Edes supertietokoneellakaan ei pystytä simuloimaan siemenen itämistä. Silti tekoälystä ja ihmiskunnan kaappaamisesta varoitetaan kamalasti. Digiuskontoa voi verrata neuvostoliittoon. Itse järjestelmän vankkumatonta toimimista ei haluttu tai saanut kritisoida. Helpompaa olisi kutsua tekoälyä tekoälyttömyydeksi, mutta siinä on se kaiku digijumalan pilkasta.
Tyypillisesti keskinkertaisilla tiedoilla varustettu insinööri helpoiten epäilee tekoälyn suorituskykyä. Ihmisen aivot nimittäin ovat sen verran epätäydelliset, että suurimmat ongelmat syntyvätkin näiden epätäydellisyyksien rakentamisesta tekoälyyn. Ihmisen rationaalista ajattelua tai matemaattista arviointikykyä muuttavat mm. kognitiivinen dissonanssi, haaveet, toiveet, optimismi, pessimismi, viha, rakkaus, pelko.
Esimerkiksi yksinkertainen tekoäly voisi helposti kertoa, että auringon energian kerääminen biomassana ei ole ratkaisu useimpien elintasomaiden energiantarpeisiin. Elintasomaiden energian vuosikulutus per capita on noin 70-100 Mwh, biomassalla voidaan kerätä vuodessa noin 33 Mwh / ha, mutta esimerkiksi sähköenergiantuotannossa harvoin päästään yli 60%:n hyötysuhteen, vaikka osa tuotannosta onkin lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Siksi biomassan käytännön tuotto jää noin 15 MWh / ha. Suomessa -
Euroopan metsäisimmässä maassa - on maa-alaa 30 milj. hehtaaria. Jos peltoala jätetään elintarviketuotantoon, jäisi noin 28 milj. ha . Siitä ala x 15MWh = 427 TWh , vastaa 82 MWh per capita. Rakennuspuuta ei ollenkaan, paperia ei ollenkaan, eikä muutakaan materiaalia, muuta kuin voimalaenergaiaksi vaan.
Vihreä ajattelu ajattelisi asiaa niin. että kerätään vihermassana kaikki ihmisen tarvitsema energia, samalla säästäen metsät hakkuilta. Tekoäly ilmoittaisi error. Tekoälyn virhetoiminta olisi seurauksena, koska koko ihmisen mieli on osittain ajatusharhojen tulos.
-SS-