Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Filosofi - 16.10.23 - klo:22:28
-
Hakusessa olisi uusi (ja ensimmäinen) hydraulinen työntövarsi. Minkä merkkinen olisi hyvä ja kestävä? Semmoista värkkiä, jota saa olla muokkaushommissa säätämässä koko ajan, en tarvitse mihinkään. Kertokaa kokemuksianne, kiitos.
-
Hakusessa olisi uusi (ja ensimmäinen) hydraulinen työntövarsi. Minkä merkkinen olisi hyvä ja kestävä? Semmoista värkkiä, jota saa olla muokkaushommissa säätämässä koko ajan, en tarvitse mihinkään. Kertokaa kokemuksianne, kiitos.
Sellainen musta :-)
Tyhmä vastaus mutta merkkiä en tiedä. Ollut varmaan 20 vuotta, välillä paluuauroissa ja kultivaattorissa aika kovillakin, ei valittamista. Pysyy säädössään, ei vuoda sisäisesti eikä ulkoiseti. Silloin aikanaan ostopaikka oli kai K-Maatalouden yhteydessä toimiva varaosa- ja tarvikefirma.
No eipä tästä tainnut hyötyä kysyjälle olla. Jostain kullanvihertävistä olen kuullut huonoja kokemuksia...
Kerran jäi alas roikkumaan ja kärryn aisa väänsi tyvipään silmän. Itse sylinteriputki ei vaurioitunut, vain silmän 'varsi'.
Purin, oikaisin, hitsasin, kokosin. Toimii...
-
eiköhän nuo ala nykyään olla toimivia melkein kaikki? itellä ikhlta ostettu halvin ja toiminu jo toista kymmentä vuotta. letkuja parit menny kun hankautuna rikki ja alkaa olla jonkin verran löysää palloissa mutta kuitenkin pitää pituutensa hyin.
-
Kerran jäi alas roikkumaan ja kärryn aisa väänsi tyvipään silmän. Itse sylinteriputki ei vaurioitunut, vain silmän 'varsi'.
Purin, oikaisin, hitsasin, kokosin. Toimii...
Mulla repesi silmä irti samassa tilanteessa. On vieläkin korjaamatta kun vähän liian pieni varsi nykyvehkeille, tosin muuten älyttömän kestävä kokoonsa nähden, isän joskus -80-luvulla ostama Fransgård.
-
Ota nyt ainakin pikakouralla se. Vanhanaikaisella häränsilmällä oleva aika tympeä laittaa paikoilleen. Hydevarressa kun tulee sitä painoa. Ja tyvipäähän nivel. Lukkoventtiili toivottavasti löytyy kaikista jo vakiona.
-
Mulla on jäänyt hankkimatta moinen värkki kokonaan. Nostolaite niittomurskaimen kanssa oli ollut hyvä kun 6610 Ford kallisti eteenpäin murskainta kovasti. Muuten en ole osannut kaivata, ei mulla noita nostolaite koneitakaan montaa ole, takapaino ja paalileikkuri eniten käytetty.
-
Kaksi nimetöntä mustaa omistan. Lukkoventtiilit löytyy mutta ei muuta hienoutta. Tai pidempi ja uudempi nivelpäällä. Lyhyemmän silmän olen aika lailla särkenyt , joskus auroissa olin laittanut sen auran työntövarren tapin sokan väärään reikään ja liukui sitten sinne ohuemmalle osalle osaksi. Nyt pääsee siis pyörähtämään ylitte ja kanittaa helposti kiinnilaitettaesssa. Noissa sähkönostolaite vehkeissä se varren kiinnnitys mielestäni ihan helppoa ilman pikalukituksiakin. Traktoreissa pääsäääntöisesti silti mekaaniset varret paikallaan , kun ne "pystyssä pitäjät" on niille tehty. Massikas onnistuu hyde varsikin ja siinä en ikinä ole mekaanista käyttänyt.
Vanhempi varsi näytttää vähän ryöttävän itttiään ja vaatii siksi vähän säätöä muokkauksilla, mutta en sitä nyt suurena ongelmana osaa pitää. Siksihän se on hyde että on helpompi säätää ajaessa :)
-
Mää o tehny itte. Saa just sellase ku haluaa. Joka traktoris on omat.
-
Ota nyt ainakin pikakouralla se. Vanhanaikaisella häränsilmällä oleva aika tympeä laittaa paikoilleen. Hydevarressa kun tulee sitä painoa. Ja tyvipäähän nivel. Lukkoventtiili toivottavasti löytyy kaikista jo vakiona.
Nivel on nykyisessäkin varressa ja pikakoura, mutta enpä ole huomannut siitä olevan juurikaan hyötyä tuon mekaanisen varren kanssa. Joten tuollaista häränsilmällistä olin alustavasti ajatellut, vaan enpä ottanut huomioon sitä, että tuo hydraulinen varsi on tosiaan aika painava...
-
Mulla on jäänyt hankkimatta moinen värkki kokonaan. Nostolaite niittomurskaimen kanssa oli ollut hyvä kun 6610 Ford kallisti eteenpäin murskainta kovasti. Muuten en ole osannut kaivata, ei mulla noita nostolaite koneitakaan montaa ole, takapaino ja paalileikkuri eniten käytetty.
