Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: mäkitorppa - 28.01.12 - klo:12:31
-
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/jalostuskurssi/ohjelma/
Onko joku menossa? Itse en ole menossa kun setissä näyttää olevan liikaa rönsyjä, järjestääkö faba tiivistettyä kurssia joka olisi vain päivänmittainen, tiivis paketti?(Ehtisi käymään, kun ei olis viikkoa aikaa käyttää moiseen =( ). Semexin kurssi oli hyvä (Oli Faban edustajiakin kuuntelemassa) ja antoi aivan uutta näkökantaa mutta kun haluaisin kuulla myös pohjoismaisen näkökannan, jokaiselta kun oppii jotain...
-
Mä tarjoon sulle ilmaiseksi kahden sekunnin mittaisen jalostukurssin Faban oppien mukaan:
NTM
.. ja muuta et tarvitse. 8)
-
Mä tarjoon sulle ilmaiseksi kahden sekunnin mittaisen jalostukurssin Faban oppien mukaan:
NTM
.. ja muuta et tarvitse. 8)
Tiivistettynä noin :P
-
Mä tarjoon sulle ilmaiseksi kahden sekunnin mittaisen jalostukurssin Faban oppien mukaan:
NTM
.. ja muuta et tarvitse. 8)
No onpa oppi menny perille.
-
Mä tarjoon sulle ilmaiseksi kahden sekunnin mittaisen jalostukurssin Faban oppien mukaan:
NTM
.. ja muuta et tarvitse. 8)
Nordic Täp Management 8)
Ja noille punasille aukee: Ne Tarttee Mustaa....
-
Tuli jokunen vuosi sitten käytyä. Jalostuskurssi on kyllä harhaanjohtava nimi, asiaa oli esillä monenlaista..
Perheen kanssa oltiin matkassa, vuoroteltiin lastenhoito- ja luentovuoroja sen mukaan kumpi tunsi luennon aiheen enemmin omakseen. Jäi positiiviven kuva tapahtumasta; ohjelma oli meidän makuun tehty sisällöllisesti sekä aikataulullisesti. Tietenkään kovin syvälle ei tuollaisilla kursseilla voida mihinkään asiaan mennä, mutta aina sitä saa uutta pohdittavaa, kun eri asioista alustuksia sekä vilkasta keskustelua kuuntelee. Menemme joskus uudelleen.
-
Mä tarjoon sulle ilmaiseksi kahden sekunnin mittaisen jalostukurssin Faban oppien mukaan:
NTM
.. ja muuta et tarvitse. 8)
Nordic Täp Management 8)
Ja noille punasille aukee: Ne Tarttee Mustaa....
Päivän paras. Sjoella jos hinaudut niin tarjoan tästä keppanat
-
Nordic Täp Management 8)
Ja noille punasille aukee: Ne Tarttee Mustaa....
Eli kannattaisiko yhteispohjoismainen punainen korvata Suomessa kokonaan holsteinilla? Koituisiko tästä suurta hyötyä? Yhteispohjoismaisesta punaisen jalostuksesta ei ole siis odotettavissa mitään hyvää?
-
Nordic Täp Management 8)
Ja noille punasille aukee: Ne Tarttee Mustaa....
Eli kannattaisiko yhteispohjoismainen punainen korvata Suomessa kokonaan holsteinilla? Koituisiko tästä suurta hyötyä? Yhteispohjoismaisesta punaisen jalostuksesta ei ole siis odotettavissa mitään hyvää?
Eihän Aatami niin sanonut. Sanoi vain, että mustaa ne tarttee.. ;)
-
Onhan se vaihtoehto lihasonnille ja myös sen puhtaan rodun jalostamista, kun ei tuota tietyistä yksilöistä "rotu"jälkeläisiä. Periaatteessa tuonhan voisi ottaa jalostusohjelmaan. Kun ay-lemmu vanhenee ja NTM tippuu, niin voisi siitä teettää vielä risteytysjälkeläisen. Eli paremmuusjärjestyksessä jakaa ryhmiin valio, nuori ,holsu ja liha.
-
Ei kai kukaan enää jalosta ntm:ää?? so last season...
-
Ei kai kukaan enää jalosta ntm:ää?? so last season...
Ylivoimainen enemmistä Pohjoismaisista karjoista? Ja yhä kiihtyvällä vauhdilla muukin maailma tuntuu lähemmäs samaa lijaa siirtyvän, sitä mukaa kun pystyvät.
On oikeastan aika vekkulia, että ulkomailla Pohjoismaista mahdollisuutta jalostaa mm. terveysominaisuuksia usein suorastaan kadehditaan (ei tuota tietenkään myyntitykit ja markkinointiosastot myönnä tai kerro, mutta jalostuspuolen ihmiset nykyään yleensä kyllä), kun samaan aikaan meillä ainakin osa karjanomistajia kyseenalaistaa koko homman mielekkyyden.
Itse olen niin vanha että muistan kun aikanaan (1990- luvun alkupuolella) ranskalaisen Sersian esitelmöitsijät Suomessa puhuessaan pitivät Suomen tapaa laskea utareterveydelle jalostusarvo ja pyrkiä jalostamaan sitä käyttäen utareterveyttä ihan hölmönä. Utararakennetta jalostamalla pääsi samaan paljon helpommin, kun se periytyykin terveysominaisuuksia paljon paremmin.
Muutaman vuoden kuluttua tuosta Ranskassakin saatiin solutietojen keruu vauhtiin ja soluindeksi laskettua, ja kas kummaa se lisättiin heti kun mahdollista huomattavalla painolla sikäläiseen jalostusarvoon.... Ja taidettiinpa sitä markkinoida suurena edistysaskeleenakin.
-
Ntm laskettu taloudellisten arvojen pohjalta pohjoismaisiin hintoihin ja sääntöihin mukautuen.
eli
ntm=talous
kansa tykkää jotta ntm on paskaa=kansa tykkää jotta talous on paskaa
Onnea vaan tulevaisuuteen, tapellaan vaan niistä tuista jatkossakin verissä päin. ::)
Mutta oisko uskonto kymppi sillä joka suunnittelee bisnestä tekevänsä jollain pottereilla.. ;D
-
Tähän kohtaan liittäisin mielelläni sellaisen hymiön missä läsäytetään kämmenellä otsaan niin että sylki lentää, mutta koska sellaista ei ole valittavissa, korvatkoon seuraava tämän kerran: :o
NTM on työkalu. Missä helvatan vaiheessa siitä tuli isäntä? Oma kritiikkini NTM:ää kohtaan johtuu jo siitä peruspiirteestä, että NTM:n uskotaan olevan kaikkivoipainen asia ja ainakin Faban politiikkaan selvästi liittyy se, ettei muuta tarvita. En mä sano että NTM täysin tarpeeton on.
Managementissa työkalut on työkaluja, ei isäntiä.
-
no mitä muita pitäisi sonnivalintaan käyttää? kaunista väriä?
-
Mutta oisko uskonto kymppi sillä joka suunnittelee bisnestä tekevänsä jollain pottereilla.. ;D
*tykkää* ;D
-
no mitä muita pitäisi sonnivalintaan käyttää? kaunista väriä?
Esimerkiksi runko. Tiedätkö mikä on rungon painotus NTM:n laskennassa? Entä jalkojen? Lehmällä on hyvä olla jalat. Myös niillä, jotka ovat siellä navetassa eivätkä kehässä.
Ongelma syntyy ennenmuuta siitä kun tilatasolla emävalinta tehdään pelkän ennusteen perusteella. NTM on ennuste, siksi sitä pitäisi käyttää apuvälineenä, ennusteena, eikä antaa ennusteen yksisilmäisesti ohjata koko toimintaa. Siis mun mielestä. Mun puolesta joku voi olla ihan hyvin eri mieltä. ;)
-
Tähän kohtaan liittäisin mielelläni sellaisen hymiön missä läsäytetään kämmenellä otsaan niin että sylki lentää, mutta koska sellaista ei ole valittavissa, korvatkoon seuraava tämän kerran: :o
NTM on työkalu. Missä helvatan vaiheessa siitä tuli isäntä? Oma kritiikkini NTM:ää kohtaan johtuu jo siitä peruspiirteestä, että NTM:n uskotaan olevan kaikkivoipainen asia ja ainakin Faban politiikkaan selvästi liittyy se, ettei muuta tarvita. En mä sano että NTM täysin tarpeeton on.
Managementissa työkalut on työkaluja, ei isäntiä.
