.
Neljää tonnia ajaa juoksuvauhtia. Viistonnaria kävellään. Kuustonnarissa hiivitään ja seittemästä ylöspäin menee etanoinniksi.
Ysisatasen koneisto kyllä selvittää ison sadon kevyesti .
Joo ei siinä ole mitään ongelmaa mut kun tavaraa alkaa oikeesti olemaan ja haluaa kaikki oljet maata myöten sisuksiin niin ei sillä kyllä mitään keppi edessä ja limput levällään ajeta. Tuolla puinnit-topiikissa on se videoklippi ja siinä on vajaata seittemää tonnia, en kyllä voi kutsua ripeäksi liikkumiseksi, pöydällä on niin paljon tavaraa ettei näy ku ohraa. Jos ajaa liian kovaa niin sit tulee seulastoripuli mihin ei immodium tai hiilitapletit auta.
-
Miksi olkia pitää siellä puimurissa kokopituudelta hinkata.
Voihan ne sänget silputa sitten semmoisella sänkisilppurilla.
-SS-
-
Miksi olkia pitää siellä puimurissa kokopituudelta hinkata.
Voihan ne sänget silputa sitten semmoisella sänkisilppurilla.
-SS-
Joskus 20-25-vuotta sitten oli kokeilussa ja juttua jostain "riipijäpöydästä", kuka muistaa, tai on semmosta nähnyt?
-
>Sitä en tiijä , kakkosella vaan .
Kahuviljan viljelijät eivät sitä ymmärrä,että jos kamaa on pellossa paljon niin pakko on vaan downshiftata.
Neljää tonnia ajaa juoksuvauhtia. Viistonnaria kävellään. Kuustonnarissa hiivitään ja seittemästä ylöspäin menee etanoinniksi.
Ysisatasen koneisto kyllä selvittää ison sadon kevyesti .
Joo ei siinä ole mitään ongelmaa mut kun tavaraa alkaa oikeesti olemaan ja haluaa kaikki oljet maata myöten sisuksiin niin ei sillä kyllä mitään keppi edessä ja limput levällään ajeta. Tuolla puinnit-topiikissa on se videoklippi ja siinä on vajaata seittemää tonnia, en kyllä voi kutsua ripeäksi liikkumiseksi, pöydällä on niin paljon tavaraa ettei näy ku ohraa. Jos ajaa liian kovaa niin sit tulee seulastoripuli mihin ei immodium tai hiilitapletit auta.
Kyllä 7-tonnari ohraa pystyy kakkosella ja variaattori noi puolessa välissä keritsemään. Lakoisessa tulee jo puintikelalla ahdasta, samoin muillakin viljoilla, kunnon laihossa. 2-tonnari rypsissä joutuu jo ajeleen ykköselläkin.
-
Miksi olkia pitää siellä puimurissa kokopituudelta hinkata.
Voihan ne sänget silputa sitten semmoisella sänkisilppurilla.
-SS-
Joskus 20-25-vuotta sitten oli kokeilussa ja juttua jostain "riipijäpöydästä", kuka muistaa, tai on semmosta nähnyt?
Koulun penkillä istuen tuollaisen koneen esittely videota katseltiin. Oli jotain 80/90 luvun taitetta.
-
Kortteen konepajan porukka sitä muistaakseni kokeili, riipijäpöytää meinaan siellä näin sen. Sillä mitään virkaa,lakonen jää heti kättelyssä ainakin.
-
>Sitä en tiijä , kakkosella vaan .
Kahuviljan viljelijät eivät sitä ymmärrä,että jos kamaa on pellossa paljon niin pakko on vaan downshiftata.
Neljää tonnia ajaa juoksuvauhtia. Viistonnaria kävellään. Kuustonnarissa hiivitään ja seittemästä ylöspäin menee etanoinniksi.
SAnoo vuokrapellonpoika joka ajaa ruosteisella museoromulla.
-
Kiitos Kylmis ja Don.
Oli se pyörylä olkikela. Löytyi ainakin enemmän topikkeja kuin pyörylällä 🤣
Kuinka suuri homma tuo vetoakseli remppa on?
Onko jollain tietoa mitä tuo M meinaa?
M= mekaaninen, Siis variaattori, ei hydro. Pystyt sen kuvastakin päättelemään koska on kytkinpoljin. Itse ehdottomasti hydron kannalla.
-
Kiitos Kylmis ja Don.
Oli se pyörylä olkikela. Löytyi ainakin enemmän topikkeja kuin pyörylällä 🤣
Kuinka suuri homma tuo vetoakseli remppa on?
Onko jollain tietoa mitä tuo M meinaa?
M= mekaaninen, Siis variaattori, ei hydro. Pystyt sen kuvastakin päättelemään koska on kytkinpoljin. Itse ehdottomasti hydron kannalla.
Aivan. Kiitos.
-
Kortteen konepajan porukka sitä muistaakseni kokeili, riipijäpöytää meinaan siellä näin sen. Sillä mitään virkaa,lakonen jää heti kättelyssä ainakin.
Se video jota mä muistan katselleeni taisi olla suuremmilta aarioilta. Jotenkin ei oo enää muistikuvia, muuta kuin että ruman näköinen oli sänki :) Kait siitä joku maininta olis jossain muistiinpanoissa, mutta ne ei löydy googelilla.
-
Kiitos Kylmis ja Don.
Oli se pyörylä olkikela. Löytyi ainakin enemmän topikkeja kuin pyörylällä 🤣
Kuinka suuri homma tuo vetoakseli remppa on?
Onko jollain tietoa mitä tuo M meinaa?
