Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: alpo10 - 01.05.16 - klo:22:59
-
Pitäiskö itse lopettaa vai odottaa että muut lopettaa? Suuressa kuvassa kannattavuuden nousu vaatii ihmeitä, jalostavan teollisuuden/kaupan ihailtavaa isänmaallisuutta tai taitavia markkinamiehiä nimenomaan viennissä.
Onko oma sato markkinoilta turvassa, jos on tuotantosopimukset tehtynä? ...vai pitäiskö vaan luottaa, että tukipolitiikka kannattelee, vaikka markkinat sakkaisi?
Elintarvikeomavaraisuus
Tuotannon määrä % kulutuksesta
Tuoteryhmä vuosi 2015
Leipävilja 115
Maitotuotteet, neste 116
Maitotuotteet, rasva 107
Naudanliha 82
Sianliha 100
Siipikarjanliha 99
Kananmunat 114
Sokeri 33
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_maatalous.html
-
Jäähdyttelyä. Kulut minimissä. Jos naapurin saa halvalla ostettua konkorssista niin hyvä. Jos joskus ruuasta sattuu tulevaisuudessa tulemaan pula niin sitten voi ottaa taas tosissaan.
-
Viljaa lienee turha edes miettiä yli- ja alituotannon osalta, koska se ei tuota millekään viljaliikkeelle enempää vaivaa tai tappiota heittää se laivaan tai vaihtoehtoisesti viedä riistäjämyllylle. Riistäjämylly ja vientisatama maksavat sen saman viljelijälle, oli ali- tai ylituotantoa, koska maailmanmarkkinahinnat ovat täällä jopa alhaisemmat kuin viljamaissa.
-SS-
-
Viljaa lienee turha edes miettiä yli- ja alituotannon osalta, koska se ei tuota millekään viljaliikkeelle enempää vaivaa tai tappiota heittää se laivaan tai vaihtoehtoisesti viedä riistäjämyllylle. Riistäjämylly ja vientisatama maksavat sen saman viljelijälle, oli ali- tai ylituotantoa, koska maailmanmarkkinahinnat ovat täällä jopa alhaisemmat kuin viljamaissa.
-SS-
viljan osalta ollaan jo totuttu siihen "vienti"-markkinahintaan eli hinta on -2xlaivauskulut muun euroopan hintoihin. Joskus jos alituotantotilanteessa (vrt 2007) hinnat nousisi näihin tuontiviljan satamahintoihin, ei olisi valittamista.
-
Tällä hetkellä ne hömppäheinät tuottaa parhaiten. Eläimistäkin kaikki kotieläintiheysvaatimuksen ylittävä kannattaisi laittaa pois, ittelläkin taitaa noin 40% eläimäärästä olla liikaa tällä hetkellä. Jos vähänkään laskee kustannuksia ja omalle työlle palkkaa niin se hömpän murskaus ainoo toimenpide mitä kannattavuus kestää. Peltojen kunnostuksia kannattaa kuitenkin tehdä aina tulevaisuuttakin varten ja hyviltä lohkoilta ja osin vuokramailta sadon tuottaminen on myös peeärrää..
-
Viljaa lienee turha edes miettiä yli- ja alituotannon osalta, koska se ei tuota millekään viljaliikkeelle enempää vaivaa tai tappiota heittää se laivaan tai vaihtoehtoisesti viedä riistäjämyllylle. Riistäjämylly ja vientisatama maksavat sen saman viljelijälle, oli ali- tai ylituotantoa, koska maailmanmarkkinahinnat ovat täällä jopa alhaisemmat kuin viljamaissa.
-SS-
viljan osalta ollaan jo totuttu siihen "vienti"-markkinahintaan eli hinta on -2xlaivauskulut muun euroopan hintoihin. Joskus jos alituotantotilanteessa (vrt 2007) hinnat nousisi näihin tuontiviljan satamahintoihin, ei olisi valittamista.