Täyskomppi tälle. NTM on minustakin hyvä kun sitä käytetään vain apuvälineenä ja suuntaa-antavana. Kuitenkin kun meillä ei ole NTM:n mukaiset jalostustavoitteet niin en voi sitä noudattaa. Meillä kun jalostetaan enemmän maitokiloja ja myös pitkämaitoisuutta mitkä ei NTM:ssä ole mukana, lisäksi jalostan runkoa mitä ei myöskään olen NTM:ssä. Lisäksi voimakkaammin myös utarerakennetta, mutta terveysomianisuuksia ei jalosteta vain solulukuun kiinnitetään huomiota ja käuyttöominaiuuksista lypsettävyys on tärkeässä asemassa, hiukan myös luonne. Eli näistä syystä meillä ei NTM:ää tarvita.
Asia on aivan toisin missä NTM tukee tilan omia jalostustavoitteita niin niillehän se sopii jopa isännäksi mutta meillä se taitaa olla toisinaan huono renkikin.
-
Mulla ei ole mitään NTM:ää vastaan. Sellaisia sonneja vastaan on, joilla on sonninisän status ja luonne/vuoto/tms ei-painotettu indeksi alle 80. Tasapainoisen ja selkeän jalostusuunnitelman teko on hankalaa, jos haluaa välttää jonkun katastrofi-indeksin realisoitumisen siinä about 20 eläimen populassa, josta aikoo uudistuseläimiä kasvattaa. Mukava ylläri, kun puolet porukasta on seinähulluja ja toinen puoli kusee enimmät maidot jo parteen....ja muutama valioyksilö tekee molempia. Ei siinä käyttöhetken kovat änteeämmät lohduta ;)
-
Mulla ei ole mitään NTM:ää vastaan. Sellaisia sonneja vastaan on, joilla on sonninisän status ja luonne/vuoto/tms ei-painotettu indeksi alle 80. Tasapainoisen ja selkeän jalostusuunnitelman teko on hankalaa, jos haluaa välttää jonkun katastrofi-indeksin realisoitumisen siinä about 20 eläimen populassa, josta aikoo uudistuseläimiä kasvattaa. Mukava ylläri, kun puolet porukasta on seinähulluja ja toinen puoli kusee enimmät maidot jo parteen....ja muutama valioyksilö tekee molempia. Ei siinä käyttöhetken kovat änteeämmät lohduta ;)
No mikä muu jalostusarvo karsii vuotavat ja huonoluonteiset pois? Ainahan pitää olla oma järki mukana valinnoissa. ;)
Tosin jos vuotavia haluaa välttää niin huonompi homma ettei sitä juuri missään arvostella, eli ihan hyvin voit sitä kahta kolmea sonnia käyttämällä saada ihan kaikki vuotamaan.
-
no mitä muita pitäisi sonnivalintaan käyttää? kaunista väriä?
Esimerkiksi runko. Tiedätkö mikä on rungon painotus NTM:n laskennassa? Entä jalkojen? Lehmällä on hyvä olla jalat. Myös niillä, jotka ovat siellä navetassa eivätkä kehässä.
Rungon painotus sama kuin sen taloudellinen arvo: nolla. Tietysti lantio vaikuttaa poikimisiin, mutta ne on jo huomioitu suoraan poikimavaikeuksissa ja myös muissa hoidoissa, eli jos tyttärillä on kapeat lantiot mutta siitä huolimatta ne poikii hyvin niin turha kai niitä on sakottaa.
Jalkarakenteella on ihan paino.
-
Meillä ei oo koskaan ollut minkäänlaista jalostussuunitelmaa, saati mitään alkio huuhtelu juttuja. Listasta valkataan 5 min. ennen soittoajan päättymistä joku mulli ja soitetaan siementäjä paikalle. Lypsäviä vajaa 50 ja nuorkarja päälle. Parhaimpina vuosina siemennyksiä/poikiminen 1,4 ja keskituotos vajaa 12500kg. Tällaikin voi onnistua vai?
-
No mikä muu jalostusarvo karsii vuotavat ja huonoluonteiset pois? Ainahan pitää olla oma järki mukana valinnoissa. ;)
No ei mikään, muttei niitä markkinoidakaan all you need-mentaliteetilla.
Lypsettävyyttä arvostellaan ihan yleisesti ja lypsynopeudella ja vuodolla on yhteisiä tekijöitä. Meillähän vuoto löytyy, mutta sitä ei juur noteerata. Horotissin poika pääsee kyllä listalle, sillähän on hyvä harjoittaa korjaavaa paritusta tiukkoihin lehmiin.
Mulla on tapana korjata sellanen vaiva blondilla :P
Otapa käyttölista ja yritä siitä löytää 2-3 sonnia, jolla ei ole yhtään indeksiä alle 95 tai edes 90...Valinnanvara kutistuu olemattomiin. Ja tuolla kannalla mun on lähestyttävä asiaa, jos edes joskus maailmassa tahtoisi tasaisen eläinaineksen.
-
Meillä ei oo koskaan ollut minkäänlaista jalostussuunitelmaa, saati mitään alkio huuhtelu juttuja. Listasta valkataan 5 min. ennen soittoajan päättymistä joku mulli ja soitetaan siementäjä paikalle. Lypsäviä vajaa 50 ja nuorkarja päälle. Parhaimpina vuosina siemennyksiä/poikiminen 1,4 ja keskituotos vajaa 12500kg. Tällaikin voi onnistua vai?
joo voi. Alkiohomma on vaan vähän kuin hevosurheilu, paremman väen keino päästä rahoistaan ;D (no pikku provoa!)
Mä jalostan pelkästään käyttöeläimiä, niinkun tekin. Toisille on tärkeitä suvut ja muut jutut. Mulle riittää, että paketti kestää kasassa 4-5 poikimista ja maitoa tulee....
-
No mikä muu jalostusarvo karsii vuotavat ja huonoluonteiset pois? Ainahan pitää olla oma järki mukana valinnoissa. ;)
No ei mikään, muttei niitä markkinoidakaan all you need-mentaliteetilla.
;D No tää vgn markkinointi on kyllä HYVIN kesyä maailman mittakaavassa.
works everywhere on esim ihan samantasoinen slogan kuin all you need.. ;)
Otapa käyttölista ja yritä siitä löytää 2-3 sonnia, jolla ei ole yhtään indeksiä alle 95 tai edes 90...Valinnanvara kutistuu olemattomiin. Ja tuolla kannalla mun on lähestyttävä asiaa, jos edes joskus maailmassa tahtoisi tasaisen eläinaineksen.
Joo muuten ihan kiva mutta koitapa sama kenen tahansa listasta. ;D
Mä yritin löytää s-ryhmän listalta ay-sonnia jolla olisi plussalla valkuaiskilot, lypsettävyys, solut ja vetimet ei ois kauheen lähekkäin.. Montapa löysin, ihan nolla.
Kun täydellisiä harvoin on niin sitä joutuu elämässä tyytymään. Holsteinilla nyt luonnollisesti löytyy tasaisen hyviä kaikilta firmoilta.
Eli jos on tällainen mentaliteetti että samalla vedetään miettimättä koko aikajaksolla x kiimassa olevat niin kannattaa vaihtaa suosiolla mustaan.
-
Joo muuten ihan kiva mutta koitapa sama kenen tahansa listasta. ;D
Mä yritin löytää s-ryhmän listalta ay-sonnia jolla olisi plussalla valkuaiskilot, lypsettävyys, solut ja vetimet ei ois kauheen lähekkäin.. Montapa löysin, ihan nolla.
Kun täydellisiä harvoin on niin sitä joutuu elämässä tyytymään. Holsteinilla nyt luonnollisesti löytyy tasaisen hyviä kaikilta firmoilta.
Niinpä! Ne Tarttee Mustaa ;)
-
Meillä ei oo koskaan ollut minkäänlaista jalostussuunitelmaa, saati mitään alkio huuhtelu juttuja. Listasta valkataan 5 min. ennen soittoajan päättymistä joku mulli ja soitetaan siementäjä paikalle. Lypsäviä vajaa 50 ja nuorkarja päälle. Parhaimpina vuosina siemennyksiä/poikiminen 1,4 ja keskituotos vajaa 12500kg. Tällaikin voi onnistua vai?
Täs on se homman ydin. Valitaan sen hetken tiedoilla paras sonni lehmäkohtaisesti. Ei pelata nuorsonnilottoa. Ja tiedetään tilan omat jalostustavoiteet.
-
Joo muuten ihan kiva mutta koitapa sama kenen tahansa listasta. ;D
Mä yritin löytää s-ryhmän listalta ay-sonnia jolla olisi plussalla valkuaiskilot, lypsettävyys, solut ja vetimet ei ois kauheen lähekkäin.. Montapa löysin, ihan nolla.
Kun täydellisiä harvoin on niin sitä joutuu elämässä tyytymään. Holsteinilla nyt luonnollisesti löytyy tasaisen hyviä kaikilta firmoilta.
