Täällä varmaan on uuden maannosluokitukset käytössä. Ne voisi mainita kun puhutaaan fosfaattien pidättymisestä.

Lisäksi olisi hyvä jos kirjoittaja viittaisi siihen kemiaan, joka vaikuttaisi saven kyvyttömyyteen sitoa fosforia. Oppikirjatieto on ainakin kiistetty täysin. Myös kokeelliset tulokset koekentiltä kiistetään myös. Toisaalta, luonnontieteiden, erityisesti kemian, tietämys on vähentynyt nuorissa sukupolvissa korkea-aste mukaan luettuna, jolloin vaihtoehtoistieteet ovat nousseet tärkeäksi tiedonhaun lähteeksi, kiitos Internetin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.08.16 - klo:11:14

Täällä varmaan on uuden maannosluokitukset käytössä. Ne voisi mainita kun puhutaaan fosfaattien pidättymisestä.

Lisäksi olisi hyvä jos kirjoittaja viittaisi siihen kemiaan, joka vaikuttaisi saven kyvyttömyyteen sitoa fosforia. Oppikirjatieto on ainakin kiistetty täysin. Myös kokeelliset tulokset koekentiltä kiistetään myös. Toisaalta, luonnontieteiden, erityisesti kemian, tietämys on vähentynyt nuorissa sukupolvissa korkea-aste mukaan luettuna, jolloin vaihtoehtoistieteet ovat nousseet tärkeäksi tiedonhaun lähteeksi, kiitos Internetin.

-SS-

Muujussihan linkkiä laittoi tänne, mistä löytyi peedeeähfä jostain luentosarjasta.

Sivulla 12 lukee:

Anionien sitomispintoina toimivat rapautumisen tuottamat
huonosti kiteytyneet oksi(hydroksi)dit


Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.

Eroosio voi olla savimailla niin voimakasta, että se aiheuttaa valumia vesistöön. Juurikin sen jälkeen kun hapettomassa tilassa olevat raudat luovuttavat fosfaatin vapaaksi.

Silloin tie on auki.



Ihan noin vesistöjen kannalta, kyllä savimaiden ominaisuus eroosiossa on eloperäisten turvemaiden ohella reippaita fosforin päästäjiä.

Mutta huom. savimaissa se tosiaankin tarkoittaa eroosiota, ei sitä etteikö vapaita rauta tai alumiini oksideja olisi käytettävissä. Raaka voima vie nekin mukanansa vesistöön.

Ja pohjassa hapettomassa tilassa rauta luovuttaa fosfaatin, joten siitä sitten syntyy soppaa.


Juurikin tuollaiset eroosioherkät savimaat ovat kovia päästämään sen fosfaatin sitoutumispintoineen sinne itämereen".
Eloperäisille maille ei voikkaan muuten mitään, jos ei lisää näitä rauta tai alumiinioksideja sinne, esim. savettamalla.

..mutta onko just noin?          netissä on paaaljon paskaa...

Mä suhtaudun kyllä suurella varauksella agronetin maaperätieteilijöiden luentoihin ja väitteisiin. Uusimmassa Maatilan perv...pellervossa siis, oli tätä asiaa käsittelevä artikkeli, siinä oli yks pointti se, että tietämys maaperäkemiasta on nykyään heikkoa ja tällä varjolla myyntimiehetkin saa helposti myytyä ties mitä tietämättömille jusseille. Esim. luullaan että kalkin sekoittamisella
 lietelantaan voidaan kätevästi hoitaa kalkitus samalla kertaa, mutta sekoittamisen tuloksena tulee ammonikkikaasua, joka haihtuu ilmaan, eikä kalkituksesta oo mitään hyötyä. Samoin esim. kipsi ei vähennä happamuutta, vaikka niin usein luullaan.

Emmää mitään näistä itse tiedä, mutta pyrin löytämään oikeiden asiantuntijoiden tietoa, ja myyntimiehet ei ole näissä maaperäkemian asioissa asiantuntijoita.

