Kosmos-syysohra ei talvehdi paikalla, jolla jopa Olivin-syysvehnä ja Ryhti-kaura(!) sekä italianraiheinä talvehtii.

-SS-

Kyllähän se vähän näin taitaa olla. Mieluusti kyllä kuulisin lisää kokemuksia viime talven talvehtimisesta, jos jollakulla vain sellaisia on jakaa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.05.24 - klo:13:17

Kosmos-syysohra ei talvehdi paikalla, jolla jopa Olivin-syysvehnä ja Ryhti-kaura(!) sekä italianraiheinä talvehtii.

-SS-

Kyllähän se vähän näin taitaa olla. Mieluusti kyllä kuulisin lisää kokemuksia viime talven talvehtimisesta, jos jollakulla vain sellaisia on jakaa.

Tämä selvä. Syyskylvöisen kasvin talvehtiminen viihtymisen reuna-alueilla onnistuu silloin hyvin, kun itsellä ei sitä ole kylvössä, mutta naapureilla on. Kannattaa tarkkailla, kyseinen satoennuste toimii paljon paremmin kuin kaiken maailman lajikekokeet.

Siksi kannattaa jossakin vaiheessa pyrkiä keräämään TOS-siementä riittävästi, jotta voi laittaa loton vetämään joka ikinen vuosi.

Joskus 1990-luvulla joutui lottoamaan puoli vuosikymmentä peräjälkeen, jotta yksi talvehtiminen onnistui, paitsi että märkä elokuu pilasi senkin suursadon sitten.

-SS-

Nykyisen tiedon mukaan syysohra pitäis kylvää suht myöhään, samoihin aikoihin vehnän kanssa että kasvupiste ei pääse nousemaan liian korkealle vaan pysyy paremmin lähellä maanpintaa suojassa.
Tähän asti ohjeet on on painottanut aikaista kylvöä. Mutta onhan toki se talvehtiminen kriittisempi silti kuin muilla syysviljoilla.

Kyllä tämä kylmä kevät oli vaikea syysviljoille. Aikaisinkin lannoitettu hybridiruis vaan kellastuu. Kaikki eivät nyt taida kasitonnareita saada, hyvä jos viistonnari irtoaa.  Syysvehnät ovat antaneet tilaa paljaille mulloslaikuille. Jokin niitä vaivaa, ainoastaan yhden kyläläisen pellon näin, jossa on kulmasta kulmaan erinomaisen hyvä kasvusto, useimmissa omissa palstoissa on hankalia kaljuja kohtia, ja on tuolla suurempia eturivinkin lohkoja, joissa ei vehnä voi hyvin. Jos nyt ei enää omia oraita tarvitsisi ylös äestää,  2,6 t hehtaarisato rehuksi on se vähimmäistarve, kaikki sen yli on plussaa.

-SS-

Kyllä tämä kylmä kevät oli vaikea syysviljoille. Aikaisinkin lannoitettu hybridiruis vaan kellastuu. Kaikki eivät nyt taida kasitonnareita saada, hyvä jos viistonnari irtoaa.  Syysvehnät ovat antaneet tilaa paljaille mulloslaikuille. Jokin niitä vaivaa, ainoastaan yhden kyläläisen pellon näin, jossa on kulmasta kulmaan erinomaisen hyvä kasvusto, useimmissa omissa palstoissa on hankalia kaljuja kohtia, ja on tuolla suurempia eturivinkin lohkoja, joissa ei vehnä voi hyvin. Jos nyt ei enää omia oraita tarvitsisi ylös äestää,  2,6 t hehtaarisato rehuksi on se vähimmäistarve, kaikki sen yli on plussaa.

-SS-

Täällä paljon pohjoisempana katellaan edelleen että kuoleeko nuo syysviljat kokonaan vai saako jotain lannoittaakin. Eilen ja tänään 4 asteen nurkilla lämpö, yöllä maa menee miinukselle noin kymmenen sentin syvyydessä, päivällä käy aavistuksen plussalla kun aurinko paistaa täydeltä terältä. Auringossa rajusti tehoa, mutta kylmä pohjoistuuli grogilasin eli kylmän ja jäisen meren yli puhaltaen tekee ilmasta todella kalsean.  Eilen alkoi kevätkynnöt, ja niin vain tänään löytyi routaakin olkisemmalta, runsassatoiselta ja multavalta kauran sängeltä. Muuten ei oo kolissut, ehkä tässä on viikonlopun nurkilla vähän kylvettävä vehnää ja kauraa, katella alkuviikosta jos lämpenee, mitä noiden syysviljojen kanssa tekee. Kun ei osaa ennustaa, herääkö ne henkiin kunnolla, kuten joskus heikosta alusta lähtien vai jääkö juromaan koko kesäksi. Kolmannes alasta menee varmuudella uusintakylvöön tai paikkaukseen. Vähän harmittaa kun alaa oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin koskaan ennen.