Ne harvat hintapiikit olivat maailmanmarkkinahintojen ponnahdusten aiheuttamaa ennakointia kotimaisilla ostajilla. Muuten kyllä sekä paikallisessa alituotanto- että ylituotantotilanteessa hinta tosiaan on enintään maailmanmarkkinahinta - 1.5x ulkomaanlaivarahti. Se, mikä saattaa johdonmukaisessa vientiviljan suosimisessa tehdä vahinkoa, on rehuviljan kohonnut hinta syrjäkylien viljaostajille, koska eivät tietenkään saa enää maailmanmarkkinahinnan alle vaan joutuvat maksamaan jonkin näköisen autorahdinkin vielä päälle.
Mutta voidaanko viljanviljelijältä vaatia talkoohenkeä eläintilojen rehun hinnan tukemisessa, kun jo pinta-alatuissa on tätä mahdollista korkeamman rehun hintaa kompensoitu. Ja viljeleepä aika moni eläintilakin rahaviljaksi leipäviljaa, toivoo sitten jonkun piruparan tuovan erittäin mukavalla hinnalla ohria ja kauroja tilalle.
En ehkä kuitenkaan lähtisi talkoisiin kovin innolla. No, jos joku omaan laskuun hakee. Silloin se on vientidumppausta edullisempi vaihtoehto meikäläiselle.
-SS-
-
Öljy- ja valkuaiskasveja kannattaa viljellä.
-
Mutta nyt kannattaa lähteä kalaan, sillä hauki kutee.
-
Öljy- ja valkuaiskasveja kannattaa viljellä.
valkuaiskasvien osalta tilanne muuttuu, kun laivat taas tuo papua tehtaalle. Tuntuu järjettömältä ratkaisulta, mutta eivätpä ne teollisuudessa mieti ollenkaan paikallisten viljelijöiden toimeentuloa. Etelä-Amerikasta tulee pavut....onneksi tehdas on joskus tehty juuri nykyiselle paikalle, ei pääse isoilla laivoilla lähelle ja vaatii aina lisäksi kumipyöräkyytiä :)
Täydellä kapasiteetilla tehdas prosessoi 200 000 tonnia soijapapua.
– Me teemme nyt ensimmäisessä vaiheessa soijarouhetta kotimaisen rehuteollisuuden käyttöön ja soijaöljyä vientiin, sanoo toimitusjohtaja Kim Kronstedt.
http://yle.fi/uutiset/uudenkaupungin_soijatehdas_soijaa_vaille_valmis/8611252
-
Viljaa lienee turha edes miettiä yli- ja alituotannon osalta, koska se ei tuota millekään viljaliikkeelle enempää vaivaa tai tappiota heittää se laivaan tai vaihtoehtoisesti viedä riistäjämyllylle. Riistäjämylly ja vientisatama maksavat sen saman viljelijälle, oli ali- tai ylituotantoa, koska maailmanmarkkinahinnat ovat täällä jopa alhaisemmat kuin viljamaissa.
-SS-
viljan osalta ollaan jo totuttu siihen "vienti"-markkinahintaan eli hinta on -2xlaivauskulut muun euroopan hintoihin. Joskus jos alituotantotilanteessa (vrt 2007) hinnat nousisi näihin tuontiviljan satamahintoihin, ei olisi valittamista.
Mutta voidaanko viljanviljelijältä vaatia talkoohenkeä eläintilojen rehun hinnan tukemisessa, kun jo pinta-alatuissa on tätä mahdollista korkeamman rehun hintaa kompensoitu. Ja viljeleepä aika moni eläintilakin rahaviljaksi leipäviljaa, toivoo sitten jonkun piruparan tuovan erittäin mukavalla hinnalla ohria ja kauroja tilalle.
En ehkä kuitenkaan lähtisi talkoisiin kovin innolla. No, jos joku omaan laskuun hakee. Silloin se on vientidumppausta edullisempi vaihtoehto meikäläiselle.
-SS-
Juu ei sen viljanviljelijän tarvitse olla talkoissa mukana tukemassa eläintilan rehuhankintoja, mutta moni ei tunnu edes paremmalla hinnalla myyvän suoraan toiselle farmarille. Liekö sitten kateutta vai mitä?
