Miten jakaa mielipiteitä auraojitus?
Tarkoitan lähinnä oikeilla ojituskoneilla tehtynä.
Sora ympärysaineena tietenkin,mut miten mullanpudotus/täyttö?
Osa ojittajista pitää tarpeettomana, ajaa telan ojanpäältä palatessaan uudelle imuojalle.

Toissakesänä tosi märissä olosuhteissa ojitettiin 7ha. Lähinnä rapamaata mutta myös hietikkoa. Yllätyksekseni ojitus taitaa jopa toimia, suurelta osin. Ja jos ei toimi, niin ojitus olosuhteiden piikkiin laitan epäonnistumiset. vedettiinhän siellä auraa välillä kaivurilla auttaen, välillä taisi olla jopa soravaunu possujunan keulilla. Toki se ruokamulta sieltä ojasta puuttuu, mutta nuo maalajit, eivät taida sitä sen kummemmin edes kaivata. Jos olis "savikkoa" niin saattaisin vieläkin etsiä urakoijaa joka ajaa ketjukoneella.

Toissakesänä tosi märissä olosuhteissa ojitettiin 7ha. Lähinnä rapamaata mutta myös hietikkoa. Yllätyksekseni ojitus taitaa jopa toimia, suurelta osin. Ja jos ei toimi, niin ojitus olosuhteiden piikkiin laitan epäonnistumiset. vedettiinhän siellä auraa välillä kaivurilla auttaen, välillä taisi olla jopa soravaunu possujunan keulilla. Toki se ruokamulta sieltä ojasta puuttuu, mutta nuo maalajit, eivät taida sitä sen kummemmin edes kaivata. Jos olis "savikkoa" niin saattaisin vieläkin etsiä urakoijaa joka ajaa ketjukoneella.

EI, VAAN KAIVUPYÖRÄKONEELLA!!

Savikkoa tai siis hiesua ojittiin viis vuotta takasin aurakoneella.
Pari vuotta pelas kohtuudella, joskin  osalla lohkoa maatunut turve (30-40cm) saven päällä
ei oo kuivanu alussakaan.
Auran kuohkeuttama maa kyllä painuu läpaisemättömäksi nopeasti.
Joissain aurakoneissa jyrsin perässä et vähän pudottaa multaa ojaan.
13-14metriä imuväli et kyllä pitäis toimia.
11km pitäis nyt vetää lisäojaa että kuivais, onneksi kokooja vetää sentään.
Ketjukoneen kapean kavannon voi täyttää pintaan saakka soralla , joskin ukkomaran ojat täyttelee kyntäen ruokamullalla.
Kummatkin hyvin toiminu.
Auraoja toiminee läpäisevillä mailla ja vaihtoehto kivisiin maihin.
Ja ne turvemaat ei läpäise vettä..

Meillä hiue/hiesusavet ajettiin osittain Ukkomaralla, osittain aurakoneella. Olosuhteet olivat silloin -80 luvun lopulla aika vaikeat. Aurakoneellatehdyt alkoivat kuivattaa ympäriltä heti. Ukkomaran ojat alkoivat toimimaan hiukan myöhemmin. Ongelmia ei ole tähän mennessä ollut kummallakaan. Tietysti työ pitää olla tehty huolella. Soraa voi aurakoneenkin uraan laittaa riittävästi. Pinta-alaa oli salaojitettavana vähän yli 70 ha. Suunnilleen puoliksi ojitettiin molemmilla.

Kaivavalla koneella ojitettu viimeksi joskus 80-luvulla, silloinkin ja sen jälkeen aurakoneella.
Toimivuuteen ei oo salaojituskoneella ollut merkitystä, enemmän merkitystä ojavälillä ja kuinka paljon soraa käytetty. Kummankin koneen jäljiltä löytyy toimivia ojituksia, mutta vesi ei niihin osaa kun sorasilmät sekoittuneet multamaahan/turpeeseen, joka ei vettä läpäise.
Sorasilmiä kymmenen metrin välein pelto täyteen, putkea tai vanhaa soraa myöten, jo toimii.