Trukkipiikkien ja siipiteräkultivaattorin kanssa ihan ehdoton. Lumilingon kanssa myös hyvä👍
-
Kunhan hommaa riittävän järeän ja sopivan pitkän niin pääsee jo aika pitkälle.
Mulla on kaksi, toinen on niin hento että vaikka kultivaattorin ollessa ilmassa ei jaksa vetää itseään sisään. Järeämpi on sitte taas tosi painava, että hennompaa käyttää kyllä mielummin jos ei voimaa tarvi.
Mites hydrauliset kaltevuudensäätimet onko niitä kellään ja tykkääkö niistä kukaan?
Itsellä on kahdessa mutta aika vähän käyttöä nykyään että ehkä enemmän vaan harmia kun menee yksi lohko siihen ja muutenkin turhaa säätöä koneiden kanssa.
-
Hyde työntövarret kaikissa paitsi takapotkussa, kun siitä on mennyt rikki ja vähällä käytöllä...
Kallistusta ei ole koskaan ollut.. ihan turha..
-
Hyde kallistusta ei ikinä ole ollut , enkä kyllä ole oikeastaan kaivannutkaan. Toki jos se olisi niin ehkä sillä jotain arvoa olisi, pl. tuo lohkon vienti. Hyde varrella tehnyt sitten tuonkin säädön, esim kynnöllä ja perälevyn kanssa.
Tuohon hydevarren painoon, niin eihän se nyt niin hirveä ole , kun toinen pää on jo kiinni. Mutta kun vaihtaa koneesta toiseen ja tr. puoleista päätä sovittaa, niin siinä pitää pitää oikeasti kiinni. Vanhin varsi siis ilman nivelpäätä ja se ei monessakaan sitten mahdu kuin yhteen reikään (jos siihenkään) tr päässä. Mää pärjäisin kyllä varmaan yhdelläkin , mutta Fiat ja uudempi verkku vaatii lyhyen ja 590 ja Valtra pitkän varren.
Muuten jouduin tuohon 590 hommaamaan uuden mekaanisen , kun 44 v alkuperäiselle varrelle oli riittävästi. Ajattelin ostaa edes alkuperäisen näköisen ja niitä kuvissa löytyikin, mutta aina maininnalla "ei varastossa". No sitten tärppäs, Kiertokanki, LH-osat, Iisalmi. Toimitus oli nopea ja varsi ihan muuta kuin kuvissa. Toki pituus ja kategoria oikea, mutta toodella kevyt putki. Valmistaja taisi olla Acgopool. Googeli ei mielestäni näyttänyt tuolla mitään. Samaa kiinan paskaa olisin saanut vaikka keskiseltä, sina samana sunnuntaina kun varsi porsi. Nooh savolaiset ...
-
Hydraulinen kaltevuussäädin on käytössä, enkä pois antaisi. On se sen verran mukava mm. perälevyn, ruiskun ja aurojen kanssa, ja tietysti koneita sovitellessa. Toki miinuksena mekaaniseen verrattuna on se, että joskushan sekin sylinteri vähän päästää.
-
Hydraulinen kaltevuussäädin on käytössä, enkä pois antaisi. On se sen verran mukava mm. perälevyn, ruiskun ja aurojen kanssa, ja tietysti koneita sovitellessa. Toki miinuksena mekaaniseen verrattuna on se, että joskushan sekin sylinteri vähän päästää.
No nyt kun sanoit niin kyllähän sitä ruiskunkanssa tulee itsekin paljon käytettyä, perälevyä tulee käytettyä kyllä aika harvoin siinä kyllä hyvä, samoin juontokourankanssa ihan tarpeellinen.
Silti riittäisi vaikka olisi vaan yhdessä traktorissa.
-
Hyde työntövarret kaikissa paitsi takapotkussa, kun siitä on mennyt rikki ja vähällä käytöllä...
Kallistusta ei ole koskaan ollut.. ihan turha..
Mulla on vanhemmassa koneessa. Lanan kanssa hyvä, samoin nostolaiteruiskun kanssa jos on vaihtelevan kaltevia lohkoja tai jotain ylitettäviä esteitä.
Hankalia koneita kiinnittäessä säästää syntisiltä sanoilta... lähinnä semmoiset vehkeet joissa pitäää saada molemmat varret peruutettua yhtä aikaa johonkin koloon jonne ne eivät koskaan halua samaan aikaan vapaaehtoisesti mennä.
-
Mulla on molemmissa traktoreissa hydraulinen kallistus, todella kätevä ja yllä ne hyvät perustelut kerrottiin. Työntövarsi onkin sitten molemmissa perinteinen.
-
Perälevyn kanssa kallistaja pakollinen jos haluaa työntövarrella säätää levyn ottavuutta. Kynnössä tulee joskus käytettyä lopetuksissa, saa matalamman vaon laitaan.
Työntövarret on hydrauliset aina paikallaan, en ole nähnyt tarpeelliseksi irrottaa. Valtroissa toteutettu hyvin kun varsi lukittuu telineeseen.
-
Tsekkaa LH- lift sivustot, ei halvin mutta kestäviä.
Mm Valtra näitä käyttää.