-
Juu ei sen viljanviljelijän tarvitse olla talkoissa mukana tukemassa eläintilan rehuhankintoja, mutta moni ei tunnu edes paremmalla hinnalla myyvän suoraan toiselle farmarille. Liekö sitten kateutta vai mitä?
No jos ei ole omaa laboratoriota tai vaakaa, menee arvuuttelemiseksi,
kun kumminkin pitäisi olla jonkinlainen analyysitulos jos ei menisikään suoraan käyttöön.
Viljakauppiailla ja välittäjillä on laboratoriotulokset sopimusten kaupantekijäisinä.
Ja luottotappioriski on suuren toimijan osalta vähäinen, monen tilan kohdalla
koosta riippumatta erittäin suuri, muistammehan lehtijutut siitä, että ei edes ole
ruokaa puolentuhannen naudan isäntäperhellä, miten nälkäänkuolevalta voi
mitään viljatiliä laskuttaa ?
Siksi suosittelen: Vientiasiamiehen puheille vaan, vaikka se olisikin vähän tylyä paikka-
kunnan karjaihmisille.
-SS-
-
Kyllä ne labrat tekee analyysit ihan kaikille jotka näytteen laittaa...
...ja voihan sen mitata vaikka kuutioina jos ei vaakaa ole. X hlp.
Ja käteisellä maksu toimitettaessa, ei pidä tehdä elämästä liian vaikeaa.
-
Kyllä ne labrat tekee analyysit ihan kaikille jotka näytteen laittaa...
...ja voihan sen mitata vaikka kuutioina jos ei vaakaa ole. X hlp.
Ja käteisellä maksu toimitettaessa, ei pidä tehdä elämästä liian vaikeaa.
Näin tietenkin näköetäisyydellä toimitaan.
Meillä päin™ kun joutuu hakeutumaan 50 - 150 km päähän, jos meinaa
"suoramyyntiä" harjoittaa. Rupeaa sitten olemaan vähän niin kuin hevosheinäjopparin
tyyliä, kiertelee viljakuormat laatikossa ympäri maakuntaa ja mytty saappaanvarressa.
Ei kiitos.
-SS-
-
Kyllä ne labrat tekee analyysit ihan kaikille jotka näytteen laittaa...
...ja voihan sen mitata vaikka kuutioina jos ei vaakaa ole. X hlp.
Ja käteisellä maksu toimitettaessa, ei pidä tehdä elämästä liian vaikeaa.
Näin tietenkin näköetäisyydellä toimitaan.
Meillä päin™ kun joutuu hakeutumaan 50 - 150 km päähän, jos meinaa
"suoramyyntiä" harjoittaa. Rupeaa sitten olemaan vähän niin kuin hevosheinäjopparin
tyyliä, kiertelee viljakuormat laatikossa ympäri maakuntaa ja mytty saappaanvarressa.
Ei kiitos.
-SS-
No pieni mainos varmaan sallitaan. HK tekee myös viljakauppaa. Homma toimii niin, että olet yhteydessä hk:n viljan ostajaan. On eduksi jos on esittää analyysitulos viljasta, mutta pelkällä hlp on kauppoja tehty. Kun ostaja löytyy niin sovitaan noutoaika ja rekka tulee noutamaan tavaran. Kuorma punnitaan ennen toimitusta ja HK toimii laskuttajana/maksajana välissä. Olikohan 3e/tn heidän välityspalkkio ja ostaja maksaa rahdin.
Meidän myynti viljat ovat jo pitkänaikaa menneet heidän kauttaan. Aina on ollut paras hinta.
-
Eiköhän sitä rypsiä kannattais kylvää niinkö 2010 vuonna. Näkyy hintakin olevan mukavassa nousussa.
-
Kyllä ne labrat tekee analyysit ihan kaikille jotka näytteen laittaa...
...ja voihan sen mitata vaikka kuutioina jos ei vaakaa ole. X hlp.
Ja käteisellä maksu toimitettaessa, ei pidä tehdä elämästä liian vaikeaa.
