Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: mikko9b - 20.07.14 - klo:17:56
-
Pitäs aurat päivittää, sarka-auroilla jatketaan ja kivisyys tahtoo karsia merkin kverneen...
Mutta onko ad yhtä kestävä kuin ab ja onko hyde säädöistä käytännön hyötyjä? Mihin kandee kiinnittää huomiota kun käytettyjä kyttää, eli heikkoja paikkoja???
-
Mutta onko ad yhtä kestävä kuin ab ja onko hyde säädöistä käytännön hyötyjä?
Hydraulinen viilunleveyden säätö on kyllä hyvä. Helpottaa viimisien viilujen tekoa ja myöskin ensimmäisten viilujen suoristamisessa hyvä ominaisuus. Sekä tulee optimoitua viilun leveys sopivaksi kulloinkin kynnössä olevalle maalajille.
Mihin kandee kiinnittää huomiota kun käytettyjä kyttää???
Kannattaa kiinnittää huomiota vain paluu-auroihin... :-X
-
Kannattaa kiinnittää huomiota vain paluu-auroihin... :-X
Olen kyllä Mikko-peruskoululaisen kanssa samaa mieltä, että sarka-aurat ovat usein ihan perusteltu juttu. Vaikka jos suurin osa pelloista on avo-ojissa, niin parillisen sarkaluvun omaavilla kuvioilla niitä tuplasiipiä jäähdyttelee täysin turhaan, parittoman sarkaluvun pelloissa joutuu sitten miettimään, millä saralla tekee näitä perinteisiä... Kiusa se on pienikin kiusa, mutta veikkaan päistealueiden matojen kuitenkin tykkäävän enemmän sarka- kuin paluuauroista.
Petri
-
niin, ja onhan noissa aikamoisia hintaerojakin... kun säästetty euro on ansaittu.... ja opettaa kyntämään kunnolla.
-
Pitäs aurat päivittää, sarka-auroilla jatketaan ja kivisyys tahtoo karsia merkin kverneen...
Mutta onko ad yhtä kestävä kuin ab ja onko hyde säädöistä käytännön hyötyjä? Mihin kandee kiinnittää huomiota kun käytettyjä kyttää, eli heikkoja paikkoja???
Saattaisin tietää edulliset 3-siipiset AB:t. Kaupan päälle toiset samanlaiset joista on kannibalisoitu osia. Olettaen, että jostakin löytyisi ensin hyväkuntoiset ilmajäähdytteiset korvikkeeksi. :-X
-
Kannattaa kiinnittää huomiota vain paluu-auroihin... :-X
Olen kyllä Mikko-peruskoululaisen kanssa samaa mieltä, että sarka-aurat ovat usein ihan perusteltu juttu. Vaikka jos suurin osa pelloista on avo-ojissa, niin parillisen sarkaluvun omaavilla kuvioilla niitä tuplasiipiä jäähdyttelee täysin turhaan, parittoman sarkaluvun pelloissa joutuu sitten miettimään, millä saralla tekee näitä perinteisiä... Kiusa se on pienikin kiusa, mutta veikkaan päistealueiden matojen kuitenkin tykkäävän enemmän sarka- kuin paluuauroista.
Petri
Ei ilmajäähdytteisiä mulle:
Hinta, kynnettävää vain se 40 ha/v
Vetokone n103 tai 6850 yhdistettynä MÄKIsiin peltoihin, kääntyyko traktori vai aurat?
Hyvien käytettyjen tarjonta???
Madot ja maan rakenne...
-
Pitäs aurat päivittää, sarka-auroilla jatketaan ja kivisyys tahtoo karsia merkin kverneen...
Mutta onko ad yhtä kestävä kuin ab ja onko hyde säädöistä käytännön hyötyjä? Mihin kandee kiinnittää huomiota kun käytettyjä kyttää, eli heikkoja paikkoja???
Saattaisin tietää edulliset 3-siipiset AB:t. Kaupan päälle toiset samanlaiset joista on kannibalisoitu osia. Olettaen, että jostakin löytyisi ensin hyväkuntoiset ilmajäähdytteiset korvikkeeksi. :-X
Jotkut on kempillä tehneet kolomosesta nelosen menestyksekkäästi, eiköhän sillä kolomosen ilmajäähdytteisille pärjää...
-
Ei ilmajäähdytteisiä mulle:
Hinta, kynnettävää vain se 40 ha/v
-ihan tarpeeksi jos on muutamakin epämääräisen muotoinen lohko seassa
Vetokone n103 tai 6850 yhdistettynä MÄKIsiin peltoihin, kääntyyko traktori vai aurat?
