Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: ristoreipas - 14.10.10 - klo:14:34
-
Itämerta ympäröivissä valtioissa tehdyn tutkimuksen mukaan Itämeren tila on suomalaisten vastaajien mukaan kaikkein huonoin. Erikoista oli sekin että vastaajien mielestä tarvittavat toimenpiteet meren tilan parantamiseksi eivät ole samoja mitä suomessa on virallisella taholla esitetty .
Ovatko muut valtiot sitten jääneet suomalaisten korkeammasta tietoisuudesta pahasti jälkeen vai syyllistetäänkö tietoisesti suomalaista viljelijää maassamme. ???
-
Kirjoitin tuon jutun radiouutisten perusteella.Nyt lehdessä oli hieman lisävalaistusta tutkimukseen. 85 % vastaajista kannatti saastuttaja maksaa periaatetta. Suomessahan tämä tarkoittaisi tietysti maataloutta. Mun puolesta sopisi samalla laajentaa kuluttajavastuuta siten että heti kun lopetetaan syöminen niin me voimme lopettaa viljelyn .
-
Rantapellot ja jokien varret tulevat olemaan seuraavalla ympäristötuen kaudella polttopisteessä se on varma.
Ympäristötuen ehtoja tullaan kiristämään huommattavasti.
Nyt kannattaa järvenrantapellot kaavoittaa huvilatonteiksi.
Niin kauan kuin viljelyksiltä tuleva oja menee suoraan järveen tai jokeen ei asia ole kunnossa.Suojakaistat ovat vain silmän lumetta niillä ei ole juuri käytännön merkitystä jos oja menee vesistöön.
-
Sorkkatelineitten saastepäästöt ne tuhoaa Itämerenkin.
-
Suojakaistat ovat vain silmän lumetta niillä ei ole juuri käytännön merkitystä jos oja menee vesistöön.
Näin on näreet:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/J%C3%A4tevett%C3%A4+vuotanut+j%C3%A4lleen+Vantaanjokeen/1135259573874
"Jätevettä vuotanut jälleen Vantaanjokeen" 8)
-
Rantapellot ja jokien varret tulevat olemaan seuraavalla ympäristötuen kaudella polttopisteessä se on varma.
Ympäristötuen ehtoja tullaan kiristämään huommattavasti.
Nyt kannattaa järvenrantapellot kaavoittaa huvilatonteiksi.
Niin kauan kuin viljelyksiltä tuleva oja menee suoraan järveen tai jokeen ei asia ole kunnossa.Suojakaistat ovat vain silmän lumetta niillä ei ole juuri käytännön merkitystä jos oja menee vesistöön.
Tulvaherkillä mailla ja savisilla rinteillä on hyvä että suojakaistat vähentävät maa-aineksen päätymistä vesistöön. Kaistoilta vaan pitäisi koota sato pois tai välillä kyntämällä sekoittaa vahvempaan kerrokseen. Muutoin kasvustojätteistä lähtee liukoisia ravinteita veteen.
-
mikähän siinäkin on kun itämeri saastuu maatalouren päästöistä kun samaan aikaan pitäis saastua pohjanlahti ja perämerikin ja niistä ei puhuta mitään ???. typpiä ei saa laittaa yhtään yli sen määrän mitä kasvi syö kesän aikana ja fosforikin pitää nollata vähintään neljän vuoden välein, on se kumma juttu. niin no ryssiähän ei voi syyttää mistään vaikka pillarilla lykkääs paskaa mereen...
-
mikähän siinäkin on kun itämeri saastuu maatalouren päästöistä kun samaan aikaan pitäis saastua pohjanlahti ja perämerikin ja niistä ei puhuta mitään ???. typpiä ei saa laittaa yhtään yli sen määrän mitä kasvi syö kesän aikana ja fosforikin pitää nollata vähintään neljän vuoden välein, on se kumma juttu. niin no ryssiähän ei voi syyttää mistään vaikka pillarilla lykkääs paskaa mereen...