M= mekaaninen, Siis variaattori, ei hydro. Pystyt sen kuvastakin päättelemään koska on kytkinpoljin. Itse ehdottomasti hydron kannalla.
Aivan. Kiitos.
Minä koitin tavata konedata sivuilta että noissa olisi vakiona hydro. Olin tavannut väärin... Mikä hydron ja mekaanisen erot on?
-
Kortteen konepajan porukka sitä muistaakseni kokeili, riipijäpöytää meinaan siellä näin sen. Sillä mitään virkaa,lakonen jää heti kättelyssä ainakin.
Se video jota mä muistan katselleeni taisi olla suuremmilta aarioilta. Jotenkin ei oo enää muistikuvia, muuta kuin että ruman näköinen oli sänki :) Kait siitä joku maininta olis jossain muistiinpanoissa, mutta ne ei löydy googelilla.
Juu, Kortteella oli moinen pöytä 90-luvun vaihteessa. Tuli ihmeteltyä hallissa, 88 Claas ja metriset ruskirenkaat vetopyörinä. Toivat silloin renkaita (?), ainakin tekivät niihin vanteita siihen aikaan.
-
>Sitä en tiijä , kakkosella vaan .
Kahuviljan viljelijät eivät sitä ymmärrä,että jos kamaa on pellossa paljon niin pakko on vaan downshiftata.
Neljää tonnia ajaa juoksuvauhtia. Viistonnaria kävellään. Kuustonnarissa hiivitään ja seittemästä ylöspäin menee etanoinniksi.
SAnoo vuokrapellonpoika joka ajaa ruosteisella museoromulla.
Entäs jos keskimääräinen ha hinta urakkapuinnissa nykyään karkeasti on 100e/ha. 10ha=1000e ja 100ha 10000e. Viljanhinta n.70-150e/tn vuodesta ja lajikkeista riippuen, keskisato viljoilla sen n. 3500kg/ha. elikkä menisi tuotosta ensimmäinen tn/ha puintiin. jos vuokra vaikka esim. 300e/ha, niin pitäisi tulla yli 4tn/ha päästääkseen näiltä omilleen ilman yaran laskuja ja muita kuluja.. elikkä vaatisi isonkin tilan pelloilla oikeita satoja rikastumiseen ja ruosteisilla romuilla ajelua ilman urakkapuintia.. noinniikun karkeasti laskettuna päissäni.. voin toki olla väärässäkin.
-
Kiitos Kylmis ja Don.
Oli se pyörylä olkikela. Löytyi ainakin enemmän topikkeja kuin pyörylällä 🤣
Kuinka suuri homma tuo vetoakseli remppa on?
Onko jollain tietoa mitä tuo M meinaa?
M= mekaaninen, Siis variaattori, ei hydro. Pystyt sen kuvastakin päättelemään koska on kytkinpoljin. Itse ehdottomasti hydron kannalla.
Aivan. Kiitos.
Minä koitin tavata konedata sivuilta että noissa olisi vakiona hydro. Olin tavannut väärin... Mikä hydron ja mekaanisen erot on?
On vakiona hydro, joku änkyrä on halunna kytkinpolkimen sotkettavaksi. Hydro kahvasta eteen / taa kolmella eri vaihteella, mekaanisen varmaan tiedätkin. Pakittoman vaihdelaatikon kyljessä on hydraulimoottori, pumpun kulmaa muuttamalla vaihtuu suunta/ nopeus. Säästää voimansiirtoa, polvea, lähtee tasaisesti, lakopuinti, yms.
-
Tää homma on toistaiseks taputeltu.
1. Tein aiesopimuksen: 2kpl 187 ferguja, summalla 1200€ ja rahtia tulee ehkä 200€.
Toinen on puintikunnossa, ollut ajossa 1900-luvulla viimeksi.
toinen on varaosakone josta on teränkäyttö ja joitain remmejä otettu. Ollut ulkona viimeisen 20 vuotta. Olkoon elintenluovuttajana ja kylän kaunistuksena loppuunajetun sampo 410:n kanssa kuusen alla.
2. Urakoitsija pui sen mitä tarvitsi, kosteuden ollessa kauroissa 26% luokkaa
3. Maschio tulee edelleen olemaan ykköskone sadonkorjuussa nykyisten tukiehtojen yms mukaan.
4. Laittelen toisen fergun kuntoon ja olkoon vaikka terapiapuimurina.
-
Tää homma on toistaiseks taputeltu.
1. Tein aiesopimuksen: 2kpl 187 ferguja, summalla 1200€ ja rahtia tulee ehkä 200€.
Toinen on puintikunnossa, ollut ajossa 1900-luvulla viimeksi.
toinen on varaosakone josta on teränkäyttö ja joitain remmejä otettu. Ollut ulkona viimeisen 20 vuotta. Olkoon elintenluovuttajana ja kylän kaunistuksena loppuunajetun sampo 410:n kanssa kuusen alla.
2. Urakoitsija pui sen mitä tarvitsi, kosteuden ollessa kauroissa 26% luokkaa
3. Maschio tulee edelleen olemaan ykköskone sadonkorjuussa nykyisten tukiehtojen yms mukaan.
4. Laittelen toisen fergun kuntoon ja olkoon vaikka terapiapuimurina.
Ei paha suunnitelma. Multa joutaa ens syksyksi jollekkin vuosimallin -83 Överum aktiv 1110 (Volvo 800) puimuri toiselta omistajalta, mutta alkuperäiseltä tilalta. Vuodessa puitu n. 15ha ja tänä syksynä vielä 6ha urakkaa jäljellä :) Joten ei ole vielä luovutus valmis :)