Niinpä! Ne Tarttee Mustaa ;)
Onks noi lpi-ruskiat sitten Lahtiin Paskat Ilmanaikuset
-
Onks noi lpi-ruskiat sitten Lahtiin Paskat Ilmanaikuset
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Meillä ei oo koskaan ollut minkäänlaista jalostussuunitelmaa, saati mitään alkio huuhtelu juttuja. Listasta valkataan 5 min. ennen soittoajan päättymistä joku mulli ja soitetaan siementäjä paikalle. Lypsäviä vajaa 50 ja nuorkarja päälle. Parhaimpina vuosina siemennyksiä/poikiminen 1,4 ja keskituotos vajaa 12500kg. Tällaikin voi onnistua vai?
Täs on se homman ydin. Valitaan sen hetken tiedoilla paras sonni lehmäkohtaisesti. Ei pelata nuorsonnilottoa. Ja tiedetään tilan omat jalostustavoiteet.
No eikös tää oo jo "apemaisterillakin" käytössä...
-
Ttu mitä paskaa koko puhe jossa esiintyy NTM. "Nyt Tyhmää Mölöhötetään INDEKSI" vai mitä lie tarkottaa.
-
Täs on se homman ydin. Valitaan sen hetken tiedoilla paras sonni lehmäkohtaisesti. Ei pelata nuorsonnilottoa. Ja tiedetään tilan omat jalostustavoiteet.
No eikös tää oo jo "apemaisterillakin" käytössä...
***Jep tällä tavalla ollaan menty jo 7 vuotta. Tänä vuonna on Altan sonneista sopimus, joten niistä valitaan 3-5 tasapainoista sonnia, joista sitten valkataan siemennyshetkellä sopivin kyseiselle lehmälle.
Kaikista tärkein sonni typpipöntössä on lihasonni. Heikosta tai jollain tavalla valuvikaisesta emästä on aivan turha lähteä huippuyksilöä hakemaan "parantavalla jalostuksella" . Nopeiten jalostus etenee kun nämä sukulinjat katkaistaan tylysti lihasonnilla.
Jalostus on sinällään mielenkiintoista, koska sattuman rooli on iso. Ja mielenkiintoista sekin, että mulla on lehmiä joiden takana on 4-5 sukupolvea omasonneja. Eikä ne todellakaan ole karjan heikoimmasta päästä.
-
Täs on se homman ydin. Valitaan sen hetken tiedoilla paras sonni lehmäkohtaisesti. Ei pelata nuorsonnilottoa. Ja tiedetään tilan omat jalostustavoiteet.
No eikös tää oo jo "apemaisterillakin" käytössä...
***Jep tällä tavalla ollaan menty jo 7 vuotta. Tänä vuonna on Altan sonneista sopimus, joten niistä valitaan 3-5 tasapainoista sonnia, joista sitten valkataan siemennyshetkellä sopivin kyseiselle lehmälle.
Kaikista tärkein sonni typpipöntössä on lihasonni. Heikosta tai jollain tavalla valuvikaisesta emästä on aivan turha lähteä huippuyksilöä hakemaan "parantavalla jalostuksella" . Nopeiten jalostus etenee kun nämä sukulinjat katkaistaan tylysti lihasonnilla.
Jalostus on sinällään mielenkiintoista, koska sattuman rooli on iso. Ja mielenkiintoista sekin, että mulla on lehmiä joiden takana on 4-5 sukupolvea omasonneja. Eikä ne todellakaan ole karjan heikoimmasta päästä.
Juuri näin pitäisi jalostukseen suhtautua maidontuotantoon keskittyvillä tiloilla. Valitaan 3-5 omiin tavoitteisiin sopivaa sonnia, joista sitten valitaan lehmälle paras paritus. 4-6 kk:n välein mietitään vaihdetaanko joku sonni uuteen. Tavoitteena pitäisi olla, että jokaisesta käytetystä sonnista olisi vähintään kymmenen tytärtä, mielummin enemmän. Punaisilla arvosteluvaruus on niin huono, että niillä ei ehkä noin suuriin tytärmääriin kannata tähdätä, mutta ei niillä olekkaan mitään tekemistä maidontuotantoon keskittyvillä tiloilla. Ayshire-jalostus on meillä ja Pohjois-Amerikassa enemmänkin lehmäharrastelua, niin kuin jokainen voin tänään Sarka messuilla tänään todeta.
-
lehmälle.
Kaikista tärkein sonni typpipöntössä on lihasonni. Heikosta tai jollain tavalla valuvikaisesta emästä on aivan turha lähteä huippuyksilöä hakemaan "parantavalla jalostuksella" . Nopeiten jalostus etenee kun nämä sukulinjat katkaistaan tylysti lihasonnilla.
Jalostus on sinällään mielenkiintoista, koska sattuman rooli on iso. Ja mielenkiintoista sekin, että mulla on lehmiä joiden takana on 4-5 sukupolvea omasonneja. Eikä ne todellakaan ole karjan heikoimmasta päästä.
Jep. Apes pudottelee sanaisesta arkustaan kerrankin niitä parhaita "keksejä". Mikäs on apeksen karjan uudistus-%?
Yleensähän täppäri-karjoissa karsinnan käyttö jalostuksessa kaatuu "materiaalin" loppumiseen... (ostoille ei hevin lähdetä)
Paljonko jätät lehmävasikoita uudistukseen ja karsitko matkalla pois joillakin kriteereillä vai annatko kaikkien kukkien kukkia ekaan poikimiseen.
Pysyykö sulla lihasonnilla siemennetty lehmä kuinka pitkään karjassa (peräkkäisiä lihasiemennyksiä) eli koska iskee se korkealaitais karsinta?
-
Mä ymmärrän hyvin tuon pelkän muutaman valion käytön juuri isoissa karjoissa. Kärsäpotti nuorsonnien jälkeläisiin ei oikein ole enää varaa ja muutenkin halutaan karjan olevan mahdollisimman homogeenistä. VG on tämän suhteen selvästi jäljessä, niillä ei taida olla tarjota valmista palvelupakettia ja sonnipalettia tähän.
Tämä ei kuitenkaan tuota uutta sonnipolvea. Erittäin tärkeä nuorsonnitestaus jääkin meille pikkukarjojen omistajille. Nuorsonnin käytössä on aina riskinsä, mutta toisaalta myös suuri mahdollisuus. Tällä hetkellä meidän paras lehmä (ay) runttaa 15600 vuoteen ja on alunperin nuorsonnista ::).Uskon nuorsonnien tason nousseen ja edelleen nousevan valtavasti genomitestauksen myötä. Pian tulee aika, kun sonneille ei enää tehdä jälkeläisarvostelua vaan kaikilla on pelkästään genomi-indeksit.
Alkiohommahan on joo ihan kannattamatonta, varsinkin jos on sonninemästä huuhdeltu sonninisällä siemennetty ::). Uskon alkioihin sijoitetuille euroille saavan ihan kohtalaisen koron pitkässä juoksussa.
Jännä muuten kuinka kaikilla joilla on pelkkää semexiä ja HH:ta pytyssä "menee niin hyvin", vaikkei välttämättä ole edes kyseenomaisten firmojen sonnien jälkeläisiä edes lypsyssä. Kai se erinomaisuus siirtyy kasvavasta alkiosta jo emään ;D. Katsotaan mikä tilanne on esimerkiksi 5 vuoden päästä..
-
Yleensähän täppäri-karjoissa karsinnan käyttö jalostuksessa kaatuu "materiaalin" loppumiseen... (ostoille ei hevin lähdetä)
Noup, karsintaa ei tehdä kun ei voida, koska kanttua kaatuu kaikista tasoluokista utareterveyden ja hedelmällisyyden takia. Sitten syynä maristaan pohjoismaista paskajalostusta ja utarerakennetta kun yksi lähti kurjan kassin takia. Mitä vaan kunhan ei tarvitse katsoa peiliin. ::)
Ne pitäisi tuottavimmat lehmät saada pysymään jotta voidaan karsia ne tuottamattomat pois. Jos tuntuu ettei etene niin prolta saa tyyppejä kattomaan mikä mättää.
SITTEN kun lehmät saa pysymään karjassa niin pääsee tavoitetilanteeseen eli vapaaehtoisiin poistoihin, ei siihen että keskipoikimakerta on 7 ja 60%a jotain ihme paskaluuskia joita ei voi poistaa kun tulee niin hyvin tiineeksi ja silleen. Ensin niitä pitää oottaa ainakin kolme poikimista kun ei muka aikaisemmin voi todeta että elukka on p*rseestä ja sittenhän ne jo onkin "kestäviä lehmiä" joten ei ainakaan voi poistaa, sexattua siementä luukkuun.