-
No ei kerro laadusta. Vaikka valtra käyttää.
-
Itellä on sellasella kouralla että ottaa suoraan tappiin kiinni.
Ei tarvitse sitä hukassa olevaa palloa etsiä.
-
tuostapa tuli mieleen; onko piipon hydesivurajoittimia käytössä? ite nuita katellu mut aika arvokkaita ja sitää hyin ulosottoja.. ja olen tässä huomannu vuosien saatossa että nuo vetovarsien väli on pysyny samana monessa koneessa. ainakin punavanteen mekaniset rajottimet jo vuosia samoissa reijissään.. liekö enää tapit etes irti lähtis, hakkautuneet kii...
-
tuostapa tuli mieleen; onko piipon hydesivurajoittimia käytössä? ite nuita katellu mut aika arvokkaita ja sitää hyin ulosottoja.. ja olen tässä huomannu vuosien saatossa että nuo vetovarsien väli on pysyny samana monessa koneessa. ainakin punavanteen mekaniset rajottimet jo vuosia samoissa reijissään.. liekö enää tapit etes irti lähtis, hakkautuneet kii...
Uudemmissa koneissa aika monessa on 90cm pallojen keskipisteestä väli, vanhemmissa on kyllä lähes kaikissa eri mitta mikä on kyllä ärsyttävää..
Itse laitan varret kohdilleen aina rullamitalla ennenkun lähemmäs alan peruuttelemaan.
-
Massikas mulla on sellaiset ruuvattavat sivurajoittimet. Ja se pääsee liikkumaan kapeammalle, kun konetta ei ole perässä. Fiaatis saman tyyppiset, mutta niissä sentäs tappi , jolloin sen saa lukittua. Tappia Massikan rajoittimessa ei ole. Toki siellä alunperin on ollut jotkut jouset, heiveröiset, mutta auttoi ehkä vähän pysymään paikallaan (jos kone kallistaa). Ja muutenkin se ruuvattava ... paskaa , kuraa, ruostetta, laiskuutta. Ainahan ne on väljällä ja sitten sellainen Oho tilanne ... no se If auttaa kait paljon. Tosin en ole Iffin asiakas.
-
tuostapa tuli mieleen; onko piipon hydesivurajoittimia käytössä? ite nuita katellu mut aika arvokkaita ja sitää hyin ulosottoja.. ja olen tässä huomannu vuosien saatossa että nuo vetovarsien väli on pysyny samana monessa koneessa. ainakin punavanteen mekaniset rajottimet jo vuosia samoissa reijissään.. liekö enää tapit etes irti lähtis, hakkautuneet kii...
Uudemmissa koneissa aika monessa on 90cm pallojen keskipisteestä väli, vanhemmissa on kyllä lähes kaikissa eri mitta mikä on kyllä ärsyttävää..
Itse laitan varret kohdilleen aina rullamitalla ennenkun lähemmäs alan peruuttelemaan.
Kyllä näin on, että nykykoneilla saa varret olla aina samassa asennossa ja myös työntövarsi samassa pituudessa. Kärryjen edessä tapaan varret laittaa leveälle, mutta normaaliasento on muistissa ja näkyy myös, mistä kohtaa maali on kulunut. Olen luopunut hydraulisen työntövarren käytöstä, koska tuntui hankalalta käydä aina hytistä sitä säätämässä, kun konetta laittoi perään ja toisekseen siihen olisi pitänyt tehdä kunnollinen lukitus, kun ei ole käytössä. Letkut myös tiellä ja varaa yhden lohkon. Mieluummin käytän ylimääräisen hydelohkon kaltevuuden säätimessä. Käytössä lana, äes, kylvökone, ruisku ja renki 500. Kyntöauroihin pitää vähän säätää ja niissä tapaan laittaa uivaan asentoon.
-
^
Sähkönostolaitteissa (napit lokasuojassa) ja näissä joissa on jonkin asteinen säätö lokasuojassa mekaanisissakin ei mielestäni hyde varsi ole sen vaikeampi kuin mekaaninenkaan, kunhan on vaan tarpeeksi pitkä , siis reilusti :)
-
Mulla on jäänyt hankkimatta moinen värkki kokonaan. Nostolaite niittomurskaimen kanssa oli ollut hyvä kun 6610 Ford kallisti eteenpäin murskainta kovasti. Muuten en ole osannut kaivata, ei mulla noita nostolaite koneitakaan montaa ole, takapaino ja paalileikkuri eniten käytetty.
Trukkipiikkien ja siipiteräkultivaattorin kanssa ihan ehdoton. Lumilingon kanssa myös hyvä👍
Ja juontokouran.
-
Takalanan kanssa hyvä kun kannatuspyörien kanssa lanaa tietä, laskee nostolaitteen ihan alas, lana kulkee työntövarren ja tukipyörien varassa, hydraulityöntövarrella saa helposti säädettyä ottavuutta.
Toki oikea tielana on ihan eri tasoinen laite mutta tällaisen lyhyen pihatien tuolla hoitaa hyvin.
-
niinpä. mut tuo hydetyöntövarsi vosi hyin olla tuon mekaanisen tilalla vakiona. ei se koneen hinnassa tuntuis enää. moni asia on helppo tehä tuon kanssa. nostovarren hydesäätöä tuloo käytettyä tooooosi harvoin.