-aurat kääntyy. Mulla 6550 ja 4 siipiset Överumit jousitetuilla kiekkoleikkureilla.
Hyvien käytettyjen tarjonta???
-Överumit (=hyvät) on tosiaan harvassa.
Madot ja maan rakenne...
-kumpaa sulla oli mäkisiä moreenimaita vai savikkoja? Jos ei kauheessa kurassa sotke niin haitat on etuja pienemmät.
-
Ei ilmajäähdytteisiä mulle:
1) Hinta, kynnettävää vain se 40 ha/v
2) Vetokone n103 tai 6850 yhdistettynä MÄKIsiin peltoihin, kääntyyko traktori vai aurat?
3) Hyvien käytettyjen tarjonta???
4) Madot ja maan rakenne...
Menee sivuun aloituksesta, mutta mikon kanssa 1) just sama, 2) 85 heposta ja alle 4 tonnia riittää neljälle siivelle, kun on tasaista, 3) tuli ostettua aikanaan... 4) tätäkin mietin...
-
Pitäs aurat päivittää, sarka-auroilla jatketaan ja kivisyys tahtoo karsia merkin kverneen...
Mutta onko ad yhtä kestävä kuin ab ja onko hyde säädöistä käytännön hyötyjä? Mihin kandee kiinnittää huomiota kun käytettyjä kyttää, eli heikkoja paikkoja???
Saattaisin tietää edulliset 3-siipiset AB:t. Kaupan päälle toiset samanlaiset joista on kannibalisoitu osia. Olettaen, että jostakin löytyisi ensin hyväkuntoiset ilmajäähdytteiset korvikkeeksi. :-X
Jotkut on kempillä tehneet kolomosesta nelosen menestyksekkäästi, eiköhän sillä kolomosen ilmajäähdytteisille pärjää...
Mulla on kanssa tommoset 85 ab aurat jotka paritin toisiin samanlaisiin. Tai siis lisäsin yhden siiven. Olis tossa sitte vielä yhteen siipeen rungon pätkä ja pari siipeä. Mutta ei taida vetopää kestää 5 siipistä tehdä? Muuten kyllä sen yhden vielä sinne tinailisin.
-
Pitäs aurat päivittää, sarka-auroilla jatketaan ja kivisyys tahtoo karsia merkin kverneen...
Mutta onko ad yhtä kestävä kuin ab ja onko hyde säädöistä käytännön hyötyjä? Mihin kandee kiinnittää huomiota kun käytettyjä kyttää, eli heikkoja paikkoja???
Saattaisin tietää edulliset 3-siipiset AB:t. Kaupan päälle toiset samanlaiset joista on kannibalisoitu osia. Olettaen, että jostakin löytyisi ensin hyväkuntoiset ilmajäähdytteiset korvikkeeksi. :-X
Jotkut on kempillä tehneet kolomosesta nelosen menestyksekkäästi, eiköhän sillä kolomosen ilmajäähdytteisille pärjää...
Mulla on kanssa tommoset 85 ab aurat jotka paritin toisiin samanlaisiin. Tai siis lisäsin yhden siiven. Olis tossa sitte vielä yhteen siipeen rungon pätkä ja pari siipeä. Mutta ei taida vetopää kestää 5 siipistä tehdä? Muuten kyllä sen yhden vielä sinne tinailisin.
Moommalandiasta ostin viissiipiset. Alunperin ne on ollu nelisiipiset mutta jälkeenpäin tinattu yks siipi lisää kiinni. Tähän mennessä kestäny ihan ok.
-
Mullekki ab-malliin lisäsiipi. Ja jos teillä on niitä purettuna liiterin nurkisa nii voisin ostaa sen levityssylinterinki...
Eikös tuohon virallisesti tuu lisäsiipi pulttaamalla kiinni? Ainaski mulla on pultinreiät rungossa.
-
ai, se on se malli! juuri nuo pulttijutut joskus kiinnostannu mutta hinnat aika suolasia joten äkseeraan mullosta öövereilla, vaihtelevalla mielenlaadulla. nuo kvernet kyllä kiinnostais.
-
Mullekki ab-malliin lisäsiipi. Ja jos teillä on niitä purettuna liiterin nurkisa nii voisin ostaa sen levityssylinterinki...
Eikös tuohon virallisesti tuu lisäsiipi pulttaamalla kiinni? Ainaski mulla on pultinreiät rungossa.
