Kyntö on toki hidasta. Mutta sulanmaan aikaa on marras-joulukuulle asti ja nykyisllä työvaloilla tulee pimeestä syys illastakin päivää vastaavat olosuhteet. Tietysti lannanlevitysajat lyhentää aikaa.
Otetaan tyypillinen esimerkki täältä päin puimurista. Ostetaan uusi kone jossa on 420cm pöytä. Kärryjäkin on usemmat kappaleet, tilavuudet 100hl, 120hl ja 150hl. Ajetaan kärryt täyteen ja kuormat mennään kippaamaan. No kas, kuivuri sitten onkin 100hl 70-luvun Jaakko. Seuraavaksi sitten onkin edessä odottelua ja satsien vaihtoa...... Jos olisikin ostettu pienempi käytetty puimuri ja laitettu loppu puimurin hinnasta kuivaamon reeraukseen? Vai?

Tuommoisen jaakon pui tukkoon vaikka 66 sella Fahrilla.

Naapureiden säälin saa kaupan päälle,kun peltouskottavuus nollissa.

Kustannusten hallinta A & O

Lainaus.
Kynnössä ei myöskään ihan dramaattista muutosta ole tapahtunut. Neljäkymmentä vuotta sitten kolmesiipisillä on kynnetty, kymmenen vuotta sitten vasta tuli se neljäs siipi maahan päin.
Kolmesiipisillä paluuauroilla olen kyntänyt kyllä enemmän kuin nelisiipisillä. Serkkupoikaa lainaten: Kyllä pienilläkin vehkeillä pärjää, se on vaan pidettävä tahtia yllä!

Aika pitkälti noin se mennee, sekä pysyttävä siellä traktorin pukilla ei se muuten työ joudu.
"Parhaana"kesänä tullut kynnettyä yli 200 ha. Keväällä 110 ja syksyllä sama uudestaan näitä savolaisia kiviraunion vierustoja eri traktori merkeillä. Perässä 3 tai 4 siipiset kvernet tai överumit. keskimääräinen lohkokoko 2 ha.
Voi kuvitella sitä päisteiden ja kivinen/tolppien ympärysten määrää. Kokonaisuutena voi sanoa että eka viikko on tekemisen riemua 2. viikko vituttaa koko homma 3. viikonjälkeen tämä on vain työtä jota tekee vaikka kuinka pitkään.
Ei muuten ole montaakaan lohkoa omalla ja naapurin kylällä jota ei ole tullut tongittua viimeisen 20V. aikana auroilla.
Näyttäis monelle tuo kyntäminen loppuvat just tuossa vitutus vaiheessa

Onneksi on päässyt tasasemmille "pelloille" koneen kanssa töihin nykyisin.

Nykyisin on hinattava 6-teräinen sarka-aura ja nostolaite 4-teräinen. Kahdella yksiköllä kun rykäisee pellolle,niin valmista syntyy nopeasti.

Jep. Ja samalla saa nuoren isännän kans viettää laatuaikaa kun pyörii samaa lohkoa perätoukuria

Noista kylvökoneista kun oli puhetta niin eikö sen käytetyn jos ostaa kannata samantien laittaa 3 metrinen, hintaluokka sama kuin 2,5 metrisis ja jää paripyörän jäljet paremmin piiloon. Tiestö tietysti voi hiukan ahistaa sivupyöräkolmimetrisellä

nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta.  Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.

nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta.  Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.

Hitsaa kintaaseen, pelle.

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 07.04.10 - klo:21:56

Juuri tuommoiset pienet koneet 2,5 metriset, 2-3 siipiset paluu-aurat, 3 metrin joustopiikkiäkeet sun muut puuttuvat suomeen tuotavien koneiden listalta.
Itselläni kunhan laajeneminen alkaa olisi kaipuu 2 tai 3 siipisistä paluuauroista, noin 1,8 - 2,2 metrin niittomurskaimesta, 2 tai 2,5 metrisestä kylvölannoittimesta yms, mutta tarjontaa ei ole      

Ei tuollaisia koneita kenenkään kannata uutena ostaa. Vähänajettua vaihtokonetta on pikkukorvausta vastaan vaikka miten paljon. Hanki sinäkin vaan nelisiipinen aura, viisimetrinen äes, kolmimetrinen kylvökone ja kolmimetrinen niittomurskain hyvänä käytettynä muodollista korvausta vastaan. Kyllä sinun traktori niitä jaksaa viedä ja saat työtehon eri lukemille, saat sitä laajennusvaraakin sitten.

Kait jonkun pitää uusia koneitakin ostaa, jotta taasen voi joku käytetyn ostaa.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:10:46

nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta.  Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.

Hitsaa kintaaseen, pelle.

skn:llä asiaa menköhöhön korvennettu ukko hitsaa

nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta.  Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.

Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:10:46

nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta.  Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.

Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...

totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.04.10 - klo:15:20

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:10:46

nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta.  Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.

Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...

totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.

No ni, mistäköhän konekustannus johtuu?

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:15:47

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.04.10 - klo:15:20

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:10:46

nautasektorin miljardituet ja tuplahinnat vetävät kustannukset pilviin kaikilta toimijoilta. Myös tuettoman toiminnan kustannukset, ja vievät siten pohjaa markkinoiden ehdolla toimivalta tuotannolta.  Suomen kansalliset tuet ovat monesti olleet esillä oecdn raporteissa.

Kyllä ainakin täällä päin reteimmät vehkeet tuppaa löytymään sikatiloilta...

totta, mutta ne hankitaan tuotannolla, ei tuella. Esimerkiksi sikatiloilla konekustannus ab alueilla on lähes 600e ja yli 300e/ha korkeampi kuin c-alueen sikatiloilla.

No ni, mistäköhän konekustannus johtuu?

koneet, laitteet ym olisi halvempia kaikille jollei kannattamatonta puuhailua keskimäärin 20 lehmän puuhaloissa tuettaisi miljardein

Ainakin tääläpäin 20 lemmun tiloilla on vähä erilaiset koneet, kun töpseli-paroneilla.

Eli ootte vähä eri kone-markkinoilla...
 

Kauhavalla K-maatalouden markkinoilla oli pääasiassa maidontuottajat laittaneet rahojaan kiinni rautaan.

Kyntö on toki hidasta. Mutta sulanmaan aikaa on marras-joulukuulle asti ja nykyisllä työvaloilla tulee pimeestä syys illastakin päivää vastaavat olosuhteet. Tietysti lannanlevitysajat lyhentää aikaa.
Otetaan tyypillinen esimerkki täältä päin puimurista. Ostetaan uusi kone jossa on 420cm pöytä. Kärryjäkin on usemmat kappaleet, tilavuudet 100hl, 120hl ja 150hl. Ajetaan kärryt täyteen ja kuormat mennään kippaamaan. No kas, kuivuri sitten onkin 100hl 70-luvun Jaakko. Seuraavaksi sitten onkin edessä odottelua ja satsien vaihtoa...... Jos olisikin ostettu pienempi käytetty puimuri ja laitettu loppu puimurin hinnasta kuivaamon reeraukseen? Vai?

Sen aikaa kun kuivurihumisee,ajetaan sille naapurille jolla ei ole edes omaa puimuria.Ja rikastutaan sen rahoilla