Monella pellolla lannoituksen taloudelinen optimi on silti alle noiden ympäristötuen rajojen. Vesistöjen suojelun ja maatalouden kannattavuuden välillä olevat todelliset ristiriidat ovat tilakohtaisia yksittäistapauksia, yleensä eläintiheydestä johtuen. Viljelijöiden uudelleenohjelmointi 70-80-lukujen varastolannoitusopeista pois vaan etenee hitaasti.
Pietarin lisäksi asuttujen alueiden kuormitus (katuroskat, koiranpaskat, puutarhalannoitus, tien penkkojen kompostikerrokset, hevostarhat, puhdistamojen ylijuoksutukset) ovat asutummilla alueilla dumppaamassa satsinsa Suomenlahteen. Osittain ne varmaan kirjautuvat maatalouden synneiksi.
Kaikilla osa-alueilla pitää edetä, mutta kannattaa samalla hieman vertailla suuruusluokkia. Surullisen kuuluisa haja-asutusalueiden jätevesifiasko on varoittava esimerkki. Maataloudessa voidaan saavuttaa vastaavat kuormitusvähennykset huomattavasti edullisemmin. Yksi ihminen tuottaa jäteveteen fosforia 0,6 kg/vuosi, lihasika tuplat ja lehmä 12 kertaa. Ihmisiä asuu muutamia/ tontti, sikoja satoja ja lehmiä kymmeniä. Se on kyllä totta että palkansaajalla on rahaa käytettävissä sen kikkareen pyydystämiseen toisella tavalla kuin karjatilallisella.
Tuottajahinnat, lannoitehinnat ja tuet muodostavat sellaisen yhtälön että kuormituksen pienentäminen on suurimmalle osalle peltoja kannattavin tavoite. Seuraavalla ympäristötukikaudella saattaa olla että ympäristötuelle edellytetään enemmän vastikkeellisuutta, mutta ilmeisen kannattavasti.
-
Suomessahan tämä tarkoittaisi tietysti maataloutta.
Tai maataloustuotteiden kuluttajaa.
-
Todellinen ongelma karjatiloilla on se että levitysmäärien yhä pienetessä ha kohti loppuu hehtaarit joihin lantaa levittää. Tämä jos mikä kasvattaa kustannuksia jo yksinomaan siten että tiloille pitäisi hankkia ylimitoitettua kalustoa pelkästään lannanlevityksen vuoksi . Monella ei ole mahdollista hankkia sellaista kalustoa jolla selviätä lannan levityksestä jos puhutaan vaikka suhteesta 3-4ha /eläin yksikkö..Nytkin on jo nähty se mitä nykyinen ympäristötukiohjelma on pakottanut tekemään kotieläintiloilla .Kotieläintilat ovat joutuneet raivaamaan ja ostamaan peltoa hinnalla joka on reilusti yli todellisten tuotto ja kannattavuusrajojen.Useat suurehkojen karjatilojen isännät ovat valittaneet että peltoa on jo nyt liikaa nurmenviljelyyn ,mutta ei ole enää aikaa viljellä eikä rahaakaan panostaa vielä rehuviljan viljelyyn.
Todella vakavan ongelman aiheuttaa se että poistettaisiin lannan fosforipoikkeus 15kg/ha ja siirryttäisiin pelkästään vain tarkennetuun lannoitukseen. Itselläni tulee eteen heti sellainen tilanne että elukat lähtee välittömästi tällaisen ehdon tullessa voimaan. Silti olen jostain lukenut että näin tullaan melko todennäköisesti tekemään. Karjanlannan siirtäminen uusille alueille on tällöin ainoa vaihtoehto ,mutta kuka lopulta maksaa siirron ja levityksen . Lisäksi tämöinen toiminta aiheuttaa sen että kotieläintiloille tulee lisäkustannuksia N ,tai NK-lannoitteiden ostoista.
Veikkanpa että moni tila tekee tällöin välittömästi ratkaisun tuotannon lopettamisesta kustannusten noustessa .Eli monelle tulee sellainen tilanne eteen että ei ole mahdollista noudattaa ymp. tuen ehtoja tai jos noudattaisi ei tuotanto ole enää kannattavaa.