Näin tietenkin näköetäisyydellä toimitaan.
Meillä päin™ kun joutuu hakeutumaan 50 - 150 km päähän, jos meinaa
"suoramyyntiä" harjoittaa. Rupeaa sitten olemaan vähän niin kuin hevosheinäjopparin
tyyliä, kiertelee viljakuormat laatikossa ympäri maakuntaa ja mytty saappaanvarressa.
Ei kiitos.
-SS-
No pieni mainos varmaan sallitaan. HK tekee myös viljakauppaa. Homma toimii niin, että olet yhteydessä hk:n viljan ostajaan. On eduksi jos on esittää analyysitulos viljasta, mutta pelkällä hlp on kauppoja tehty. Kun ostaja löytyy niin sovitaan noutoaika ja rekka tulee noutamaan tavaran. Kuorma punnitaan ennen toimitusta ja HK toimii laskuttajana/maksajana välissä. Olikohan 3e/tn heidän välityspalkkio ja ostaja maksaa rahdin.
Meidän myynti viljat ovat jo pitkänaikaa menneet heidän kauttaan. Aina on ollut paras hinta.
Välityspalkkio kuulostaa kohtuulliselta , mutta tuo rahtivapaus on juurikin erittäin kilpailukykyinen,
jos ei ihan tuohon lähelle pääse kippaamaan. Saako olla esimerkiksi 14,1% kosteus, niin
kuin tuo kanakoppi jossakin saaristossa hyväksyi. Nämä vientiammattilaiset eivät ota
kiloakaan , jos ei alle 13%
-SS-
-
Kyllä ne labrat tekee analyysit ihan kaikille jotka näytteen laittaa...
...ja voihan sen mitata vaikka kuutioina jos ei vaakaa ole. X hlp.
Ja käteisellä maksu toimitettaessa, ei pidä tehdä elämästä liian vaikeaa.
Näin tietenkin näköetäisyydellä toimitaan.
Meillä päin™ kun joutuu hakeutumaan 50 - 150 km päähän, jos meinaa
"suoramyyntiä" harjoittaa. Rupeaa sitten olemaan vähän niin kuin hevosheinäjopparin
tyyliä, kiertelee viljakuormat laatikossa ympäri maakuntaa ja mytty saappaanvarressa.
Ei kiitos.
-SS-
No pieni mainos varmaan sallitaan. HK tekee myös viljakauppaa. Homma toimii niin, että olet yhteydessä hk:n viljan ostajaan. On eduksi jos on esittää analyysitulos viljasta, mutta pelkällä hlp on kauppoja tehty. Kun ostaja löytyy niin sovitaan noutoaika ja rekka tulee noutamaan tavaran. Kuorma punnitaan ennen toimitusta ja HK toimii laskuttajana/maksajana välissä. Olikohan 3e/tn heidän välityspalkkio ja ostaja maksaa rahdin.
Meidän myynti viljat ovat jo pitkänaikaa menneet heidän kauttaan. Aina on ollut paras hinta.
Välityspalkkio kuulostaa kohtuulliselta , mutta tuo rahtivapaus on juurikin erittäin kilpailukykyinen,
jos ei ihan tuohon lähelle pääse kippaamaan. Saako olla esimerkiksi 14,1% kosteus, niin
kuin tuo kanakoppi jossakin saaristossa hyväksyi. Nämä vientiammattilaiset eivät ota
kiloakaan , jos ei alle 13%
-SS-
Jos en väärin muista niin sai. Kannattaa ehkä olla suoraan yhteydessä heihinpäin ja kysyä. Sehän kai tuossakin on, että määrällisesti se rekkakuorma on kai minimi? Tai meiltä ei ole koskaan haettu kun rekallisia (30tn, 40tn, 50tn,)
-
Atriallakin samaa toimintaa, mutta tietenkin enemmän omilla nurkillaan.
Kosteus ja muut arvot voi olla mitä vaan ostava tila suostuu käyttämään. Naudoilla jotkut jopa lisää vettä appeeseen, joten miksi väkisin ostaa kovin kuivaa viljaa?
