Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 14.02.13 - klo:13:51
-
Kertokaas nyt viisaammat kun itse en ole ko laitosten kanssa ollu tekemisissä muuta kun nähnyt ritilän ja lietealtaan ja ymmärtääkseni lanta on kadonnu ritilän rakosista ja lisääntynyt altaaseen.
Eli
-miten syvät
-miten rakennetaan
- mikä kaato
-mistä seinät
-minkä malliset ja korkuset patokynnykset
-meneekö altaaseen saakka ilman pumppamoja
-kuinka saa vasikan ja umpparien lannat menemään
-kuinka ritilät kestää koneita
-miten lanta menee ritilän läpi ja saako/jaaksaako niitä putsata ilman esimerkiksi puuhaa
-miten kokoojakuilu kannattaa tehdä
onko teoriassakaan mahdollista selvitä siitä kohtaa kun lanta tippuu ritilän läpi siihen että liete sekoitetaan altaassa ilman ainoatakaan konetta
-kuinka kalliit ja kuinka leveät
-jotain muuta mitä.
niin ja älkää kertoko raapoista ja avokouruista. niitä en vapaaehtoisesti halua navettaani.
-
Montako päivää siitä nyt on kun vms ihmetteli että miksi tehdään kalliita ja vaikeita kuiluja kun avokouru ilman mattoakin pelaa ::)
-
Kuiluun tippuneista eläimistä ja ritilöiden murtumisista koneiden alla lukeneena aika nopeasti pudotin ritilät pois harkinnasta. Kuivempihan se olisi mutta kalliimpi ja riskialttiimpi mielestäni.
-
Pumppaamatta paras, jos korkeuseroa riittää.
Ritilän kantavuus pitää varmistaa niiden valmistajalta ja laittaa dokumentti talteen.
Noista muista en oikein tiedä, kun itsellä on avokourut. Patokynnyksenä kokoojassa on lieteputken pää 20 cm lattiasta nostettuna.
Pääsääntönä jos yksinkertaisinta mahdollista haluaa on laittaa "yläjuoksulle" notkeimman tavaran lähde ja mahd. pesuvedet. Sitten lypsävien lanta ja perään tiukempi tavara. Se vaan ei taida noin onnistua. Esim lehmien lantaa ei kannattane laittaa virtaamaan vasikkaritilöiden alle.
-
Montako päivää siitä nyt on kun vms ihmetteli että miksi tehdään kalliita ja vaikeita kuiluja kun avokouru ilman mattoakin pelaa ::)
Montako päivää siitä nyt on kun vms ihmetteli että miksi tehdään kalliita ja vaikeita kuiluja kun avokouru ilman mattoakin pelaa ::)
Niin ja olen edelleenkin sitä mieltä. Kuitenkin jos haluaa päästä eroon avantilla putsaamisesta niin silloin melkein ritilä on seuraava vaihtoehto. Toki raapat on myös mahdollisuus mutta navetan toiminnalliseen suunnitteluun en halua hallitsematonta lantavallia roboteille päin.
-
Raappa vie lannan, mutta todellakin tuo sitä myös hiukan takaisinpäin ja vaatii parkkipaikan kourun päähän, joka ei ole eläinten seassa.
-
Raappa vie lannan, mutta todellakin tuo sitä myös hiukan takaisinpäin ja vaatii parkkipaikan kourun päähän, joka ei ole eläinten seassa.
niin ja kun tässä vaiheessa vaihtoehtona on pistää kokooja robottien alle tai sitten kaksi kokojaa navetan päihin niin ei oikein raapat kiinnosta.
-
onko ainut vaihtoehto kuilujen seiniksi elementit vai onko esimerkiksi joku valuharkko mahdollinen.
-
Raappa vie lannan, mutta todellakin tuo sitä myös hiukan takaisinpäin ja vaatii parkkipaikan kourun päähän, joka ei ole eläinten seassa.
Meillä on toisessa päädyssä reilun metrin levyinen, koko päädyn mittainen kulkukäytävä. 3 rappaa lepää siellä, mutta lalmekin raappa on niin pitkä että etusiivet ovat kyllä eläinosaston puolella. 1 raappa ja sen taakse kertynyt lanta on kokonaan eläintilassa. Ei tästä mitään ongelmaa ole ollut eivätkä liikkumattomat raapat kiinnosta tai häiritse tyttöjä tippaakaan. Lantaa sinne taakse kertyy sen verran että parin viikon välein pitää pari lapiollista jokaisen raapan takaa siivota siiven etupuolelle.
