Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: shavia - 13.10.08 - klo:17:23

Otsikko: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: shavia - 13.10.08 - klo:17:23
MT 13.10. etusivun jutusta pari huomiota:

1. Mielestäni sarkaojien takia ei tarvitse eikä kannata muodostaa erillisiä kasvu- tai peruslohkoja. Luonnollisesti kaikki pellon keskellä olevat ojat ovat sarkaojia, jos eivät ole vesistöjä.

2. Liimalaput eivät varmaankaan olleet enää pellolla syyskuun alussa, eli tarkastus on perustunut täysin viljelymuistiinpanoihin. Taas huomaamme, kuinka tärkeää on, että nimenomaan muistiinpanot tehdään ehdottoman huolellisesti ja oikein. Liimalapun voi muuten laittaa kolmeenkin osaan, tai kolmeenkymmeneen, sitä ei tukiehdoissa määritellä. Yksi tai kymmenen liimalappua hoituu ihan samalla tarkastuskierroksella lisäämättä työmäärää yhtään, kun ne asettaa sopivasti riviin reitin varrelle. Tukiehdoissa muuten ei vaadita vaihtamaan liimalappuja, ainoastaan tarkastamaan.

Jos järjen käyttö olisi sallittu noiden liimalappujen kanssa, tarkkailunhan voisi lopettaa heti, kun joka lohkolta on saatu yksikin kuminakoi saaliiksi, koska silloin torjuntakynnys ylittyy. Mutta tukiehtojen takia sitä on kai viisaampi jatkaa (ainakin paperilla) niin kauan kuin koit on ruiskutettu.

Ympäristötuen nimi pitäisi muuttaa pilkunnussintatueksi, koska siitä työstähän sitä maksetaan. Ympäristölle sillä ei ole mitään merkitystä, koska maatalous ei oikeasti vaikuta esim. Itämeren ravinnemääriin yhtään mitään. No mutta, tärkeintä tietysti on, että ihmiset saa halpaa ruokaa ja viljelijät vähän rahaa sen tuottamisesta, tuli se sitten millä nimikkeellä vaan. Ja tarkastajille on tärkeintä löytää sen verran puutteita, ettei heidän työnsä tehokkuusmittarit näytä liian huonoa, ja hekin saavat palkkansa.
 
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: Astral - 13.10.08 - klo:18:38
Tota.. tai sit vaan viedään kiltisti se toinen lappu sinne ku kasvulohkon koko on yli hehtaarin niinku kyseisessä tapauksessa (Käsittääkseni neljä eri lohkoa joista jokainen hiukan yli hehtaarin eli lappuja tulee silloin olla sen kahdeksan)

Ei oikeesti voi kyllä syyttää edes vaikeaselkoista pykälää tosta, ihan selkeä virhe tehty ja siitä rangaistaan.

Rangaistuksen kovuus sitten onkin aihe erikseen.
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: juumassi - 13.10.08 - klo:19:54
MT 13.10. etusivun jutusta pari huomiota:

1. Mielestäni sarkaojien takia ei tarvitse eikä kannata muodostaa erillisiä kasvu- tai peruslohkoja. Luonnollisesti kaikki pellon keskellä olevat ojat ovat sarkaojia, jos eivät ole vesistöjä.

2. Liimalaput eivät varmaankaan olleet enää pellolla syyskuun alussa, eli tarkastus on perustunut täysin viljelymuistiinpanoihin. Taas huomaamme, kuinka tärkeää on, että nimenomaan muistiinpanot tehdään ehdottoman huolellisesti ja oikein. Liimalapun voi muuten laittaa kolmeenkin osaan, tai kolmeenkymmeneen, sitä ei tukiehdoissa määritellä. Yksi tai kymmenen liimalappua hoituu ihan samalla tarkastuskierroksella lisäämättä työmäärää yhtään, kun ne asettaa sopivasti riviin reitin varrelle. Tukiehdoissa muuten ei vaadita vaihtamaan liimalappuja, ainoastaan tarkastamaan.

Jos järjen käyttö olisi sallittu noiden liimalappujen kanssa, tarkkailunhan voisi lopettaa heti, kun joka lohkolta on saatu yksikin kuminakoi saaliiksi, koska silloin torjuntakynnys ylittyy. Mutta tukiehtojen takia sitä on kai viisaampi jatkaa (ainakin paperilla) niin kauan kuin koit on ruiskutettu.