On siinä pultinreijjät juu. Mutta on helpompi jatkaa hitsuuttamalla kun ottaa toisista auroista pätkän. Eikä ns valmista lisäsiipeä. Nuo on alkujaan 3siipiset niin mietin että onkohan isommissa järeämpää rautaa siinä edessä. Kun olin näkevinäni jossain 5 siipisessä järeämpää osaa siinä edessä. Sen rungon kannakkeen olen jo vahvistanut. Sekä siirtänyt kiinnitys kohdan sinne 3siiven tienoille. Ylimääräisiä siipiä en viitti myydä. Kun nytkin siellä on joukossa yksi hitsaamalla korjattu. Katkeavat huolimattomasti peruuttaen aikahelposti. Osu alotuksessa joskus kiveen kun otin liian tarkasti :-[ Saipa yksi isäntä sen koukku raudankin poikki mihin siiven osat kootaan kiinni ::)
-
Kannattaa kiinnittää huomiota vain paluu-auroihin... :-X
Olen kyllä Mikko-peruskoululaisen kanssa samaa mieltä, että sarka-aurat ovat usein ihan perusteltu juttu. Vaikka jos suurin osa pelloista on avo-ojissa, niin parillisen sarkaluvun omaavilla kuvioilla niitä tuplasiipiä jäähdyttelee täysin turhaan, parittoman sarkaluvun pelloissa joutuu sitten miettimään, millä saralla tekee näitä perinteisiä... Kiusa se on pienikin kiusa, mutta veikkaan päistealueiden matojen kuitenkin tykkäävän enemmän sarka- kuin paluuauroista.
Petri
Ei ilmajäähdytteisiä mulle:
Hinta, kynnettävää vain se 40 ha/v
Vetokone n103 tai 6850 yhdistettynä MÄKIsiin peltoihin, kääntyyko traktori vai aurat?
Hyvien käytettyjen tarjonta???
Madot ja maan rakenne...
Tuolla on valikoimaa
http://www.konetori.com/masiina/lisays_testi2.php?asiakas_id=250&alal_id=2221
-
Mulla on AD kaikilla hydraulihärpäkkeillä ja vielä muovisiivillä (5). Muutama aivan saaaaataanan kivinen lohko. Mitään ei ole vielä hajonnut, ehkä pälli oli kaikkein lähinnä hajota kun uusilla auroilla aloitin siltä kaikkein kivisimmiltä lohkolta.
Tohon Jarjarin heittoon vielä. Seuraavana talvena kun olin ostanut nuo aurat, niin paikallinen Agritekin myyjä kehui kuin valtavasti oli myynyt uusia auroja, kaikki kääntöauroja, niin paitsi yksi. Oli ihan pakko kysyä että:" Oletko kuullut mun joskus puhuvan kannattavuuskriisistä" (oli sen sen talven ykkösteema). ;)
-
Kannattaisi jo kuitenkin tuolle kyntöalalle harkita kääntöauroja. On meinaan eri mukava tasoitella vain mahdolliset päistevaot verrattuna koko pellon mittaisiin aloituksiin ja lopetuksiin. Rinnepellot (jos lohkon muodon perusteella järkevää) voi aina aloittaa ylärinteeltä, jolloin maa pysyy paremmin siellä. Kivisillä mailla pysyy painonsa takia maassa. Päisteajoa tulee vähempi kuin sarka-auralla, vaikka akselipaino nouseekin. Mutta 3-4 siipisillä akselipaino ei nouse kohtuuttomaksi. 5-siipisellä kääntöauralla muistelen joskus puntarilla käyneeni ja 165 TM nyykkärin taka-akselipaino 8t. Mitä hankalampi lohko malliltaan, niin kääntöauran kyntösuuntien monipuolisuus erottuu sarka-aurasta. Toki kynnön työsaavutus ei välttämättä nouse, vaan voi jopa hiukan laskeakin, mutta kokonaistyöaika vähenee.
-
mutta onko noissa kääntöauroissa käännöt ajettu aina loppuun ennen kuin vaihdettu? katellu paria hieman edullisempaa kun ala niin pieni vuosittain mutta ovat aika löysiä olleet ja paljon kulumaa. minkä auran kulutusosat on edullisimmat? entä noiden kääntöjen rempat helppoja?