Kun lehmä lähetään hyväkuntoisena kohtuurasvattomana pois siitä saa teurastamosta rahaa.
Ja sitten on tämä tasaisuus. Se ilmeisesti käsitetään vaan ulkomuotona että kun tulee vierailijoita niin kaikki voi ihastella kun on tasainen karja. No sepä kiva.
Miten olisi että lehmät lypsäisivät tasamäärän. Tämä ainakin ruokkii pelkällä appeella ilman mitään yksilökohtaisia robopapana-annoksia. jos lehmä x lypsää 11 tn ja lehmä y 8 tn ja molemmat on tasakokoisia syöden yhtäpaljon, sehän on ihan..
Tai kun ne pitää ryhmäasemalla lypsää ja sinne kohtuunopeaan joukkoon tulee lehmät b, h, k ja d joiden virtaus on 0,3. Eihän se naurata ketään.
Meillon holsteinien joukosa 115 cm korkea Lsk-lehmä. Arvatkaa sotkeeko parsia?
Ei sotke. Oikeesti. Mutta oli sellainen 149 korkea ay joka sotki ihan puolestavälistä asti.. Se myös käytävällä peruutti niin että paskoi parteen. Sillä oli elämäntehtävä. Teurastili lämmitti mieltä ja kukkaroa.
Ja siks toisekseen. Mitä ihmeen väliä sillä on onko niitä käytettäviä sonneja 1 4 vai 23 jos ne on samantyylisiä samoilla kriteereillä valittuja? Minä valitsen niitä sen monta mitä sopivia on tyrkyllä ja sen jälkeen en pöntön äärellä mieti kuin sukusiitosta, kun on emävalinta ja isävalinta tehty niin se on ihan sama meneekö juuri tähän mansikkiin sonni x vai y.
Valitaan 3-5 omiin tavoitteisiin sopivaa sonnia, joista sitten valitaan lehmälle paras paritus. 4-6 kk:n välein mietitään vaihdetaanko joku sonni uuteen. Tavoitteena pitäisi olla, että jokaisesta käytetystä sonnista olisi vähintään kymmenen tytärtä, mielummin enemmän
-
"Kannattaako ostaa Lamborghini kuoppaisen hiekkatien päähän ?"
Eli toisin sanoen.. Kannattaako jalostaa lehmää herumaan 60 kiloon jos oman tilan rehustus on suunniteltu pidettävän sellaisena etteivät yli 45 kilon herunnat ole edes mahdollisia ???
Tätä minä olen aina pohtinut. En tiedä pohditaanko tällaisia asioita jalostuskursseilla ?
-
"Kannattaako ostaa Lamborghini kuoppaisen hiekkatien päähän ?"
Eli toisin sanoen.. Kannattaako jalostaa lehmää herumaan 60 kiloon jos oman tilan rehustus on suunniteltu pidettävän sellaisena etteivät yli 45 kilon herunnat ole edes mahdollisia ???
Tätä minä olen aina pohtinut. En tiedä pohditaanko tällaisia asioita jalostuskursseilla ?
Ehkäpä kannattanee suosia pitkämaitoisuutta herumisen sijaan. Tosin siinäkin tulee vuodon tavoin ongelmaksi ettei sitä ihan joka maa mittaa.
-
Täällähän alkaa tulla jo ihan rakentavia ajatuksia ja mielipiteitä jalostuksesta :) Trajanuksen edellisessä kommentissa paljon omalle kohdalle osuvaa juttua. Meilläkin kun on laajennusvaihe menossa, niin karsintaa ei yksinkertaisesti pysty tekemään niin kuin haluaisi, vaan kaikki mahdollinen pitäisi yrittää ottaa irti olemassa olevista eläimistä käyttämällä sex. siementä. Eläimiä on myös ostettu jo aika reilusti, mikä olisi kaikista nopein tie jalostaa. Hyvä myös pitää mielessä "tuurin" osuus jalostuksessa. Eipä ole meilläkään pirttijalostuksen seurauksena tulleet kolme poikaa keskenään samanlaisia. Yksi poikkeaa rakenteeltaan ja muiltakin ominaisuuksiltaan täysin kahdesta muusta :D
Samat kokemukset myös tuosta karja tasaisuudesta. Koko ei välttämättä kerro mitään eläimen käyttöominaisuuksista. Meilläkin useampia holsteineja jotka olis paperilla ihan hyviä, mutta vuotavat maitoa herkästi ja peräpäästä tulevat jutut pitää saada jollakin tavalla hoidettua parteen >:( Yleensäkin holsteinella tuntuu olevan enemmän taipumusta parsien sotkemiseen ainakin nykyisessä navetassa. Holstein karjaa kohti on meillä kuitenkin tulossa lähes kokonaan jossain vaiheessa ??? Mun mielestä karjan tasaisuuden mittarina on lopullisesti se mitä eläin tuottaa. Itsekkin miettinyt tuota joharan ajatelmaa. Meillä on tulossa tmr-aperuokinta ja tuskin on järkevää ajatellakaan mitään älyttömiä huippuherumisia vaan kiinnittää jalostuksessa huomiota mieluummin muihin tekijöihin kuin korkeaan tuotostasoon. Tietenkin eläimellä pitäisi olla kokoa riittävästi että saadaan iso pötsi mahtumaan luiden sisälle.
Mutta mitä tulee NTM:n niin täysin turha. Mitä on tullut kateltua noita indeksejä, niin kokonaisjalostusindeksin taakse piiloutuu niin paljon eri kohteita ettei NTM:n perusteella voi valita sonnia. Meillä tehdään jalostus vajaan kymmenen sonnin siemenillä joita käytetään pääosin kaikille. Joitakin erikoisjuttuja pitää olla tietenkin pöntössä ihan harrastuksen vuoksi ;D Ja tietenkin joku annos lihasonnia pahimpien varalle.
-
lehmälle.
Kaikista tärkein sonni typpipöntössä on lihasonni. Heikosta tai jollain tavalla valuvikaisesta emästä on aivan turha lähteä huippuyksilöä hakemaan "parantavalla jalostuksella" . Nopeiten jalostus etenee kun nämä sukulinjat katkaistaan tylysti lihasonnilla.
Jalostus on sinällään mielenkiintoista, koska sattuman rooli on iso. Ja mielenkiintoista sekin, että mulla on lehmiä joiden takana on 4-5 sukupolvea omasonneja. Eikä ne todellakaan ole karjan heikoimmasta päästä.
Jep. Apes pudottelee sanaisesta arkustaan kerrankin niitä parhaita "keksejä". Mikäs on apeksen karjan uudistus-%?
Yleensähän täppäri-karjoissa karsinnan käyttö jalostuksessa kaatuu "materiaalin" loppumiseen... (ostoille ei hevin lähdetä)
Paljonko jätät lehmävasikoita uudistukseen ja karsitko matkalla pois joillakin kriteereillä vai annatko kaikkien kukkien kukkia ekaan poikimiseen.
Pysyykö sulla lihasonnilla siemennetty lehmä kuinka pitkään karjassa (peräkkäisiä lihasiemennyksiä) eli koska iskee se korkealaitais karsinta?
***Näihin karsinta yms. asioihin vaikuttaa tilan kehityskaaren vaihe. Ennen ja heti laajennuksen jälkeen pyrkii pitämään kaikki mahdolliset yksilöt. Tuotannon vakiinnuttua karsintaa tehdään myös vasikka- ja hiehovaiheessa.
Itse olen varmistanut riittävän materiaalin ostamalla kokonaisia karjoja. Näin on saatu nuoriso nopeasti vastaamaan tuotantoa, joka taas mahdollistaa riittävän karsinan laajennukset alkumetreillä.
Lihasonnisiemennetyt saavat jatkaa karjassa niin pitkään tuottavat riittävästi ilman ylimääräistä vaivaa. Näin ollen joku lehmä saattaa tuottaa viisikin liharotuvasikkaa.
Trajanus ihmetteli, mikä järki vähentää sonnien määrää. Riittävän iso jälkeläispopulaatio pienentää sattuman roolia. Itsellä yleinen sonnikohtainen käyttömäärä on 20-40 annosta.
-
Trajanus ihmetteli, mikä järki vähentää sonnien määrää. Riittävän iso jälkeläispopulaatio pienentää sattuman roolia. Itsellä yleinen sonnikohtainen käyttömäärä on 20-40 annosta.
Noup en niinkään vaan että mikäs sen määrää että juuri tämä 3-5. Joku kännipäissään vuonna 72 heittäny luvun ja edelleen sitä julistetaan silmät tyhjinä suurena totuutena.
