Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Mickey - 26.09.10 - klo:09:10
-
Kertokaapas ajatuksia seuraavanlaisesta ongelmasta. Rehu lämpeää. Säilötty bakteerilla. Kuiva-aine hiukan yli 33 pinnaa. Siilo oli suljettuna reilu 2.5 kuukautta. Painoja on siilon päällä tyyliin mitä nyt sattuu sopivasti olemaan tarjolla(turvetta, rehujätettä, päätyissä maata, paalitavaraa). Aukaistessa rehunlaatu oli erinomaista pintaa myöten, ei lämpenemistä nurkissakaan. Nyt 3:n viikon jälkeen tilanne on seuraava: 30 cm pinnasta saa kantaa paskaa kompostiin reilu 500 kg joka päivä. Seuraavaksi pitää ottaa metri höyryävää tavaraa nuorkarjalle. Sitten on loppu 1.8 metriä hyvää tavaraa. No ape ei kuitenkaan säily kuin 12 tuntia kun alkaa höyryämään ja maistumaan paskalta.
Siilo on reilu 8 metriä leveä ja 3 korkea. Apetta menee 4 tn päivässä. Rintuus etenee hyvää vauhtia ja rehu irroitetaan powergrapilla. Säilörehu korjataan ajosilppurilla noin 8 -10 tunnin aikana. Levitetään ja tiivistetään 15 tn painavalla kaivurilla ja kahdella raskaammalla( noin 8 tn) traktorilla. Siilo peitellään huolella koko porukalla ennen kuin miehet siirtyy seuraavalle työmaalle.
Tilanne on sikäli minulle uusi että koskaan aikaisemmin ei ole ollut rehu pilalla. Aikaisemmin olen tehnyt Aiv 2 plussalla mitään säästelemättä. Rehu lähes 100% täyttä tavaraa pinnasta-asti. Sekä ape on säilynyt huoletta 3 päivää. Talvella jos käynyt reissussa, niin jopa 6 päivää huoletta.
Tänä aamuna tuli viimeinen niitti kun murskevilja siilokin alkoi höyrytä. Säilötty tätä varten olevalla bakteerilla. Ollut kiinni reilun kuukauden, kosteus 30 pinnan huiteilla. Kaikki jyvät rikkoutuneet ulkoisesti. Vilja oli laadultaan aivan uskomattoman hyvää aukaistessa pintaa ja nurkkia myöten, nyt aukaisusta on yli viikko. Vilja haisee oudolta, reipas 10 cm menee paskana kompostiin ja isäntää vituttaa kympillä. Siilo on 6 metriä leveä ja rintuus on aloituksessa 1 metrin korkea ja kauempana jatkuu 1.8 metrin korkuisena. Tavaraa on noin 330 tn ja tuubissa noin 80 tn lisää. Vilja otetaan powergrapilla siististi lähes koko siilon leveydeltä ja rintuus etenee mukavasti.
Tilanne on myös uusi koska aikaisemmin säilötty Aiv 2 plussalla jota höystetty Propionilla. Murskevilja korjataan 4 päivän aikana ja tiivistetään noin 8 tn traktorilla. Muovi päälle ja painoksi propioni viljaa.
Meinaa hieman harmittaa rehuja menee ihan vitusti pilalle, eikä vastuuta voi kantaa kun yksin.
Heittäkääpäs ajatuksia miten tilannetta voisi korjata vielä kun se on mahdollista?
-
Voiko biologisenrehun kastella hapolla,en tiedä,happorehun kyllä voisi.En tiedä olenko väärässä,mutta on alkanut tuntua tuon biologisen kanssa,ettei sitä ainakaan kannata pihistellä.
-
Ei pitäisi räpeltää noiden säilöntäaineiden kanssa. Nyt taitaa olla kahdeksas vuosi kun ei käytetä mitään. Rehua tehdään laakasiiloon ja paaliin ja murskeviljaa laakasiiloon. Tuo rehu on sulla kyllä aika kuivaa. Se voi olla osa syytä. Murskeviljasiilon olet mielestäni avannut liian aikaisin, jos et heinäkuulla ole puinut. Vaatii aikaa kuitenkin sen kaksi kuukautta litistämisestä ennen kuin ilman happoa säilötyn kannattaa avata.
Olen joskus itsekin taistellut alkavan lämpenemisen kanssa. Parhaaksi keinoksi on osoittautunut siilon uudelleen sulkeminen. Kuukauden kuluttua uudelleen auki ja tilanne on huomattavasti parempi. Jos sulkeminen ei ole mahdollista hyvä keino on myös rehun irrottaminen ylhäältäpäin kauhan terällä painamalla ja vetämällä. Silloin rehumassa ei pöyhiinny, eikä saa ilmaa. Lämpenemisen eteneminen on pysähtynyt aika äkkiä. Kaivinkone ja luiskakauha on tuohon hommaan paras. Minkään maailman piikkiä tuohon kasaan ei pitäisi irrottamisen yhteydessä työntää, se avaa ilmalle pääsyn aika pitkälle siilossa olevan rehun sisään.