-
Ei kääntöpäätä ainakaan kvernelandissa kovin helposti loppuun ajeta. Lähinnä silloin on kyse rasvaamattomuudesta tai liian isosta traktorista suhteessa auraan. Taitavat antaa monen vuoden takuunkin uuden auran kääntöpäälle.
-
Kannattaisi jo kuitenkin tuolle kyntöalalle harkita kääntöauroja. On meinaan eri mukava tasoitella vain mahdolliset päistevaot verrattuna koko pellon mittaisiin aloituksiin ja lopetuksiin. Rinnepellot (jos lohkon muodon perusteella järkevää) voi aina aloittaa ylärinteeltä, jolloin maa pysyy paremmin siellä. Kivisillä mailla pysyy painonsa takia maassa. Päisteajoa tulee vähempi kuin sarka-auralla, vaikka akselipaino nouseekin. Mutta 3-4 siipisillä akselipaino ei nouse kohtuuttomaksi. 5-siipisellä kääntöauralla muistelen joskus puntarilla käyneeni ja 165 TM nyykkärin taka-akselipaino 8t. Mitä hankalampi lohko malliltaan, niin kääntöauran kyntösuuntien monipuolisuus erottuu sarka-aurasta. Toki kynnön työsaavutus ei välttämättä nouse, vaan voi jopa hiukan laskeakin, mutta kokonaistyöaika vähenee.
Juurikin tuon painon takia en voi kääntö auroja laittaa. Meinaan tuolla letoilla kun se pinta puhkeaa niin siinä on. Hienosti lelluu jo 4siipisen sarka auran kanssakin 100m päässäkin maa vielä hytkyy kun siellä ajelee. Onneks ei tuota lettoa ole kun noin 20ha. Muutenhan ilmajähdytteiset varmaankin olis paremmat mutta hinnat on vaan ihan perseestä.
-
Kannattaisi jo kuitenkin tuolle kyntöalalle harkita kääntöauroja. On meinaan eri mukava tasoitella vain mahdolliset päistevaot verrattuna koko pellon mittaisiin aloituksiin ja lopetuksiin. Rinnepellot (jos lohkon muodon perusteella järkevää) voi aina aloittaa ylärinteeltä, jolloin maa pysyy paremmin siellä. Kivisillä mailla pysyy painonsa takia maassa. Päisteajoa tulee vähempi kuin sarka-auralla, vaikka akselipaino nouseekin. Mutta 3-4 siipisillä akselipaino ei nouse kohtuuttomaksi. 5-siipisellä kääntöauralla muistelen joskus puntarilla käyneeni ja 165 TM nyykkärin taka-akselipaino 8t. Mitä hankalampi lohko malliltaan, niin kääntöauran kyntösuuntien monipuolisuus erottuu sarka-aurasta. Toki kynnön työsaavutus ei välttämättä nouse, vaan voi jopa hiukan laskeakin, mutta kokonaistyöaika vähenee.
Juurikin tuon painon takia en voi kääntö auroja laittaa. Meinaan tuolla letoilla kun se pinta puhkeaa niin siinä on. Hienosti lelluu jo 4siipisen sarka auran kanssakin 100m päässäkin maa vielä hytkyy kun siellä ajelee. Onneks ei tuota lettoa ole kun noin 20ha. Muutenhan ilmajähdytteiset varmaankin olis paremmat mutta hinnat on vaan ihan perseestä.
500 kg näkyy esitteen mukaan olevan painoeroa käännöt vastaan sarat, + traktorista tuleva lisäpaino painotuksen muuttuessa, ainakin pikkukinnereillä... mulla traktori kaikkinensakkaan paina kuin reilun 5 tn, 580 renkain, joten toi 8 tn kuulostaa kyll aika kovalta...
-
Nettikoneesta:
http://www.nettikone.com/kverneland/ad-85-variomaat/1291813
http://www.nettikone.com/kverneland/es-80-160-variomat-4-siipinen/1308664
Rahhoo tuo erotus minusta on...
-
Toki kynnön työsaavutus ei välttämättä nouse, vaan voi jopa hiukan laskeakin, mutta kokonaistyöaika vähenee.
3x16" paluuauroilla työsaavutus on vähintään yhtä hyvä kuin 4x14" sarka-auroilla, todettu 400 m pitkällä lohkolla samalla traktorilla.