-
Todellinen ongelma karjatiloilla on se että levitysmäärien yhä pienetessä ha kohti loppuu hehtaarit joihin lantaa levittää. Tämä jos mikä kasvattaa kustannuksia jo yksinomaan siten että tiloille pitäisi hankkia ylimitoitettua kalustoa pelkästään lannanlevityksen vuoksi . Monella ei ole mahdollista hankkia sellaista kalustoa jolla selviätä lannan levityksestä jos puhutaan vaikka suhteesta 3-4ha /eläin yksikkö..Nytkin on jo nähty se mitä nykyinen ympäristötukiohjelma on pakottanut tekemään kotieläintiloilla .Kotieläintilat ovat joutuneet raivaamaan ja ostamaan peltoa hinnalla joka on reilusti yli todellisten tuotto ja kannattavuusrajojen.Useat suurehkojen karjatilojen isännät ovat valittaneet että peltoa on jo nyt liikaa nurmenviljelyyn ,mutta ei ole enää aikaa viljellä eikä rahaakaan panostaa vielä rehuviljan viljelyyn.
Todella vakavan ongelman aiheuttaa se että poistettaisiin lannan fosforipoikkeus 15kg/ha ja siirryttäisiin pelkästään vain tarkennetuun lannoitukseen. Itselläni tulee eteen heti sellainen tilanne että elukat lähtee välittömästi tällaisen ehdon tullessa voimaan. Silti olen jostain lukenut että näin tullaan melko todennäköisesti tekemään. Karjanlannan siirtäminen uusille alueille on tällöin ainoa vaihtoehto ,mutta kuka lopulta maksaa siirron ja levityksen . Lisäksi tämöinen toiminta aiheuttaa sen että kotieläintiloille tulee lisäkustannuksia N ,tai NK-lannoitteiden ostoista.
Veikkanpa että moni tila tekee tällöin välittömästi ratkaisun tuotannon lopettamisesta kustannusten noustessa .Eli monelle tulee sellainen tilanne eteen että ei ole mahdollista noudattaa ymp. tuen ehtoja tai jos noudattaisi ei tuotanto ole enää kannattavaa.
Kustannustehokkainta on tukea lannankäytön tehostamista sellaisilla alueilla jossa on erittäin suuria yksiköitä.
-
Todellinen ongelma karjatiloilla on se että levitysmäärien yhä pienetessä ha kohti loppuu hehtaarit joihin lantaa levittää. Tämä jos mikä kasvattaa kustannuksia jo yksinomaan siten että tiloille pitäisi hankkia ylimitoitettua kalustoa pelkästään lannanlevityksen vuoksi . Monella ei ole mahdollista hankkia sellaista kalustoa jolla selviätä lannan levityksestä jos puhutaan vaikka suhteesta 3-4ha /eläin yksikkö..Nytkin on jo nähty se mitä nykyinen ympäristötukiohjelma on pakottanut tekemään kotieläintiloilla .Kotieläintilat ovat joutuneet raivaamaan ja ostamaan peltoa hinnalla joka on reilusti yli todellisten tuotto ja kannattavuusrajojen.Useat suurehkojen karjatilojen isännät ovat valittaneet että peltoa on jo nyt liikaa nurmenviljelyyn ,mutta ei ole enää aikaa viljellä eikä rahaakaan panostaa vielä rehuviljan viljelyyn.
Todella vakavan ongelman aiheuttaa se että poistettaisiin lannan fosforipoikkeus 15kg/ha ja siirryttäisiin pelkästään vain tarkennetuun lannoitukseen. Itselläni tulee eteen heti sellainen tilanne että elukat lähtee välittömästi tällaisen ehdon tullessa voimaan. Silti olen jostain lukenut että näin tullaan melko todennäköisesti tekemään. Karjanlannan siirtäminen uusille alueille on tällöin ainoa vaihtoehto ,mutta kuka lopulta maksaa siirron ja levityksen . Lisäksi tämöinen toiminta aiheuttaa sen että kotieläintiloille tulee lisäkustannuksia N ,tai NK-lannoitteiden ostoista.
