Vaijerin kestävyyteen vaikuttaa paljon se että pitää sen sopivalla tiukkuudella, jos jää löysälle syö vetopyörä herkästi loven kun alkaa löydä tyhjää.

Paalejakin olen syöttänyt NK:n täyttöpöydällä, mutta en automaattikäytöllä, koska mattoruokkijassa on ahdas kohta johon voi tulla tukos.

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 02.12.13 - klo:10:22

Joo ja mää tahtoisin kokemuksia koko systeemistä. Millaset täyttöpöydät, apemyllyt ja mattoruokkijat on hyviä. Onko yhtään täyttöpöytää joka pelaa paalirehulla ilma silppurin läpi ajoa vai onko paalien kanssa ainoa vaihtoehto täyttö traktorilla? Sillon vaan on hankalampi jakaa umppareille ja hiehoille omaa seosta. Missä hinnoissa nuo komponentit liikkuu?

Mattoruokkijana pellon mattoruokkija on ihan hyvä.Ja graphiksi on ihan kätevä.
Ittellä on Seko tiger vms130 sähkökäyttöisenä.Se on hiukan liian korkea ja pieni,pelkästään traktoritäyttöiseksi.

Itte pidän tos systeemis ongelmakohtana tota hieho/umppariruokintaa.Kun sekoittaa umppari/hieho appeen,joutuu jaon odottaa.Sitten vasta voi tehdä lehmäappeen->menee aikaa.Me ollaan suunniteltu alkaa jakaa hiehoille ja umppareille varmoliftillä,ajansäästön vuoksi.

Umpiappeen kans menee aikaa joo, mutta itte pyrin tekeen jotain tuottavaa sinä aikana kun vaunu tyhjenee, esim juottaa vasikat.

Mähän en appeen laaduista mitään tiedä, mutta ei se minusta mitään liikaa muusaannu vaikka onkin vaakaruuvi vaunu. Ei vaan sekoita niin pitkään ennen kun laittaa jaon päällä.

6-vuotta vanha valmetalin mattoruokkija, pituutta n. 100 m. Vaijereita menny jonkin verran. Mattoakin lyhennetty.
Erilaisten appeiden "vaihto" on pullon kaula, mutta ootellessa voi täyttää sen täyttöpöydän. Livakan täyttöpöytä johon menee 5-6 160 senttistä paalia ja 17 kuution pystyruuvi. Nousukuljetin teettää täälläkin ongelmia..

Ruokintapöytä on mattoruokkijalle meillä liian leveä. keskelle jää n. 40 senttiä leveästi rehua, mitä eläimet ei yllä syömään. pöytä putsataan joka aamu lehmiltä hiehoille. Toisaalta ei se liian kapeakaan saa olla, että voi vastakkaisille puolille syöttää eri tavaraa 

6-vuotta vanha valmetalin mattoruokkija, pituutta n. 100 m. Vaijereita menny jonkin verran. Mattoakin lyhennetty.
Erilaisten appeiden "vaihto" on pullon kaula, mutta ootellessa voi täyttää sen täyttöpöydän. Livakan täyttöpöytä johon menee 5-6 160 senttistä paalia ja 17 kuution pystyruuvi. Nousukuljetin teettää täälläkin ongelmia..

Ruokintapöytä on mattoruokkijalle meillä liian leveä. keskelle jää n. 40 senttiä leveästi rehua, mitä eläimet ei yllä syömään. pöytä putsataan joka aamu lehmiltä hiehoille. Toisaalta ei se liian kapeakaan saa olla, että voi vastakkaisille puolille syöttää eri tavaraa 

Pystytkö antamaan tarkan ohjeen pöydän leveydestä ? Tietysti maton korkeus maasta yms. tekijät vaikuttavat asiaan..

Teoriassa lehmä kurottaa 130 senttiä tappiaidan taakse, tuon olen mitannut rouvan pihatossa. Mutta tuohon vaikuttaa tietysti muukin kuin kielen pituus 

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 02.12.13 - klo:19:23

Onko robolaan olemassa muita vaihtoehtoja kuin matto/kiskoruokkija?
No tietty se lelyn uusi miniapejakelija.