Tiedä sitten minkälainen vekotin tuo powergrap on, en ole koskaan kuullutkaan, mutta kokeile vaihtaa irrotustekniikkaa ensin.
-
Noitten biologisten aineitten välillä voi olla isojaki eroja.. Itellä kokemuksia bonsilagesta ja feedteckistä ja säilyy aina jos kuiva aine pysyy 45-25 välillä. ite jos siloon tulisin joskus tekemään niin en laittais biologista sinne ollenkaan. Paaliin tehty jo 10 vuotta ensin ilman säilöntä aineita ja nyt 4 vuotta biologisella tehty ja aina onnistunu
-
Propionihapolla voisi koettaa sammutella..
Mikä tuon säilörehun sokerimäärä on?
-
Propionihapolla voisi koettaa sammutella..
Mikä tuon säilörehun sokerimäärä on?
Sokeri on 74. Tuo säilöntäaine on toinen nuista edellä mainituista. Aikaisempina vuosina ollut ongelmaa korkean sokerin takia ja yksi peruste olikin tuo säilöntäaineen muutos että saa sokerin alemmaksi. Sokeri ollut pahimmillaan 250 tietämillä. Myös hieman kustannuksia ajattelin laskea kun käyttää biologista. No nyt näyttää siltä, että biologinen tuo niitä kustannuksia. 3-4 kertaa happosäilönnän hinta tulee pelkästään siitä että pitäisi käyttää vielä lisäksi noita hokkuspokkus aineita lämpenemisen estämiseksi ja appeen syönnin parantamiseksi. Saatikka tappiot lisäksi vielä pilaantuneista rehumassoista.
-
Happo on happoa ja pulverit on pulvereita. ;D
Olisit säästänyt vain haponmäärässä. Pohjalle ilman ja viimeisiin kuormiin normaalisti. Säilyy kyllä ilmankin happoa jos tiivistys vain riittä.
-
Tästä nyt ei vielä käy ilmi, että onko se rehu oikeasti tiivistetty. Koneluettelo ei tiivistä.
Jos kasa on löyhä ,niin johan lämpenee, kun muovin aukaisee.
-
Tästä nyt ei vielä käy ilmi, että onko se rehu oikeasti tiivistetty. Koneluettelo ei tiivistä.
Jos kasa on löyhä ,niin johan lämpenee, kun muovin aukaisee.
Oisko asiaa auttanu, jos ois viimeset 40cm saanu päälle lähes niittotuoretta tavaraa? Nyt se ei tietenkään enää mitään lohduta... Ajattelin vaan, kun yks auma painii hieman samankaltaisen ongelman kans, vaikka rintaus etenee metrin päivävauhtia... Liian kuivaa tavaraa tuntuu olevan pinnassa.
-
Tästä nyt ei vielä käy ilmi, että onko se rehu oikeasti tiivistetty. Koneluettelo ei tiivistä.
Jos kasa on löyhä ,niin johan lämpenee, kun muovin aukaisee.
Oisko asiaa auttanu, jos ois viimeset 40cm saanu päälle lähes niittotuoretta tavaraa? Nyt se ei tietenkään enää mitään lohduta... Ajattelin vaan, kun yks auma painii hieman samankaltaisen ongelman kans, vaikka rintaus etenee metrin päivävauhtia... Liian kuivaa tavaraa tuntuu olevan pinnassa.
Kokemäeltä saa juuri nyt niittotuoretta perunarehua kasan päälle. Siitä tihkuu hieman kosteutta syvemmällekin ja periksiantamaton painatus.
-
Tästä nyt ei vielä käy ilmi, että onko se rehu oikeasti tiivistetty. Koneluettelo ei tiivistä.
Jos kasa on löyhä ,niin johan lämpenee, kun muovin aukaisee.
Tätä minä kans ajattelin, jos kasa peitetään ennenkuin miehet lähtevät. Meillä kuitenkin 6-8 tuntia poljetaan vielä viimeisen kuorman jälkeen ennenkuin vedetään muovi päälle.
-
Tästä nyt ei vielä käy ilmi, että onko se rehu oikeasti tiivistetty. Koneluettelo ei tiivistä.
Jos kasa on löyhä ,niin johan lämpenee, kun muovin aukaisee.
Tätä minä kans ajattelin, jos kasa peitetään ennenkuin miehet lähtevät. Meillä kuitenkin 6-8 tuntia poljetaan vielä viimeisen kuorman jälkeen ennenkuin vedetään muovi päälle.