Edellyttää toki riittävää ojaväli, nykyään ojaväli 6-12m, aikoinaan 20m normi ojaväli turvemaillakin. Nuo vaatii melkeinpä uudet imut jokaiseen väliin, jotta toimii kunnolla ja pahimmat paikat vanhat ojat sorasilmiä lisäillen. Imun paikka löytyy luiskakauhalla pintamaata nätisti kuorien, imun kohtaa yllättävän helppo seurailla salaojakauhallakin kun riittävän tiheään tekee koloja. On sitä palkitsevinta hommaa pelloilla kun saa jonkin nurkan toimimaan kuten pitääkin Nykyään lohkokoon kasvaessa ongelmakohtiin puututtava heti, mieluummin ennen kuin edes ongelmia. Joko viljelytoimet myöhästyy jonkin laikun kuivattelun vuoki, tai sitten se pelto kylvetään väkisin ja ihmetellään seuraavat viisi vuotta miksei kasva, kituu keltaisena
Toki leveämmät renkaat koneisiin ja lisää painoa, menee nätisti tuollaisetkin paikat, eikä niitä edes erota muusta pellosta kun koko pelto kasvaa kellertävänä koko kesän

Kuutisen vuotta sitten tehtyä raiviota salaojitettiin viime syksynä. Maalajeina hietaa ja hienoa hietaa ja kai hiesuakin. Aurakoneella ojittiin, kun ketjukoneurakoitsija ei halunnut yrittää läpi peltoon haudatuista kanto-ojista (jokainen imu läpi ainakin kahdesta). Kokoojan kohdalla oli sitten niin pirusti kiviä että käytännössä piti kaivaa kaivurilla. Jotenkin sitä vähäistä ruokamultaa yritettiin sinne kaivantoonkin.

Jotenkin tuntuu oudolta et uusimmat salaojitukset ei pelaa,
Oon pitäny auraojitusta hyvänä menetelmänä mut tiedä sitte.
Soraa vaan pitääs laittaa sen 25mottia /100m eli 300m3/hehtaari.
Urakkahinnalla ei moinen määrä siirry ojaan.
Jos ajelis lisäojat ny vaan ketjukoneella..

Miten jakaa mielipiteitä auraojitus?
Tarkoitan lähinnä oikeilla ojituskoneilla tehtynä.
Sora ympärysaineena tietenkin,mut miten mullanpudotus/täyttö?
Osa ojittajista pitää tarpeettomana, ajaa telan ojanpäältä palatessaan uudelle imuojalle.

Kolmatta kesää jo vetävät auralla yhdelle kylämme suurviljelijälle ojaa. On ollu tyytyväinen ojitukseen.

Toiset ei huoli ikinä enää moista riipijää pellolleen ja toiset oikeen huutaa sen perään.

Ruokamulta kannattaa ehdottomasti tuuppia ojiin ja jättää se pohjasavi pintaan.

Savikkoa tai siis hiesua ojittiin viis vuotta takasin aurakoneella.
Pari vuotta pelas kohtuudella, joskin  osalla lohkoa maatunut turve (30-40cm) saven päällä
ei oo kuivanu alussakaan.
Auran kuohkeuttama maa kyllä painuu läpaisemättömäksi nopeasti.
Joissain aurakoneissa jyrsin perässä et vähän pudottaa multaa ojaan.
13-14metriä imuväli et kyllä pitäis toimia.
11km pitäis nyt vetää lisäojaa että kuivais, onneksi kokooja vetää sentään.
Ketjukoneen kapean kavannon voi täyttää pintaan saakka soralla , joskin ukkomaran ojat täyttelee kyntäen ruokamullalla.
Kummatkin hyvin toiminu.
Auraoja toiminee läpäisevillä mailla ja vaihtoehto kivisiin maihin.
Ja ne turvemaat ei läpäise vettä..

Jotenkin tuntuu oudolta et uusimmat salaojitukset ei pelaa,
Oon pitäny auraojitusta hyvänä menetelmänä mut tiedä sitte.
Soraa vaan pitääs laittaa sen 25mottia /100m eli 300m3/hehtaari.
Urakkahinnalla ei moinen määrä siirry ojaan.
Jos ajelis lisäojat ny vaan ketjukoneella..

