Itämerta ympäröivissä valtioissa tehdyn tutkimuksen mukaan  Itämeren tila  on suomalaisten vastaajien mukaan kaikkein huonoin. Erikoista oli sekin että  vastaajien mielestä tarvittavat toimenpiteet meren tilan parantamiseksi eivät ole samoja mitä suomessa on virallisella taholla esitetty .
Ovatko muut valtiot sitten jääneet suomalaisten korkeammasta  tietoisuudesta  pahasti jälkeen vai syyllistetäänkö tietoisesti suomalaista viljelijää maassamme.

Kirjoitin tuon jutun radiouutisten perusteella.Nyt lehdessä oli hieman lisävalaistusta  tutkimukseen. 85 % vastaajista kannatti saastuttaja maksaa periaatetta. Suomessahan tämä tarkoittaisi tietysti maataloutta. Mun puolesta sopisi samalla laajentaa kuluttajavastuuta siten että heti kun lopetetaan syöminen niin me voimme lopettaa viljelyn .

Rantapellot ja jokien varret tulevat olemaan seuraavalla ympäristötuen kaudella polttopisteessä se on varma.
Ympäristötuen ehtoja tullaan kiristämään huommattavasti.
Nyt kannattaa järvenrantapellot kaavoittaa huvilatonteiksi.
Niin kauan kuin viljelyksiltä tuleva oja menee suoraan järveen tai jokeen ei asia ole kunnossa.Suojakaistat ovat vain silmän lumetta niillä ei ole juuri käytännön merkitystä jos oja menee vesistöön.

Sorkkatelineitten saastepäästöt ne tuhoaa Itämerenkin.

Suojakaistat ovat vain silmän lumetta niillä ei ole juuri käytännön merkitystä jos oja menee vesistöön.

Näin on näreet:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/J%C3%A4tevett%C3%A4+vuotanut+j%C3%A4lleen+Vantaanjokeen/1135259573874

"Jätevettä vuotanut jälleen Vantaanjokeen"   

Rantapellot ja jokien varret tulevat olemaan seuraavalla ympäristötuen kaudella polttopisteessä se on varma.
Ympäristötuen ehtoja tullaan kiristämään huommattavasti.
Nyt kannattaa järvenrantapellot kaavoittaa huvilatonteiksi.
Niin kauan kuin viljelyksiltä tuleva oja menee suoraan järveen tai jokeen ei asia ole kunnossa.Suojakaistat ovat vain silmän lumetta niillä ei ole juuri käytännön merkitystä jos oja menee vesistöön.

Tulvaherkillä mailla ja savisilla rinteillä on hyvä että suojakaistat vähentävät maa-aineksen päätymistä vesistöön. Kaistoilta vaan pitäisi koota sato pois tai välillä kyntämällä sekoittaa vahvempaan kerrokseen. Muutoin kasvustojätteistä lähtee liukoisia ravinteita veteen.

mikähän siinäkin on kun itämeri saastuu maatalouren päästöistä kun samaan aikaan pitäis saastua pohjanlahti ja perämerikin ja niistä ei puhuta mitään  . typpiä ei saa laittaa yhtään yli sen määrän mitä kasvi syö kesän aikana ja fosforikin pitää nollata vähintään neljän vuoden välein, on se kumma juttu. niin no ryssiähän ei voi syyttää mistään vaikka pillarilla lykkääs paskaa mereen...

mikähän siinäkin on kun itämeri saastuu maatalouren päästöistä kun samaan aikaan pitäis saastua pohjanlahti ja perämerikin ja niistä ei puhuta mitään  . typpiä ei saa laittaa yhtään yli sen määrän mitä kasvi syö kesän aikana ja fosforikin pitää nollata vähintään neljän vuoden välein, on se kumma juttu. niin no ryssiähän ei voi syyttää mistään vaikka pillarilla lykkääs paskaa mereen...

Monella pellolla lannoituksen taloudelinen optimi on silti alle noiden ympäristötuen rajojen. Vesistöjen suojelun ja maatalouden kannattavuuden välillä olevat todelliset ristiriidat ovat tilakohtaisia yksittäistapauksia, yleensä eläintiheydestä johtuen. Viljelijöiden uudelleenohjelmointi 70-80-lukujen varastolannoitusopeista pois vaan etenee hitaasti.

Pietarin lisäksi asuttujen alueiden kuormitus (katuroskat, koiranpaskat, puutarhalannoitus, tien penkkojen kompostikerrokset, hevostarhat, puhdistamojen ylijuoksutukset) ovat asutummilla alueilla dumppaamassa satsinsa Suomenlahteen. Osittain ne varmaan kirjautuvat maatalouden synneiksi.