Veikkanpa että moni tila tekee tällöin välittömästi ratkaisun tuotannon lopettamisesta kustannusten noustessa .Eli monelle tulee sellainen tilanne eteen että ei ole mahdollista noudattaa ymp. tuen ehtoja tai jos noudattaisi ei tuotanto ole enää kannattavaa.
Kustannustehokkainta on tukea lannankäytön tehostamista sellaisilla alueilla jossa on erittäin suuria yksiköitä.
Hyvä, olette selvästi pohtineet asiaa.
Suomessa aletaan muutamilla tiloilla saavuttaa suurin toimiva yksikkökoko ja törmätään pellon hallinnan sekä tilusrakenteen rajoihin. Toivoa on, nyt ei pidä hermostua kesken kaiken. Lannan rahtaamisen ympäristövaikutukset on todettu pienemmiksi kuin liian isojen annosten dumppaamisen (sivun 13 lopussa).
http://www.maaseutu.fi/attachments/newfolder_25/5tQ3OAh4S/Hyotylanta_koottu_30_09_2010_v2_LOGOT.pdf
Kun ympäristövaikutukset ovat noin päin, on yhteiskunta lähdössä talkoisiin:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/100512_MYTVAS.html
Kuten kaikki tiedätte, paljon on parannusta jo saatu aikaan. Oikean laidan linkistä pääsee lukemaan koko stoorin. Jokainen jaksaa lukea ainakin ne viimeisen 10 sivun ehdotus-laatikot ja hakea sieltä pidemmästä epistolasta niille taustat jos kiinnostaa. Vahvasti on sellainen henki, että ravinteet pitää saada sinne missä niitä tarvitaan, EIKÄ kaikkea aiota maksattaa artistilla (karjatila), vaan ostofosforin käyttäjät ja valtio osallistuisi kustannuksiin. Kannattaa muistaa että nykyisellekin kaudelle henki oli tuollainen, mutta EU kielsikin 99€/ha lannan vastaanottotuen.
Ottakaa ihmeessä kantaa ehdotuksiin ja esittäkää omia ideoita! Juuri nyt on oikea aika, ei sitten kun uudet säädökset ovat käytössä. Kaivosfosforin (lannoitteet, rehufosfaatit) hinnan triplaantuminen ja vastaava tasokorotus maataloustuotteiden hintaan tekisi tukiohjauksen tarpeettomaksi, mutta toistaiseksi näin.
Oma ehdotukseni, mikäli MTK:n "saavutettu etu" karjanlantapoikkeus halutaan poistaa: Pidetään poikkeus voimassa, mutta edellytetään ravinnetaseiden laskemista lohkoilta joilla sitä käytetään. Toinen asia voisi olla lantanäytteenoton tarkentaminen: useammin ja eri rakennuksista/säiliöistä omat näytteet. Niissä on huomattavia eroja ja tekee tyhjäksi pikkutarkan viljelyn suunnittelun. Karjatila voisi sästää typpiostoissa kun eri N/P -suhteella olevat lannat voisi kohdentaa lohkoille tarkemmin. Myös lehmille ongelmia aiheuttavasta liiasta kalista olisi tarkempaa tietoa.
-
Sain tuon alemman linkin auki ,mutta en minä nyt tuota raporttia pidä vielä mitenkään ratkaisevana muutoksena. Tuon saman asian taseista voin todeta itsekin kuten useimmat muutkin viljelijät.
Mutta se alkaa kummeksuttamaan viljelijää kun jatkuvasti tiedotusvälineissä tuodaan esiin ymp.tuen tehottomuutta ja tästä johtuvaa itämeren heikkenevää tilaa. Lisäksi tämä jatkuva julkisuudessa esiintyvä maatalouteen kohdistuva ympäristökritiikki ruokkii ja kiihdyttää vääriä ja jopa agressiivisia asenteita etenkin kotieläintiloja kohtaan..Tämän on moni tuottaja kokenut,se että oikeille lohkoille tulisi levittää oikeat ravinteet on joissakin tapauksissa estynyt naapurien vastustuksen vuoksi. Monilla tiloilla on lohkoja joihin ei oikein voi levittää lantaa ellei ole valmis kuuntelemaan vääristelyä ja selän takana tapahtuvaa arvostelua.