-
Songe teleskoopi satunaiseti käytössä, pitkä ku mikä se tulee mutta sitte varsinkin veto tai pitää ei hyvä, tiivisteet vaihdettu vähän turhan paljon käyttöönsä nähden. Niin ja sonessa on tiiviseitä sisällä joka ei saa muualta ku heiltä, ja hinta sen mukaan......
-
tosa naapurin kossi valitti just tuon songen hunoa tiivistelaatua... lie sit oikeen tehty et saab uusia osia myytyä... muuten nuo oikeen kestäviä ollu...
-
Juu se oli tämä Songe joissa olen kuullut olevan ongelmia. Nimeä en muistanut mutta väri oli jäänyt mieleen.
Meillä on varmaan sitten kovin erilaisia konekantoja jos toinen ei keksi mitään käyttöä hydraulisäädöille ja minä en taas oikeastaan tulisi ilman toimeen.
Tietysti jos on vain suuria hinattavia työkoneita niin eihän koko nostolaitetta tarvitse paljon mihinkään.
Tämmöisellä monialaharrastajalla tilanne on vähän erilainen...
- 3 m nostolaiteniittokonessa kummatkin säädöt ovat tarpeen. Työntövarrella sängen pituus ja nostovarrella helpottaa muuten hyvin hankalaa kiinnitystä.
- leveässä pöyhimessä roottoreiden 'ottavuuden' säätö pellon ja tilanteen mukaan, niiton jälkeen tarkasti maanläheinen eka pöyhintä vai helpompi uudelleen pöyhintä
- nostolaitteessa olevalla paalitalikolla saan piikkien kärjet maahan jos haluaa ottaa paalin ehjänä kyytiin piikkien päälle, kuin trukkihaarukalla
- nostolaiteruiskussa kallistuksen korjaukset
- auroissa työntövartta riittävästi jatkamalla ja etupäätä nostamalla liikoo 1-2:lla takimmaisella ilman että etummaiset vääntää kynnöstä ylös Vaikka työntövarsi on pitkässä reiässä ei se pelivara riitä
- lana ei kaipaa selityksiä
- lumilinko kumpareisella pihalla tai kun maa ei ole vielä jäässä, voi kannatella vähän peräjalaksen varassa ettei haukkaa maata. Tässä auttaa pitkä reikäkin.
- työntövarrella yleiset koneiden vaihtamiset, yleensä edellinen varren pituus on aina väärä toiseen koneseen :-)
Massikassa saa sähköisiä lohkoja komennettua myös lohkossa olevista pienistä käsivivuista, ylen näppärä kun seisoo siellä takana työntövarren vieressä, toisella kädellä kannattelee työntövartta oikealla paikallaan ja toisella säätää vivusta pituutta. Kerrankin joku juttu joka toimii käytännössäkin... ei tule niitä pienen oravan fiiliksiä ollenkaan.
-
Miul on nykyään vain 2 toimivaa hydevartta, pitäis ostaa lisää, et joka raktorissa omansa. Noihin pieniin taavetteihin joutunu traktorinpuolen pään muuttamaan 19mm silmälle. 1 meni mutkalle, toissatalvena liika kovaa tökkäsin lingon kantoon.
On 1 hydekallistaja, sillä on näppärä onkia maassa oleva peräkärrynsilmukka takas ylemmäs, jos kourallinen vetovarsi.
-
Olen luopunut hydraulisen työntövarren käytöstä, koska tuntui hankalalta käydä aina hytistä sitä säätämässä, kun konetta laittoi perään
Höh... osaan käyttää suuntaventtiilin vipua myös vasemmalla kädellä, oikealla kädellä pudotetaan pikakoura palloon kiinni. Ei ohjaamosta tarvitse poistua, ellei ole hydeletkuja tai nivelakselia kytkettävänä. Eikä varren pituutta tarvitse erikseen säätää, kun laittaa riittävästi pituutta ennen kytkentää. Vetovarsien korkeutta saa säädettyä maassa seisoenkin. No, kukin tavallaan...
-
Ykköskoneessa on molemmat,työntövarsi ja kaltevuuden säädin hydraulisena.Moneen käyttöön hyviä ja varsinkin työntövarsi. Merkkiä ei enää muista ja on ollut kovalla käytöllä varsinkin juontokouran kanssa. En pois antaisi kumpaakaan.
-
Tämä on mielenkiintoinen keskustelu. Tilat ja niiden konekalusto on niin kovin erilainen, ettei yleistää voi. Näin kun yksinkertainen mies on yksinkertaistanut viljelyään, nostolaiteryökoneet on käynyt kovin vähiin.
Näin kun mietin aikoja taaksepäin olihan niitä koneita paljon enempi ja vaihtoja, silloin sitä kaipasi. Yhdellä traktorilla kynnän, tänäkin syksynä ehkä 2 hehtaaria… auroihin on oma työntövarsi.
Ennen kun oli ruisku ja pneuma niissä olisi ollut hyvä. Kunto lingossa olisi hyvä jos tarttee peruuttaen puskea tietä auki…
-
Hydraulinen työntövarsi on moneen paikkaan melkoinen tolho+ letkutkin vielä ja pikakoura ei käy joka koneeseen.
