Näin pers tuntumalta kuulostais oikeelta mitata "pyöritysteho" akselista ja vetoteho tuolla venytysmittauksella. eikös tämä antaisi oikean tehon siirtymän vetoon, riippumatta onko kyseessä 2- vai 4-veto kone?
Jep.
Jos pelkkää todellista välittyvää vetotehoa halutaan mitata niin tuo voima x nopeus on ainoa oikea tapa. Sillähän ei ole mitään väliä miten se voima syntyy ja siirtyy, hyötyä on vain se teho jonka työkone 'näkee'. Oli sitten pyöriä, teloja tai vaikka suihkumoottori :-)) Alustan vaikutus on suuri, asvaltilla saadaan parempia lukuja kuin pehmeällä turvemaalla. Vetotehomittaus ei erittele mihin kaikkeen se moottoriteho hukkuu, se kertoo ainoastaan mittausolosuhteissa oikeasti hyödyksi saatavan vetotehon.
Vetotehoja mitataan ihan oikeasti jarruvaunulla tai vastaavalla jossa voima ja nopeus mitataan.
Voimanottoteho (tai irrallisen moottorin teho) mitataan sitten jonkin tyyppisellä 'keinokuormalla', joko hydraulisella, hydrodynaamisella, inertialla tai sähköisellä kuormalla (generattori tai pyörrevirtajarru). Näissäkin loppujen lopuksi mitataan vääntöä ja kierroslukua. Autopuolella voidaan tehoa arvioida myös tiellä kiihtyvyysanturilla kun auton masssa tunnetaan. Varsinainen moottoriteho lasketaan sitten arvioimalla tapauskohtaisesti voimansiirron ja muun häviöt.
Koneissa joiden voimansiirto pyrkii voimakkaasti kuumenemaan työssä on huonompi hyötysuhde. Vertailu pitää tehdä suurinpiirtein samantehoisista koneista ja samassa työssä. Luultavasti joku 3-vaihteinen painevoitelematon suorahampainen keppilaatikko kuivilla jarruilla ilman yhtään pakkaa tai pumppua on tällä osa-alueella lyömätön... Kaikki hukkalämpöteho tulee moottorin akselilta mutta se ei päädy pyörittämään vetäviä pyöriä.