Lietekuilu meillä ei ole paras mahdollinen koska toimii samalla välivarastona, jossa lanta pääsee liikaa kerrostumaan ja saattaa välillä tukkia 400mm putken varsinkin hiehojen kuivemmalla tavaralla. Kierrätys auttaa kuitenkin aika hyvin, ja nestemääräkin on ruvennut olemaan kohtuullinen 3kk käytön jälkeen. Mutta kierrätys on ehdoton ainakin jos lantaa varastoi päätykuiluun eikä se vain valu sieltä kynnyksen yli välivarastoon tai lietesäiliöön asti.
Ohut harkkoseinä alkaa pitää vettä "sitten joskus", ainakin paljon kannattaa ajaa muualta litetettä sinne alkuun jos harkoista sen haluaa tehdä.
-
Kuilut ja lantavastot pitää olla vesitiiviitä, joten valuharkko on siinä mielessä riskaabeli ellei luvatonkin.
-
Lisäätyhmiä kysymyksiä. Onko porukka valanut kuilujen seinät paikalla joidenkin muotttien varassa vai onko ne tuotu elementteinä vai miten.
-
Paikalla valettiin.1,9 metriä korkea ja 5m pitkä omatekoinen valumuotti.Kakstoista valukertaa...Kuilussa reilu 40:n sentin patokynnys ja robojen lypsymonttujen viemäriputki - siksi noin syvä.Hyvin pelannut alkuvaikeuksien jälkeen.
-
Monellako valulla per alue olette selvinny ja miten toteutettu. samalla voisi kertoamissä järjestyksessä ja miten kaikki muutkin valut toteutettiin ja oliko näihin töihin jotain ihme niksejä.
-
Monellako valulla per alue olette selvinny ja miten toteutettu. samalla voisi kertoamissä järjestyksessä ja miten kaikki muutkin valut toteutettiin ja oliko näihin töihin jotain ihme niksejä.
En tiedä kun en ole valanut mutta noin nopeasti ajatellen lähtisin joko elementillä tai hommaisin tätä työosiota (pohjan ja ehkä pohjan valun ollessa valmiina) varten jonkun (ehkä virolaisen) porukan joka käyttää tehdastekoisia muottijärjestelmiä. Tuossa korkeusluokassa luulisi selaisten kasettien olevan aika nopea, tarkka ja kustannustehokas tapa.
-
Raappa vie lannan, mutta todellakin tuo sitä myös hiukan takaisinpäin ja vaatii parkkipaikan kourun päähän, joka ei ole eläinten seassa.
Anteeksi offtopik, mutta miksi raappojen parkkipaikka täytyy olla lehmistä erillään? Meilläkin oli sellaiset puu"katokset" vielä naruvetoisten raappojen aikaan mutta nykyisin raapat ovat jossain päin käytäviä miten sattuu, ei kuitenkaan minkään edessä eikä ne lehmiä haittaa.
Eikö robotit yleensäkkin sijoiteta käytävien lähtöpäähän, joten mitä merkitystä jollain lantavallilla on? Enkä usko että mitään suurta vallia muodostuu jos raappa kulkee parin tunnin välein.
Mutta ihan sama se mulle on, tee vms sellainen navetta kuin haluat.
-
Anteeksi offtopik, mutta miksi raappojen parkkipaikka täytyy olla lehmistä erillään? Meilläkin oli sellaiset puu"katokset" vielä naruvetoisten raappojen aikaan mutta nykyisin raapat ovat jossain päin käytäviä miten sattuu, ei kuitenkaan minkään edessä eikä ne lehmiä haittaa.
Jos raappa ei ole liikkeellä ihan jatkuvasti, niin mielestäni sen olisi hyvä olla parkissa eläinalueen ulkopuolella. Tapaturmien riski pienenee. Ei siinä muuta. Toisaalta raapan meno jonkin aidan alle voi olla riski sekin.
-
Toki vauhkoontuneet eläimet voivat olla ongelma, mutta yllättävän taitavasti nekin yli hyppii niistä. En ole tainnut koskaan nähdä lehmän kompastuvan raappaan.
-
riski on aina jos joku kone siel pyörii tai raappa kulkee, riskitöntä navettaa kun ei saa tehtyä.
-
riski on aina jos joku kone siel pyörii tai raappa kulkee, riskitöntä navettaa kun ei saa tehtyä.