-
Alkuperäiseen kysymykseen en osaa vastata, muuta kuin että AB ja AD -mallien erohan on se, että b:ssä viilun leveyden säätö vaikuttaa toisesta siivestä alkaen eli periaatteessa ekan viilun joutuu sit säätämään erikseen. Nämä säädöt on tosin mahdollista (lisävaruste) hoitaa hydraulisesti. D:ssä etummainenkin viilunleveys säätyy samassa suhteessa muiden kanssa (vakiona hydraulinen), mutta etummaisen viilun leveyden perussäädön joutuu tekemään vakiona mekaanisesti.
Noissa aloittajan nettikoneesta linkittämien aurojen osalta kääntöaurassa näytti olevan etummaisen viilynleveyden hydraulisäätö. Kyseinen ES malli vastaa variomatin osalta sarka-aurojen AB-mallia ja EG (harvinainen Suomessa) vastaavasti AD-mallia.
Tuohon akselipainoon vielä. Toki kääntöauralla tulee väkisin suurempi taka-akselipaino verrattuna samankokoiseen sarka-auraan verrattuna. Omassa tapauksessa traktori painaa 7500 ja aurat 2000 kg, jolloin akselipainoksi tuli tuo 8000 kg. Eli 5 t traktori ja lyhyemmät ja kevyemmät aurat eivät yllä positiivisessa mielessä lähellekään tuota 8 t akselipainoa.
Käytännössä kääntöauroilla tieajoa varten joutuisi pitämään suurempaa rengaspainetta kuin sarka-auroilla, ellei auroissa ole ns. kombitukipyörä, jonka varassa auran peräpään voi kuljettaa. Tällöin isollakin auralla voi pitää matalat kyntöpaineet myös kuljetuksen aikana. Mahdollisimman pieni rengaspaine on tietysti eduksi pienempänä pintapaineena ja pienempänä luistona.
-
Nettikoneesta:
http://www.nettikone.com/kverneland/ad-85-variomaat/1291813
http://www.nettikone.com/kverneland/es-80-160-variomat-4-siipinen/1308664
Rahhoo tuo erotus minusta on...
No on todellakin rahhoo. Muuten mulla ainakin noita leikkurin laakereita menny useita. Vaikka on rasvattukin huomaa hyvin leikkurin äkkinäisenä katoamisena. Noo kyllähän tuon tuntee kun niitä heiluttelee. Mutta kyllä vain on muutama vuosien saatossa kadonnutkin :-[
-
Mä ostin noi kuvassa näkyvät vuoden 1983 kvernet 500 € liikkeestä (fiskarssin kolmesiipiset 70 luvun sarka-aurat meni vaihossa). Oli kääntöpään yksi pulikka poikki, 250 € olisi paikallinen konepaja tehnyt uuden mutta ostin purkamolta käytetyn hieman halvemmalla.
Ja hirmuhyvät aurat ovat!!
https://www.youtube.com/watch?v=pQM2yZU5XyI
-
Mä ostin noi kuvassa näkyvät vuoden 1983 kvernet 500 € liikkeestä (fiskarssin kolmesiipiset 70 luvun sarka-aurat meni vaihossa). Oli kääntöpään yksi pulikka poikki, 250 € olisi paikallinen konepaja tehnyt uuden mutta ostin purkamolta käytetyn hieman halvemmalla.
Ja hirmuhyvät aurat ovat!!
https://www.youtube.com/watch?v=pQM2yZU5XyI
Itärajalla näkyy olevan rauta halpaa... Muuten hyvä, mutta miks hitossa veklaat noin pirusti, siinähän se aika menee pikkutilkuilla?? Hieman pidempi päiste, nelisen metriä riittänee ja saat tehdä käännöksen yhdellä suunnanvaihdolla. Päisteet, todella isotkin, helppo kyntää paluuauroilla kun saa ajaa edestakaisin mikäli leveä pelto.
-
... saat tehdä käännöksen yhdellä suunnanvaihdolla...
Niin että peruuttamalla takaisin? :)
-
Mä ostin noi kuvassa näkyvät vuoden 1983 kvernet 500 € liikkeestä (fiskarssin kolmesiipiset 70 luvun sarka-aurat meni vaihossa). Oli kääntöpään yksi pulikka poikki, 250 € olisi paikallinen konepaja tehnyt uuden mutta ostin purkamolta käytetyn hieman halvemmalla.
Ja hirmuhyvät aurat ovat!!
https://www.youtube.com/watch?v=pQM2yZU5XyI
Itärajalla näkyy olevan rauta halpaa... Muuten hyvä, mutta miks hitossa veklaat noin pirusti, siinähän se aika menee pikkutilkuilla?? Hieman pidempi päiste, nelisen metriä riittänee ja saat tehdä käännöksen yhdellä suunnanvaihdolla. Päisteet, todella isotkin, helppo kyntää paluuauroilla kun saa ajaa edestakaisin mikäli leveä pelto.