Ympäristötuen nimi pitäisi muuttaa pilkunnussintatueksi, koska siitä työstähän sitä maksetaan. Ympäristölle sillä ei ole mitään merkitystä, koska maatalous ei oikeasti vaikuta esim. Itämeren ravinnemääriin yhtään mitään. No mutta, tärkeintä tietysti on, että ihmiset saa halpaa ruokaa ja viljelijät vähän rahaa sen tuottamisesta, tuli se sitten millä nimikkeellä vaan. Ja tarkastajille on tärkeintä löytää sen verran puutteita, ettei heidän työnsä tehokkuusmittarit näytä liian huonoa, ja hekin saavat palkkansa.
 

taitaa tarkastaja loisilla olla provikka palkka.

mitä enemmän löytävät virheitä, sitä parempi palkka  ;D
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: farmer - 14.10.08 - klo:15:34
Rangaistus täysin kohtuuton mielestäni.
Tukiehto on kyllä mielestäni aivan selvä, jos tuo on jollekin liian vaikeaselkoista niin... no jääköönpä sanomatta.
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: - 14.10.08 - klo:18:27
Rangaistus oli kova, mutta jos noita haista p***a tukia hakee niin kannattais ne ehdotkin sitten täyttää eikä itkeä maastullis.

"Mun laskun piennar oli 64 cm ja siitä sanktioitiin ihan turhaan kun se pykäläkin on niin vaikeaselkoinen..."
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: rene - 15.10.08 - klo:11:09
Sekin tuli mieleen että monenako vuonna olisi tuki saatu jos ei olisi sattunut jäädä kiinni. Ja kiinnijäämisen riski ei noissa liene kovin kummoinen. Rangaistus kyllä aivan kohtuuton kun torjunta kuitenkin hoidettu. :P
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: Teroman - 15.10.08 - klo:18:40

Aivan Perseestä on tarkastajien  ja Teen -juontikeskusten pikkunilkkien asenne.

Yleensäkin  mitä pienempi  päällikkö olevinaan, sitä enempi soveltaa valtaansa mielivaltaisesti

Nimimerkillä  2003  kaikki tuet menettänyt   ::)
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: Astral - 15.10.08 - klo:21:00
Sama juttu ku katsastusmiehissä. Aivan täysiä kyrpiä sillon ku lyö hylkyleiman paperiin.

Teroman:

Mitä tarvii tehdä että kaikki menee? Kuulostais äkkiseltään siltä et aika lailla vissiin kaikki tarvii olla päin helvettiä
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: Teroman - 15.10.08 - klo:21:51

Kirjoitinkin joskus tarinan tänne;

Luomurypsiä Oli


20 % lohkosta huonoa ,,,,, Lohko hylätään   (  Hieman aukkoja ja hieman rikkoja )


Jos hylättyjä lohkoja esiintyy yli puolella pinta-alasta kaikki hylätään

 Siis koko pinta-ala.

Valitus maaseutuelinkeinojen tutkintalautakuntaan ei muuttanut päätöstä.

Keltanokka tarkastaja vertasi luomurypsiä tavanomaiseen kaikki kemiran aineet saaneeseen lohkoon kylällä
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: ijasja2 - 15.10.08 - klo:22:18

Kirjoitinkin joskus tarinan tänne;

Luomurypsiä Oli


20 % lohkosta huonoa ,,,,, Lohko hylätään   (  Hieman aukkoja ja hieman rikkoja )


Jos hylättyjä lohkoja esiintyy yli puolella pinta-alasta kaikki hylätään

 Siis koko pinta-ala.

Valitus maaseutuelinkeinojen tutkintalautakuntaan ei muuttanut päätöstä.