Kaikilla osa-alueilla pitää edetä, mutta kannattaa samalla hieman vertailla suuruusluokkia. Surullisen kuuluisa haja-asutusalueiden jätevesifiasko on varoittava esimerkki. Maataloudessa voidaan saavuttaa vastaavat kuormitusvähennykset huomattavasti edullisemmin. Yksi ihminen tuottaa jäteveteen fosforia 0,6 kg/vuosi, lihasika tuplat ja lehmä 12 kertaa. Ihmisiä asuu muutamia/ tontti, sikoja satoja ja lehmiä kymmeniä. Se on kyllä totta että palkansaajalla on rahaa käytettävissä sen kikkareen pyydystämiseen toisella tavalla kuin karjatilallisella.   

Tuottajahinnat, lannoitehinnat ja tuet muodostavat sellaisen yhtälön että kuormituksen pienentäminen on suurimmalle osalle peltoja kannattavin tavoite. Seuraavalla ympäristötukikaudella saattaa olla että ympäristötuelle edellytetään enemmän vastikkeellisuutta, mutta ilmeisen kannattavasti.

Suomessahan tämä tarkoittaisi tietysti maataloutta.

Tai maataloustuotteiden kuluttajaa.

Todellinen ongelma karjatiloilla on se että levitysmäärien yhä pienetessä ha kohti loppuu hehtaarit joihin lantaa levittää. Tämä jos mikä kasvattaa kustannuksia jo yksinomaan siten että tiloille pitäisi hankkia ylimitoitettua kalustoa pelkästään lannanlevityksen vuoksi . Monella ei ole mahdollista hankkia sellaista kalustoa jolla selviätä lannan levityksestä jos puhutaan vaikka suhteesta 3-4ha /eläin yksikkö..Nytkin on jo nähty se mitä nykyinen ympäristötukiohjelma on pakottanut tekemään kotieläintiloilla  .Kotieläintilat ovat joutuneet raivaamaan ja ostamaan peltoa hinnalla joka on reilusti yli todellisten tuotto ja kannattavuusrajojen.Useat suurehkojen karjatilojen isännät ovat valittaneet että peltoa on jo nyt liikaa nurmenviljelyyn ,mutta ei ole  enää aikaa  viljellä eikä rahaakaan panostaa vielä rehuviljan viljelyyn.
 
Todella vakavan ongelman aiheuttaa se että poistettaisiin lannan fosforipoikkeus 15kg/ha ja siirryttäisiin pelkästään vain tarkennetuun lannoitukseen. Itselläni tulee eteen heti sellainen tilanne että elukat lähtee välittömästi tällaisen ehdon tullessa voimaan. Silti olen jostain lukenut että näin tullaan melko todennäköisesti tekemään. Karjanlannan siirtäminen uusille alueille on tällöin ainoa vaihtoehto ,mutta kuka lopulta maksaa siirron ja levityksen . Lisäksi tämöinen toiminta aiheuttaa sen että kotieläintiloille tulee lisäkustannuksia N ,tai NK-lannoitteiden ostoista.
Veikkanpa että moni tila tekee tällöin välittömästi  ratkaisun tuotannon lopettamisesta kustannusten noustessa  .Eli monelle tulee sellainen tilanne eteen että ei ole mahdollista noudattaa ymp. tuen ehtoja tai jos noudattaisi ei tuotanto ole enää kannattavaa.

Todellinen ongelma karjatiloilla on se että levitysmäärien yhä pienetessä ha kohti loppuu hehtaarit joihin lantaa levittää. Tämä jos mikä kasvattaa kustannuksia jo yksinomaan siten että tiloille pitäisi hankkia ylimitoitettua kalustoa pelkästään lannanlevityksen vuoksi . Monella ei ole mahdollista hankkia sellaista kalustoa jolla selviätä lannan levityksestä jos puhutaan vaikka suhteesta 3-4ha /eläin yksikkö..Nytkin on jo nähty se mitä nykyinen ympäristötukiohjelma on pakottanut tekemään kotieläintiloilla  .Kotieläintilat ovat joutuneet raivaamaan ja ostamaan peltoa hinnalla joka on reilusti yli todellisten tuotto ja kannattavuusrajojen.Useat suurehkojen karjatilojen isännät ovat valittaneet että peltoa on jo nyt liikaa nurmenviljelyyn ,mutta ei ole  enää aikaa  viljellä eikä rahaakaan panostaa vielä rehuviljan viljelyyn.
 