Kallistuksen säädinkin on hyvä moneen paikkaa, paluu aurojen kanssa vaan haitaksi, kun saattaa vuotaa.
Sivurajoittimetkin pitäisi olla hydrauliset.
-
Massikassa saa sähköisiä lohkoja komennettua myös lohkossa olevista pienistä käsivivuista, ylen näppärä kun seisoo siellä takana työntövarren vieressä, toisella kädellä kannattelee työntövartta oikealla paikallaan ja toisella säätää vivusta pituutta. Kerrankin joku juttu joka toimii käytännössäkin... ei tule niitä pienen oravan fiiliksiä ollenkaan.
Tämä toimii jopa 502:ssa erityisen hyvin. Hydrauliikan lisälohkojen vivut ovat kuskin penkin vasemmalla puolella ja otettaessa työkonetta perään, pystyy hytin ulkopuolelta ojentamaan kätensä hytin puolelle ja korjaamaan työntövarren asentoa. Ainoa kone, missä meillä on hyd.työntövarsi ja sillä tehtiin ja tehdään sellaisia töitä, että siitä on oikeasti apua. Muissa koneissa ja hommissa käytön tarve onneksi niin vähäinen, ettei siihen ole tarvinnut investoida.
-
Hydetyöntövarren hankinnassa kannattaa katsoa varren pituus lyhimmlillään. Moni työntövarsi on lyhimmilläänkin turhan pitkä, varsinkin pienempiin traktoreihin.
-
Hydetyöntövarren hankinnassa kannattaa katsoa varren pituus lyhimmlillään. Moni työntövarsi on lyhimmilläänkin turhan pitkä, varsinkin pienempiin traktoreihin.
Näinpä. Nykyinen mekaaninenkin varsi täytyy olla lyhimmillään kesantomurskaimen kanssa, muissa voikin sitten olla pidempi, joten haluaisin nyt vähän pidemmän (ja hydraulisen), ettei ole taas sitten liian lyhyt... Kesantomurskassa voi käyttää vaikka mekaanista vartta, kun sitä ei tarvitse säätää kesken ajon.
-
Hydetyöntövarren hankinnassa kannattaa katsoa varren pituus lyhimmlillään. Moni työntövarsi on lyhimmilläänkin turhan pitkä, varsinkin pienempiin traktoreihin.
Näinpä. Nykyinen mekaaninenkin varsi täytyy olla lyhimmillään kesantomurskaimen kanssa, muissa voikin sitten olla pidempi, joten haluaisin nyt vähän pidemmän (ja hydraulisen), ettei ole taas sitten liian lyhyt... Kesantomurskassa voi käyttää vaikka mekaanista vartta, kun sitä ei tarvitse säätää kesken ajon.
Joskus oli sellaisia malleja missä oli koneen puoleinen pää kierteellä, sai säätää pituutta ja vaihtaa pään.
-
Hydrauliikan käyttönapit lokasuojassa on niitä elämän pieniä iloja, joita ei osaa kaivata ennenkuin on semmoiset saanut.
Helpottaa kummasti koneiden kytkentää, kun ei tarvitse kiivetä edestakas koppiin.
-
Hydrauliikan käyttönapit lokasuojassa on niitä elämän pieniä iloja, joita ei osaa kaivata ennenkuin on semmoiset saanut.
Helpottaa kummasti koneiden kytkentää, kun ei tarvitse kiivetä edestakas koppiin.
Juu.
Tosin ainakin Valtran toteutus ulkoisen hydrauliikan käyttöön (rykelmä sellaisia tosi pieniä nappeja) ei vanhemmiten ole kovin fiksu kun ne miniatyyrinapit eivät pysy kunnossa. Olen kerran yhdessä koneessa erehtynyt niihin koskemaan (painoin sokkona vahingossa kun tarkoitus oli liikuttaa vetovarsia...) ja sitten sai vähän aikaa temppuilla kun se nappi ilmeisesti jäi sisäisesti jotenkin pohjaan jumiin ja jossain vaiheessa huomasin että pumppu piti koko ajan valittavaa ääntä kun se jätti paineet päälle. Onneksi kuormantunteva ei sentään työnnä koko ajan varon läpi. Meni kuitenkin hetki ymmärtää että mikä sitä nyt vaivaa ja mitä ja missä pitää renkata. Tuon jälkeen olen pitänyt näppini erossa ao. pikkunappuloista. Etunostolaitteella näkyi olevan samanlaisia...
Eli hyvä idea mutta vähän lapsellinen toteutus.
Massikassa on lohkon karojen päässä ihan mekaaniset vivut, sitä voisi käyttää perinteisenä vivuilla olevana lohkona kun kiertäisi niihin lyhyisiin tynkiin pallonuppiset sopivalla mutkalla olevat pidemmät vivut. Saa hydrauliikkaa komennettua vaikka sähkötkin puuttuisivat tykkänään.