Onko tosiaan näin, ettei tutkimusta aiheesta ole tehty. Pikemminkin on niin, että halua niiden jo tehtyjen etsimiseen ja lukemiseen ei ole, tai jos olisinin,  kapasiteetti ymmärtämiseen puuttuu.

On houkuttelevaa ajatella, että Internet sisältää kaiken tarvittavan tiedon, ja eniten klikatut ja tykätyt linkit ovat eniten paikkansapitäviä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 12.08.16 - klo:14:14

Mä suhtaudun kyllä suurella varauksella agronetin maaperätieteilijöiden luentoihin ja väitteisiin. Uusimmassa Maatilan perv...pellervossa siis, oli tätä asiaa käsittelevä artikkeli, siinä oli yks pointti se, että tietämys maaperäkemiasta on nykyään heikkoa ja tällä varjolla myyntimiehetkin saa helposti myytyä ties mitä tietämättömille jusseille. Esim. luullaan että kalkin sekoittamisella
 lietelantaan voidaan kätevästi hoitaa kalkitus samalla kertaa, mutta sekoittamisen tuloksena tulee ammonikkikaasua, joka haihtuu ilmaan, eikä kalkituksesta oo mitään hyötyä. Samoin esim. kipsi ei vähennä happamuutta, vaikka niin usein luullaan.

Emmää mitään näistä itse tiedä, mutta pyrin löytämään oikeiden asiantuntijoiden tietoa, ja myyntimiehet ei ole näissä maaperäkemian asioissa asiantuntijoita.

Kipsihuijaus onkin yksi suurista huijauksista, mitä jusseille on syötetty.

Sinänsä jaralta nerokasta toimintaa. Miten päästä eroon valtavasta kipsivuoresta? Myydään ne maajusseille.


Hienosti ne kirkkaat vedet seisovat lätäköissä kun kipsiä on levitetty. Mitenköhän mahtaa olla tilanne, kun sade tulee ja sitä kautta eroosio alkaa purra maaperää. Ei siinä heikot sidokset enää auta, eikä myöskään alumiini tai rautaoksidit. Virta vie sen minkä irti saa. Laskeutusaltaita pitäisi olla, eikä mitään liirum laarum ioneita.

Tuo on aivan hirveätä rahastusta. Rinteiset savimaat pitäisi padota kokonaan, jos halutaan ettei fosfaatti karkaa veteen. Turha siinä mitään kipsiä on levittää.


Mutta kun menee Siilinjärvelle ja ihmettelee sitä valtavaa valkoista vuorta, niin siinähän se vastaus on.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 13.08.16 - klo:09:44

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 12.08.16 - klo:14:14

Mä suhtaudun kyllä suurella varauksella agronetin maaperätieteilijöiden luentoihin ja väitteisiin. Uusimmassa Maatilan perv...pellervossa siis, oli tätä asiaa käsittelevä artikkeli, siinä oli yks pointti se, että tietämys maaperäkemiasta on nykyään heikkoa ja tällä varjolla myyntimiehetkin saa helposti myytyä ties mitä tietämättömille jusseille. Esim. luullaan että kalkin sekoittamisella
 lietelantaan voidaan kätevästi hoitaa kalkitus samalla kertaa, mutta sekoittamisen tuloksena tulee ammonikkikaasua, joka haihtuu ilmaan, eikä kalkituksesta oo mitään hyötyä. Samoin esim. kipsi ei vähennä happamuutta, vaikka niin usein luullaan.

Emmää mitään näistä itse tiedä, mutta pyrin löytämään oikeiden asiantuntijoiden tietoa, ja myyntimiehet ei ole näissä maaperäkemian asioissa asiantuntijoita.

Kipsihuijaus onkin yksi suurista huijauksista, mitä jusseille on syötetty.

Sinänsä jaralta nerokasta toimintaa. Miten päästä eroon valtavasta kipsivuoresta? Myydään ne maajusseille.