Tyhjä navetta on.
-
Raappa vie lannan, mutta todellakin tuo sitä myös hiukan takaisinpäin ja vaatii parkkipaikan kourun päähän, joka ei ole eläinten seassa.
Ei muuten tuo pellinpajan prinzingin raapat... Tai tuo mutta ihan olemattoman vähän. Toimii hieman eri lailla kuin normaalisti V-malliset raapat. Sivulla on vaan lyhyet levyt V-muodossa.
http://www.prinzing-online.de/englisch/emt_140.html
-
Mulla on matalat kourut, ritilät ja köysiraappa ritilän alla. Hiehopuolella avokouru matolla. Kahen metrin kokoojakuilu jossa pesuveet tulee kuilun päähän ja 30 m3 pumppauskaivo jossa sähköpumppu jolla pystyy lietesäiliöön pumppaamisen lisäksi sekoittamaan kaivon ja kierrättämään tavaraa kokoojakuilussa.
Kallis ratkaisu mutta en avokouruja ainakaan robopihattoon laittais kun toi utareiden puhtaus kulkee kuitenkin käsi käjessä jalkojen puhtauden kanssa. Matalat kourut ja raappa sen takia ettei tarvinnu molempiin päihin navettaa kokoojakourua ja pumppua ku ei se muuten ois kuitenkaan syvillä kouruilla toiminu. Ja onneksi näin kun viime kesänä ei ollu kauheen hääviä tuohon savikkoon syviä kouruja kötöstää.
Pääkuilusta lietteen siirto lietesäiliöön valuttamalla jos vaan suinkin mahollista. Ite tekisin melkeen nyt navetan eri paikkaan että ois ollu korkeuseroa ja yks rasittava huolehittava paskanpumppaushomma vähempänä. Automatiikalle tuota ei ainakaan vielä voi laittaa kun pittää tavaraa sekottaa kun ei meinaa tuo kokoojakuilu oikein pelittää vielä.
Ja tosiaan varmista se ritilöiden kantavuus. Mulla Gretenin 3000:et. On kestäny ajella Weidemannilla ja kantaa raskaitakin taakkoja mutta muuta hyvää mulla ei siitä sanottavaa olekkaan. Se juttu oiskin taas ihan oman topikkinsa aihe :(
-
Raappa vie lannan, mutta todellakin tuo sitä myös hiukan takaisinpäin ja vaatii parkkipaikan kourun päähän, joka ei ole eläinten seassa.
Ei muuten tuo pellinpajan prinzingin raapat... Tai tuo mutta ihan olemattoman vähän. Toimii hieman eri lailla kuin normaalisti V-malliset raapat. Sivulla on vaan lyhyet levyt V-muodossa.
http://www.prinzing-online.de/englisch/emt_140.html
Ellei raappa palaa ilmassa taaksepäin, niin jotain tulee mukana. Mulla Delavalin ja Mullerupin raappoja. Eivät ole V-raappoja. Ehkä 3 - 4 krt vuodessa tyhjään kääntöpaikat, kun en niitä erikseen kolaa. Ei paha, mutta riippuu varmaan paljon lannan jäykkyydestä ja mahd, rehujätteistä paljonko tavaraa kertyy. Ei todellakaan ole mikään ongelma.
-
kuilun syvyys on on vänhän siitä kiinni kuinka pitkäkuilu on 30 metriä menee aivan hyvin 1500mm syvyydellä pato kynnys on oltava vähintään 450-500mm sillon on nestetilaa tarpeeksi . Kuiluseinät kannattaa ostaa elementteinä ja tehdä oikaisu valu reunan päälle ,palkkia saa kyllä aika kovillekin kuormille puuhapete on kova peli pudistamaa ritlöitä jasillä saa myös poikki käytävät eikä vaijerit katkee jouluna .Pudotus kuilunavetan keskelle ja siitä pudotus kaivoon siihen myös riittävä pato ,säiliöön meneväputki 400-500mm mikä menee säiliön pohjan ali.Ennen käyttöön ottoa kuilut pitää ajaa joko vettä tai lietettä täyteen ,onhan tämä kalliinpi tehdä mutta aika huoleton jos sen kunnolla tekee
-
Meillä on 1.5m syvät kuilut. Kokooja keskellä syvyyttä 2.5m. Padot 400mm. Ritilöitä ei erikseen puhdistella muutakuin aivan parren takaa vähän vedetään keskemmälle. Navetassa ei ole kuin lypsäviä, joten liete kulkee hyvin 400mm putkea säiliöön, tai on ainakin vielä mennyt... ???