Punnitus auton vaa'alla tai auto käy jonkun vaakapaikan (rehutehdas, viljavarasto) kautta. Eli ei monen tilan tavaraa yhteen. Vastaanottajan siiloista ja rahtien maksuinnoista kiinni sopiiko vajaat kuormat.
-
LHP maksimimäärä, vähän jotain syyskasvia, loput heinää jonka sato niitetään maahan.
Kanssaviljelijöiden olisi syytä tiedostaa että, toimeentulo mitataan ainoastaan euroina ja silloinkin tulo ja menopuolen erotuksena. 8)
-
LHP maksimimäärä, vähän jotain syyskasvia, loput heinää jonka sato niitetään maahan.
Kanssaviljelijöiden olisi syytä tiedostaa että, toimeentulo mitataan ainoastaan euroina ja silloinkin tulo ja menopuolen erotuksena. 8)
entäs sitten kun tästä työstä suurin nautinto tulee, kun katsoo orasrivejä ilta-auringossa, odottaa tähkän kasvavan sikarin kokoiseksi, näkee viljan virtaavan puimurin torvesta ja lopulta haistaa diiselin käryn kun rekka lähtee täyden kuorman kanssa pihasta..... olet siinä oikeassa, ei tästä viitsisi maksaa ihan loputtomiin :)
-
Pitäiskö itse lopettaa vai odottaa että muut lopettaa? Suuressa kuvassa kannattavuuden nousu vaatii ihmeitä, jalostavan teollisuuden/kaupan ihailtavaa isänmaallisuutta tai taitavia markkinamiehiä nimenomaan viennissä.
Onko oma sato markkinoilta turvassa, jos on tuotantosopimukset tehtynä? ...vai pitäiskö vaan luottaa, että tukipolitiikka kannattelee, vaikka markkinat sakkaisi?
Elintarvikeomavaraisuus
Tuotannon määrä % kulutuksesta
Tuoteryhmä vuosi 2015
Leipävilja 115
Maitotuotteet, neste 116
Maitotuotteet, rasva 107
Naudanliha 82
Sianliha 100
Siipikarjanliha 99
Kananmunat 114
Sokeri 33
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_maatalous.html
Niimpä. Tohtisikohan sitä olettaa että naudanlihassa olis vielä mahdollisuuksia. ::) Maastullin hinnoissa ainakin Suomen naudanlihan hinnat on alapäässä toisin kuin maidossa jonka hinta tulee laskemaan kuin lehmän häntä. :-\
-
Pitäiskö itse lopettaa vai odottaa että muut lopettaa? Suuressa kuvassa kannattavuuden nousu vaatii ihmeitä, jalostavan teollisuuden/kaupan ihailtavaa isänmaallisuutta tai taitavia markkinamiehiä nimenomaan viennissä.
Onko oma sato markkinoilta turvassa, jos on tuotantosopimukset tehtynä? ...vai pitäiskö vaan luottaa, että tukipolitiikka kannattelee, vaikka markkinat sakkaisi?
Elintarvikeomavaraisuus
Tuotannon määrä % kulutuksesta
Tuoteryhmä vuosi 2015
Leipävilja 115
Maitotuotteet, neste 116
Maitotuotteet, rasva 107
Naudanliha 82
Sianliha 100
Siipikarjanliha 99
Kananmunat 114
Sokeri 33
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_maatalous.html
Niimpä. Tohtisikohan sitä olettaa että naudanlihassa olis vielä mahdollisuuksia. ::) Maastullin hinnoissa ainakin Suomen naudanlihan hinnat on alapäässä toisin kuin maidossa jonka hinta tulee laskemaan kuin lehmän häntä. :-\
vienti- ja tuontimarkkinoiden osalta on varmaan suuria eroja tuotteiden säilyvyyden, kylmäketjujen, kuljetuslogistiikan, kansallisten vaatimusten, valuuttakurssien ym osalta. Tässä liha taitaa kärsiä, parhaiden osien tuonti kaukaakin kannattaa, jos alkuperämaana on melkein kehitysmaa, jossa tuotantoon ei kohdistu niin kovaa sääntelyä, välillä heppaa menee joukkoon vahingossa ja meikäläinen valuutta on siellä kysyttyä. Tämäkin tilanne saattaa jatkua pitkään, jos on jatkuakseen....