Itselläni on eläinyksiköiden suhde 1yks/2ha ja karjanlannan P -tase 8-9kg ha joka on mielestäni vielä reilusti alle sen 15kg poikkeus.. Tarkennetussa lannoituksessa tase putoaisikin kuitenkin vain 2-3 kiloon jolloin levitysalaa olisi vielä reilusti nostettava.
Itse olen sitä mieltä että tarkennetusta lannoituksesta kotieläintiloilla tulisi tehdä kattavat laskelmat eri tiloilta ja alueilta ennenkuin edes keskustellaan mahdollisuudesta siirtyä tarkennettuun . Tehtäisiin viljelysuunnitelmat lohkoille viljavuustietojen perusteella ja katsottaisiin miten käy suunnitelmien ja miten syntyvät ongelmat kyettäisiin ratkaisemaan siten että tuotantoa voisi ylipäätään jatkaa. Itse en kuitenkaan jaksa uskoa että kaikkia ongelmia kyettäisiin ratkaisemaan ja löytyisikö kompromissihalua ongelmien hoitoon tilakohtaisella tasolla tahi joltain taholta edes aikaa tehdä ehdotettua tutkimusta. Itse kyllä kykenisin toimittamaan nykyisen viljelysuunnitelman ja vaihtoehto suunnitelmat helposti muutamassa päivässä jos kiinnostusta ja tarve tta vain on.
-
Tuo 15 kg fosforia ylensä kuluu kasveille vuosittain, eli se on viljavuutta säilyttävää.
-
Tuo 15 kg fosforia ylensä kuluu kasveille vuosittain, eli se on viljavuutta säilyttävää.
Niin mutta yleinen tavoite suomessa on hyvä ja siitä korkeanpien P-lukemien laskeminen. Pahimmat tulkinnat ymp.ministeriöstä ovat sitä mieltä että osa pelloista tulisi ottaa pois viljelystä,metsittää .tms.
mm Lehtomäki avasi ministeripestinsä juuri tällä väittämällä
Eihän mitään ongelmaa olisikaan jos tavoite olisi säilyttää viljavuusluokka tai maltillinen laskeminen olosuhteet huomioiden.
Mutta viljelysuunnitelu ohjelmakin laskee fosforin tarpeen nollaan jos viljavuusluokka on korkea.Hyvässä se on muutama kilo. Levitä siinä kuivalantaa ellet käytä P-poikkeusta.
-
Tuo 15 kg fosforia ylensä kuluu kasveille vuosittain, eli se on viljavuutta säilyttävää.
Niin mutta yleinen tavoite suomessa on hyvä ja siitä korkeanpien P-lukemien laskeminen. Pahimmat tulkinnat ymp.ministeriöstä ovat sitä mieltä että osa pelloista tulisi ottaa pois viljelystä,metsittää .tms.
mm Lehtomäki avasi ministeripestinsä juuri tällä väittämällä
Eihän mitään ongelmaa olisikaan jos tavoite olisi säilyttää viljavuusluokka tai maltillinen laskeminen olosuhteet huomioiden.
Mutta viljelysuunnitelu ohjelmakin laskee fosforin tarpeen nollaan jos viljavuusluokka on korkea.Hyvässä se on muutama kilo. Levitä siinä kuivalantaa ellet käytä P-poikkeusta.
Nurmi säilörehuksi korjattuna vie fosforia 19-23 kiloa hehtaarilta vuodessa, kokoviljaksi korjattu herneviljaseos 35-40. Ravinnetaselaskelmien on arveltu tulevan pakollisiksi seuraavalla ymppikaudella. Olis syytä varmistaa, että näiden laskelmien perusteella saisi myös lannoittaa siten, että korkeissa luokissa ei fosforilannoitustasoa lasketa nollaan..