-
Nonni eli nyt kun asia väähän aukee niin mikä pitää olla kuilun pohjan kaato "kun pitäähän sitä olla" ja paljonko pitää olla nestekorkeus siellä kuilun toisessa päässä vai saako se olla ilmassa. Entä onko joku idea paljonko olisi hyvä pohjan tippua padon jälkeen.
-
Jos tekee min. 40 cm patoja, ei tarvitse kaatoa. Mitä enemmän saa negatiivista kaatoa, sen parempi on.
-
Ei pohjalle tarvitse laittaa kaatoa.Lietteen pinta nousee noin sentin metrille eli 25 metriä pitkässä kuilussa peräpäässä lietteen npinta noin 25 senttiä korkeammalla.Meillä kuilun pohjalta putki nousee sen reilu 40 senttiä,pudotuksen syvyys vaihtelee kolmesta metristä nollaan riippuen lietelaarin täyttöasteesta.
-
Taisi olla vanha ohje, että lietelannan pinta nousee 3 cm/metri kynnyksestä lähtien. Lannasta kiinni, mikä on tarve.
Ja lietevirtaus navetasta säiliöön joko vaakaan tai suoraan alas. Ei kaatoja, vaan pudotuskaivolla alas.
-
mielenkiintoista. Mites sitten tämä patokynnys on toteutettu noin käytännössä. jollain oli poistoputki vaan jonkinverran korkeammalla kuin kuilun pohja. Kuitenkin jos tekee sananmukaisen kynnyksen niin millanen kannattaa tehdä. Eli kuinka pitkä, pitääkö se olla jotenkin viistetty, jne.
-
Meillä on pudotuskuilu navetan levyinen mihkä kaikki kuilut valuttaa lietteen sen pääs on pato mistä liete putoaa 1200mm halkasialtaan olevaan kaivoon ja se on niin syvä että sieltä lähtevä putki menee suoraan litesäiliön pohjan alle missä on 90 kulma pääs pohjan läpi
-
mielenkiintoista. Mites sitten tämä patokynnys on toteutettu noin käytännössä. jollain oli poistoputki vaan jonkinverran korkeammalla kuin kuilun pohja. Kuitenkin jos tekee sananmukaisen kynnyksen niin millanen kannattaa tehdä. Eli kuinka pitkä, pitääkö se olla jotenkin viistetty, jne.
Kynnysten hyöty häviää, jos eivät ole tiivitä. :-X
-
Jos tekee min. 40 cm patoja, ei tarvitse kaatoa. Mitä enemmän saa negatiivista kaatoa, sen parempi on.
Kuilujen patokynnyksen on oltava vähintään 40 centtiä korkeita kuilun pohjasta. Patokynnyksen reunalta pääkuilun pohjaan on oltava vähintään 70 senttiä. Eli jos lähdetään tekemään syviä kuiluja n. 2 metriä, niin se vaatii rakennuspaikalta paljon! Joko isot maansiirto työt että saadaan tarvittavat vähimmäis syvyydet kuiluihin tai sitten rakennuspaika kannattaa valita rinteeseen semmoiseen paikkaan missä ei tarvitse kauhesti massoja vaihdella ja niitä vaihdettavia massoja voidaan käyttää rakennuspaikalla täyttöinä.
Sitä minä en tiedä mitenkä toimii slalom ilman patokynnyksiä matalilla kuiluilla.
-
Serkku mihellä uudesnavetas slalom vaikeuksia on ollut kierron kans mutta ne käyttää pirun paljon kuiviketta että voi olla siinä syytä
-
Serkku mihellä uudesnavetas slalom vaikeuksia on ollut kierron kans mutta ne käyttää pirun paljon kuiviketta että voi olla siinä syytä
Menee aikansa kun betoni on imenyt itsensä täyteen vettä.
-
Jos tekee min. 40 cm patoja, ei tarvitse kaatoa. Mitä enemmän saa negatiivista kaatoa, sen parempi on.