Siksi sen vähä mainihinki, että poljetus ei jää puoli tiehen eikä virhe käymisiä pitäisi olla teon aikana. Tosin tuo on ihan tosi juttu, että kun rehu korjataan vauhdilla pitää tiivistyksen olla tehokasta teon aikanakin eikä vain lopussa. Siilo tehdään ensin täyteen, sitten jatketaan aumaan. Siinä ajassa kerkeää siilon polkea huolella. Ja taas kun siiloa peittelee niin useampi kone polkee aumaa. No kuitenkin tahtoo tuo 3m korkea kasa hieman(20 - 30 cm) painua ajan mittaa. Mutta nyt kuitenkin epäilen että syy pitäisi löytyä jostain muualta kuin tiivistyksestä. No se on tietysti oma mielipide, mutta meinaa tuo powergrappi alkaa antautumaan rehukakkuja irroitellessa. Kuutio painon pitäisi olla kohdallaan.
-
(http://www.traktorpool.fi/media/4489/1244489/1208431/Al%C3%B6-Powergrab-1208431.jpg?height=600&width=800&quality=80)
Eikös tuollaisella saa rehurintuuksen hyvin pöyhittyä,Leikkaava terä aina parempi irrotuksessa
-
Tossa yks tuttu (en tiiä että lukeeko mutta terveisiä sahurille jos huomaa) jolle hiukan paalailin loppuja kerto kans, että oli lämmenny viime talvena kun siirryttiin haposta biologiseen. Oli kuitenkin talvi ja pakkaset pelastanu tilanteen. En nyt muista tuotetta millä oli säilönyt mutta myyjä firman muistan, en toki katso tarpeelliseksi sitä tänne kertoa.
Taitaa noi biologiset olla huomattavasti tarkempia kuin hapot.
-
Juuri kyseinen kauha on käytössä. Olet oikeassa että tuolla saa rintuuksen ku rintuuksen vituiksi. Siksi sitä ei työnnetäkkään suoraan kasaan. Vaan otetaan tavaraa hieman alaviistoon päin, jolloin piikit "siirtää" rehun kauhaan. Saa myös tarvittaessa "riuhtastua" rintuuksesta jopa 1500 kg paakkuja. No ei ollut aikaisemmin ongelmaa tuon kauhan takia kun ollut jo pitempään käytössä.
Nyt niitä järkeviä neuvoja, viisaita on tullu jo:)
-
Uusimmassa KM:ssä on vertailtu ja ohjeistettu erilaisia siilorehun irroitustapoja/välineitä.. joku tanskalainen tutkimus se oli..
Siinä oli että tuollaisella grapilla pitää rehu riipiä pihtiosalla pysytysuorasta seinästä lattialle ja siitä vasta kauhaan, ei saa ottaa sillei kun rehuleikkurilla.... :o
-
Olihan hapottaja pesty kunnolla aiv:n jäliltä. bakteeri ei kestä yhtään happoa. Ei kannanata laittaa happoa pintaan jos tekee bakteerilla.
-
Rehussa tulevat bakteerit ja hiivat voivat saastuttaa koko sadon sellaiseksi että biologiset aineet eivät enää pärjää. Oliko tuohon levitetty lietettä pintaan ?
-
Onhan tuo melko kuivaakin rehua siinäkin osasyy ilmeisesti.Ja suhteellisen lämpöisiä ilmojakin vielä.Olisiko lienee kuitenkin rehun tallaus jäänyt liian vähälle.Itse en ole koskaan kokeillut biologisia joten siitä ei kokemusta aiv 2 ollut säilöntäaineena.Kuivaine on ollut alle 30.Ja tuohon murkeviljaan sen verta sanoisin että sen kosteus taitaa olla liian pieni yli 30% kosteus olisi hyvä.
Paska homma tuo on kun rehua menee pilalle.
-
Rehussa tulevat bakteerit ja hiivat voivat saastuttaa koko sadon sellaiseksi että biologiset aineet eivät enää pärjää. Oliko tuohon levitetty lietettä pintaan ?
Liete ei taida oikein pysyä laakasiilorehun päällä, salvosiilossa varmaan ihan OK. Painottaa kyllä hyvin.
-
Hapottajalla oli ajettu hapolla edellisenä kesänä, sekä muutamat kontilliset bakteeria ennen minun rehun keruuta. Lietettä on levitetty, mutta ei varsinaisesti pintaan. Agronicin multaimella jo useammat vuodet. Karhottajana toimi tällä kertaa claas ja rehu oli ulkoisesti paljon puhtaampaa mitä aikaisemmalla kuhnin karhottimella. Syysrehu on korjattu sitten kuhnin karhotinta apuna käyttäen, sepä onkin sitten tarina erikseen kun siihen päästään.