Ei siinä olekaan mitään järkeä että joka mansikille pitää olla oma sonni kun se niin ihqusti täydentää tota mansikin dstä ja sillee. ;)
Toisaalta näin genomiselle ajalle kun ollaan siirtymässä niin yksittäisten sonnien määräähän pitäisi kasvattaa tuntuvasti eikä kasata parille odotuksia.
Ai niin joo mutta nehän oli sitä paskaa ne genomiarvostelut. ;D ;D
-
"Kannattaako ostaa Lamborghini kuoppaisen hiekkatien päähän ?"
Eli toisin sanoen.. Kannattaako jalostaa lehmää herumaan 60 kiloon jos oman tilan rehustus on suunniteltu pidettävän sellaisena etteivät yli 45 kilon herunnat ole edes mahdollisia ???
Tätä minä olen aina pohtinut. En tiedä pohditaanko tällaisia asioita jalostuskursseilla ?
Kattokaapa VG:n käyttölistan sonneja. Runkoindeksi on lähes kaikilla alle sata ja tuotosindeksi 110-130. Millä näitä tulevia lehmiä pitäisi syöttää? Ei ainakaan karkearehulla, mikäli rungolla ja pötsin koolla on minkäänlaista positiivista korrelaatiota.
-
"Kannattaako ostaa Lamborghini kuoppaisen hiekkatien päähän ?"
Eli toisin sanoen.. Kannattaako jalostaa lehmää herumaan 60 kiloon jos oman tilan rehustus on suunniteltu pidettävän sellaisena etteivät yli 45 kilon herunnat ole edes mahdollisia ???
Tätä minä olen aina pohtinut. En tiedä pohditaanko tällaisia asioita jalostuskursseilla ?
Kattokaapa VG:n käyttölistan sonneja. Runkoindeksi on lähes kaikilla alle sata ja tuotosindeksi 110-130. Millä näitä tulevia lehmiä pitäisi syöttää? Ei ainakaan karkearehulla, mikäli rungolla ja pötsin koolla on minkäänlaista positiivista korrelaatiota.
Anteeksi mutta me syötetään varsin karkealla appeella noita kurmuja niin ei sitten mitään korrelaatiota ole rungonmitoilla ja tuotoksella. Kyllähän se sinänsä ketuttaa isoraaminen elikko joka lypsää keskiarvoa huonommin, mihin se rehu menee?
Kestävämpiä tapaavat olla nuo hivenen niukkaraamisemmat.
-
Meillä käy faban keinosiementäjä. Lehmätkin ovat ay-rotua. Vain kaksi mustaa lehmää. Ne Tarttee Ruskeaa. Jopa nuorsonnien jälkeläisiä. Olen siis luuseritäppäri.... :'(
-
Trajanus ihmetteli, mikä järki vähentää sonnien määrää. Riittävän iso jälkeläispopulaatio pienentää sattuman roolia. Itsellä yleinen sonnikohtainen käyttömäärä on 20-40 annosta.
Noup en niinkään vaan että mikäs sen määrää että juuri tämä 3-5. Joku kännipäissään vuonna 72 heittäny luvun ja edelleen sitä julistetaan silmät tyhjinä suurena totuutena.
Ei siinä olekaan mitään järkeä että joka mansikille pitää olla oma sonni kun se niin ihqusti täydentää tota mansikin dstä ja sillee. ;)
Toisaalta näin genomiselle ajalle kun ollaan siirtymässä niin yksittäisten sonnien määräähän pitäisi kasvattaa tuntuvasti eikä kasata parille odotuksia.
Ai niin joo mutta nehän oli sitä paskaa ne genomiarvostelut. ;D ;D
Onhan se 3-5 voinut joku kännipäissään -72 sanoa, mutta kyllä se voidaan ihan hyvin myös perustella. 2 sonnia on liian vähän jo ihan sukusiitoksenkin välttämiseksi ja jos mennään paljon yli tuosta viidestä, niin silloin pitää ruveta jo tinkimään sonnien laadusta. Kuudenneksi paras sonni on yleensä jonkin verran huonompi kuin paras sonni. Mutta tuo genomisonnijuttu pitää paikkansa. Niiden arvosteluvarmuus on heikompi, joten pienemmät tytätyhmät ovat järkevämpiä.
-
Mä olen käyttänyt tuota 3-5 sonnia kerrallaan, mutta vaan yks niistä on genomitestattu. Sen verran epäluotettavampi se vielä on.
Semmonen homma vielä tuohon lihasonniin. Se tärkein sonni voi olla myös se tilasonni, ei jätetä siitä montaa jälkeläistä. Sen duunina on huolehtia siitä, että lehmä poikii...
-
"Kannattaako ostaa Lamborghini kuoppaisen hiekkatien päähän ?"
Eli toisin sanoen.. Kannattaako jalostaa lehmää herumaan 60 kiloon jos oman tilan rehustus on suunniteltu pidettävän sellaisena etteivät yli 45 kilon herunnat ole edes mahdollisia ???
Tätä minä olen aina pohtinut. En tiedä pohditaanko tällaisia asioita jalostuskursseilla ?
Kattokaapa VG:n käyttölistan sonneja. Runkoindeksi on lähes kaikilla alle sata ja tuotosindeksi 110-130. Millä näitä tulevia lehmiä pitäisi syöttää? Ei ainakaan karkearehulla, mikäli rungolla ja pötsin koolla on minkäänlaista positiivista korrelaatiota.
Rungolla ja pötsin koolla on takuulla positiivinen korrelaatio, mutta niin on myös isoilla runkomitoilla ja suurella elatusrehun tarpeella. Jostain syystä Suomessa on ainakin joissain piireissä saatu lyötyä läpi ajatus siitä, että hyvän karkarehunkäyttäjän pitää olla rungoltaan iso( ja tarkoitan isolla jotain tämän tyyppistä runkoa: http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=USA&strHBNo=000002300873&strLang=FI = Korkea lehmä jolla on paljon rungon kapasiteettia.
Jos tarkoitus on tuottaa maitoa karkearehulla, niin lehmän pitää kuitenkin olla lähtökohtana suht pienikokoinen. Tähän pienehköön lehmään pitää saada yhdistettyä kokoon suhteutettuna iso syöntikyky.
Uusi- Seelanti on ääriesimerkki maidontuotannosta karkearehulla. Ja Uuden- Seelannin paras holsteinsonni näyttää tälle: http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=NZL&strHBNo=000000105038&strLang=FI Mint- Editionin runkarvostelu on aika lähellä karkearehunkäyttäjän optimia. Pieni lehmä, jolla on kokoonsa nähden leveähkö ja syvä runko(mutta kuitenkin kohtuullisen maltillinen) ja hyvä tuotosarvostelu. Kyseessä on toki ääriesimerkki, mutta hieman tuohon suuntaan pitäisi pyrkiä jos on tarkoitus tuottaa paljon maitoa esim. hyvin karkearehuvaltaisella appeella. Maailmalla puhutaan paljon apelehmästä (TMR cow), mutta se on synonyymi rungottomuudelle. ( Lehmä ei kehitä itselleen vankkaa runkoa, koska se on ruokittu suht väkevällä appeella) Pahin yhdistelmä hyvin karkearehuvaltaisessa ruokinassa on iso, rungokas lehmä jolla on matala tuotoskyky= iso lehmä joka syö paljon, omaa ison elatusrehutarpeen, mutta omaa matalan perinnöllisen tuotostaipumuksen. Uusi- Seelanti rungon jalostustavoitteineen on ääriesimerkki, samoin ns. apelehmä (joka on siis väkevän appeen käytön lopputuloksena saatu runkomalli) Suomalainen ruokinta ei oikeastaan koskaan mene ihan näihin ääripäihin, mutta perustetta isokokoisen ja rungokkaan lehmän tavoittelemiselle karkearehun syöjäksi on hieman vaikea keksiä.
Noihin käyttölistan pienirunkoiset ja korkealla tuotosarvostelulla varustetuttuihin sonneihin tulee sellainen ajatus, että luetaanko arvosteluja jotenkin "nurinpäin". Eli sonni periyttää pieniä tyttäriä, joilla on korkea tuotos= niitä ei voi ruokkia normaalilla väkevyydellä. Sonnin arvostelut ovat kuitenkin peräisin tyttäristä jotka on ruokittu ihan keskivertokarjassa, keskivertoruokinnalla.
-
Ehkä tällä rungon jalostamisella on ollut merkitystä vielä pari vuosikymmentä sitten. Nykyään runkoa jalostamalla ei saada enää hyötyä. Oma isäni aina silloin tällöin katselee hiehoja ja tekee johtopäätöksiä: "Tuolla on leveä rinta, siitä tulee kova lypsäjä!" = hedelmällistä maaperää eräiden firmojen myyntitykeille ::)
-
Ollaanpas sitä nyt asiapitoisella päällä.