Tästä hiukan tarkentaisin. Niille joilla ei ole lietelantakokemusta. Siis jos on 400-500mm kynnykset sillä päästään n30m patoväliin ilman suurempia riskejä et alkaa lanta "pohjaamaan". Toki on pidempiäkin. Kokemukseni mukaan -70/80 luvun navetoissa tehtiin aika säännönmukaisesti vastakallistusta ja oleellisesti matalampi kynnys (100-150mm, tai padotus, joka taas toinen juttu) Nykyisin ei niin tavallisia, johtunee yleistyneistä elementtikuiluista kun lementtien tekeminen on helpompaa kun kaikki samanlaisia ja kynnysversiot erikseen.
Suomeksi siis mitä korkeampi kynnys, sitä pidempi voi olla kuilu. Vastakallistus ajaa samaa asia kuin korkeampi vesitiivis kynnys. Kynnyksen pudotuspuolen tiputus tulee olla niin korkea että kuiluissa liikuvat laatat/paakut tippuu tai katkeaa eikä jää niin et toinen pää jää padonreunalle ja toinen lilluu massassa.
Näin siis kuivalantahistorian omaaville, omana kommenttinani.
-
Paljonko pitää olla korkeuseroa navetan lattian ja lietealtaan pohjan välillä, että liete kulkee ilman pumppaamista?
-
Ite tekisin nyt ritilän alapinnan ja lietesäiliön yläreunan samaan tasoon. Saa hyödynnettyä molemmat lietetilana. Itellä on pumppukaivo systeemiä ja sitte säiliö syvemmällä mitä ritilät. Liikkuu ilman kierrätystä kun tekee tarpeeks korkeat patokynnykset. Väh 40cm.
-
1,5-2 m syvä kokooja ja 40cm kynnys jne...
-
Ite tekisin nyt ritilän alapinnan ja lietesäiliön yläreunan samaan tasoon. Saa hyödynnettyä molemmat lietetilana. Itellä on pumppukaivo systeemiä ja sitte säiliö syvemmällä mitä ritilät. Liikkuu ilman kierrätystä kun tekee tarpeeks korkeat patokynnykset. Väh 40cm.
Säiliö ei täyty. Kourujen paine ei riitä.
-
^ siihenhän sais custom rst sulku venttiilin :o 8)
-
Ite tekisin nyt ritilän alapinnan ja lietesäiliön yläreunan samaan tasoon. Saa hyödynnettyä molemmat lietetilana. Itellä on pumppukaivo systeemiä ja sitte säiliö syvemmällä mitä ritilät. Liikkuu ilman kierrätystä kun tekee tarpeeks korkeat patokynnykset. Väh 40cm.
Säiliö ei täyty. Kourujen paine ei riitä.
Säiliö vois olla vaikka 60cm ritilän pinnan tasosta vapaasti valuvassa ja matalakouru/shhalom sydeemisä 120 ritilän pinnasta alempana :o
-
Ite tekisin nyt ritilän alapinnan ja lietesäiliön yläreunan samaan tasoon. Saa hyödynnettyä molemmat lietetilana. Itellä on pumppukaivo systeemiä ja sitte säiliö syvemmällä mitä ritilät. Liikkuu ilman kierrätystä kun tekee tarpeeks korkeat patokynnykset. Väh 40cm.
Säiliö ei täyty. Kourujen paine ei riitä.
Säiliö vois olla vaikka 60cm ritilän pinnan tasosta vapaasti valuvassa ja matalakouru/shhalom sydeemisä 120 ritilän pinnasta alempana :o
Virheistäkö sä olet oppinu,vai joko alkaa Ojalan navetas liete liikkuun :P
-
Ite tekisin nyt ritilän alapinnan ja lietesäiliön yläreunan samaan tasoon. Saa hyödynnettyä molemmat lietetilana. Itellä on pumppukaivo systeemiä ja sitte säiliö syvemmällä mitä ritilät. Liikkuu ilman kierrätystä kun tekee tarpeeks korkeat patokynnykset. Väh 40cm.
Säiliö ei täyty. Kourujen paine ei riitä.
Säiliö vois olla vaikka 60cm ritilän pinnan tasosta vapaasti valuvassa ja matalakouru/shhalom sydeemisä 120 ritilän pinnasta alempana :o
Virheistäkö sä olet oppinu,vai joko alkaa Ojalan navetas liete liikkuun :P
Kuulemma lehmiltä piti sahata sarvet etteivät puhko pärekattoa
-
Virheistäkö sä olet oppinu,vai joko alkaa Ojalan navetas liete liikkuun :P
[/quote]
Mitä, eikö liete liiku edes variolla pumppaamalla :o
Kohtuullisella louhinnalla näyttäis saavan lietealtaan yläreunan metrin alemmas pihaton lattian tasosta, eikös sen pitäis valua ilman pumppua?