Ostanut varmaan halvalla tai saanut ilmaiseks noita lyhyitä päisteitä, niin ei silloin kannata harkitakaan muita ;D
-
Nuo mun raahattavatkaan eivät loppujen lopuksi kaipaa hirmuista päistettä.
Se auttaa kun aurat ovat kaukana takana eikä traktoria tarvitse saada vakoon heti alusta. Jos on harjoitellut niin päiste menee kytkimeen koskematta.
Päisteiden kyntäminen onkin sitten oma temppunsa...
http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mp4
(kannattaa tallentaa ja katsoa sitten)
En ole kyllä pariin vuoteen kyntänyt metriäkään.
-
http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mov
(kannattaa tallentaa ja katsoa sitten)
No huh... 320x240, 3933 kb/s, suoraan kameran jäljiltäkö? Kyntö ja kääntyminen käy kyllä sujuvasti.
-
Mä ostin noi kuvassa näkyvät vuoden 1983 kvernet 500 € liikkeestä (fiskarssin kolmesiipiset 70 luvun sarka-aurat meni vaihossa). Oli kääntöpään yksi pulikka poikki, 250 € olisi paikallinen konepaja tehnyt uuden mutta ostin purkamolta käytetyn hieman halvemmalla.
Ja hirmuhyvät aurat ovat!!
https://www.youtube.com/watch?v=pQM2yZU5XyI
Itärajalla näkyy olevan rauta halpaa... Muuten hyvä, mutta miks hitossa veklaat noin pirusti, siinähän se aika menee pikkutilkuilla?? Hieman pidempi päiste, nelisen metriä riittänee ja saat tehdä käännöksen yhdellä suunnanvaihdolla. Päisteet, todella isotkin, helppo kyntää paluuauroilla kun saa ajaa edestakaisin mikäli leveä pelto.
Kaveri kyntää elämänsä ensimmäistä kertaa muulla kuin nuhvetilla ja kaksisiipisillä sampoilla, itse olen kameran varressa. Siksi se soutaa ja huopaa... jyrrättiin pitkitetyn viikonloppunaikaan 33 tuntia tuohon koeajotraktoriin porukalla :-P
Ei olleet itäsuomesta nuo, keskisuomalaisesta maatalouskaupasta ne tulivat.
-
http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mov
(kannattaa tallentaa ja katsoa sitten)
No huh... 320x240, 3933 kb/s, suoraan kameran jäljiltäkö? Kyntö ja kääntyminen käy kyllä sujuvasti.
Ööh... juuh, tuo on peräisin jostain tuntemattomasta kamerasta (kaveri kuvasi) enkä jaksanut paneutua siihen kunnolla. Mun järki ei oikein kestä näitä helteitä.
Ffmpeg ei näköjään osannut muuttaa bitratea, kdenlive sitten osasi.
Päivitin linkin järkevämmän kokoiseen filuun.
Kiitos huomautuksesta :-)
http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mp4
-
On ollut sekä AB:t että AD:t. AD:n painopiste tulee kauemmaksi traktorista ja on huomattavasti painavampi nostaa kuin AB. Itse ottaisin kyllä AD:n uudestaan jos olisi varaa, kätevää suoristaa viiluja hieman epämuotoisilla palstoilla yhdellä vivun liikkeellä etenkin jos ajaa vähän lujempaa. Vanhassa traktorissa pikaliitinventtiilit vuotaa vähän ja ainakin ekan viilun leveys valui herkästi liian leveäksi kun paineet antoi periksi. Kaikki työleveydet eivät kuitenkaan sovi joka traktorin perään, tilapäisesti voi kyllä vetää mutta esim omassa tuo 17" oli paras kompromissi työnjäljen osalta.
4-s AD 85 ovh yli kymppitonnin + alv kuorimilla ja tukipyörällä koneliikkeen pihassa. Tuntuu kalliilta, kun samalla rahalla saa vähän käytetyn 4-s kääntöauran joka sekin on liian kallis.
-
Nuo mun raahattavatkaan eivät loppujen lopuksi kaipaa hirmuista päistettä.
Se auttaa kun aurat ovat kaukana takana eikä traktoria tarvitse saada vakoon heti alusta. Jos on harjoitellut niin päiste menee kytkimeen koskematta.