Reippaan ongelma fosforista on kotikutoinen ja tuttu mulle ajalta, jolloin lehmiä oli 35 ja hehtaareita 70. Muutama korkean fosforin lohko myös löytyy. Ongelma on se, että rehuntuotanto on laajaperäistä ja lannoitus voimaperäistä. Nurmialaa riittää puoli hehtaaria lehmää kohti (väkirehuja 40-50% dieetistä). Omaa viljaa varten se toinen puolikas ja loput pelloista on sitten oltava myyntikasvituotannossa. Muuten ravinnekierto on sellainen, että tavaraa tulee enemmän kuin menee ja se mistä vuotaa on tietysti pelto. Ja tästähän tällä ympäristönsuojelulla pyritään pääsemään eroon.
Korkeaa fosforitasoa voi laskea kohtuullisen tehokkaasti muutamassa vuodessa suurilla nurmisadoilla. Vanha sokerijuurikasmaa oli luokassa arveluttavan korkea, mutta 5 vuotta ja yhteensä 45 kuiva-ainetonnia hehtaarilta apilanurmea laski luokan hyvään. Fosforia lähti laskennallisesti 99 kiloa hehtaarilta. Tämän vuoden perusteella vielä tehokkaampaa olisi tuo herneviljaseos, saman tulokseen pääsisi jo kolmessa vuodessa. Ko. aikana fosforia ei lannoitettu.
Lehmien kohdalla on muuten sellainen juttu, että mikäli fosforia tulee lehmää kohti yli 7 kiloa vuodessa, pitää ruokintastrategiaa muuttaa fosforia vähemmän tuottavaksi. Kivennäisten lisäksi fosforia tulee tilalle helposti valkuaisrehuissa.
-
Olen seuraillut P-lukemia liki 25 vuotta ja en allekirjoita tuota että lukemat tippuvat noin nopeasti alas. Kyseessä voi olla kuitenkin maalajien eroavuuksista sekä myös sokerijuurkaspellon korkeammasta ph lukemasta . Mielenkiinnolla kuuntelin kerran erään vanhan metsäinsinöörin tulkintaa miten metsämaan pohjaveden pinnan lasku ojittamalla nostaa maan ph-pitoisuutta ja samalla lisää fosforin huuhtoutumista.
Mutta palatakseni takaisin aiheeseen arveluttavan korkeista lukemista tullaan alas korkeaan noin 10 vuodessa omien viljavuustutkimusteni mukaan . Mutta sitten tahti hidastuu ,mutta jatkuu kuitenkin jos fosforia ei käytetä paljon. . Olennaista tässä on myös huomata että P-lannoittaminen on rajusti vähentynyt 95 jälkeen lähtötilanteesta joka pudottaa nopeampaan tasoja mutta P-lannoitus pysyy vakaanpana kotieläintiloilla jatkossakin joka hidastaa tason alenemista.
Muutoin viljely on tapahtunut melko samansuuntaisesti että nurmiviljely on suht tehokasta ja osa viljasta menee myyntiin.
-
Kaikki ovat oikeassa. Omatkin fosforilukemat ovat pysyneet kohtuudessa kun nurmelle ei ole ollut mitään satotason mukaisia korotuksia ja jatkuvasti on otettu tuplasaalista valtakunnan keskiarvoon verattuna. Lantaa on mätetty sen minkä laki sallii.
Fosforiluvun kehitys riippuu kovin paljon myös näytteenotosta sekä tuurista. Kun näytepisteitä ei ole määrätty samoiksi eri näytteenottokerroilla siitä tulee paljon heittoa. Olen kuullut lohkoista joiden fosforiluku 50 on viiden salpietarivuoden jälkeen seuravissa näytteissä ollut 70.
Adam:
"Lehmien kohdalla on muuten sellainen juttu, että mikäli fosforia tulee lehmää kohti yli 7 kiloa vuodessa, pitää ruokintastrategiaa muuttaa fosforia vähemmän tuottavaksi. Kivennäisten lisäksi fosforia tulee tilalle helposti valkuaisrehuissa."
Fosforituotosta lantaanko tarkoitat? Taulukkoarvoillahan tulisi 24 mottia * 0,5 kg/motti fosforia = 12 kg P/ammu/v? Ainakin sikapuolella taulukkoarvoihin yltää harvoin.