Todella vakavan ongelman aiheuttaa se että poistettaisiin lannan fosforipoikkeus 15kg/ha ja siirryttäisiin pelkästään vain tarkennetuun lannoitukseen. Itselläni tulee eteen heti sellainen tilanne että elukat lähtee välittömästi tällaisen ehdon tullessa voimaan. Silti olen jostain lukenut että näin tullaan melko todennäköisesti tekemään. Karjanlannan siirtäminen uusille alueille on tällöin ainoa vaihtoehto ,mutta kuka lopulta maksaa siirron ja levityksen . Lisäksi tämöinen toiminta aiheuttaa sen että kotieläintiloille tulee lisäkustannuksia N ,tai NK-lannoitteiden ostoista.
Veikkanpa että moni tila tekee tällöin välittömästi  ratkaisun tuotannon lopettamisesta kustannusten noustessa  .Eli monelle tulee sellainen tilanne eteen että ei ole mahdollista noudattaa ymp. tuen ehtoja tai jos noudattaisi ei tuotanto ole enää kannattavaa.

Kustannustehokkainta on tukea lannankäytön tehostamista sellaisilla alueilla jossa on erittäin suuria yksiköitä.

Lainaus käyttäjältä: ristoreipas - 17.10.10 - klo:11:49

Todellinen ongelma karjatiloilla on se että levitysmäärien yhä pienetessä ha kohti loppuu hehtaarit joihin lantaa levittää. Tämä jos mikä kasvattaa kustannuksia jo yksinomaan siten että tiloille pitäisi hankkia ylimitoitettua kalustoa pelkästään lannanlevityksen vuoksi . Monella ei ole mahdollista hankkia sellaista kalustoa jolla selviätä lannan levityksestä jos puhutaan vaikka suhteesta 3-4ha /eläin yksikkö..Nytkin on jo nähty se mitä nykyinen ympäristötukiohjelma on pakottanut tekemään kotieläintiloilla  .Kotieläintilat ovat joutuneet raivaamaan ja ostamaan peltoa hinnalla joka on reilusti yli todellisten tuotto ja kannattavuusrajojen.Useat suurehkojen karjatilojen isännät ovat valittaneet että peltoa on jo nyt liikaa nurmenviljelyyn ,mutta ei ole  enää aikaa  viljellä eikä rahaakaan panostaa vielä rehuviljan viljelyyn.
 
Todella vakavan ongelman aiheuttaa se että poistettaisiin lannan fosforipoikkeus 15kg/ha ja siirryttäisiin pelkästään vain tarkennetuun lannoitukseen. Itselläni tulee eteen heti sellainen tilanne että elukat lähtee välittömästi tällaisen ehdon tullessa voimaan. Silti olen jostain lukenut että näin tullaan melko todennäköisesti tekemään. Karjanlannan siirtäminen uusille alueille on tällöin ainoa vaihtoehto ,mutta kuka lopulta maksaa siirron ja levityksen . Lisäksi tämöinen toiminta aiheuttaa sen että kotieläintiloille tulee lisäkustannuksia N ,tai NK-lannoitteiden ostoista.
Veikkanpa että moni tila tekee tällöin välittömästi  ratkaisun tuotannon lopettamisesta kustannusten noustessa  .Eli monelle tulee sellainen tilanne eteen että ei ole mahdollista noudattaa ymp. tuen ehtoja tai jos noudattaisi ei tuotanto ole enää kannattavaa.

Kustannustehokkainta on tukea lannankäytön tehostamista sellaisilla alueilla jossa on erittäin suuria yksiköitä.

Hyvä, olette selvästi pohtineet asiaa.
Suomessa aletaan muutamilla tiloilla saavuttaa suurin toimiva yksikkökoko ja törmätään pellon hallinnan sekä tilusrakenteen rajoihin. Toivoa on, nyt ei pidä hermostua kesken kaiken. Lannan rahtaamisen ympäristövaikutukset on todettu pienemmiksi kuin liian isojen annosten dumppaamisen (sivun 13 lopussa). 
http://www.maaseutu.fi/attachments/newfolder_25/5tQ3OAh4S/Hyotylanta_koottu_30_09_2010_v2_LOGOT.pdf

Kun ympäristövaikutukset ovat noin päin, on yhteiskunta lähdössä talkoisiin:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/100512_MYTVAS.html

Kuten kaikki tiedätte, paljon on parannusta jo saatu aikaan. Oikean laidan linkistä pääsee lukemaan koko stoorin. Jokainen jaksaa lukea ainakin ne viimeisen 10 sivun ehdotus-laatikot ja hakea sieltä pidemmästä epistolasta niille taustat jos kiinnostaa. Vahvasti on sellainen henki, että ravinteet pitää saada sinne missä niitä tarvitaan, EIKÄ kaikkea aiota maksattaa artistilla (karjatila), vaan ostofosforin käyttäjät ja valtio osallistuisi kustannuksiin. Kannattaa muistaa että nykyisellekin kaudelle henki oli tuollainen, mutta EU kielsikin 99€/ha lannan vastaanottotuen.