-
0-louhinnalla +3metriä alle päätykuilun 8)
-
Minä ihmettelen kyllä suuresti miks pitää tehdä syvillä kuiluilla kun se tuntuu olevan noin kamalan hankalaa saada niillä paska pois navetasta :-\
-
Virheistäkö sä olet oppinu,vai joko alkaa Ojalan navetas liete liikkuun :P
Mitä, eikö liete liiku edes variolla pumppaamalla :o
Kohtuullisella louhinnalla näyttäis saavan lietealtaan yläreunan metrin alemmas pihaton lattian tasosta, eikös sen pitäis valua ilman pumppua?
[/quote]
Kyllä se nyt alkaa liikkua kun on tuhkalla lipeöity kokoojaa :P
Laskennassa nousu 2cm metrille kynnyksestä vois olla 3-5cm ja vaikka pohja on liipattu, sivut elementtimuottipintaa siltikin ne vois jollain lakata tai jopa pietä, liukkautta harvoon on liikaa. Mä en edes uskalla ajatella mitä tekee harkoista ladottu kuilun seinä... Ylioppilaan typpinavetoissa taas keksitään pyörää uudelleen ;)
-
Meillä on harkoista tehty kokoojakuilun toinen seinä... Kertaakaan ei ole ollut ongelmaa lietteen kulkemisen kanssa. Patokynnys reilu 20 cm ja kuilulla mittaa noin 17 metriä. Saa tulla ihmettelemään milloin vaan... Oikein yrittämällä olen yrittäny tehä tukkoa kun tehtiin sorkkahoito ja purua meni oikein kunnolla kuiluun :o
-
Mitäs jos latoon kaivas syvät kuilut niin et talviajan paskat mahtus sinne, ritilät päälle niin mahtasko se paska jäätyä siellä niin kovin ettei se sulas koko kesänä... se ois kuitenkin sisätilassa ja syvällä maassa niin meniskö umpijäähän? Mitä arvelette sais helpolla lisää tilaa navettaan kun siilon päädyn valas umpeen ja ritilät päälle pumppais sitten kun sulaa
-
Meillä on harkoista tehty kokoojakuilun toinen seinä... Kertaakaan ei ole ollut ongelmaa lietteen kulkemisen kanssa. Patokynnys reilu 20 cm ja kuilulla mittaa noin 17 metriä. Saa tulla ihmettelemään milloin vaan... Oikein yrittämällä olen yrittäny tehä tukkoa kun tehtiin sorkkahoito ja purua meni oikein kunnolla kuiluun :o
Meillä on harkoista koko kokoojakuilu, 24 metriä pitkä, ja 20 cm pato. Ei oo koskaan myöskään mitään ongelmaa ollut, rakennuskesänä kyllä satoi runsaasti, että kuilu oli riittävän hyvin kasteltu. Se sitten varmaan riittää kolmeksitoista vuodeksi voitelemaan .... :P Miks asoista tehdään vaikeita? Paska valuu muuallakin kuin agronetissä!
-
Meillä on harkoista tehty kokoojakuilun toinen seinä... Kertaakaan ei ole ollut ongelmaa lietteen kulkemisen kanssa. Patokynnys reilu 20 cm ja kuilulla mittaa noin 17 metriä. Saa tulla ihmettelemään milloin vaan... Oikein yrittämällä olen yrittäny tehä tukkoa kun tehtiin sorkkahoito ja purua meni oikein kunnolla kuiluun :o
Meillä on harkoista koko kokoojakuilu, 24 metriä pitkä, ja 20 cm pato. Ei oo koskaan myöskään mitään ongelmaa ollut, rakennuskesänä kyllä satoi runsaasti, että kuilu oli riittävän hyvin kasteltu. Se sitten varmaan riittää kolmeksitoista vuodeksi voitelemaan .... :P Miks asoista tehdään vaikeita? Paska valuu muuallakin kuin agronetissä!
Meillä on metrin pitempi...kokoojakuilu. :-X Ja harkoista. Ja pohja liipattu lumilapiolla. Eikä paskanliikuntaa ainakaan kuilu ole kuunaan hidastanut. Ojala voisi kokeilla eppunormaali-konstia, jos lehmien persiit tervaa, tulisiko siitä silloin liukkaampia?