En tiedä estääkö joku typerä työturvallisuussäännös moisen toteutuksen tänä päivänä - siis sen että hydrauliikkaa voi komentaa niin että on itse siellä vetovarsien vieressä tai peräti välissä. Siellä välissähän ne vivut ovat käden ulottuvilla, aivan olkapään vieressä, ei tarvitse edes kurkottaa.
En yllättyisi vaikka nykyään käyttö olisi sallittu vain niin että painaa yhtä aikaa niin vasemman kuin oikeankin lokasuojan etu-ulkoreunoissa olevia nappeja <virnistys>
Sähköventtiilin viipaleet ovat kuvan mukaisia, käsivivun tyvi kuvassa ylimmäisenä.
-
Työturvallisuussyistä pitäisi kaikissa traktoreissa pystyä käyttämään koneen takaa nostolaitetta ja ulkopuolista hydrauliikkaa, ja oikein asianmukaisilla säätimillä. Se jos mikä on vaarallista, kun killutaan vetovarsien päällä ja kurkotetaan ohjaamon vipuja, tai juostaan pää kolmantena jalkana ohjaamoon ja takaisin säätämään. Mielestäni.
-
Työturvallisuussyistä pitäisi kaikissa traktoreissa pystyä käyttämään koneen takaa nostolaitetta ja ulkopuolista hydrauliikkaa, ja oikein asianmukaisilla säätimillä. Se jos mikä on vaarallista, kun killutaan vetovarsien päällä ja kurkotetaan ohjaamon vipuja, tai juostaan pää kolmantena jalkana ohjaamoon ja takaisin säätämään. Mielestäni.
Välillä tuntuu että liian kömpelöt turvallisuusvaatimukset on suunniteltu byrokraattien kahvipöydässä eikä todelliseen työhön tutustuen.
Esimerkkinä olkoot työtä liiallisesti haittaavat suojukset ja käytännöt; lopulta käyttäjä kyllästyy niihin ja poistaa ne kokonaan. Sellainen turvallisuusratkaisu ei lisää turvallisuutta. Pitäisi muistaa että käyttäjä ei ole mekaaninen robotti joka vaan tekee ja tekee ja tekee mitä sen on käsketty tehdä, yhtään miettimättä että pitääkö tämän oikeasti olla näin hankalaa...
Pieni esimerkki: miksi nostolaitteen ulkoisen hallinnan nappulat eivät voi käynnistyksen jälkeen toimia ellei nostolaitetta ole ensin ohjaamosta kuitattu toimivaksi. Aika monta kertaa on työkoneen kytkentää varten saanut tehdä ylimääräisen ohjaamossa käynnin kun ei vaan ole muistanut kuitata systeemiä ennen kuin lähtee pihalle työkonetta kiinnittämään. Varret kun voivat olla valmiiksi sopivalla korkeudella niin ei nostolaitteen normaaliin käyttöön ole välttämättä tarvetta penkillä istuen. Tai kone on sammutettu työkone jo maassa, ja myöhemmin käynnistää liikuttamatta enää nostolaitetta ja lähtee irrottamaan työkonetta. Ai niin se kuittaus unohtui, taas...
Tai sitten se kuittaus pitäisi voida tehdä myös alhaalta, vaikka painamalla niitä lokasuojan nappuloita pidempään yhtäaikaa.
Vielä ikävämpi on tilanne jossa kone on sammutettu ja työkone sellaisessa paikassa/tilanteessa että sitä ei saisi enää yhtään nostaa, vaan pitäisi laskea. Kuittaus vaatii kytkimen käytön myös nostoasennossa, ja suurituottoisella pumpulla nostolaite ehtii vähän nousta jos nappula pysähtyy puoleksi sekunniksi nostoasentoon...
Kerran olen melkein kaatanut ruiskun selälleen kun työntövarsi vielä puuttui ja kuitatessa hanskakäpälä vähän lipsahti nappulalta joka jäi pienen pieneksi hetkeksi nostoasentoon.
Pieniä asioita, ja olisivat ihan ohjelmoijan toimesta korjattavia. Mutta lultavasti joku ey-harmonisointi vaatii että pitää toimia juuri noin...
-
ei punavanne vaati kuittausta. eli ei pakollinen. tuossa on boschin tekemä hallinta nostolaitteelle ja lokarissa nosto ja laskunapi. ja ulosoton kytkentä. ainoa hauska piirre; kopissa pitää olla ulosoton kytkin olla vapaa asennossa jotta toimii lokarista. utena ihmoteltiin paljon kun ei toimina ja just se sivukokonaisuus puuttui käyttöohjekirjasta. ( suomenkileisen version sivumäärä noin 50 lehteä suppeampi kuin alkuperäkielinen.. )
juuu, kyllä tuntuu noissa koneissa turva olevan yleensä tosi kirjoituspöytän tahi vessapöntöllä keksityltä. moni asia tehtään hankalaks... mut ei voi tappaa ittiään. paitsi kun poistaa nuo ja sit käyttää -väärin!
-
Hydrauliikan käyttönapit lokasuojassa on niitä elämän pieniä iloja, joita ei osaa kaivata ennenkuin on semmoiset saanut.
Helpottaa kummasti koneiden kytkentää, kun ei tarvitse kiivetä edestakas koppiin.
Juu.