No tässä on nyt sitten tullu muutamia isäntiä puhutettua asian tiimoilta enemmälti. Ja yllättäen on tullut semmosia vastauksia kuten:"No jos tarkemmin miettii niin kyllä siinä on ollut outo haju ja lehmien syönti on vaihdellut." Tai sitten:" No joo, kyllähän rehut aina tuuppaa pinnalta lämpeämään." Tehneet siis samalla biologisella. *****, ei mulla vaan ole ennen ruukannu lämpeillä tai syönti heilahella.
Kuulemma rehun kuiva-aine pitoisuus on parhaimmalla tasolla biologiselle säilönnälle. Itekki suosin sitä märempää tavaraa viljan osalla, no nyt vaan oli kelit ja lohkot erillaisia kuin ennen. Paljon vaihteiluita, pakkotuleentumisia sekä viikon/parin kylvöajan kohdan erot, yms...
Hyvä että ihmisiä kiinnostaa kyseinen aihe. Virheistä on hyvä ottaa oppia, mutta nyt pitäisi löytää vaan se virhe. Muukin kuin se biologinen:)
-
Rehussa tulevat bakteerit ja hiivat voivat saastuttaa koko sadon sellaiseksi että biologiset aineet eivät enää pärjää. Oliko tuohon levitetty lietettä pintaan ?
Liete ei taida oikein pysyä laakasiilorehun päällä, salvosiilossa varmaan ihan OK. Painottaa kyllä hyvin.
Harvestoreen menisi varmaan mukavasti. Olisi nopea täyttää Livakka sieltä ;D
-
Onhan tuo melko kuivaakin rehua siinäkin osasyy ilmeisesti.Ja suhteellisen lämpöisiä ilmojakin vielä.Olisiko lienee kuitenkin rehun tallaus jäänyt liian vähälle.Itse en ole koskaan kokeillut biologisia joten siitä ei kokemusta aiv 2 ollut säilöntäaineena.Kuivaine on ollut alle 30.Ja tuohon murkeviljaan sen verta sanoisin että sen kosteus taitaa olla liian pieni yli 30% kosteus olisi hyvä.
Paska homma tuo on kun rehua menee pilalle.
kattelin tossa vanhoja analyysituloksia josilacilla säilöttyjä k-a 38-39% eikä niissä muistaakseni ollu lämpeämis ongelmia. muistaakseni josilackille kuiva-aineen piti olla 30-50 toimiakseen.. joten mun mielestä rehun kuivuus ei ole syynä.
-
http://www.vossenfinland.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=34&Itemid=92
broeistop
En tiedä onko humpuukia ku ei ole kokemusta kyseisestä aineesta. Myyjän mukaan käytetään maailmalla juurikin rehun lämpenemisen estämiseksi. Sen tiedän että täälläpäin useampi tila on käyttänyt kyseistä ainetta siiloihin ja paaleihin säilöntäaineena. Tulipa meillekkin viime vuonna ostettua joitain paaleja mihin oli ainetta käytetty, ja näytti ne ammuille kelpaavan. (ehkä siksi että ei ollut parempaa enään tarjolla...)
Mahtaisikohan kyseisen aineen lisäys pintaan auttaa?
-
http://www.vossenfinland.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=34&Itemid=92
broeistop
En tiedä onko humpuukia ku ei ole kokemusta kyseisestä aineesta. Myyjän mukaan käytetään maailmalla juurikin rehun lämpenemisen estämiseksi. Sen tiedän että täälläpäin useampi tila on käyttänyt kyseistä ainetta siiloihin ja paaleihin säilöntäaineena. Tulipa meillekkin viime vuonna ostettua joitain paaleja mihin oli ainetta käytetty, ja näytti ne ammuille kelpaavan. (ehkä siksi että ei ollut parempaa enään tarjolla...)
Mahtaisikohan kyseisen aineen lisäys pintaan auttaa?
Kun ennen tehtiin enempi paaliin niin käytettiin Feedtech F22 samassa tarkoituksessa. Bentsoaattia. Nyt F3000 siiloon.
-
Voiko biologisenrehun kastella hapolla,en tiedä,happorehun kyllä voisi.En tiedä olenko väärässä,mutta on alkanut tuntua tuon biologisen kanssa,ettei sitä ainakaan kannata pihistellä.
Eräs ruokinta(ja muukin)jeesus. Bruce Woodcare totesi, että ainoa tapa ehkäistä lämpenemistä on propionihappo. Sikäli kun englantia ymmärsin oikein. Toimii niin maissisäiliksellä kuin nurmellakin..
