Itse niitän aluksi mattoperä Taarupilla. Urakoitsija tulee JF 1050 ja yksi ajomies mukanaan. Itse siirryn tässävaiheessa siilolle ja emäntä tai vanhaisäntä jatkaa niittoa. 3 km ajomatkaan asti riittää yksi ajomies. 10 km päässä olevalta palstalta tulee toinen ajomies ja kolmannet kärryt. parikymmentä hehtaaria kellonympäryspäivässä ovat korjanneet. Lohkot ei keskimäärin ole kauhen suuria ja silppurillekin kertyy siirtymiä.

Niitto 3.2 m meno paluu taarupilla vm 96. Silppurina 622 taaruppi vm 95. Kolmet 26-30 kuutioiset kippikärry 83-97. Traktorit vm 76-95 mut sentään Foordeja:) Kuskeja 2-5 riippuen tarpeesta ja saatavuudesta. Siilokoneena Lännen c110 joka ketjun tärkein kone. hyvin tehdyllä tiivistyksellä  se rehunlaatu varmistetaan. Happoa käytetään suosituksia vähemmän. Ensimmäistä satoa tehty parhaimillaan 115 ha josta kolmannes luomurehua yhteistyötiloilta. Aina rehut satu tehtyä  vaikkei koneet isoja ja uusia. Teho abaut  1 ha /tunti kun hyvin sujuu eli  noin 8-10 ha päivässä. Viime kesänä toki sai muuuutaman kerran silppuria sepittää.

Niitto 3,0 metrisellä 1365 Jontikalla, viime kesänä karhotettiin Elhon V-Twin 700 esittelykoneella. Korjuu tapahtuu JF ES3000 silppurivaunulla. Käytännössä rehut tehdään kahdestaan kaverin kanssa, viime vuonna mä niitin ja kaveri karhotti, sitten mä ajoin silppurivaunua ja kaveri oli siilolla. Työteho suurinpiirtein JIIWEEn luokkaa, eli 10 ha molemmin puolin tulee päivässä ajettua. Omat pellot kaikki 2 km päässä, kaverilla osa hiukan kauempana. Kolme satoa heinää ja vihantaviljasta kaksi tekee yhteensä noin 150 ha/v.

en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.

en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.

Mutta vuosien mittaan ihmeen paljon 3D tuo säästöä / laatua paaleissa.... -02 vuodesta 3 D....

 Paalit sit jossain pellonlaidalla josta niitä haettava säällä kun säällä .Routaa kun ei juuri täälläpäin ole niin menee helpolla  kuraleikiks ja kun maa roudassa  mäet ongelmana . Apevaunu kuluu loppuun puolessa ajassa verattuna silppurirehuun. 

 Hyvän paalajan ero huonoon on valtava . Rehukustannuksessa helpolla puolet eroa jos edes riittää kun huonolla menee paljon kompostiin.

 Mut on paaleissakin hyvät puolensa.

 

en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.

Minkä kokoinen rattori riittää tolle niittokoneelle 

Paalit sit jossain pellonlaidalla josta niitä haettava säällä kun säällä .Routaa kun ei juuri täälläpäin ole niin menee helpolla  kuraleikiks ja kun maa roudassa  mäet ongelmana . Apevaunu kuluu loppuun puolessa ajassa verattuna silppurirehuun. 

 Hyvän paalajan ero huonoon on valtava . Rehukustannuksessa helpolla puolet eroa jos edes riittää kun huonolla menee paljon kompostiin.

 Mut on paaleissakin hyvät puolensa.

 

Niin on

Ei tarvitte muoveja siiloon ja ei lumi ongelmaa, kesällä ei lämpene kuin apevaunussa
Jänikset ei oo siilolla

Ja voihan ne paalit ajella kovapohjaiselle alueelle 

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 03.02.08 - klo:15:35

Paalit sit jossain pellonlaidalla josta niitä haettava säällä kun säällä .Routaa kun ei juuri täälläpäin ole niin menee helpolla  kuraleikiks ja kun maa roudassa  mäet ongelmana . Apevaunu kuluu loppuun puolessa ajassa verattuna silppurirehuun. 

 Hyvän paalajan ero huonoon on valtava . Rehukustannuksessa helpolla puolet eroa jos edes riittää kun huonolla menee paljon kompostiin.

 Mut on paaleissakin hyvät puolensa.

 

Niin on

Ei tarvitte muoveja siiloon ja ei lumi ongelmaa, kesällä ei lämpene kuin apevaunussa
Jänikset ei oo siilolla

Ja voihan ne paalit ajella kovapohjaiselle alueelle 

Niin ja voihan sitä työtään tehostaa ja käydä vaikka muutaman kuorman kerralla. Tai jos oikein innostuu ja on aikaa ja vehkeet kestää niin käy vaikka kuukauden tarpeen samoilla lämpimillä. Ei tarvitse olla NIIN säiden armoilla.

en ymmärrämistä tuo paalihomman parjaus johtuu? Ainoa iso miinus mielestäni on muovin hinta. säilörehun laatu ollut aina 8 tai parempi. päivässä ehdin viconin 3d-combilla (-05) parhaillaan yli 30ha. niitto kuhnin fc353gc:llä.