Ottakaa ihmeessä kantaa ehdotuksiin ja esittäkää omia ideoita! Juuri nyt on oikea aika, ei sitten kun uudet säädökset ovat käytössä. Kaivosfosforin (lannoitteet, rehufosfaatit) hinnan triplaantuminen ja vastaava tasokorotus maataloustuotteiden hintaan tekisi tukiohjauksen tarpeettomaksi, mutta toistaiseksi näin.

Oma ehdotukseni, mikäli MTK:n "saavutettu etu" karjanlantapoikkeus halutaan poistaa: Pidetään poikkeus voimassa, mutta edellytetään ravinnetaseiden laskemista lohkoilta joilla sitä käytetään. Toinen asia voisi olla lantanäytteenoton tarkentaminen: useammin ja eri rakennuksista/säiliöistä omat näytteet. Niissä on huomattavia eroja ja tekee tyhjäksi pikkutarkan viljelyn suunnittelun. Karjatila voisi sästää typpiostoissa kun eri N/P -suhteella olevat lannat voisi kohdentaa lohkoille tarkemmin. Myös lehmille ongelmia aiheuttavasta liiasta kalista olisi tarkempaa tietoa.

Sain tuon alemman linkin auki ,mutta en minä nyt tuota raporttia pidä vielä mitenkään ratkaisevana muutoksena. Tuon saman asian  taseista voin todeta itsekin kuten useimmat muutkin viljelijät.

 Mutta se alkaa kummeksuttamaan viljelijää kun jatkuvasti tiedotusvälineissä  tuodaan esiin ymp.tuen tehottomuutta ja tästä johtuvaa itämeren heikkenevää tilaa. Lisäksi tämä jatkuva julkisuudessa esiintyvä maatalouteen kohdistuva ympäristökritiikki ruokkii ja kiihdyttää vääriä ja jopa agressiivisia asenteita etenkin  kotieläintiloja kohtaan..Tämän on moni tuottaja kokenut,se että oikeille lohkoille tulisi levittää oikeat ravinteet on joissakin tapauksissa estynyt naapurien  vastustuksen vuoksi. Monilla tiloilla on lohkoja joihin ei oikein voi levittää lantaa ellei ole valmis kuuntelemaan vääristelyä ja  selän takana tapahtuvaa arvostelua.

Itselläni on eläinyksiköiden suhde 1yks/2ha ja karjanlannan P -tase 8-9kg ha joka on mielestäni vielä reilusti alle sen 15kg poikkeus.. Tarkennetussa lannoituksessa  tase putoaisikin kuitenkin vain 2-3 kiloon jolloin levitysalaa olisi vielä reilusti nostettava.

Itse olen sitä mieltä että tarkennetusta lannoituksesta kotieläintiloilla tulisi tehdä kattavat laskelmat eri tiloilta ja alueilta ennenkuin edes keskustellaan mahdollisuudesta siirtyä tarkennettuun  . Tehtäisiin viljelysuunnitelmat lohkoille viljavuustietojen perusteella ja katsottaisiin miten käy suunnitelmien ja miten syntyvät ongelmat kyettäisiin ratkaisemaan siten että tuotantoa voisi ylipäätään jatkaa. Itse en kuitenkaan jaksa uskoa että kaikkia ongelmia kyettäisiin ratkaisemaan ja löytyisikö kompromissihalua ongelmien hoitoon tilakohtaisella tasolla tahi joltain taholta edes aikaa tehdä ehdotettua tutkimusta. Itse kyllä kykenisin toimittamaan nykyisen viljelysuunnitelman ja vaihtoehto suunnitelmat helposti muutamassa päivässä jos kiinnostusta ja tarve tta vain on.

Tuo 15 kg fosforia ylensä kuluu kasveille vuosittain, eli se on viljavuutta säilyttävää.

Tuo 15 kg fosforia ylensä kuluu kasveille vuosittain, eli se on viljavuutta säilyttävää.

Niin mutta yleinen tavoite suomessa on hyvä ja siitä korkeanpien P-lukemien laskeminen. Pahimmat tulkinnat ymp.ministeriöstä ovat sitä mieltä että osa  pelloista tulisi ottaa pois viljelystä,metsittää .tms.

mm Lehtomäki avasi ministeripestinsä juuri tällä väittämällä

Eihän mitään ongelmaa olisikaan jos tavoite olisi säilyttää viljavuusluokka tai maltillinen laskeminen olosuhteet huomioiden.
Mutta viljelysuunnitelu ohjelmakin laskee fosforin tarpeen nollaan jos viljavuusluokka on korkea.Hyvässä se on muutama kilo. Levitä siinä kuivalantaa ellet käytä P-poikkeusta.