Sokeri on hyvä esimerkki, meillä on toistaiseksi ollut kaikkia sokeripaketteja kaupassa, puuttuuko jostain? Sokerijuurikas taitaa olla kasvi, joka on kehitetty Euroopan sokerin saatavuuden varmistamiseksi....koska ylitetään raja kun sitä taas pitää alkaa viljellä täälläkin?
-
Pitäiskö itse lopettaa vai odottaa että muut lopettaa? Suuressa kuvassa kannattavuuden nousu vaatii ihmeitä, jalostavan teollisuuden/kaupan ihailtavaa isänmaallisuutta tai taitavia markkinamiehiä nimenomaan viennissä.
Onko oma sato markkinoilta turvassa, jos on tuotantosopimukset tehtynä? ...vai pitäiskö vaan luottaa, että tukipolitiikka kannattelee, vaikka markkinat sakkaisi?
Elintarvikeomavaraisuus
Tuotannon määrä % kulutuksesta
Tuoteryhmä vuosi 2015
Leipävilja 115
Maitotuotteet, neste 116
Maitotuotteet, rasva 107
Naudanliha 82
Sianliha 100
Siipikarjanliha 99
Kananmunat 114
Sokeri 33
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_maatalous.html
Niimpä. Tohtisikohan sitä olettaa että naudanlihassa olis vielä mahdollisuuksia. ::) Maastullin hinnoissa ainakin Suomen naudanlihan hinnat on alapäässä toisin kuin maidossa jonka hinta tulee laskemaan kuin lehmän häntä. :-\
vienti- ja tuontimarkkinoiden osalta on varmaan suuria eroja tuotteiden säilyvyyden, kylmäketjujen, kuljetuslogistiikan, kansallisten vaatimusten, valuuttakurssien ym osalta. Tässä liha taitaa kärsiä, parhaiden osien tuonti kaukaakin kannattaa, jos alkuperämaana on melkein kehitysmaa, jossa tuotantoon ei kohdistu niin kovaa sääntelyä, välillä heppaa menee joukkoon vahingossa ja meikäläinen valuutta on siellä kysyttyä. Tämäkin tilanne saattaa jatkua pitkään, jos on jatkuakseen....
Sokeri on hyvä esimerkki, meillä on toistaiseksi ollut kaikkia sokeripaketteja kaupassa, puuttuuko jostain? Sokerijuurikas taitaa olla kasvi, joka on kehitetty Euroopan sokerin saatavuuden varmistamiseksi....koska ylitetään raja kun sitä taas pitää alkaa viljellä täälläkin?
Sokeria ihminen ei tarvitse yhtään mihinkään. :-X
-
Näin tietenkin näköetäisyydellä toimitaan.
Meillä päin™ kun joutuu hakeutumaan 50 - 150 km päähän, jos meinaa
"suoramyyntiä" harjoittaa. Rupeaa sitten olemaan vähän niin kuin hevosheinäjopparin
tyyliä, kiertelee viljakuormat laatikossa ympäri maakuntaa ja mytty saappaanvarressa.
Ei kiitos.
-SS-
Viime talvena ostin ensimmäistä kertaa urallani rehuviljaa (tuoresäilöttyä ohraa, sekin puolitutun viljelemää) kaupan kautta. Onhan ne tulleet kauempaa kuin traktorietäisyydeltä, mutta rahtarien veloitukset ovat kohtuullisia, kuitenkin. Kokonaisuutena luulen olevani voiton puolella eikä kukaan myyjistä ole vielä ilmoittanut, etteikö myisi vastakin. Mieluummin ostan viljaa, jonka historiasta tiedän jotain, verrattuna pelkkään "viljaan".