Ensinnäkin viime sivulla olevaan Trajanuksen kommenttiin; olen aivan samaa mieltä siitä että lehmien tulisi olla tuotoksen mukaan tasalaatuisia, eikä fenotyyppisellä tasalaatuisuudella ole oikein mitään tekemistä käytännön eikä talouden kannalta. Olen sitä itsekin koittanut tavoitella ja vielä on tekemistä. Esimerkiksi meillä on ensikoiden tuotokset olleet välillä 6300-11000 ja eroa on siis liikaa! Tärkein syyhän tuotoksen suhteen tasaisuudessa olisi ruokinnan yksinkertaistaminen. Nyt joudutaan lisärehuin täydentämään paljon lypsäviä kun vähemmän lypsäjille riittää perusrehut. '
Oli myös vuodosta kyse. Ensikoilla vuoto on aina perinnöllinen vika. Jos vanhemmilla lehmillä ei ole ensikkona ollu vuotoa ja yhtäkkiä on niin se on 99% varmuudella piilevästä poikimahalvuksesta johtuvaa eli kalsiumin puutetta. Kalsium osallistuu moniin elimistön tehtäviin ja yksi niistä on sulkijalihasten toiminta; vetimen päässäkin on sellainen. Meillä on kyllä peinnöölisenä vikana ensikoilla vuoto melkein kokonaan hävinnyt mutta vanhemmilla lehmillä vuotoa esiintyy justiinsa tästä kalsiumin puutteesta. Ainakaan ay:n kohdalla ei ole vuodosta mitään ongelmaa, enemmänkin lyposettävyys on hidas mutta kaikkea ei voi saada.
Täällä taitaa olla useampi holsteinin kannattaja. Ay ei parane kun siihen laittaa mustaa, se on vaan 1.polvessa risteytyselinvoimaa, seuraava risteytys on yleensä kurjaakin kurjempi lypsikki jossa yhdistyy vain ay:n ja holsteinin huonot puolet, mutta 3. risteytys saattaa olla jo ihan kohtalainen. Tämä on kivisempi tie. Jos ay:ta on karjassa ja haluaa siitä eroon niin tapoja on monia; hitain mutta paras tapa saattaa olla se että ay.t saavat lihasonnia ja vähintään puolet holsteinista seksattua ja loputkin normia oman rodun sonnia. Viiden vuoden päästä sulla on melko lailla 100 % holstein karja ja viisi vuotta menee nopeaan.
En kuitenkaan pidä ayrshireä niin huonona rotuna että se pitäisi lopettaa karjoista. Ay:n jalsotustyö ei sovi laiskalle eikä lannistujalle - se vaatii vähän enemmän paneutumista ja työtä mutta palkintokin voi olla aika makea. Monet robottitilalliset (taas yksi tuttu kertoi) että kuinka äykyt oppii heti robon tavoille ja kulkevat syömässä ja lypsyllä. Eli ay voi ollakin se laajentajan tulevaisuuden rotu, älkää heivatko niitä kovin hätäsesti.
Tuo runko keskustelu onkin mielenkiintoinen. minäkin olen olllut tähän saakka siinä uskossa että kookas ja laajarunkoinen on paras lypsäjä. No meillä tämä tällä hetkellä toteutuu. Runko on varmaan sellainen että ääripäät ovat kumpikin huonoja; liian iso tai liian pieni eivät ole tuotoksen eikä kestävyyden valossa toivottavia. Yleensä hyväksi syönti ja tuotoskapasiteetiksi itse miellän hyvän lypsytyypin (yli 5) ja rungon syvyyden (7-8) ja korkeus ay:llä yli 145 cm. Ainakin meillä tämän tyyppiset lehmät ovat lypsäneet hyvin. Myös rinnan leveys on oltava hyvä.
Suki: mainiota perintötietoa isälläsi, kysele ja ota ne ylös. Noita viisauksia koitan välillä lypsää anopilta mutta ei hän jaksa niitä enää muistella ja on halunnut unohtaakin.
-
Tämä ei kuitenkaan tuota uutta sonnipolvea. Erittäin tärkeä nuorsonnitestaus jääkin meille pikkukarjojen omistajille. Nuorsonnin käytössä on aina riskinsä, mutta toisaalta myös suuri mahdollisuus. Tällä hetkellä meidän paras lehmä (ay) runttaa 15600 vuoteen ja on alunperin nuorsonnista ::).Uskon nuorsonnien tason nousseen ja edelleen nousevan valtavasti genomitestauksen myötä. Pian tulee aika, kun sonneille ei enää tehdä jälkeläisarvostelua vaan kaikilla on pelkästään genomi-indeksit.
Siinä kaks suurta sudenkuoppaa. Tulevaisuuden navetat on pihattoja, miksi eläinainesta ei testata tulevaisuuden olosuhteissa?
Ja jos nuo genomit alkaa elää samalla lailla omaa elämäänsä paperilla kuin NTM:kin, niin tervemenoa.
-
Paria genomisonnia otin aikanaan rapakon takaa pyttyyn, jäi hetkeksi käyttämättä ja nyt ensimmäisten arvostelujen jälkeen hyviä ovat vieläkin- ainoastaan tulevat käytettäväksi eri lehmille kuin alunperin suunnittelin.. ::)
-
MF:lle laitoin blaupunktia. Se on venomitestattu. :'(
-
MF:lle laitoin blaupunktia. Se on venomitestattu. :'(
Venomin tilutus on parhimmillaan just Blaukkarilla ja savipölyisellä kajarijärjestelmällä kuunneltuna 8)
-
Ehkä tällä rungon jalostamisella on ollut merkitystä vielä pari vuosikymmentä sitten. Nykyään runkoa jalostamalla ei saada enää hyötyä. Oma isäni aina silloin tällöin katselee hiehoja ja tekee johtopäätöksiä: "Tuolla on leveä rinta, siitä tulee kova lypsäjä!" = hedelmällistä maaperää eräiden firmojen myyntitykeille ::)
Samalla "vanhan kansan" periaatteella oma setäni vanhana karjamiehenä katseli vasikoita ja hiehoja. Kahteen asiaan kiinnitti huomiota. Toinen oli turpa, mitä leveämpi se oli, sen parempi lypsäjä eläimestä tulee. Ihan järkeenkäypää sinänsä. Toinen seikka oli nahka. Jos vasikalla oli paperinohut nahka, siitä tulee hyvä lypsäjä. Sekin ihan looginen asia, sillä yleisesti ottaen ne paksunahkaiset pönikät tuppaavat vaan rasvoittumaan :o Kyllähän sitä itsekin tulee joskus nipisteltyä lehmiä samalla periaatteella ja kummasti tuo uskomus pitää vaan paikkaansa ;D Parhailla lypsäjillä on tosiaankin hyvin ohut nahka.
-
Sitähän se vanha kansa sano jotta kun on isot utareet on hyvä lypsäjä. ;)
-
Sitähän se vanha kansa sano jotta kun on isot utareet on hyvä lypsäjä. ;)
Mä olen kuullut vaan sen, että maitosuonia katsellaan ja siitä ennustetaan lypsävyyttää. Aika hyvin se toisinaan pitääkin paikkansa.
-
Nämä vanhankansan ennusmerkit ym. pitivät aikanaan sen verran hyvin paikkaansa että joku sai päähänsä alkaa kehittelemään indeksilaskentaa...
Nykyään näillä vanhankansan ennusmerkeillä perustellaan indeksien toimimattomuutta...
-
Sitähän se vanha kansa sano jotta kun on isot utareet on hyvä lypsäjä. ;)
Ja sitten sanotaan että "hiehon täytyy olla ohutnahkainen ja pitkähäntäinen" jotta siitä tulee hyvä lypsäjä. Tää pitää kyllä paikkansa.
-
Sitähän se vanha kansa sano jotta kun on isot utareet on hyvä lypsäjä. ;)
Se Tukiaisen Johanna on sit varmaan hyvä lypsäjä. ::) ;D
-
Sitähän se vanha kansa sano jotta kun on isot utareet on hyvä lypsäjä. ;)
Se Tukiaisen Johanna on sit varmaan hyvä lypsäjä. ::) ;D
Tuo ei pidä paikkansa ei ainakaan ihmisillä ja hyvin usein ei myös lehmilläkään. Useat hyvin pienirintaiset naiset yllätyvät kuinka hirveesti tulee maitoa. Kun taas isorintaiset ovat yllättyneet ettei heille tule maitoa ollenkaan riitävästi ja saattavat melko pian siirtyä vauvan vastikeruokintaan.