Päisteiden kyntäminen onkin sitten oma temppunsa...
http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mp4
(kannattaa tallentaa ja katsoa sitten)
En ole kyllä pariin vuoteen kyntänyt metriäkään.
Juu useta vuosia olen tuomosilla kyntänyt. Ei paluuta nostolaite auroihin enää
-
päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan
-
päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan
Kyllähän se onnistuu.. mutta suosiolla olen kyntänyt päisteet ja pikkukiilat 3-teräisillä paluuauroilla..
-
päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan
Kyllähän se onnistuu.. mutta suosiolla olen kyntänyt päisteet ja pikkukiilat 3-teräisillä paluuauroilla..
Siinäpä sitten ajellaan erestakaisin kylää auroja vaihtamaan.. Onhan se tietysti komeaa, mutta sillä välin olisin jo kyntänyt koko lohkon nelisiipisillä sarka Fiskarseilla.. Mikä kustannuskriisi.. ;D
-
päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan
Sillai kyntämällä... no joskus mä jätän suosiolla päisteen päihin pienet kyntämättömät neliöt. Jossain vaiheessa käyn sitten kultivaattorilla ohimennen viimeistelemässä. Eihän tuo nostolaiteversiosta eroa kuin siinä että matka traktorista ekaan siipeen on vähän pidempi. Eli ojan tullessa vastaan kyntämätöntä jää hiukan enemmän koneen alle, ja kaikkilla terillä ei pysty aivan ojasta lähtemään. Sen jääneen tilkun voi sitten kyntää pois päinvastaiseen suuntaan lähtiessä jos viitsii peruutella. Ei tuo ole paha peruuttaa, sitä takapyörää voi kivasti joystickistä ohjailla. Tai on se paha jos ekaa kertaa opettelee. Ja kurakelillä peräpyörä ei välttämättä nouse vaosta (jos sen sinne lipsauttaa) laskematta hetkeksi teriä maahan.
Avo-ojaiset, puolen hehtaarin kolmikulmat ja muut kasvimaat ajelen vanhoilla Fiskarsseilla. Ei niissä suurta pääomaa kiinni ole, romumies saattaisi jotain antaa....
Sitä en tiedä miten päistehomma käy oikeasti isoilla auroilla, joku pitkä 7+ vaunuaura tms.
Jostain syystä noilla kyntävät niitä kymmenien tai satojen hehtaarien lohkoja.... ehkä niillä on nurkkakoneeksi työllistettynä yksi 936 + 6-teräiset nostolaitepaluuaurat noihin päisteentiivistyshommiin :-)))
Itse kaipaisin noihin hinattaviin lisää siipiä - kehtaisi laittaa isommankin vetäjän perään kuin tuon 90-heppaisen - niissä kun eivät tule nostolaitteen rajat vastaan. En kuitenkaan viitsi siitä ilosta juuri maksaa, koska kyntäminen on jäänyt viime vuosina tosiaan melko vähiin.
-
päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan
Kyllähän se onnistuu.. mutta suosiolla olen kyntänyt päisteet ja pikkukiilat 3-teräisillä paluuauroilla..
Siinäpä sitten ajellaan erestakaisin kylää auroja vaihtamaan.. Onhan se tietysti komeaa, mutta sillä välin olisin jo kyntänyt koko lohkon nelisiipisillä sarka Fiskarseilla.. Mikä kustannuskriisi.. ;D
Naapuri on monasti kynnellyt noilla pikkuauroilla...
-
Yhellä videolla kyntivät ent. itä-saksassa 12-siipisillä vaunuauroilla ja linkku-casella 80 ha lohkoa. Päisteet tuli kyntämään mb-trac 5-siipisillä, molemmat kääntöauroja tietenkin.
-
Nettikoneesta:
http://www.nettikone.com/kverneland/ad-85-variomaat/1291813
http://www.nettikone.com/kverneland/es-80-160-variomat-4-siipinen/1308664
Rahhoo tuo erotus minusta on...
Toi ad on myynnissä pohjanmaan ylijäämätuotteessa. Firefoksi ilmoitti sivuston haitalliseksi. Ilmeisesti ainakin osa raadista on samaa mieltä...
-
Alkuperäiseen kysymykseen en osaa vastata, muuta kuin että AB ja AD -mallien erohan on se, että b:ssä viilun leveyden säätö vaikuttaa toisesta siivestä alkaen eli periaatteessa ekan viilun joutuu sit säätämään erikseen. Nämä säädöt on tosin mahdollista (lisävaruste) hoitaa hydraulisesti. D:ssä etummainenkin viilunleveys säätyy samassa suhteessa muiden kanssa (vakiona hydraulinen), mutta etummaisen viilun leveyden perussäädön joutuu tekemään vakiona mekaanisesti.
