Mielestäni kohtuullinen haja-asutusrakentaminen sopii alueille, joissa on jo ennestään vanhaa kylää. Sopivasti peltojen ja metsän reunaan, metsäsaarekkeita hyväksi käyttäen asutus saadaan täydentämää vanhaa kylämaisemaa. Miten tämän sitten voi säädellä? Jonkinlainen kaava tulisi tehdä kylille, jotta vesi-, viemäri-, sähkö- ja tieasiat menisivät mallikkaasti. Avonaisille peltoaukeille älköön asutusta lykättäkö.

Mutta jo tämänkaltainen säätely on sitä sosialismia, jos tuosta yltä oikein luen. Itse olen Heinämäen kanssa samaa mieltä tästä päälinjasta, mutta kun muutamien täkäläisten kyläpoliitikkojen mukaan kaikenlainen kaavoitus on sosialismia, niin keskustelu ei oikein etene..  Kerran väänsin asiasta yhden kanssa ja loppupelissä oli pakko todeta hänelle, että kun oikeus rakentaa omalle maalleen haluamallaan lailla menee kaikkien muiden tavoitteiden edelle, niin oikeastaan koko yleiskaava ja siihen liittyvä kunnan alueiden suunnittelu on aika turhaa touhua.

Olisi jännä kuulla, kuinka esim. Saksan liittotasavallassa kunnon maanomistajaa ahdistetaan...

Olemassaolevaan kylärakenteeseen nivoutuva täydennysrakentaminen mielestäni tukee maaseudun elinvoimaisuutta ym., mutta pelloille sinne tänne ripoteltu asutus ei sitä tue, kunhan jatkossa lisää yhteisiä kuluja koulu-, asiointi- ym. kuljettelun tarpeen lisääntyessä.

Säätelemätön rakentaminen johtaa tilanteeseen, jossa ensimmäinen rakentaja tekee sievään paikkaan pellon ja metsän rajaan. Nauttii hyvästä paikasta, kunnes seuraava pellon puolen maanomistaja keksii myös myydä peltonsa tonttimaaksi. Näin hiljalleen sekä kulttuurimaisema että viljelijän pelto tuhotaan ja loppupelissä on yksittäisiä taloja puolipusikkoisessa maisemassa. Ei tarvi kun ajaa tästä meiltä 17 kilometriä kaupunkiin päin, niin havaintomateriaalia on koko matkan ajan. Eikä valitettavasti ole ainoa paikka Suomessa.

Ja kyllä tuo tuotannon vaikeutuminen Heinämäen esittämällä tavalla on totista totta. Kun en halua alkaa ihmisiä osoitellen haukkumaan, niin en rupea kertomaan kaikkea, mitä on omallekin kohdalle osunut...

Petri

MTK:n törpöt vastusti heti, kun VTT suositteli uuden haja-asutuksen unohtamista kaavoituksessa. Wanhojen jarrumiesten mielestä joka niemeen ja notkoon pitää saada rakentaa. Omituinen asenne viljelijöiden etujärjestöltä.

Aika moni viljelijä on kaksoisroolissa, viljelijänä ja maanomistajana. MTK:ssa valitettavasti tuo maanomistajien edunvalvonta ajaa viljelijän edunvalvonnan ohi, jos nämä kaksi ovat vähänkään kilpasilla.

Petri

Osalla pelloista on järvi vieressä. Sijainti on ihan kuntakeskuksen läheisyydessä. Näkisin, että tonttipotentiaalia on melkoisesti. Kaiken lisäksi tuosta ajelee Tampereelle aika nopsasti.

Maalla voi tehdä muutakin kuin viljellä.

Perusrakennusoikeus on taajamien läheisten peltojen viljelijän pahin vihollinen. Siksipä meillä onkin taajamien liepeillä aina pusikkovyöhyke sinnetänne ripoiteltuine tiilitaloineen. Kun maalla on odotusarvoa rakennusmaaksi, muiden kuin jäähdyttelijöiden viljely käy mahdottomaksi.

Esmes Saksanmaalla kaavoitus on tiukkaa, perusrakennusoikeutta ei ole ja viljelijä voi olla rauhassa viljelijä taajamankin lähellä. Ja maisema pysyy kunnossa. Jos minut huudatettaisiin ministeriksi (ei kyllä taida tapahtua), niin perusrakennusoikeutta lähdettäisiin poistamaan heti.

Petri

Pitäisi ensi kesänä rakentaa ja sekalaisten tarpeiden oston ohessa porisutin paikallisessa työvälineliikkeessä myyjää, aikomuksena oli sondeerata runkonaulaintarjontaa. Joita löytyisi käyttökelpoisia noin 300 euron hintaluokassa. Myyjä kysyi kuitenkin, olenko harkinnut impulssinaulainta (jossa käyttövoima otetaan siis patruunasta), joita saa kunnon koneita jo 600 eurolla. Eikä ole sitä paineilmaletkua kompuraan sitomassa. 12 eurolla saa noin 1000 naulan lyömiseen tarvittavan energian.