Tosin ainakin Valtran toteutus ulkoisen hydrauliikan käyttöön (rykelmä sellaisia tosi pieniä nappeja) ei vanhemmiten ole kovin fiksu kun ne miniatyyrinapit eivät pysy kunnossa. Olen kerran yhdessä koneessa erehtynyt niihin koskemaan (painoin sokkona vahingossa kun tarkoitus oli liikuttaa vetovarsia...) ja sitten sai vähän aikaa temppuilla kun se nappi ilmeisesti jäi sisäisesti jotenkin pohjaan jumiin ja jossain vaiheessa huomasin että pumppu piti koko ajan valittavaa ääntä kun se jätti paineet päälle. Onneksi kuormantunteva ei sentään työnnä koko ajan varon läpi. Meni kuitenkin hetki ymmärtää että mikä sitä nyt vaivaa ja mitä ja missä pitää renkata. Tuon jälkeen olen pitänyt näppini erossa ao. pikkunappuloista. Etunostolaitteella näkyi olevan samanlaisia...
Eli hyvä idea mutta vähän lapsellinen toteutus.
Massikassa on lohkon karojen päässä ihan mekaaniset vivut, sitä voisi käyttää perinteisenä vivuilla olevana lohkona kun kiertäisi niihin lyhyisiin tynkiin pallonuppiset sopivalla mutkalla olevat pidemmät vivut. Saa hydrauliikkaa komennettua vaikka sähkötkin puuttuisivat tykkänään.
En tiedä estääkö joku typerä työturvallisuussäännös moisen toteutuksen tänä päivänä - siis sen että hydrauliikkaa voi komentaa niin että on itse siellä vetovarsien vieressä tai peräti välissä. Siellä välissähän ne vivut ovat käden ulottuvilla, aivan olkapään vieressä, ei tarvitse edes kurkottaa.
En yllättyisi vaikka nykyään käyttö olisi sallittu vain niin että painaa yhtä aikaa niin vasemman kuin oikeankin lokasuojan etu-ulkoreunoissa olevia nappeja <virnistys>
Sähköventtiilin viipaleet ovat kuvan mukaisia, käsivivun tyvi kuvassa ylimmäisenä.
Noi massikan lohkot on bossin tekeleitä. Samoja käytetään nh tm:ssä ainakin, ilman vipuja. Näiden ongelmista kirjoittelinkin taannoin tuonne. Noista minivivuista sainkin sen idean et niin karaa voi ohjata ulkopuoleltakin kun äly on hävinnyt jonnekin.
Tuosta massikalle iso plussa et ovat tuollaiset laittaneet.
-
ei punavanne vaati kuittausta. eli ei pakollinen. tuossa on boschin tekemä hallinta nostolaitteelle ja lokarissa nosto ja laskunapi. ja ulosoton kytkentä. ainoa hauska piirre; kopissa pitää olla ulosoton kytkin olla vapaa asennossa jotta toimii lokarista. utena ihmoteltiin paljon kun ei toimina ja just se sivukokonaisuus puuttui käyttöohjekirjasta. ( suomenkileisen version sivumäärä noin 50 lehteä suppeampi kuin alkuperäkielinen.. )
juuu, kyllä tuntuu noissa koneissa turva olevan yleensä tosi kirjoituspöytän tahi vessapöntöllä keksityltä. moni asia tehtään hankalaks... mut ei voi tappaa ittiään. paitsi kun poistaa nuo ja sit käyttää -väärin!
Ei vaadi 6400 Valtrakaan kuittausta. Mf huollossa valitin miksi Mf vaatii, niin meinasivat, jotta Valtra rikkoo tuossa sääntöjä. Vihtumainen keksintö tuo kuittausvaatimus on tai se että katkaisin on nostolla niin likasuojasta ei voi laskea.
-
ei punavanne vaati kuittausta. eli ei pakollinen. tuossa on boschin tekemä hallinta nostolaitteelle ja lokarissa nosto ja laskunapi. ja ulosoton kytkentä. ainoa hauska piirre; kopissa pitää olla ulosoton kytkin olla vapaa asennossa jotta toimii lokarista. utena ihmoteltiin paljon kun ei toimina ja just se sivukokonaisuus puuttui käyttöohjekirjasta. ( suomenkileisen version sivumäärä noin 50 lehteä suppeampi kuin alkuperäkielinen.. )
juuu, kyllä tuntuu noissa koneissa turva olevan yleensä tosi kirjoituspöytän tahi vessapöntöllä keksityltä. moni asia tehtään hankalaks... mut ei voi tappaa ittiään. paitsi kun poistaa nuo ja sit käyttää -väärin!
Ei vaadi 6400 Valtrakaan kuittausta. Mf huollossa valitin miksi Mf vaatii, niin meinasivat, jotta Valtra rikkoo tuossa sääntöjä. Vihtumainen keksintö tuo kuittausvaatimus on tai se että katkaisin on nostolla niin likasuojasta ei voi laskea.
Eikö MF:n sähkönostolaite vaadi aina käynnistyksen jälkeen ennen käyttöä jonkin kuittauksen? Joku malli ainakin oli sellainen, kun kerran jouduin tekemisiin sellaisen kanssa...