-
Saiskohan bentsoaattia järkevään hintaan jostakin ja saako sitä paaliin laittaa jos ei ole "virallisesti hyväksytyn säilöntäaineen" osana? Kaliumsorbaatti olis vissiin myös luonnollinen aine.
Propionihapolla tuskin saa ainakaan vahinkoa aikaiseksi tässä tapauksessa.
-
Säilöntäainetta ei tarvi kysyä sen tiätää tuasta jo muutonki!
Kyseesä ilimeesesti 1-sato= tod.näk.
Avattu siilo n.1kk sitte.
Pintaa levitetty Sualaa kaikkiem oppien mukaa.
Vinkki 1.
Avaa peitto parin metrim matkalta ja kuari kauhalla,( mial. Tasakärkine)pinnasta puali metriä pois ja jätä peittämäti.
Vinkki 2.
Irrota kauhalla min 50cm rintaus kerralla vaikket saa samana päivänä syättöön.
Samalla tavoon ko irrotat rintausta jatkosa 30-50cm kerralla nin tuan kans pärjää.
Pinnasta jourut torennäkösesti kuariin loppuun asti tuan sualasäilötyn! :(
Ei oo piolookisten syy vaan vanha hapates. Happo ja suala net yhtee soppii........! :'(
-
entä jos bakteeri onkin kuollut jossakin vaiheessa mut mites selvitetään onko se olosa keitetäänkös rankit ;D
-
Saiskohan bentsoaattia järkevään hintaan jostakin ja saako sitä paaliin laittaa jos ei ole "virallisesti hyväksytyn säilöntäaineen" osana? Kaliumsorbaatti olis vissiin myös luonnollinen aine.
Propionihapolla tuskin saa ainakaan vahinkoa aikaiseksi tässä tapauksessa.
Tätä bentsoaattia ostin muutaman pahvilaatikollisen kemiralta varmaan 5 vuotta sitten.Muistaakseni 11 euroo kilo.
Sitä on viskelty ennen rehun peittämistä muovin alle sekä tornissa että aumassa.
Viiden vuoden kokeilujen jälkeen oon tullu siihen tulokseen, että rehu säilyy ihan pintaan asti.
MUTTA: Ainaskin bonsilagen ohjeissa rehu käsketään painottaa reilusti. Siis muovin päälle painoa vähintään
150 kiloa neliölle. Ja niillä 30 asteen helteillä en alkaisi tekemään kuivaa aumaa, joka on monta
päivää auki. Näinkin on käynyt, mut sitten kaivurilla vaan 30 sentin kerros maata päälle.
Sitten säilyy. Kuluneella luiskakauhalla saa sen maan kuorittua pois niin, ettei lapioon tarvi koskea.
-
Konstit taitaa olla siinä, jotta heti kun ilmat kylmiää, niin myyt naapurille tai lykkäät kompostiin niin pitkälle että saat lämmön kiinni, ja sitten happokastelu leikkuupintaan niin kauan kunnes kunnon pakkaset rauhoittaa tilanteen.
Joskus ollu vastaava ongelma, kun syöttö liian pientä. Pari metriä kun oon ottanu kerralla naapurille, niin yleensä rauhoittuu. Mut on tosiaan maltettava ottaa niin pitkälle että saa sen lämmön oikeasti kiinni, jos sinne jää liika lämmin rehu niin pakkanenkaan ei saa sitä loppumaan.
Juurikin tuon takia itse en ole biologisia siiloon uskaltanut käyttää. Happo kuitenkin turvallisempi tuon jälkilämpiämisen suhteen.
Lämpiävän rehun kanssa pelaaminen on sitten niin v-maista hommaa ettei toista heti tuu mieleen.
-
Tiivistäminen on epäonnistunut. Tuolla työvauhdilla pitäisi olla vähintään 30 tonnia työpainoa eikä 10-15 sentin kerroksiin per tiivistys taida päästä. Liian paksu kerros taas ei tiivisty suurellakaan painolla.
Hapon käyttö antaa monta virhettä anteeksi. Sitten kokeillaan biologista johonkin ja kun paskaa tulee, on se aineen syy. Mullekin kävi eka kerralla noin, nyt on vähän oppinut. Wejjo tuossa listas vaihtoehdot ;)
-
Tiivistäminen on epäonnistunut. Tuolla työvauhdilla pitäisi olla vähintään 30 tonnia työpainoa eikä 10-15 sentin kerroksiin per tiivistys taida päästä. Liian paksu kerros taas ei tiivisty suurellakaan painolla.
Hapon käyttö antaa monta virhettä anteeksi. Sitten kokeillaan biologista johonkin ja kun paskaa tulee, on se aineen syy. Mullekin kävi eka kerralla noin, nyt on vähän oppinut. Wejjo tuossa listas vaihtoehdot ;)
Tämähän on se todennäköisin syy. Mutta en nyt aivan tuota tuon aineen piikkiin laittanut jos huomasit. Otan tästä täyden vastuun, enkä syytä muita(mieli tekis syyttää).
