Entäs jos virittäisit taloos rossipohjan? Pysyy ainaki alapohja kunnossa, eikä se estä lattialämmitystä laittamasta, jos sen haluaa. Laatat vain kylppäriin ja uunin/uunien alle. Muovit pois ja rakennuspaperi tilalle, selluvillaa ja tuulileijonaa seiniin. Sisäpuoli sitten millä ite (emäntä) haluut. Ilmastointi ei ole pakollinen vaan kunnanrakennustarkastajan käsissä oleva päätös. Jos laitat kuitenki sitä muovia, niin siten se ilmakone pörisemään. Runko- ja vuoripuutavara itseltä kuivurin ja höylän kautta kylläkin kuletettuna, väliseinäpuut kaupasta ja lattiamateriaalit samaten, vaikka laudasta tulisiki. Kattotuolit kaupasta. Noilla opein tehtiin eläkemökki vanhuksille muutama vuos sitten. Kustannus 88000€, pienellä europyöristyksellä. Siihen laitettiin talotuuletin viemään kosteistatiloista, eteisestä, wc:stä ja liedeltä huurut pois, muutoin painovoimainen ilmanvaihto. Lämmitysmuoto tilaansa nähden reilu leivinuuni ja suorasähkö pattereilla. Lattialämmitys vain kosteissatiloissa. Lautalattia ei oo kylmä kovillakaan pakkasilla. Sähkönkulutus noin 7000kWh. Nii ja talo on 110 neliön kokoinen.

Ei tuo kohtuuton säkönkulu ole jos puita palaa lisänä.

Palvelussa suurin ongelma oli ilmastointiurakoitsija - ei meinannu millään ensin saada ketään työmaalle (se peraukisuustutkayounouv), sitten se joka valittiin oli myyny ittensä ihan tukkoon...teki lopulta hemmetin hyvin mut täyty käydä kerran kotoa hätyyttämässä!

Lainaus käyttäjältä: maraani - 18.11.13 - klo:10:58

Palvelussa suurin ongelma oli ilmastointiurakoitsija - ei meinannu millään ensin saada ketään työmaalle (se peraukisuustutkayounouv), sitten se joka valittiin oli myyny ittensä ihan tukkoon...teki lopulta hemmetin hyvin mut täyty käydä kerran kotoa hätyyttämässä!

On iso ero tuloinnokkuudessa jos ilmanvaihtokone ja putkitukset venttiileineen tulee ilmastointiurakoitsijalta verraten siihen, että työmaalla on muovisia putkia kasa ja jokin halvista halvin ilmanvaihtokone.

Pelkillä tuntitöillä joko hinta pitäisi olla kohtuuton, että saa vuosikulut peittoon, tai sitten mennä vaan verokirjalle töihin ja pudottaa rukkaset jo kolmen maissa - et huomiseen moi. Taajaan asutulla alueella, jossa on enempi myyjän markkinat, kysyy moni urakoitsija näin, että onko kone ja putket ja tavarat työmaalla. Jos vastaus on kyllä, siihen todetaan, et no tavarantoimittaja kyllä vastaa sitten asennuksestakin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köpi - 18.11.13 - klo:06:06

Lainaus käyttäjältä: SAS - 17.11.13 - klo:19:44

Kaikki talot joiden isänillä ja emännillä on karjaa haisevat lehmänpaskalle näin se vaan menee tehtiin vaikka minkälaista koppia vaatteille.
Suppi eriste on spu eriste .

spu eritset eivät ole parempia päin vatsoin voiva ola jopa hekrimpiä katsumaan.

Voivat olla herkempiä kastumaan ?  Mihin tutkimustietoon tämä perustuu ?