-
ei punavanne vaati kuittausta. eli ei pakollinen. tuossa on boschin tekemä hallinta nostolaitteelle ja lokarissa nosto ja laskunapi. ja ulosoton kytkentä. ainoa hauska piirre; kopissa pitää olla ulosoton kytkin olla vapaa asennossa jotta toimii lokarista. utena ihmoteltiin paljon kun ei toimina ja just se sivukokonaisuus puuttui käyttöohjekirjasta. ( suomenkileisen version sivumäärä noin 50 lehteä suppeampi kuin alkuperäkielinen.. )
juuu, kyllä tuntuu noissa koneissa turva olevan yleensä tosi kirjoituspöytän tahi vessapöntöllä keksityltä. moni asia tehtään hankalaks... mut ei voi tappaa ittiään. paitsi kun poistaa nuo ja sit käyttää -väärin!
Ei vaadi 6400 Valtrakaan kuittausta. Mf huollossa valitin miksi Mf vaatii, niin meinasivat, jotta Valtra rikkoo tuossa sääntöjä. Vihtumainen keksintö tuo kuittausvaatimus on tai se että katkaisin on nostolla niin likasuojasta ei voi laskea.
Eikö MF:n sähkönostolaite vaadi aina käynnistyksen jälkeen ennen käyttöä jonkin kuittauksen? Joku malli ainakin oli sellainen, kun kerran jouduin tekemisiin sellaisen kanssa...
Joo vaatii jos meinaa jotain nostolaitteella tehdä ;D Ei kait muuten (ainakaan tuo karvalakki).
-
aikoinaan oli hauska tilanne kun valumöntissä oli ulkoinen hallinta nostolaitteelle ja toinen merkki meinas vastaavaa mut työltäsuojelu ei hyäksynytkään sitä, koska se poikkesi valtun mallista vähän.. joissain mekaanisissa on nykyäänki aika hauskoja viritelmiä..
-
aikoinaan oli hauska tilanne kun valumöntissä oli ulkoinen hallinta nostolaitteelle ja toinen merkki meinas vastaavaa mut työltäsuojelu ei hyäksynytkään sitä, koska se poikkesi valtun mallista vähän.. joissain mekaanisissa on nykyäänki aika hauskoja viritelmiä..
Ei ole -05 sarjan mekaanisissa enään ulkopuolista hallintaa. Missä nykyään on mekaaninen nostolaite hallinta?
-
aikoinaan oli hauska tilanne kun valumöntissä oli ulkoinen hallinta nostolaitteelle ja toinen merkki meinas vastaavaa mut työltäsuojelu ei hyäksynytkään sitä, koska se poikkesi valtun mallista vähän.. joissain mekaanisissa on nykyäänki aika hauskoja viritelmiä..
Ei ole -05 sarjan mekaanisissa enään ulkopuolista hallintaa. Missä nykyään on mekaaninen nostolaite hallinta?
Eiköpä noita halvemman pään koneissa yhä ole. Ainakin sellaisissa vaihtokone ikäisissä, kuten A sarja Valtrassa. En tiedä onko uusissa mutta vaihtokone riveissä on ( ei tosin kiinnosta) . Fiatagristakin se ulkopuolinen mekaaninen vipu poistui jossain vaiheessa, mutta nostolaitetta pystyi ohjaamaan helposti käyttövivuista hytin alta. Toki hieman vaarallisemmasti kuin sillä alkupään koneissa olleella vivulla, kun voi seisoa reilusti sivussa, ei tartte olla välissä. Sitten vastaan on tullut Casen toteutus vaijerilla olevasta jolla pystyi säätämään hyvin lyhyen matkan kerralla ja sekin kesällä. Talvella vaijeri oli aina jäässä, joten piti poistaa.
-
Samaa mietin: jossakin pienissä halpiskoneissa voi vielä mekaaninen olla. Ja onhan mekaaninen hyvä. Nousee ja laskee, kun säätää vipua, eikä mieti puolta minuuttia ja lähde sitten väärään suuntaan..
-
Mekaaniset ulkopuoliset nostolaitehallinnat kiellettiin joskus -80-luvun loppuolella. On jäänyt mieleen kun otettiin vaihtoon menneestä IH 685:sta se talteen seuraavaan samanlaiseen mutta Case IH:n väreissä olevaan traktoriin.
-
Samaa mietin: jossakin pienissä halpiskoneissa voi vielä mekaaninen olla. Ja onhan mekaaninen hyvä. Nousee ja laskee, kun säätää vipua, eikä mieti puolta minuuttia ja lähde sitten väärään suuntaan..
Mun mielestä ainakin nyykkäri T4 ja T5 malleissa on mekaaninen, kuvien perusteella niissä on vanha Fiatin klik-klak hallintakin vielä.
-
ja näkyi ainakin 2022 varmarissa olevan nuissa solidissa ja vastaavissa pienissä vipujuttuja.. kait noissa missä ei sähkynostolaitteita..
-
ja näkyi ainakin 2022 varmarissa olevan nuissa solidissa ja vastaavissa pienissä vipujuttuja.. kait noissa missä ei sähkynostolaitteita..
Jos tarkoitit Solis-merkkiä niin on täysin mekaaninen vipu. Kävin nimittäin 90-heppaisen koeajamassa tässä...