No katotaan nyt miten tämä jatkuu, mutta kastelukannulla propionia pintaan. Se myös on varmaa että tulevaisuudessa säilötään hapolla, en nimittäin vaihda tuota korjuu ketjua muuhun.
-
Voiko biologisenrehun kastella hapolla,en tiedä,happorehun kyllä voisi.En tiedä olenko väärässä,mutta on alkanut tuntua tuon biologisen kanssa,ettei sitä ainakaan kannata pihistellä.
Eräs ruokinta(ja muukin)jeesus. Bruce Woodcare totesi, että ainoa tapa ehkäistä lämpenemistä on propionihappo. Sikäli kun englantia ymmärsin oikein. Toimii niin maissisäiliksellä kuin nurmellakin..
Bruce muuten tietää nämä asiat.. www.cowexpert.com ... tai jotain sinnepäin...
-
Nuo pussikeitot pystyy ryssimään niiiiin monella tapaa. :D Ei todellakaan ole mitään helppoja Knorr keittoja, vaikka kauppamiehet toisin uskottelee. Pelkästä väärästä säilytykset pöpöt menee perseelleen.
-
Nuo pussikeitot pystyy ryssimään niiiiin monella tapaa. :D Ei todellakaan ole mitään helppoja Knorr keittoja, vaikka kauppamiehet toisin uskottelee. Pelkästä väärästä säilytykset pöpöt menee perseelleen.
Kokeilin taannoin erästä valmistetta paaliin, vierekkäiset karhot, toisesta paali pöpöllä ja toisesta ilman. Analyyseissä ei huomannut käytännössä eroa.
Vähän tullu ainakin paalihommassa semmoinen mielikuva, jotta ihan sama käyttää tai ei - hyvissä olosuhteissa maitohappobakteerit toimii ihan luontaisesti ilman lisäämistä, ja huonoissa oloissa ei noiden aineidenkaan luvata toimivan
-
Kärki-Siliä tullut käytettyä muutamana vuonna, siinä bakteerimäärät on aivan eri luokkaa kuin useimmissa muissa valmisteissa, samoin lajeja on useita. Syystä tai toisesta tavarassa on myös erilainen tuoksu kuin hapottamattomassa, myös maittavuus hyvä. Kukapa sen lopullisen merkityksen tilatasolla tietää, vertailua vähän hankala luotettavasti järjestää.
-
Kärki-Siliä tullut käytettyä muutamana vuonna, siinä bakteerimäärät on aivan eri luokkaa kuin useimmissa muissa valmisteissa, samoin lajeja on useita. Syystä tai toisesta tavarassa on myös erilainen tuoksu kuin hapottamattomassa, myös maittavuus hyvä. Kukapa sen lopullisen merkityksen tilatasolla tietää, vertailua vähän hankala luotettavasti järjestää.
Täysin sama kokemus biologisesta, joskin eri tuote.
-
Yx tuttu tappoi omat bioloogiset bakteerinsa tekemällä sekoitteen pesemättömiin happopyttyihin. Toinen tappoi kun laittoi pyttyihin desinfioivaa pesuainetta. Se on joskus pienestä kiinni :o
-
Yx tuttu tappoi omat bioloogiset bakteerinsa tekemällä sekoitteen pesemättömiin happopyttyihin. Toinen tappoi kun laittoi pyttyihin desinfioivaa pesuainetta. Se on joskus pienestä kiinni :o
Kiljun, vai ??? :D
-
Yx tuttu tappoi omat bioloogiset bakteerinsa tekemällä sekoitteen pesemättömiin happopyttyihin. Toinen tappoi kun laittoi pyttyihin desinfioivaa pesuainetta. Se on joskus pienestä kiinni :o
Kiljun, vai ??? :D
Jaa kiljut vai :D Mitä puuhailet ???
-
riittävä määrä happopohjaista antaa anteeksi paljon. Vaikka rehu tehdään 80%:sti paaliin säilötään jokainen korsi riittävällä määrällä aiv2 plussaa. Monesti moititaan paalirehua huonommaksi kuin siiloa, mutta meillä ei koskaan ole ollut minkäänlaista laatuongelmaa kunhan on säilötty happopohjaisilla. Tuo biologinen on riski sinänsä, halvemmaksi tulee happo vaikkakin syövyttää ja on kalliinpaa rehutonnihinnaltaan.
Itse ongelmaan sen verran että kerran olemme pysäyttäneet litisteviljan savuamisen juuri tuolla propionihapolla, ei taida paljon parempia konsteja olla.