Tämä selittyy samalla mitä lehmämaailmassa jos utareet ovat täynnä muuta kudosta kuin maitoa tuottavia tiehyita niin maitoa ei tule. Tämä muu kudos on usein rasvaa ja lihasta. Tämän takiahan hiehojen utareita ei saa rasvoittaa ja lihasutaretta koitetaan välttää jalostuksen keinoin. Jokaisella on aina navetassaan joku ensikko tai vanhempi lehmä jolla ei ole yhtään suuri utare silti kun katsot sen lukemat kun se on mennyt umpeen; saatat yllättyä; mitä täh, tollasesta pikku-utareesta tämä on heruttanut 10-tonnin!
-
Sitähän se vanha kansa sano jotta kun on isot utareet on hyvä lypsäjä. ;)
Se Tukiaisen Johanna on sit varmaan hyvä lypsäjä. ::) ;D
Tuo ei pidä paikkansa ei ainakaan ihmisillä ja hyvin usein ei myös lehmilläkään. Useat hyvin pienirintaiset naiset yllätyvät kuinka hirveesti tulee maitoa. Kun taas isorintaiset ovat yllättyneet ettei heille tule maitoa ollenkaan riitävästi ja saattavat melko pian siirtyä vauvan vastikeruokintaan.
Tämä selittyy samalla mitä lehmämaailmassa jos utareet ovat täynnä muuta kudosta kuin maitoa tuottavia tiehyita niin maitoa ei tule. Tämä muu kudos on usein rasvaa ja lihasta. Tämän takiahan hiehojen utareita ei saa rasvoittaa ja lihasutaretta koitetaan välttää jalostuksen keinoin. Jokaisella on aina navetassaan joku ensikko tai vanhempi lehmä jolla ei ole yhtään suuri utare silti kun katsot sen lukemat kun se on mennyt umpeen; saatat yllättyä; mitä täh, tollasesta pikku-utareesta tämä on heruttanut 10-tonnin!
Siis eiku mä tarkoitin lypsäjää, en lypsettävää. ;)
-
Suomenkarjahan on hyvin ohutnahkaista ja häntäistä. Silti ihmiset ei ota niitä kun väittävät huonolypsyisiksi. ???
No meillä kaikkein dairein, paperinahkaisin liuhuhäntä on lypsäjänä suoraan sanottuna p*rseestä eikä sillä ole mitään syytä. On sitä pidetty kun ei siitä oikein harmiakaan ole ja on sitä mukava katsoa.
-
Azores/Sao Miguel
http://www.youtube.com/watch?v=fsHABBY686Y
http://www.youtube.com/watch?v=rf-Qbh3WU8s
http://www.youtube.com/watch?v=aYSTWNBFbB4
-
http://www.youtube.com/watch?v=OZTw6t48Lsk
http://www.youtube.com/watch?v=NpmEDhJcFBQ
http://www.youtube.com/watch?v=4gq2dfKVcZs
-
Yleensähän täppäri-karjoissa karsinnan käyttö jalostuksessa kaatuu "materiaalin" loppumiseen... (ostoille ei hevin lähdetä)
Noup, karsintaa ei tehdä kun ei voida, koska kanttua kaatuu kaikista tasoluokista utareterveyden ja hedelmällisyyden takia. Sitten syynä maristaan pohjoismaista paskajalostusta ja utarerakennetta kun yksi lähti kurjan kassin takia. Mitä vaan kunhan ei tarvitse katsoa peiliin. ::)
Ne pitäisi tuottavimmat lehmät saada pysymään jotta voidaan karsia ne tuottamattomat pois. Jos tuntuu ettei etene niin prolta saa tyyppejä kattomaan mikä mättää.
SITTEN kun lehmät saa pysymään karjassa niin pääsee tavoitetilanteeseen eli vapaaehtoisiin poistoihin, ei siihen että keskipoikimakerta on 7 ja 60%a jotain ihme paskaluuskia joita ei voi poistaa kun tulee niin hyvin tiineeksi ja silleen. Ensin niitä pitää oottaa ainakin kolme poikimista kun ei muka aikaisemmin voi todeta että elukka on p*rseestä ja sittenhän ne jo onkin "kestäviä lehmiä" joten ei ainakaan voi poistaa, sexattua siementä luukkuun.
Kun lehmä lähetään hyväkuntoisena kohtuurasvattomana pois siitä saa teurastamosta rahaa.
Ja sitten on tämä tasaisuus. Se ilmeisesti käsitetään vaan ulkomuotona että kun tulee vierailijoita niin kaikki voi ihastella kun on tasainen karja. No sepä kiva.
Miten olisi että lehmät lypsäisivät tasamäärän. Tämä ainakin ruokkii pelkällä appeella ilman mitään yksilökohtaisia robopapana-annoksia. jos lehmä x lypsää 11 tn ja lehmä y 8 tn ja molemmat on tasakokoisia syöden yhtäpaljon, sehän on ihan..
Tai kun ne pitää ryhmäasemalla lypsää ja sinne kohtuunopeaan joukkoon tulee lehmät b, h, k ja d joiden virtaus on 0,3. Eihän se naurata ketään.
Meillon holsteinien joukosa 115 cm korkea Lsk-lehmä. Arvatkaa sotkeeko parsia?
Ei sotke. Oikeesti. Mutta oli sellainen 149 korkea ay joka sotki ihan puolestavälistä asti.. Se myös käytävällä peruutti niin että paskoi parteen. Sillä oli elämäntehtävä. Teurastili lämmitti mieltä ja kukkaroa.
Ja siks toisekseen. Mitä ihmeen väliä sillä on onko niitä käytettäviä sonneja 1 4 vai 23 jos ne on samantyylisiä samoilla kriteereillä valittuja? Minä valitsen niitä sen monta mitä sopivia on tyrkyllä ja sen jälkeen en pöntön äärellä mieti kuin sukusiitosta, kun on emävalinta ja isävalinta tehty niin se on ihan sama meneekö juuri tähän mansikkiin sonni x vai y.
Valitaan 3-5 omiin tavoitteisiin sopivaa sonnia, joista sitten valitaan lehmälle paras paritus. 4-6 kk:n välein mietitään vaihdetaanko joku sonni uuteen. Tavoitteena pitäisi olla, että jokaisesta käytetystä sonnista olisi vähintään kymmenen tytärtä, mielummin enemmän
Tää on kyllä niin hyvä että on pakko nostaa vielä. Trajanus osaa kirjoittaa asiaa ja vielä huumorilla.
Tällä foorumilla on onnistuu muutenkin keskustelut paremmin jalostuksesta ja sen vierestä, eräällä kiihkoilufoorumilla on se ongelma että useinkaan kyse ei ole maidontuotannon kannattavuudesta vaan jostain ihan älyttömästä ideologiasta mikä ei ole edes järjellä selitettävissä.
Rento meininkin on se mistä tykkään, liika kiihkoilu suuntaan tai toiseen yleensä sumenta silmät tosiasioilta.
-
Jalotuksessa on mielestni se haittapuoli että jos sillä koittaa tehokkaassti parantaa karjaa niin se tulee aina ja joka kerta kalliiksi. Tämä siksi että jo hyviksi todetut siemenet maksaa ja niiden tuotosta ei ole käytännössä mitään taetta. Toinen isompi asia että jos poistat eläimen jalostuksen takia niin se on aina tappiota. Muutenkin jalostus kuuluu tuottavaan karjaan paljon vähemmän mitä uskotellaan. Tuottavan karjan perusasiat on pieni hiehomäärä, tehokas navetointi ja eläinlääkärin loistaminen poissaololla. Toki sivussa voi jalostaa karjaa esimerkiksi valitsemalla suvut josta haluaa seuraavan karjan ja muutoin käyttää lihaa mutta se kaikki millä yritetään parantaa karjaa tämän nopeammin tuottaa ainoastaan tappiota. Se vanha lehmä tuottaisi kuitenkin tulevina vuosina enemän kuin käyttönotettu hieho jos molemmat on terveitä.
Mun motto on että nykyään jokainen syntyvä vasikka on satatonnari. Se on sitten hoidosta kiinni kuinka lähelle sitä päästään.