-
Meidän kylällä yhdellä tilalla 30 lehmän+nuorkarjan lietteet mahtuu alle 10 hehtaarin alalle. :o Sitä en tiedä miten asian selvittävät muistiinpanoissa ja minkälaiset on ravinnearvot maanäytteissä.
-
Meidän kylällä yhdellä tilalla 30 lehmän+nuorkarjan lietteet mahtuu alle 10 hehtaarin alalle. :o Sitä en tiedä miten asian selvittävät muistiinpanoissa ja minkälaiset on ravinnearvot maanäytteissä.
Ottaa maanäytteet ihan pellonreunasta mihin ei työnnä paskaa ;D
-
Meidän kylällä yhdellä tilalla 30 lehmän+nuorkarjan lietteet mahtuu alle 10 hehtaarin alalle. :o Sitä en tiedä miten asian selvittävät muistiinpanoissa ja minkälaiset on ravinnearvot maanäytteissä.
Tuossa lienee esimerkki miksi meiltä viljelijöiltä ei kysytä vaan ohjeet annetaan ylhäältä . Niuhottaminenkaan ei ole itseisarvo mutta vain me itse voimme ehkä muuttaa käsityksiä miten meihin suhtaudutaan.
-
Fosforituotosta lantaanko tarkoitat? Taulukkoarvoillahan tulisi 24 mottia * 0,5 kg/motti fosforia = 12 kg P/ammu/v? Ainakin sikapuolella taulukkoarvoihin yltää harvoin.
Joo, kyllä tarkoitin lantaan tulevaa fosforia. Taulukkoarvot perustuu 80-90-luvun ruokinnalla saavutettuihin keskiarvoihin, tuolloin fosforia syydettin lehmien mahaan tolkuttomia määriä. Eu-kauden alussa keskiarvo fosforilla oli 0.7 kg/m3....Meillä lannassa fosforia on 0,3 kiloa ja vuosittainen tuotos 22 kuutiota. Ruokinnan hyötysuhteen kyttääminen vaikuttaa mukavasti myös tälle puolelle.
Noista maanäytteistä sen verran, että itse olen ottanut linjamenetelmällä aina saman linjan pellon nurkasta toiseen. Tiedä sitten miten paljon vaihtelua tuosta tulee, mutta eri vuosien tulosten pitäis olla vertailukelpoisia.
-
Todellinen ongelma karjatiloilla on se että levitysmäärien yhä pienetessä ha kohti loppuu hehtaarit joihin lantaa levittää..
..Nytkin on jo nähty se mitä nykyinen ympäristötukiohjelma on pakottanut tekemään kotieläintiloilla .Kotieläintilat ovat joutuneet raivaamaan ja ostamaan peltoa hinnalla joka on reilusti yli todellisten tuotto ja kannattavuusrajojen.
Kustannustehokkainta on tukea lannankäytön tehostamista sellaisilla alueilla jossa on erittäin suuria yksiköitä.
Hyvä, olette selvästi pohtineet asiaa.
Suomessa aletaan muutamilla tiloilla saavuttaa suurin toimiva yksikkökoko ja törmätään pellon hallinnan sekä tilusrakenteen rajoihin. Toivoa on, nyt ei pidä hermostua kesken kaiken. Lannan rahtaamisen ympäristövaikutukset on todettu pienemmiksi kuin liian isojen annosten dumppaamisen (sivun 13 lopussa).
Meillä on ajettu politikkaa jossa erilaistetuilla tukitasoilla nautakarjatalous keskitetään vain osaan maata. Samalla on alkanut kuulua ääniä, kuinka lantaa ei näillä ravinnerajoitteilla saada levitettyä peltoon. Tulee ns. pää vetävälle käteen.
Ilmoittaudun välittömästä vastaanottamaan kuivalantaa vastaan täällä karulla B-alueella sadalle hehtaarille tulevana keväänä. Halukkaille voin ilmoittaa koordinaatit annettavaksi rekkakuskille. Levityksen hoidan itse.
-
Sain puskaradion kautta viestiä jotta lannan P-poikkeus 15kg olisi ainakin vielä uudessakin ohjelmaluonnoksessa mukana.