-
Paali-miesten ei kannata kertoa kokemuksiaan, koska paali säilyy vaikka ilman säilöntäainetta. Biologisissa lämpeneminen alkaa jo siilon täyttövaiheessa. Syitä on monia miksi syötön jo alettua lämpeneminen voimistuu. Syy on kuitenkin ehkä se, että rehu ei sittenkään ollut valmiiksi "tekeytynyt". Ja happea saadessaan bakteeritoiminta vilkastui aiheuttaen lämpenemisen. Ajatuksia noin "haulikolla" ammuttuna. Suuri vahinko ja tappio.
-
Meillä kyllä on tehty jo 10vuotta bakteereilla ja ei pahoja lämpenemisiä ole havaittu. Kylläkin olen syöttänyt yleensä tänne lokakuulle asti ylivuoteisella, aikaisin avatulla voi tulla kyllä ongelmia, bakteeri rehun pitäs vissiin keritä olemaan vähän kauemmin kiinni kuin happorehun.
Noukinvaunuaikaan oli kyllä homeiden kans vähän enempi ongelmia, mut nyt kun tehdään ajosilppurilla ei kyllä ole vielä lähtenyt kertaakaan lämpeämään pahasti, joskus reiänkohdalla vähäsen.
Aineina on ollut josilac, kärkisil, bonsilage, biotal, ensivuonna josilac.
Murskeviljan olen säilönyt josilacilla vaikka se ei näköjään pitäs sillä onnistuakkaan, tarttisko tuo mitään.
On se happo(aiv2) vaan älyttömän hintasta, irtona toimitettuna melkein tuplat, ainakin josilaciin verrattuna.
-
Tiivistäminen on epäonnistunut. Tuolla työvauhdilla pitäisi olla vähintään 30 tonnia työpainoa eikä 10-15 sentin kerroksiin per tiivistys taida päästä. Liian paksu kerros taas ei tiivisty suurellakaan painolla.
Hapon käyttö antaa monta virhettä anteeksi. Sitten kokeillaan biologista johonkin ja kun paskaa tulee, on se aineen syy. Mullekin kävi eka kerralla noin, nyt on vähän oppinut. Wejjo tuossa listas vaihtoehdot ;)
Tämähän on se todennäköisin syy. Mutta en nyt aivan tuota tuon aineen piikkiin laittanut jos huomasit. Otan tästä täyden vastuun, enkä syytä muita(mieli tekis syyttää).
No katotaan nyt miten tämä jatkuu, mutta kastelukannulla propionia pintaan. Se myös on varmaa että tulevaisuudessa säilötään hapolla, en nimittäin vaihda tuota korjuu ketjua muuhun.
Miten tilanne on edennyt? Asia kiinnostaa lähinnä siksi, että samankaltaisia oireita ilmaantu omissa siiloissa. Ottaa ihan vähäsen päähän..
-
Meillä eteni homma niin, että kyseinen auma loppu jo vajaa viikko sitten. Loppuun asti pinta yritti lämmetä eikä sitä kannattanu kärryyn lipata. No seuraava aumanpoikanen on sitten jo melkein puoles välis eikä yhtä kuutiota enempää alun jälkeen (EU:n kansallislintujen tekemä reikä muovissa) oo tarvinnu nostella sivuun, vaikka onkin yhtä kuivaa kuin edellinenkin ???. No saa nähdä miten muissa aumoissa ja laakasiiloissa (yhteensä öpaut 4000m3) on käynyt. Ainiin... AIV2+ säilöntäaineena kaikissa... lämmenneessäkin.
-
Kun puhutaan aumojen/siilojen lämpenemisestä niin heitän kysymyksen,Kuinka pitkään auma/siilo ollut peittelemättä siitä hetkestä kun rehunteko ohitse ja auma/siilo poljettu peittovalmiiksi??? Tiedän tapauksen, että huolellisesti tehty auma sai olla viikon verran koskematta,ennenkuin sinne laitettiin muovi päälle. :o
-
Kun puhutaan aumojen/siilojen lämpenemisestä niin heitän kysymyksen,Kuinka pitkään auma/siilo ollut peittelemättä siitä hetkestä kun rehunteko ohitse ja auma/siilo poljettu peittovalmiiksi??? Tiedän tapauksen, että huolellisesti tehty auma sai olla viikon verran koskematta,ennenkuin sinne laitettiin muovi päälle. :o
kuinka kävi jatkos?? :o
-
Tiivistäminen on epäonnistunut. Tuolla työvauhdilla pitäisi olla vähintään 30 tonnia työpainoa eikä 10-15 sentin kerroksiin per tiivistys taida päästä. Liian paksu kerros taas ei tiivisty suurellakaan painolla.