Niin jos turvemaalla on pinta aina läpäisemätöntä, niin eihän sen pudottaminen sinne ojaan mitään auta. Kyllä mulla vedettiin aurakoneellakin pitkiä pätkiä soraa ojat täyteen, tosin ei siinä sitten rahastuksen laskelmat tarvikkeista päteneetkään Ja turve maa tuntuu olevan hieman ongelmallinen ... pintaan leijaillut ravan pölykin saa pinnan vettä läpäisemättömäksi tai jos kastuu ja liettyy, niin vasta talven jälkeen alkaa vesi valua alas ( näin mutulla pääteltynä). Parhaiten mun maissa taitaa ojitukset toimia niissä 20m välein tehdyissä tiiliputkiojissa, missä silloinen "turve" on muuttunut multamaaksi ja salaojien syvyys on nykyään painumisen jälkeen luokkaa n 60cm 

Lainaus käyttäjältä: liiteri - 09.07.14 - klo:11:39

Miten jakaa mielipiteitä auraojitus?
Tarkoitan lähinnä oikeilla ojituskoneilla tehtynä.
Sora ympärysaineena tietenkin,mut miten mullanpudotus/täyttö?
Osa ojittajista pitää tarpeettomana, ajaa telan ojanpäältä palatessaan uudelle imuojalle.

Kolmatta kesää jo vetävät auralla yhdelle kylämme suurviljelijälle ojaa. On ollu tyytyväinen ojitukseen.

Toiset ei huoli ikinä enää moista riipijää pellolleen ja toiset oikeen huutaa sen perään.

Ruokamulta kannattaa ehdottomasti tuuppia ojiin ja jättää se pohjasavi pintaan.

Hieman haastavaa se on auraojan penkasta sitä ruokamultaa erotella ja sitä sinne ojaan tuuppia. Jonkinlaiset äkeen piikit oli auran perässä, mutta kyllä mä jotenkin vähäiseksi niiden pudottaman ruokamullan määrän silti arvioisin. Taisi olla sellainen silmänlume temppu 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.07.14 - klo:08:17

Lainaus käyttäjältä: liiteri - 09.07.14 - klo:11:39

Miten jakaa mielipiteitä auraojitus?
Tarkoitan lähinnä oikeilla ojituskoneilla tehtynä.
Sora ympärysaineena tietenkin,mut miten mullanpudotus/täyttö?
Osa ojittajista pitää tarpeettomana, ajaa telan ojanpäältä palatessaan uudelle imuojalle.

Kolmatta kesää jo vetävät auralla yhdelle kylämme suurviljelijälle ojaa. On ollu tyytyväinen ojitukseen.

Toiset ei huoli ikinä enää moista riipijää pellolleen ja toiset oikeen huutaa sen perään.

Ruokamulta kannattaa ehdottomasti tuuppia ojiin ja jättää se pohjasavi pintaan.

Hieman haastavaa se on auraojan penkasta sitä ruokamultaa erotella ja sitä sinne ojaan tuuppia. Jonkinlaiset äkeen piikit oli auran perässä, mutta kyllä mä jotenkin vähäiseksi niiden pudottaman ruokamullan määrän silti arvioisin. Taisi olla sellainen silmänlume temppu 

Tosta ruokamullan raapimisesta ojaan ollaan kans kahta mieltä. Toinen sanoo et ei missään nimessä ja toinen vannoo sen nimeen. Kai siinäkin joku määrä pitää olla paljonko sitä sinne kaivantoon soran päälle lykkiin.

Tollasella aurakoneella ei paljon muuta ole ojan reunalla ku äijän kokosia plinttisavipaakkuja.

Auraojat pitäis laittaa matalemmalle, ilmeisesti..
Ruokamulta ojassa tekee "eriparin"kaivantoon eli vesi liikkuu rajapinnassa.savi liettyy veden kuljettamana ojaan mut ruomamulta "tönärinä" ojassa estää.
Vesi ei saisi kulkeutua putkeen liian vikkelää.
Savonpojilla näkyy olevan auranperäs kaks hydraulivetoista jyrsintä, varmaan jotain saakin ojaan.

Auraojat pitäis laittaa matalemmalle, ilmeisesti..
Ruokamulta ojassa tekee "eriparin"kaivantoon eli vesi liikkuu rajapinnassa.savi liettyy veden kuljettamana ojaan mut ruomamulta "tönärinä" ojassa estää.
Vesi ei saisi kulkeutua putkeen liian vikkelää.
Savonpojilla näkyy olevan auranperäs kaks hydraulivetoista jyrsintä, varmaan jotain saakin ojaan.

Mulla ojitettiin silloin 60a rapamaata todella matalaan ja se on just se alue, joka tuosta 7ha:sta Ei toimi! toisaalta kyllähän tuos muutenkin suunnitelmalla pyyhittiin lähinnä sitä *ersettä. Märkyys tuottaa ihmeellisiä ongelmia 

Tarkoitin läpaisemättömiä liettyviä maita.
Rapakossa kovaanmaahan ja ellei onnistu ni aika syvälle, mutta soraa sitte pintaan saakka