Keltanokka tarkastaja vertasi luomurypsiä tavanomaiseen kaikki kemiran aineet saaneeseen lohkoon kylällä

Kuinka paljon tuli satoa keskimäärin noilta lohkoilta? Nimimerkillä tämän vuoden rypsisato surkea ihan tavanomaisin keinoin....
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: sorkkahessu - 15.10.08 - klo:22:39
Lappuja laittessa pitäisi huomioida :

Ensinnäkin lappuja laittaessa on syytä tarkistaa tarvitaanko viranomaisten lupa.
Viranomaiselta lupaa pyydettäessä pitää pyytää viranomaiselta lupaa pyytää lupaa koska ei muuten tiedä tarvitaanko lupaa.
Jos ko tapahtuma tapahtuu toisen pellolla eli siis vuokrapellolla tahi muuten rinnastettavassa tapauksesta on varmaan tiedusteltava maan
omistajalta lupa että onko lupaa . Se on selvää ettei moottoriajoneuvolla saa toisen maalla ajella ilman maanomistajan lupaa . Varminta on ottaa siis rekisterikilpi pois vuokrapellolle mentäessä traktorissa jottei epäselvyyttä tulisi .

Liimalappujen käytössä pitää käyttää suurta varovaisuutta , jos nimittäin lapun liimaa itseensä on viranomaisten hankalaa todeta millä alkavalla hehtaari lappu on ja siitä koituu harmia naapureille ja muille asiasta kiinnostuneille koska ei välttämättä tiedä kenet käryttää . ;D
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: Eemeli - 17.10.08 - klo:07:01
Hiukan huono tässä tarkastajiakin on syyttää jos säännöt ja ohjeet on mitä on.

Kaikkein eniten tässä pitää osoittaa sormella "etujemme"ajajaa mtk;ta.
Ns """"""etu""""""järjestön pitäisi kiinnittää huomiota ja toimillaan karsia tälläiset kohtuuttomuudet pois.
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: Teroman - 17.10.08 - klo:08:08
Kuinka paljon tuli satoa keskimäärin noilta lohkoilta? Nimimerkillä tämän vuoden rypsisato surkea ihan tavanomaisin keinoin....


Sato jäi huonoksi , mutta ongelma ei ollut sato vaan Tarkastajan näkemys ;

20 % huonoa jolloin voi lohkon hylätä.

Ja kun pinta-ala meni yli puolet kokonaisalasta;

Valtuudet riittivät hylätä kaiken + kolmenvuoden sanktiot päälle

Mahdollisuudeksi jäi tuolloin vain vuokrata naapurille että sanktio katkesi.

Minulla ei ollut hajuakaan tuollaisista pykälistä.


Jälkiviisaana ;

Jos Rypsin ala olisi ollut puoli hehtaaria pienempi; ( alle puolet pinta-alasta)

Ei olisi voinut hylätä kaikkea, siis hyviä lohkoja

Kaikkiaan tulee mieleen että näihin tarkastajan hommiin hakeutuu semmoisia henkilöitä joille ei ole muualla yritysmaailmassa käyttöä.

Yleensä jo koulut mennyt hieman huonosti ja taskussa on jokin amk- agrologi, -nomi tai tai huonohko merkonomin tutkinto

Tuollaisiin suojatyöpaikkoihin ovat sopivia. Kuten ministeriö tee keskukset, verottaja jne

Ministeriö laatii pykäliä , jotta tee- keskus pääsee jotakin tutkimaan ja sanktioimaan.

Samat tuet voisi jakaa Per HA mitä jaossa on ja antaa markkinoiden hoitaa tuotannon tason

Koko Lois porukka joutaisi työttömien rivien jatkoksi mielestäni.
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: Status - 17.10.08 - klo:09:02
Kuinka paljon tuli satoa keskimäärin noilta lohkoilta? Nimimerkillä tämän vuoden rypsisato surkea ihan tavanomaisin keinoin....


Sato jäi huonoksi , mutta ongelma ei ollut sato vaan Tarkastajan näkemys ;

20 % huonoa jolloin voi lohkon hylätä.

Ja kun pinta-ala meni yli puolet kokonaisalasta;

Valtuudet riittivät hylätä kaiken + kolmenvuoden sanktiot päälle

Mahdollisuudeksi jäi tuolloin vain vuokrata naapurille että sanktio katkesi.

Minulla ei ollut hajuakaan tuollaisista pykälistä.