Hapon käyttö antaa monta virhettä anteeksi. Sitten kokeillaan biologista johonkin ja kun paskaa tulee, on se aineen syy. Mullekin kävi eka kerralla noin, nyt on vähän oppinut. Wejjo tuossa listas vaihtoehdot ;)
Tämähän on se todennäköisin syy. Mutta en nyt aivan tuota tuon aineen piikkiin laittanut jos huomasit. Otan tästä täyden vastuun, enkä syytä muita(mieli tekis syyttää).
No katotaan nyt miten tämä jatkuu, mutta kastelukannulla propionia pintaan. Se myös on varmaa että tulevaisuudessa säilötään hapolla, en nimittäin vaihda tuota korjuu ketjua muuhun.
Miten tilanne on edennyt? Asia kiinnostaa lähinnä siksi, että samankaltaisia oireita ilmaantu omissa siiloissa. Ottaa ihan vähäsen päähän..
Tällä hetkellä tilanne näyttää jo huomattavasti valoisammalle. Eli säilis ei lämpene enää kovin pahasti. Alkuu lääräsin hapon kera kastelu kannulla, mutta hieman oli työlästä ja sieraimien päälle käyvää. Mutta tuo realistin vaihtoehto oli paras ratkaisu. Eli pinnasta tavaraa heti reilusti kompostiin ja parempi rehu siilon päälle lisä painoksi. Painoa on nyt reilu metri rintuuksen kohdalla. Samalla kun ottaa rehua niin siirtää apekauhalla painoa edemmäksi. On tämäkin hieman työlästä, mutta toistaiseksi toimii. No appeena rehu ei kuitenkaan säily vuorokautta pidempää eli kahden päivän appeet on nyt unohdettu. Viljan osalta hapotus kastelukannulla jatkuu(nyt aiv2+), toimii melkein paremmin kuin tuo propioni. Viljasta enää hyvin vähän kompostiin.
Tuossa Fuller kysyi muovin laitosta, niin siilon/aumojen muovitus tapahtuu välittömästi poljennan jälkeen. Painot myös välittömästi päälle.
-
Tuossa Fuller kysyi muovin laitosta, niin siilon/aumojen muovitus tapahtuu välittömästi poljennan jälkeen. Painot myös välittömästi päälle.
Suljitko heti tiiviisti? Pullistuiko muovi muutama päivä peittämisen jälkeen?
-
Tuossa Fuller kysyi muovin laitosta, niin siilon/aumojen muovitus tapahtuu välittömästi poljennan jälkeen. Painot myös välittömästi päälle.
Suljitko heti tiiviisti? Pullistuiko muovi muutama päivä peittämisen jälkeen?
Joo, tuota mitenhän tuohon vastaisi. Nimittäin muovia kun ei näy painotuksen alta. Olettaisin että jos tämmöisen havannoinnin olisi voinut tehdä, niin eihän sitä siiloa ole silloin painoteltu kauttaaltaan.
-
Joo, tuota mitenhän tuohon vastaisi. Nimittäin muovia kun ei näy painotuksen alta. Olettaisin että jos tämmöisen havannoinnin olisi voinut tehdä, niin eihän sitä siiloa ole silloin painoteltu kauttaaltaan.
Biologisella säilötty tuottaa 2-3 päivää runsaasti hiilidioksidia. Painotus ei saisi olla siinä vaiheessa tiivis, vaan esimerkiksi toinen pääty olisi jätettävä hiukan auki ja suljettava vasta muutaman päivän kuluttua.
-
Joo, tuota mitenhän tuohon vastaisi. Nimittäin muovia kun ei näy painotuksen alta. Olettaisin että jos tämmöisen havannoinnin olisi voinut tehdä, niin eihän sitä siiloa ole silloin painoteltu kauttaaltaan.
Biologisella säilötty tuottaa 2-3 päivää runsaasti hiilidioksidia. Painotus ei saisi olla siinä vaiheessa tiivis, vaan esimerkiksi toinen pääty olisi jätettävä hiukan auki ja suljettava vasta muutaman päivän kuluttua.
Kuulostaa ihan järkevälle asialle. Onkohan minulle käynyt näin että, liiallinen hiilidioksidi karkaa vasta kun aukaisen kasan ja käyminen alkaa uudelleen. Eli säilöntä prosessi on kesken ja käynnistyy uudelleen avatessa. Mutta maalaisjärjellä ajateltuna virhekäymisten mahdollisuus on paljon pienempi kun on reilusti hiilidioksidia. Tuossa läheisellä tilalla on käytössä sellainen menetelmä että kasat on aika pitkään ilman painotusta, no ei tuo minusta kovin hääville rehulle vaikuttanut. Ja sama säilöntä aine käytössä + sama ongelma huomattavasti pahempana.