-
Jalotuksessa on mielestni se haittapuoli että jos sillä koittaa tehokkaassti parantaa karjaa niin se tulee aina ja joka kerta kalliiksi. Tämä siksi että jo hyviksi todetut siemenet maksaa ja niiden tuotosta ei ole käytännössä mitään taetta. Toinen isompi asia että jos poistat eläimen jalostuksen takia niin se on aina tappiota. Muutenkin jalostus kuuluu tuottavaan karjaan paljon vähemmän mitä uskotellaan. Tuottavan karjan perusasiat on pieni hiehomäärä, tehokas navetointi ja eläinlääkärin loistaminen poissaololla. Toki sivussa voi jalostaa karjaa esimerkiksi valitsemalla suvut josta haluaa seuraavan karjan ja muutoin käyttää lihaa mutta se kaikki millä yritetään parantaa karjaa tämän nopeammin tuottaa ainoastaan tappiota. Se vanha lehmä tuottaisi kuitenkin tulevina vuosina enemän kuin käyttönotettu hieho jos molemmat on terveitä.
Mun motto on että nykyään jokainen syntyvä vasikka on satatonnari. Se on sitten hoidosta kiinni kuinka lähelle sitä päästään.
Tämä linkki on varmaan pyörinyt täällä jo moneen kertaan mutta tässä on vaan sitä jotain.
"Kauneus on katsojan silmissä" http://www.youtube.com/watch?v=O5R-zxXH1Nk
-
Jalotuksessa on mielestni se haittapuoli että jos sillä koittaa tehokkaassti parantaa karjaa niin se tulee aina ja joka kerta kalliiksi. Tämä siksi että jo hyviksi todetut siemenet maksaa ja niiden tuotosta ei ole käytännössä mitään taetta. Toinen isompi asia että jos poistat eläimen jalostuksen takia niin se on aina tappiota. Muutenkin jalostus kuuluu tuottavaan karjaan paljon vähemmän mitä uskotellaan. Tuottavan karjan perusasiat on pieni hiehomäärä, tehokas navetointi ja eläinlääkärin loistaminen poissaololla. Toki sivussa voi jalostaa karjaa esimerkiksi valitsemalla suvut josta haluaa seuraavan karjan ja muutoin käyttää lihaa mutta se kaikki millä yritetään parantaa karjaa tämän nopeammin tuottaa ainoastaan tappiota. Se vanha lehmä tuottaisi kuitenkin tulevina vuosina enemän kuin käyttönotettu hieho jos molemmat on terveitä.
Mun motto on että nykyään jokainen syntyvä vasikka on satatonnari. Se on sitten hoidosta kiinni kuinka lähelle sitä päästään.
Tämä linkki on varmaan pyörinyt täällä jo moneen kertaan mutta tässä on vaan sitä jotain.
"Kauneus on katsojan silmissä" http://www.youtube.com/watch?v=O5R-zxXH1Nk
Nämä sun linkit ei kyllä koskaan liity aiheeseen, nyt tällä kertaa ei ollut kyse nimenomaan lihakarjasta. Anna jo olla. Jokainen osaa varmaan käyttää You Tubea ihan omin avuin ja laiduntava karja ei ole suomalaisille karjatiloille kovin vieras asia.
edit; vms1; kirjoitit täyttä asiaa.
-
Jalotuksessa on mielestni se haittapuoli että jos sillä koittaa tehokkaassti parantaa karjaa niin se tulee aina ja joka kerta kalliiksi. Tämä siksi että jo hyviksi todetut siemenet maksaa ja niiden tuotosta ei ole käytännössä mitään taetta. Toinen isompi asia että jos poistat eläimen jalostuksen takia niin se on aina tappiota. Muutenkin jalostus kuuluu tuottavaan karjaan paljon vähemmän mitä uskotellaan. Tuottavan karjan perusasiat on pieni hiehomäärä, tehokas navetointi ja eläinlääkärin loistaminen poissaololla. Toki sivussa voi jalostaa karjaa esimerkiksi valitsemalla suvut josta haluaa seuraavan karjan ja muutoin käyttää lihaa mutta se kaikki millä yritetään parantaa karjaa tämän nopeammin tuottaa ainoastaan tappiota. Se vanha lehmä tuottaisi kuitenkin tulevina vuosina enemän kuin käyttönotettu hieho jos molemmat on terveitä.
Mun motto on että nykyään jokainen syntyvä vasikka on satatonnari. Se on sitten hoidosta kiinni kuinka lähelle sitä päästään.
Tämä linkki on varmaan pyörinyt täällä jo moneen kertaan mutta tässä on vaan sitä jotain.
"Kauneus on katsojan silmissä" http://www.youtube.com/watch?v=O5R-zxXH1Nk
Nämä sun linkit ei kyllä koskaan liity aiheeseen, nyt tällä kertaa ei ollut kyse nimenomaan lihakarjasta. Anna jo olla. Jokainen osaa varmaan käyttää You Tubea ihan omin avuin ja laiduntava karja ei ole suomalaisille karjatiloille kovin vieras asia.
edit; vms1; kirjoitit täyttä asiaa.
"Toki sivussa voi jalostaa karjaa esimerkiksi valitsemalla suvut josta haluaa seuraavan karjan ja muutoin käyttää lihaa..."
-
Jalotuksessa on mielestni se haittapuoli että jos sillä koittaa tehokkaassti parantaa karjaa niin se tulee aina ja joka kerta kalliiksi. Tämä siksi että jo hyviksi todetut siemenet maksaa ja niiden tuotosta ei ole käytännössä mitään taetta. Toinen isompi asia että jos poistat eläimen jalostuksen takia niin se on aina tappiota. Muutenkin jalostus kuuluu tuottavaan karjaan paljon vähemmän mitä uskotellaan. Tuottavan karjan perusasiat on pieni hiehomäärä, tehokas navetointi ja eläinlääkärin loistaminen poissaololla. Toki sivussa voi jalostaa karjaa esimerkiksi valitsemalla suvut josta haluaa seuraavan karjan ja muutoin käyttää lihaa mutta se kaikki millä yritetään parantaa karjaa tämän nopeammin tuottaa ainoastaan tappiota. Se vanha lehmä tuottaisi kuitenkin tulevina vuosina enemän kuin käyttönotettu hieho jos molemmat on terveitä.
Mun motto on että nykyään jokainen syntyvä vasikka on satatonnari. Se on sitten hoidosta kiinni kuinka lähelle sitä päästään.
Tämä linkki on varmaan pyörinyt täällä jo moneen kertaan mutta tässä on vaan sitä jotain.
"Kauneus on katsojan silmissä" http://www.youtube.com/watch?v=O5R-zxXH1Nk
Nämä sun linkit ei kyllä koskaan liity aiheeseen, nyt tällä kertaa ei ollut kyse nimenomaan lihakarjasta. Anna jo olla. Jokainen osaa varmaan käyttää You Tubea ihan omin avuin ja laiduntava karja ei ole suomalaisille karjatiloille kovin vieras asia.
edit; vms1; kirjoitit täyttä asiaa.
"Toki sivussa voi jalostaa karjaa esimerkiksi valitsemalla suvut josta haluaa seuraavan karjan ja muutoin käyttää lihaa..."
Niin? - mutta eihän tuo video taas tuohon liittynyt mitenkään.
-
Noiden kummankin eri eläinrodun jalostus on sidoksissa toisiinsa yhteisen elinpiirin johdosta siellä jossain jossa on maatalous vielä vahvasti voimissaan. Hienoa jalostustyötä kummankin kohdalla.
http://www.youtube.com/watch?v=aYSTWNBFbB4
"Jalostuskurssi"
http://www.youtube.com/watch?v=hjkqw7QWCpk
Fantastista nähdä että jossain päin maailmaa ollaan vielä aidosti ylpeätä siitä omasta työstä.
Lypsikki, väliäkö liittyykö vai ei ;) Hiljainen ketju näköjään, vähän elämää, ei pahalla.
-
Mulla oli azori vuosia sitte. Siis tommonen koira. Melkonen koira oliki, ja toimiva. Ei tullu hukat pihoihin eikä mustalaiset. Lehmät suorastaan lensi navetasta laitumille, ja tuli ne takaskin fila-avusteisesti. Liian raju se vaan oli lehmillekkin. Sitten kun sitä alko kaikki sukulaisetkin pelkäämään, niin piti lahjottaa pois. Mutta juu, hieno eläin. Nyt on sitten tullu keskityttyä tuohon karjan jalostamiseen...
Terkkuja vaan kaikille joilla Azorien Fila pihassa jolkottelee.
-
http://www.joukonheimo.host22.com/artikkelit/rottweiler_tarkkailee_ihmista_u.pdf
Hyvä kirjoitus yleisesti ottaen koirista, ja niiden jalostuksen suunnasta.
-
jos on kyseessä se vuokatin kurssi, niin rouva lähti sinne intoapuhkuen, mää vaan sanoin että katto nyt saatana että löytyy vähän vireämpi uus isäntä sillä ei tämä tila kahta laiskaa elätä.mää voin sitten olla "neuvojana"no ompa se ite sen reissun tienannut näillä jalostus hommilla ::)