Jälkiviisaana ;

Jos Rypsin ala olisi ollut puoli hehtaaria pienempi; ( alle puolet pinta-alasta)

Ei olisi voinut hylätä kaikkea, siis hyviä lohkoja

Kaikkiaan tulee mieleen että näihin tarkastajan hommiin hakeutuu semmoisia henkilöitä joille ei ole muualla yritysmaailmassa käyttöä.

Yleensä jo koulut mennyt hieman huonosti ja taskussa on jokin amk- agrologi, -nomi tai tai huonohko merkonomin tutkinto

Tuollaisiin suojatyöpaikkoihin ovat sopivia. Kuten ministeriö tee keskukset, verottaja jne

Ministeriö laatii pykäliä , jotta tee- keskus pääsee jotakin tutkimaan ja sanktioimaan.

Samat tuet voisi jakaa Per HA mitä jaossa on ja antaa markkinoiden hoitaa tuotannon tason

Koko Lois porukka joutaisi työttömien rivien jatkoksi mielestäni.
Ja jos järki ihminen sattumalta on alkanut tuonne töihin, niin savustetaan nopeasti pois kiusaamasta hyvää kiusausporukkaa.

Hallinnossa on pian jokaisella maajussilla ikioma byrokraatti  >:(
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 17.10.08 - klo:09:45
En tunne liimalappupolitiikkaa, suurempia ja mielenkiintoisempiakin asioita on tulollaan...Viljelykiertovaatimus. Kuka muistaa?

Juttuhan meni niin, että viljelykierron nimissa viljelijän piti kylvää toista kasvilajia vähintään 5 aaria. Sadan hehtaarin tilalla viljelykierto toimii vähimmillään 2000 vuoden viiveellä direktiivien toteutuessa vaikkapa niin, että ohran seasta löytyy tuo 5 a kauraa.

Tunnen tapauksen, joka on tulossa sanktioitavaksi: sadan hehtaarin tilalla on ohraa 80 ha ja perunaa 20 ha. Perunaahan pidetään korkeintaan kaksi vuotta peräjälkeen, jolloin kierto toteutuu 10 vuoden välein. Ongelmana on vain se, että ohran ja perunan viljelijöillä on eri tilatunnukset. Todella erinomainen viljelykierto on toteutunut vuossikymmenet ilman mitään pakkoa ja kierrosta ovat hyötyneet molemmat osapuolet. Nyt on vain niin, ettei ao. kierto täytä vaatimuksia ja sanktioita on odotettavissa.
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: Teroman - 22.10.08 - klo:09:46
Tuosta Lois- listalta unohtui vielä mainita Evira   Kttk   ja Luomu

Sitä kun joutuu tässä lähellä seuraamaan ja Sen henkilökunnan toimia

Esimerkkinä aivan näennäisviljelyä josta kupataan tuet normaaliin tapaan; Ns kylvöä tehdään vuodesta vuoteen lohkolla jolla ei ole muuta kuin kuraa ja ei mitään mahdollisuutta saada satoa.

Ja vielä vuodatuksen jatkoksi tuohon tukien eväämiseen;

Huippu tulkinta tuli myös verottajalta ;

Ei voida hyväksyä traktorin kuluja kun ei ole tuona vuonna Tee keskuksen tukien maksu listalla ,,,,,,,,,

Eli pikkubyrokraateilla on tuollainen hyväveli verkko, Jos sinä aiheutat taloudellista vahinkoa farmerille, Myös minä aiheutan taloudellista vahinkoa jne

Järjestelmä toimii ?
Otsikko: Vs: Liimalappujen puute - mitä opimme tästä
Kirjoitti: Jurttijussi - 22.10.08 - klo:13:23

Huippu tulkinta tuli myös verottajalta ;

Ei voida hyväksyä traktorin kuluja kun ei ole tuona vuonna Tee keskuksen tukien maksu listalla ,,,,,,,,,

Eli pikkubyrokraateilla on tuollainen hyväveli verkko, Jos sinä aiheutat taloudellista vahinkoa farmerille, Myös minä aiheutan taloudellista vahinkoa jne

Järjestelmä toimii ?

Toi verottajan tulkinta on virheellinen koska tukia ei ole pakko hakea. Ja vaikka tilan pellot olisi muille vuokrattu voi tilalla olla toimintaa josta voi traktorin kulut vähentää eli traktoria tarvitaan elinkeino toimintaan.