Jos pyöröpaalausta verrataan muiden systeemien korjuutehoon,  pitää laskea mukaan myös paalien navetalle siirtoon käytettävä aika. Paalirehu ottaa enemmän aikaa myös ruokinnassa.
Pyöröpaalirehun kilohinta voi olla nelinkertainen verrattuna noukinvaunurehuun. Toki rehu voi olla kallista menetelmästä riippumatta,
mutta paalaamalla on vaikeaa onnistua tekemään halpaa rehua.

PaalauksellaKIN on puolensa, niitä ei voi kiistää. Urakoinnin käytössä on parasta se, kun voi valita parhaat vehkeet kuhunkin työhön. Ei tarvitse sitoutua yhteen menetelmään.

Meillä tehtiin viime kesänä pääosa sadosta (2500m3) kahden noukinvaunun ketjulla aumaan. 50ha ohraa ajettiin suoraniittävällä jf1350:llä. Paaleihin meni eka sadosta 180 paalun verran (heti syöttöön) ja nuorisolle ja umppareille  kuivaa heinää tehtiin 360 paalun verran. 

Mutta jos olis pakko valita niin ehdottomasti noukkariketju. Ja mulla ei ainakaan  homma kaadu jäniksiin siilolla, metsäkauriit on pelotellu ne pois...

jumpo ja mengele oli tuos kesällä samalla pellolla.

jumpo veti vesimärkää 3 karhoa. 220hv case veturina

mengeleen meni pahimillaan 5 vesimaärkää karhoa. vauhtia vähintään 10km/h. 260hv valtra veturina

äkkiseltään sivusta seuranneena ei se mengele ainakaan paljoa jumpon peräs tule...

voimaa saa olla ja sen saa käytettyä hyvin hyödyksi.

Paalauksella on tosiaan etunsa. Olet yksin, pienet hajallaan olevat lohkot. Jossain vaiheessa joutuu rehun kotiin ajamaan ja talvisin ainakin täälläpäin on enemmän aikaa tehdä se...Yhdellä koneella alusta loppuun  koko kesä eli rehusta olkiin asti.  Helppoa...
Väki vähenee milläs ketjulla rehusi korjaat..Pakosta jouduin itse paalilinjalle....

Meillä naapuri niittää 280 nostolaite kronella minkä kerkiää.Elukoiden ruokinnan ja aamutoimien jälkeen pellolle puolitapäivin,illalla 7-8 aikaan lopetellaan.Karhotinta ajaa kaveri joka ruokkii elukat illalla(500-600kpl).Itse paalaan (mc fusion)ja keskimäärin 3 ha/tunti siirtymien kanss.Paalit 750-1050kg.En ymmärrä miks paalihommaa moititaan kannamattomaks,ymmärän toki jos on siilot ja työvoimaa mut meil kaikki työvoima ostettava.Jos tekee vaikka puolet kevät rehuista d arvoks 75-74 ja tavoittelee raakavalk.väh 20 säästää rypsilaskus enemmän mitä käärintä muovi maksaa n10000 ekua vuodessa.Lisäksi voi tehdä karkeenpaa yhden paalin joka vaunuun.Näiden paalaus rykäysten välis voi sitte levitellä sontaa kun ei oo kiirutta.Ja elukat muute kasvaa.Liimataisen puheilla on muute katetta!   Niin ,ens kesänä taitaa olla machalen ja traktorin välis karhotin...?!

Meillä naapuri niittää 280 nostolaite kronella minkä kerkiää.Elukoiden ruokinnan ja aamutoimien jälkeen pellolle puolitapäivin,illalla 7-8 aikaan lopetellaan.Karhotinta ajaa kaveri joka ruokkii elukat illalla(500-600kpl).Itse paalaan (mc fusion)ja keskimäärin 3 ha/tunti siirtymien kanss.Paalit 750-1050kg.En ymmärrä miks paalihommaa moititaan kannamattomaks,ymmärän toki jos on siilot ja työvoimaa mut meil kaikki työvoima ostettava.Jos tekee vaikka puolet kevät rehuista d arvoks 75-74 ja tavoittelee raakavalk.väh 20 säästää rypsilaskus enemmän mitä käärintä muovi maksaa n10000 ekua vuodessa.Lisäksi voi tehdä karkeenpaa yhden paalin joka vaunuun.Näiden paalaus rykäysten välis voi sitte levitellä sontaa kun ei oo kiirutta.Ja elukat muute kasvaa.Liimataisen puheilla on muute katetta!

Itse olen käyttänyt paaluja siilorehun ohessa ja nyt kun oli koneitten uusiminen edessä vaihtui noukinvaunu paalainkääriään. Siinä kun itse on siilolla, niittää ja ajaa kuormat siiloon niin tulee väistämättä mieleen että saistko tämänkin rahan helpommalla. Ei enää tarvii jynsätä siiloja puhtaaksi ja koneita laittaa viikoa ennen rehuntekoa.

Paalirehusta vielä:

Voi tehdä erikseen sitä pötsinpistelyrehua tai olkea sopivan määrän. Jos se olisi siilossa tai aumassa ei ainakaan voisi kesäkuumalla syöttää.