-SS-

Hirsiseinän ongelmapaikka on varaus ja nurkat.! Oli sitten liimapuuta tai oikeaa ikihonkaa koko hirsi, sieltä ne höyryt ja lämpö pihalle karkaa. Puu itsessään on erinomainen eriste ja kyseinen (henkireikä) löytyy 200-300mm välein niin en usko että liima on ongelma hirressä jotta pullo talosta tulisi. Lisäksi ensimmäinen liimakerros on niin lähellä sisäseinän pintaa, jolloin tuskin kastepiste siihen muodostuu.

itse olen kanssa rossipohjan kannattaja. Vesivahingot rajautuu pienemmälle alueelle kuin laatalla ja korjaaminen helpompaa ja nopeampaa kun ei tarvii betonia kuivattaa. Sen kun vaihtaa märät rojut kuiviin ja siinä. Nimittäin kokemusta on vesivahingosta molemmissa rakenteissa.

Vinkki jos puulattiaa teette ja vyllinä käytätte puhallusvillaa lattiassa. Laittaakaa 50mm levyvilla aivan lattialautoja vasten. Pysyy lattia lämpöisenä kylmilläkin keleillä. Helpottaa asennusta eikä tarvii papereiden kanssa pulata.

Lainaus käyttäjältä: Tapanila - 18.11.13 - klo:17:43

Ei tuo kohtuuton säkönkulu ole jos puita palaa lisänä.

Ei niin, pitäisin suorastaan pienenä.
Kuitenkin siihen sisältyy myös kylmäkoneet ja muut kodinkoneet, ainakin osa lämpimästä vedestä (pyykkikone ja mahd. tiskari), valaistus  jne.

Vai oliko pelkkä lämmitys mitattu erikseen tuohon 7000 kilowattituntiin?

En jaksanu koko ketjua lukee, mut kun just oon muuttanu uuteen Mammuttihirren taloon niin voin kai siitä jotain mainita. On valimistalo, ja täs tapauksessa valmistu noin 6 kuukaudessa. Neljä ukkoa virosta tuli ja pykäs talon, alko marraskuussa viime vuonna ja valmistu huhtikuussa. 220 neliöö, 270 millin hirrestä. Maalämpö lattiassa. Pudjetti piti. Tarkalleen. Paljon nopeemmin valmistu kun mitä piti, rahotus ei meinannu keretä maksuaikataulun mukana. Voin kyllä suositella Mammuttia. Toistaseksi ongelmia lähinnä liian pienissä kodinhoito tiloissa, ja eteisissä. Liian kovia ollaan oltu sikiämään. Ongelma sekin ainaki talon rakentamisen kannalta. Rahat loppuu. Sekin on tämmösen rakentelun ongelma. Mut jos on rahaa, niin mammutin hirstalon teettäisin uuestaankin. Ehkä vähän isomman vielä.

Lainaus käyttäjältä: lope - 19.11.13 - klo:13:04

En jaksanu koko ketjua lukee, mut kun just oon muuttanu uuteen Mammuttihirren taloon niin voin kai siitä jotain mainita. On valimistalo, ja täs tapauksessa valmistu noin 6 kuukaudessa. Neljä ukkoa virosta tuli ja pykäs talon, alko marraskuussa viime vuonna ja valmistu huhtikuussa. 220 neliöö, 270 millin hirrestä. Maalämpö lattiassa. Pudjetti piti. Tarkalleen. Paljon nopeemmin valmistu kun mitä piti, rahotus ei meinannu keretä maksuaikataulun mukana. Voin kyllä suositella Mammuttia. Toistaseksi ongelmia lähinnä liian pienissä kodinhoito tiloissa, ja eteisissä. Liian kovia ollaan oltu sikiämään. Ongelma sekin ainaki talon rakentamisen kannalta. Rahat loppuu. Sekin on tämmösen rakentelun ongelma. Mut jos on rahaa, niin mammutin hirstalon teettäisin uuestaankin. Ehkä vähän isomman vielä.

Mää oon kans kuullu että jostakin pankista ei saa lainaa ulos kun kinumalla suurin piirtein lasku kerrallaan. Itekkin jonkilainen poikamiesboksi pitäis värkkäillä, että pääsis rivarista rauhassa syrjäytymään tuonne korpeen ja  lamellihirsitalo on kyllä ykkösvaihtoehto.