Hienosti ne kirkkaat vedet seisovat lätäköissä kun kipsiä on levitetty. Mitenköhän mahtaa olla tilanne, kun sade tulee ja sitä kautta eroosio alkaa purra maaperää. Ei siinä heikot sidokset enää auta, eikä myöskään alumiini tai rautaoksidit. Virta vie sen minkä irti saa. Laskeutusaltaita pitäisi olla, eikä mitään liirum laarum ioneita.

Tuo on aivan hirveätä rahastusta. Rinteiset savimaat pitäisi padota kokonaan, jos halutaan ettei fosfaatti karkaa veteen. Turha siinä mitään kipsiä on levittää.


Mutta kun menee Siilinjärvelle ja ihmettelee sitä valtavaa valkoista vuorta, niin siinähän se vastaus on.

komia vuorihan se on tosiaan siilinjärvellä ja kasvaa aina vaan. Laskettelurinteeksi ehkä liian jyrkkä... Tuotahan ei saa hävitettyä muuten kuin ilmaiseksi jakamalla ja valtio tai joku muu hoitaa rahtikustannukset.

Yara Suomen lannoitetehtailla lannoiterakeiden runkona toimii kipsi. Kipsi liukenee ravinnesuoloja hitaammin. Pintalevityksen jälkeen voi hetken aikaa nähdä tyhjiä kipsirunkoja pellolla.

”Rakeesta liukenee ensin typpi, sitten kalium ja fosfori. Kipsi on niukkaliukoinen, ja liukenee viimeiseksi”, Kiiski kertoo. Kipsistä voi löytyä pieni määrä fosforia, koska se sitoo sitä itseensä.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 12.08.16 - klo:12:31

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.08.16 - klo:11:14

Täällä varmaan on uuden maannosluokitukset käytössä. Ne voisi mainita kun puhutaaan fosfaattien pidättymisestä.

Lisäksi olisi hyvä jos kirjoittaja viittaisi siihen kemiaan, joka vaikuttaisi saven kyvyttömyyteen sitoa fosforia. Oppikirjatieto on ainakin kiistetty täysin. Myös kokeelliset tulokset koekentiltä kiistetään myös. Toisaalta, luonnontieteiden, erityisesti kemian, tietämys on vähentynyt nuorissa sukupolvissa korkea-aste mukaan luettuna, jolloin vaihtoehtoistieteet ovat nousseet tärkeäksi tiedonhaun lähteeksi, kiitos Internetin.

-SS-

Muujussihan linkkiä laittoi tänne, mistä löytyi peedeeähfä jostain luentosarjasta.

Sivulla 12 lukee:

Anionien sitomispintoina toimivat rapautumisen tuottamat
huonosti kiteytyneet oksi(hydroksi)dit


Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.

Eroosio voi olla savimailla niin voimakasta, että se aiheuttaa valumia vesistöön. Juurikin sen jälkeen kun hapettomassa tilassa olevat raudat luovuttavat fosfaatin vapaaksi.

Silloin tie on auki.



Ihan noin vesistöjen kannalta, kyllä savimaiden ominaisuus eroosiossa on eloperäisten turvemaiden ohella reippaita fosforin päästäjiä.

Mutta huom. savimaissa se tosiaankin tarkoittaa eroosiota, ei sitä etteikö vapaita rauta tai alumiini oksideja olisi käytettävissä. Raaka voima vie nekin mukanansa vesistöön.

Ja pohjassa hapettomassa tilassa rauta luovuttaa fosfaatin, joten siitä sitten syntyy soppaa.


Juurikin tuollaiset eroosioherkät savimaat ovat kovia päästämään sen fosfaatin sitoutumispintoineen sinne itämereen".
Eloperäisille maille ei voikkaan muuten mitään, jos ei lisää näitä rauta tai alumiinioksideja sinne, esim. savettamalla.

Tosta puuttuu enää SUPO, CIA ja NETTIPOLIISIT