 

No, mikäs niin hymyilyttää?

Kyllä mä tuon aika tosissani sanoin. Robotilla varsinkin ruokaa pitäisi tulla useammin kuin 2 kertaa päivässä jos haluaa sulavaa rehua syöttää ja pitää kierron toimivana ja saada vielä kunnolla maitoakin.

Lainaus käyttäjältä: samout - 02.12.13 - klo:20:18

6-vuotta vanha valmetalin mattoruokkija, pituutta n. 100 m. Vaijereita menny jonkin verran. Mattoakin lyhennetty.
Erilaisten appeiden "vaihto" on pullon kaula, mutta ootellessa voi täyttää sen täyttöpöydän. Livakan täyttöpöytä johon menee 5-6 160 senttistä paalia ja 17 kuution pystyruuvi. Nousukuljetin teettää täälläkin ongelmia..

Ruokintapöytä on mattoruokkijalle meillä liian leveä. keskelle jää n. 40 senttiä leveästi rehua, mitä eläimet ei yllä syömään. pöytä putsataan joka aamu lehmiltä hiehoille. Toisaalta ei se liian kapeakaan saa olla, että voi vastakkaisille puolille syöttää eri tavaraa 

Pystytkö antamaan tarkan ohjeen pöydän leveydestä ? Tietysti maton korkeus maasta yms. tekijät vaikuttavat asiaan..

Teoriassa lehmä kurottaa 130 senttiä tappiaidan taakse, tuon olen mitannut rouvan pihatossa. Mutta tuohon vaikuttaa tietysti muukin kuin kielen pituus 

Muistaakseni 180cm levee on 25-30cm liian levee.Ei pysty lehmät kurkotteleen keskustaa tyhjäksi,niskapuomilla olevasta pöydästä.

En tiiä liittyykö miten paljon asiaan mutta olin yhdessä apeseminaarissa ja siellä kävi tutkimuksista selville se kuinka iso vaikutus rehun säilönnällisellä laadulla on siihen kuinka eläimet tykkää syödä rehua. Eli käytännössä hyvin käynyttä rehua (tässä tapauksessa appeena) ei tarvinnu jakaa/liikutella kuin kahdesti päivässä eikä tuotokseen ollut mitään merkitystä vaikka jakokertoja oli useampia. Ite huomannu saman asian ihan käytännössä (täysappeella), eli hyvään säilönnälliseen laatuun kannatta pyrkiä kaikin keinoin.

En tiiä liittyykö miten paljon asiaan mutta olin yhdessä apeseminaarissa ja siellä kävi tutkimuksista selville se kuinka iso vaikutus rehun säilönnällisellä laadulla on siihen kuinka eläimet tykkää syödä rehua. Eli käytännössä hyvin käynyttä rehua (tässä tapauksessa appeena) ei tarvinnu jakaa/liikutella kuin kahdesti päivässä eikä tuotokseen ollut mitään merkitystä vaikka jakokertoja oli useampia. Ite huomannu saman asian ihan käytännössä (täysappeella), eli hyvään säilönnälliseen laatuun kannatta pyrkiä kaikin keinoin.

Juu. Lehmille ei tietenkään yritetä syöttää mätää.

Mutta silti syötetään

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 02.12.13 - klo:19:29

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 02.12.13 - klo:19:23

Onko robolaan olemassa muita vaihtoehtoja kuin matto/kiskoruokkija?
No tietty se lelyn uusi miniapejakelija.

 

No, mikäs niin hymyilyttää?

Kyllä mä tuon aika tosissani sanoin. Robotilla varsinkin ruokaa pitäisi tulla useammin kuin 2 kertaa päivässä jos haluaa sulavaa rehua syöttää ja pitää kierron toimivana ja saada vielä kunnolla maitoakin.

Enemmän virnuilin sitä lelyn laitetta, jos se vielä olisi suomessa NHK:n huollon varassa (ja yritetään saada ruokkimaan eläimet talvellakin 2 eri rakennuksessa) niin hyvää päivää.