Pokallinen ikkunalasi pellon päälle niin näkee vähän aikaisemmin onko hengissä.

2019 kun syysvehnästä tuli 9-tonnari niin se meni huhtikuun lopulla ihan keltaiseksi. Maaliskuun lopulla olin antanut 200 kg salttua. Vapunaattona annoin loput ja sitten alkoi väri tummumaan.

Kylläpä taas kerran myöhään lannoitetut ovat surkean näköisiä. Kyllä taas kannatti lannoittaa kohmeiseen maahan.

Osa syysviljoista on huononnäköisiä. alkanut noita pysyviä laikkuja löytymään. Myös väritys muuttunut kellertäväksi. Varmaan useita syitä, kylmyys, pinnan kuivettuminen sementiksi, lannoitteet eivät ole tavoittaneet juuristoa jne. Sateet olisi hyvästä, mutta tekee sitten rajusti haittaa muille toukotöille. Parempi, kun kärvistelevät.

Kyllä aikaisempi lannoitus parempi on,  mutta tuntuu, että käyttämäni CAN valui jonnekin hukkaan ja osin poltti oraita. NS lannoite teki paremman värin, kevytmuokattuun kylvetty kumminkin on ehdottomasti heikoin, kuolemassa hiljalleen kuivassa paahteessa, vaikka sai lannoitetta keskellä talvea.

Täytyy yrittää typpiliuoksella virkistää vielä.

-SS-

Joo, kyllä syysviljat tarvitsisivat nyt ihan kunnon sateet. Sama homma nurmilla. Mutta aikaikkuna kevätkylvösten kannalta hankala. Olisi saanut sataa jo aiemmin.

Tuo muutamassa paikassa nähtävä kevään oraitten rehevyys erottaa eturivin muista. Eturivillä on liukoista typpeä mullassa jo roudan sulamisen aikaan 200 kg, ja lisää laitetaan vielä pitkin kesää. 10 tonnia 15% valkuaisen syysvehnää tarvitsee mullassa liukoista kokonaistyppeä 323 kg. Tämä tarkoittaisi 1200 kg Suomensalpietaria hehtaarille.

Diletantit laittavat vappuna 400 kg salpietaria ja ihmettelevät, miksi vihreä oras kehittyy kesällä mullokseksi, jossa on pari kirkkaankeltaista vehnänkortta siellä täällä.

-SS-

Kovin näyttää vehnät kituvan, tuntuu että harmaa mullos näkyy päivä päivältä paremmin orasrivien välistä. Aukkopaikatki paljastuu tiellepäin suurempina miltä näytti parisen viikkoo sitte.

Ei se lannotteesta auta jos pakkasista pompataan yhdellä hypyllä polttavan kuumaan ja kuivaan aurinkoon ilman sanottavaa vesikylpyä.

Kovin näyttää vehnät kituvan, tuntuu että harmaa mullos näkyy päivä päivältä paremmin orasrivien välistä. Aukkopaikatki paljastuu tiellepäin suurempina miltä näytti parisen viikkoo sitte.

Ei se lannotteesta auta jos pakkasista pompataan yhdellä hypyllä polttavan kuumaan ja kuivaan aurinkoon ilman sanottavaa vesikylpyä.

Täällä paljon pohjoisempana sama tilanne, kylmä kevät estänyt lannoittamasta kun ei tiedä miksi nuo heikon näköiset oraat muuttuu. Nyt kun lämpeni, alkaa näyttää pahalta, ettei paljoa säästettävää jäänyt ja niistäkin osa sellaisia että ehkä kannattaisi kylvää jotain muuta mutta kokeillaan osalla. Lannoitteet vielä levittämättä samasta syystä, pellon kantavuuden puolesta olisi ollut viime päivinä jo mahdollista mutta jälleen sama, kun ei tiedä onko mitään lannoitettavaa.

Näyttää olevan muillakin sama tilanne, ne harvat syysviljat on muuttuneet äkeellä mustatuksi ja kylvetyksi/pian kylvetyksi kevätviljaksi.
Oma syysvilja-ala niin suuri, ja hyviä peltoja, että mietinnässä mitä niille kylväisi, hömpälle ei voi isoja multamaa lohkoja jättää. Ohraa, kun kauraa tulee muutenkin ennätyspaljon? Rypsiä?  Tää masentava näky parilta isolta pellolta realisoitui nyt, pari lämmintä päivää tuntuu jumittaneen orastavan kasvun. Typpeä irtoaa multamaasta, kosteuttakin on, mutta syksyn infernaaliset sateet ja erittäin pitkä talvi sekä päälle vielä kylmä kevät viimeiseen asti teki tehtävänä.