Onko raadissa konenauloja jo lyöneitä - kumpaan edellisistä vaihtoehdoista kannattaisi kaatua?

Petri

"munaruuhka" pakkaamoissa ratkottiin
= eli aina kun munaruuha uhkasi niin työntekijä pysäytti mattokuljettimen STOP-namikalla ja seurauksena oli kokkelia hihnalla - tätä oli tehty ties kuinka kauan.

Kuulostaa aitovenäläiseltä meiningiltä, valitettavasti. Jos tuohon saataisiin muutos, moni asia muuttuisi aivan toisenlaiseksi.

Petri

Luokan kiltein oppilas ei yleensä ole se menestyvin elämässä ja tuskin onnellisinkaan

Tuokin voi pitää paikkansa. Mutta jos me ollaan hyttysen pieru Saharassa, niin mitä sitä sitten yleensä yrittää yhtään mitään.

Se, mikä on oikeus ja kohtuus kullekin on sitten toinen juttu. Ehdottoman kohtuullista on, että Pietarin munantuotantokeisarit laittavat huipputekniikkaa myös sinne kanalan taakse. Kohtuullisena (tai löysähköinä) pitäisin myös nykyisiä kotimaisia ympäristövaatimuksia. Miksi sitten Pietarin kananpaskoihin ei puututa meillä Suomessa (paljonkohan ponteva puheemme vaikuttaisi?), lienee enemmän yleisulkopolitiikkaa kuin ympäristöhallintoamme.

Petri

Kerrassaan törkeää naapurimaan panettelua, nyt kiireesti iikka-joosepit ynnä muut hengenheimolaiset todistamaan, että suomalainen maanviljelys se on...

Jos pankkiryöstö ei kuitenkaan oikeuttaisi myymälävarkautta?

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 06.05.08 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: apilas - 06.05.08 - klo:21:46

energia yhtiöt syyttävät viljelijöitä lobbaamisesta bio energiaa vastaan

Siis viljelijät lobbaisivat oman tuotteensa kysynnän kasvua vastaan?

Petri

no sä et taida olla ruudinkeksijä kuuntele u 8)utisia

Joo, en ole kuunnellut ko. uutista, vastasin vain tekstisi pohjalta...

Vaikka nää eka sukupolven peltobiopolttoaineet (etanoli, öljy) ovat kyllä aika epäilyttäviä, pitkällä tähtäimellä kuitenkin polttoainehuolto on saatava jos ei biopohjalle, niin uusiutuviksi kuitenkin. Siksi en ole jaksanut kovin pontevasti vastustaa näitä, vaikkei niissä nykyisellään suuresti järkeä olekaan. Mutta saattavat pohjustaa käytäntöjä ja rakenteita tulevia ratkaisuja varten? Ööli käy vähitellen sietämättömän kalliiksi, vaihtoehtoja tarvitaan.

Petri

Kerroppas Petri lisää tosta messikästä....
Ihan uus juttu mulle.
Kasvaako kuin pohjooses, ph, entä miten sit ku haluu kasvista eroon?
yms yms...

Mesikästä on kokemusta Etelä-Savossa. Siellä kuivilla aurinkoisilla rinteillä pärjäsi ainakin hyvin. Samanlaista muillakin asiallisesti ojitetuilla mailla samoilla leveysasteilla ja siitä etelään. En ole kokeillut nykyisillä leveysasteillani Tornionlaaksossa. Kahden vuoden jälkeen kuolee pois, siemeniä voi jäädä maahan, mutta ei muistaakseni ole sen jälkeen ollut viljavuosinakaan mikään ongelma lohkolla, jossa kasvoi sellainen 2,5-3 -metrinen kasvusto. Jos on mehiläishoitajia lähellä, niin suosio on taattu.

Petri

energia yhtiöt syyttävät viljelijöitä lobbaamisesta bio energiaa vastaan

Siis viljelijät lobbaisivat oman tuotteensa kysynnän kasvua vastaan?

Petri

...monesti voisi olla hyvä laittaa kauraa seokseen varjostamaan rikkoja ennen ekaa niittoa, mutta typensitojien määrä tippuu äkkiä alle lakisääteisen.

Onko tässä nyt tarkoituksena sitoa typpeä vai tukia? Jos typpeä, niin Petrin neuvoja kuuntelemaan vaan... ehkä vielä valkoapilaa mukaan paikkaamaan talvituhoaukkoja.   

Joo, itse ajattelen noita säännöksiä vasta toissijaisesti, jos oikein kunnolla sittenkään... Kauralle saadaan vastapainoa näppärästi herneellä?