Meillä ruokitaan visiiriin kerran päivässä ja kieltämättä eläinliikenne saisi olla rivakampaa. Meni silti tankkimaito yli 6000l noin vuosi käyttöönotostosta, ollen vajaa 4 kertaa enemmän kuin maitomäärä 2012 marraskuussa. Ja kunhan saadaan ensikoiden osuus pudotettua puoleen nykyisestä (nyt reilu 70% ensikkoja) ja vähän karsittua niitä laiskimpia, niin maidot saadaan jonnekin 32-34kg tuntumaan (nyt vajaa 30) ja liikkumistakin parannettua.

Eli onhan robolaan muita vaihtoehtoja. Jos itse keksisin miten homman oikeasti toteuttaa niin että myös  myöhemmin laajennetun navetan (vähintään 3 roboa) ja kaiken nuorkarjan saa vähällä työllä luotettavasti ruokittua sillä mattoruokintasysteemillä  niin sellaisen voisi toteuttaakin.

edit: Nuorkarjalla aperuokinta on mielestäni erityisen olennaista, en siis jättäisi sitä esim. vanhaan navettaan jollekin "pari paalia eteen silloin tällöin" ruokinnalle, varsinkin kun omat, heinän jälkeen myöhäisenä kakkossatona korjatut "umpi/hiehorehut" olikin D-arvolta melkein 700  . Appeella voi ajaa sekaan pari paalia olkea / rehupaali niin pötsi kehittyy kuitenkin.

Semmoinen huono puoli siinä on kun paalit jauhaa appeeksi että eläimet tykkää syödä huomattavasti enemmän

Mutta silti syötetään

Senhän kieltää jo laki  Ja järkikin 

Onko sitten sellaiset tilat joilla puhutaan runsaasta "apetenniksen pelaamisesta" yksinkertaisesti vain epäonnistuneet rehun säilönnässä?

Itse huomaan erillisruokinnassa kun rehun laatu vaihtelee paljon (pieniä erilaisia lohkoja jne.) että miten eri tavalla laadukas paali häviää pöydältä. Ihan sama vaikka sen nakkaisi kokonaisena pureskeltavaksi niin nopeasti syödään mutta vähän heikompi tavara pukitaan ja pyöritellään vaikka ajettaisiin tasaisen pöyheäksi kerrokseksi paalisilppurilla että on helppo syödä. Ja yht´äkkiä päiväkohtainen vr- prosentti olikin jotain muuta kuin suunnitelmassa. 

Onko sitten sellaiset tilat joilla puhutaan runsaasta "apetenniksen pelaamisesta" yksinkertaisesti vain epäonnistuneet rehun säilönnässä?

säilöntä tai jtn muuta häikkää. Nyt oon ajanut 2pvän appeet ja kerran työnnän eteen kun eivät yllä.

Onko sitten sellaiset tilat joilla puhutaan runsaasta "apetenniksen pelaamisesta" yksinkertaisesti vain epäonnistuneet rehun säilönnässä?

Itse huomaan erillisruokinnassa kun rehun laatu vaihtelee paljon (pieniä erilaisia lohkoja jne.) että miten eri tavalla laadukas paali häviää pöydältä. Ihan sama vaikka sen nakkaisi kokonaisena pureskeltavaksi niin nopeasti syödään mutta vähän heikompi tavara pukitaan ja pyöritellään vaikka ajettaisiin tasaisen pöyheäksi kerrokseksi paalisilppurilla että on helppo syödä. Ja yht´äkkiä päiväkohtainen vr- prosentti olikin jotain muuta kuin suunnitelmassa. 

Jos lehmät saavat karisteltua väkirehut appeesta irti ja on laiha ruokinta on apetennis käynnissä.
Jos väkirehut ovat hienojakeisia eivätkä irtoa appeesta ja ape muutenkin riittävän väkevä ei tennistä juurikaan ole.
Toki paska säiliskin saattaa aiheuttaa pelaamista.