Maatila ei muutu kannattavaksi sillä, että sen yhtiöittää. Kyllä toiminnan tulee olla tuloksellista jo ennen kuin se yhtiöitetään. Tämä on myös niiden osinkojen nostamisen edellytys. Voittoa voidaan jakaa osinkona, jos on jotain jaettavaa ja lisäksi pitää olla sitä nettovarallisuutta. Sitten seuraavana vuonna pitää taas tehdä tulosta, jotta silloinkin olisi jotain jaettavaa. Taseen oman pääoman kasvattamisella on myös puskurivaikutus tulevaisuudessa. Lehtiartikkeleissa, joissa kerrotaan yhtiömuotoisista maatiloista aina korostetaan tätä verovapaan osingon mahdollisuutta. Useimmiten ei kuitenkaan muisteta kertoa siitä, että milloin sitä osinkoa voidaan ottaa tai milloin sitä kannattaa ottaa.
Yhtiöittämisestä toki aiheutuu kuluja. Esimerkiksi mahdolliset lohkomiskulut (omassa käytössä oleva omakotitalo tontteineen kannattaa pitää omassa omistuksessa), lainhuutokulut, erilaisten sopimusten siirrot (kaluston rekisteröintimuutokset, vakuutus, vesi, sähkö, puhelin, netti, jäte jne; osa maksaa osa ei), tilintarjastajan lausunto, ennakkopäätökset, kaupparekisteri-ilmoitus. Lisäksi sen konsultin palkkio ja oma ajankäyttö.
Kun kirjaa yhtiön toimialaksi kaikki laillinen liiketoiminta, niin sitten voi tehdä kaikkea. Ei ole tarvetta olla muita y-tunnuksia. Jos on erilaisia omistuksia eri toiminnoissa, niin sitten niille jää omat y-tunnukset. Mielestäni siitä ei tule kuin kustannuksia ja lisäpohdintoja ja muuta vaivaa jos omassa omistuksessa on paljon y-tunnuksia. Sitten joudutaan myymään tai vuokraamaan tavaroita ja palveluja käypään hintaan itseltä itselle. Tilitoimisto kyllä tykkää, kun saa samasta kuitista periä kaksi maksua; ostajan ja myyjän kirjanpidosta.
Pimeitä palkkoja tai muita maksuja ei kyllä voi Oy:n tililtä maksaa. Koomiselta tuntuu myös ajatus, että itse ottaa palkaa ja maksaa siitä itse verot ja sitten siitä antaa pimeänä jollekin vieraalle. Kriittisiä pisteitä on myös esimerkiksi huoltoasemalla käynti. Samalla kun maksaa Oy:n kortilla Oy:n kaluston tankkauksen, niin ostaa myös karkkia tai tupakkia itselle.