Noissa aloittajan nettikoneesta linkittämien aurojen osalta kääntöaurassa näytti olevan etummaisen viilynleveyden hydraulisäätö. Kyseinen ES malli vastaa variomatin osalta sarka-aurojen AB-mallia ja EG (harvinainen Suomessa) vastaavasti AD-mallia.
Tuohon akselipainoon vielä. Toki kääntöauralla tulee väkisin suurempi taka-akselipaino verrattuna samankokoiseen sarka-auraan verrattuna. Omassa tapauksessa traktori painaa 7500 ja aurat 2000 kg, jolloin akselipainoksi tuli tuo 8000 kg. Eli 5 t traktori ja lyhyemmät ja kevyemmät aurat eivät yllä positiivisessa mielessä lähellekään tuota 8 t akselipainoa.
Käytännössä kääntöauroilla tieajoa varten joutuisi pitämään suurempaa rengaspainetta kuin sarka-auroilla, ellei auroissa ole ns. kombitukipyörä, jonka varassa auran peräpään voi kuljettaa. Tällöin isollakin auralla voi pitää matalat kyntöpaineet myös kuljetuksen aikana. Mahdollisimman pieni rengaspaine on tietysti eduksi pienempänä pintapaineena ja pienempänä luistona.
Pohdintaa... kestääkö es tai eg venyttää kolmesta neljään siipeen jälkikäteen???
-
Alkuperäiseen kysymykseen en osaa vastata, muuta kuin että AB ja AD -mallien erohan on se, että b:ssä viilun leveyden säätö vaikuttaa toisesta siivestä alkaen eli periaatteessa ekan viilun joutuu sit säätämään erikseen. Nämä säädöt on tosin mahdollista (lisävaruste) hoitaa hydraulisesti. D:ssä etummainenkin viilunleveys säätyy samassa suhteessa muiden kanssa (vakiona hydraulinen), mutta etummaisen viilun leveyden perussäädön joutuu tekemään vakiona mekaanisesti.
Noissa aloittajan nettikoneesta linkittämien aurojen osalta kääntöaurassa näytti olevan etummaisen viilynleveyden hydraulisäätö. Kyseinen ES malli vastaa variomatin osalta sarka-aurojen AB-mallia ja EG (harvinainen Suomessa) vastaavasti AD-mallia.
Tuohon akselipainoon vielä. Toki kääntöauralla tulee väkisin suurempi taka-akselipaino verrattuna samankokoiseen sarka-auraan verrattuna. Omassa tapauksessa traktori painaa 7500 ja aurat 2000 kg, jolloin akselipainoksi tuli tuo 8000 kg. Eli 5 t traktori ja lyhyemmät ja kevyemmät aurat eivät yllä positiivisessa mielessä lähellekään tuota 8 t akselipainoa.
Käytännössä kääntöauroilla tieajoa varten joutuisi pitämään suurempaa rengaspainetta kuin sarka-auroilla, ellei auroissa ole ns. kombitukipyörä, jonka varassa auran peräpään voi kuljettaa. Tällöin isollakin auralla voi pitää matalat kyntöpaineet myös kuljetuksen aikana. Mahdollisimman pieni rengaspaine on tietysti eduksi pienempänä pintapaineena ja pienempänä luistona.
Pohdintaa... kestääkö es tai eg venyttää kolmesta neljään siipeen jälkikäteen???
Riippuu kääntöpäästä..
-
Ad. Ajo-opastimen käyttö vie sarka-auroilla kynnön ihan eritasolle. 8)
-
Mulla oli aiemmin ES nelisiipisenä 160 kääntöpäällä ja muistaakseni siihen olisi vielä voinut laittaa pienin varauksin viidennen siiven. Nykyinen on ES viisisiipinen 200 kääntöpäällä. Eli kyllä 160 kääntöpäällä voi huoletta olla neljäsiipeä.
-
Saittapahan ylipuhuttua ja päädyin kuiteskin 3 siipisiin eg auroihin... :-[
-
Saittapahan ylipuhuttua ja päädyin kuiteskin 3 siipisiin eg auroihin... :-[
Hyvä valinta.
Onnittelut auran ostajalle ja ylipuhujille.