Petri

Olis ehkä kannattunu muuttaa maalle.....!

Joo, kenen. Hyvä kysymys. Jossain asutuskeskusten lähellä (kuten meillä, 17 km 20000 asukkaan kaupunkiin, kyläkeskuksessa ex. kyläkoulun naapureina) oikeastaan meidän viljelijöiden pitäisi muuttaa maalle. Oli kyllä tiedossa tänne tullessa, että kylämme on muuttunut pienviljelijäkylästä nukkumalähiöksi, mutta ihmisten parissa asuessa on hyviäkin puolia.

Pitää vaan jaksaa tasapainoilla näiden kaupungissa pendelöivien (joiden maaseudun rauhaan ei kuulu tontin vierestä pörisevä traktori tai 100 metrin päässä oleva tuotantorakennus), entisten pienviljelijöiden ("sullahan on hyvä heinälato siellä vanhan tien varressa") ja naapurikylien tosiviljelijöiden kanssa. Näitä naapureita on täällä sen verran paljon, että jos päättää lähteä valitustien kautta hakemaan oikeutta, täytyy varmistaa aika lailla, että on myös yhteisön selvä tuki takana, ettei halvaannuta tulevia toimintamahdollisuuksiaan...

Sinänsä valitusoikeutta ei mielestäni pidä lähteä kaventamaan (demokratia katoaa aika helposti), mutta niiden käsittely pitäisi tapahtua ihan eri tahtia kun nykyään, jos saisivat 4/5 käsittelyajoista pois, niin kaikkien oikeusturva olisi jotenkuten kohdallaan.

Petri

Kaksivuotinen nurmi siis.

Pitäis vähän täsmentää maalajin, leveysasteen ja ojituksen kunnon kanssa.

Peruskuvio kuitenkin palkokasvi-heinä -seos. Heinäksi ehkäpä timotei-ruokonata -seos olisi paras heiniä yhteensä kymmenisen kiloa/ha. Peruspelloille puna-apilaa, hyvissä taimettumisoloissa (hikevä hieta, moreenimaat) pari-kolme kiloa, huonoissa (vähämultaista hiesua ym.) sitten tuplasti. Vedenvaivaamille ja erityisen happamille alsikeapilaa, hyvin kalkituille ja ojitetuille mailasta, 10-15 kg/ha.

Ja jokerina noille kunnolla kuivatuille mesikkää (valko-, kelta-, rohto-) heinien kanssa. Eka kesänä ei näytä mitään erityistä muihin verrattuna, mutta jos talvehtii hyvin, niin rajuinta mitä pellolla voi kasvattaa toisena vuonna. On aidosti kaksivuotinen. Helposti 2-3 metrinen kasvusto, mahdoton paalujuuri, voimakkaat allelopaattiset juolavehnän torjuntaominaisuudet. Vaatii, kun myös mailaset, typpibakteerilisän siemenen kaveriksi  kylvövaiheessa.

Mesikkä on vähän edellisiä riskialttiimpi, koska mahdollisesti saatavilla oleva siemen on yleensä vain "kauppasiemen" -luokitusta, eli lajikkeista ei taida olla paljoa käsitystä myyjillä. Perustaminen ilman suojakasvustoja eka kesänä rikkojen torjuntaniiton kanssa. Siementä saattaa löytyä Naturcomilta tai sitten jostain hunajayhtymältä ym. Jos haluaa näytteen kasvustosta, niin käykää heinäkuun lopulla ihmettelemässä Pietarissa Nevan rantojen joutomaita...

Petri

Pilikkikilipaelujahan nuo pitelöö tuossa järvellä. Lunta ei oo ennää ihan puolta metrie. Maantiet alakaa olla sulat ja kelirikkoa pikkuteillä.

Eikös pidä kysyä, että vieläkö pellolla? Hain tänään maisemaraivauksista rankakuormaa pois ja hyvin kesti vielä  - routa. Varsinaiset pellot ovat jo 60% auki, tuolla ikikuloheinäniityllä vähän enemmän lunta ja vielä kesti routa, ettei tarvinnut velliä kuopia kuin pari kertaa. Eikä tuiskupaikoissakaan ole enää kuin 30 cm, joten kärsivällisesti kaivamalla menee kyllä läpi, ei tartu enää pohjastaan.

Petri

Ei kanata! Ja hyvä ihminen, loppuelämällä voi muutakin tehdä kuin viettää lampaitten kanssa köyhtyen... Varsinkin jos odotettavaa loppuelämää on pitkästi.

Lähipiirissä on jopa yksi viljelijä, jolla ei lampaiden lisäksi ole mitään muita tuloja ja näyttääpä tuo pärjäävän. Mutta tietty yhdellä eikä kymmenelläkään pärjää ja hommat on tehtävä tehokkaasti.