Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.04.15 - klo:20:10

Joo herää kysymys, miten voi fosfori olla puutteessa 20 kuution lietteen jälkeen.

-SS-

Sika-keskusteluosiossa tuo kysymys olisi osuvampi. Mutta nautapoloiset kakkivat melko turhaa fosforilannoitetta.

Nin oliko tarkoitus mullata ravinteita peltoon vai maksimoida multaustuen määrä ?

58 kuutiota naudan lietelantaa voi laittaa nitraattidirektiivin rajoittamatta, siinä on jo 30 kg fosforia. Mikä kasvi joutuisi kyseisestä määrästä puutostaudin alaiseksi ? Jokin nurmikasvi ? Juurikas ?

Mutta jos tosiaan haluaa saada lietteen riittämään mahdollisimman suurelle tukialalle, silloin ei lannan mukana tule kuin 10 kg fosforia. Jää 5 kg puuttumaan lantapoikkeusmääristä, mutta oikeastiko jokin kasvi kuolee sihen, itsellä kun on jo tarkasti opeteltuna keinolannoitusfosforin suurin sallittu määrä, tyydyttävä 10, hyvä 5, korkea nolla.

Mutta se on myönnettävä, lantaa ei meillä päin ole kovin hyvin tarjolla, jollei sitten halua suurkaupungin jätelietteitä levitellä. Sitä varmaan saisi aivan niin paljon kuin tarvitsisi.

-SS-

Haluaisin tietää että miten tarkkaan kirjanpitoon lyötyjä lannoitemääriä tarkistetaan.

Kun itse nyt kirjasin syysrukiille 3kg liikaa typpeä hehtaarille niin mikä on sanktio? Tuleeko satasten lasku vai sanooko tarkastaja että sovitaan tämä tässä ja ottaa pari tiiliskiveä maasta ja pyytää minua laittamaan munat sinne väliin ja KLANG, johon tarkastaja voi sitten todeta että eiköhän tämä sitten ollut tällä selvä.

Joku mittaa sian syöttökaukalon pituuden ulkoreunoista ja toinen sisäreunoista, mistä näistä tietää 

Lannoitevalvonnassa piti 5 v lohkokirjanpito ja lannoitteiden ostot ja kuitit laittaa.

-SS-

Tuo Ylö Pneuma on kyllä tarkka. 50 kg alitus / 10 ha. Eli viimäset ajoin kuivalle töyräälle eestaas. Niin sain loppumaan. Ehkä 100 m ylimääräistä joutui ajamaan.

Juko on apulantapuolelta tarkka kilolleen. Ainoa ongelma on, että minimiannos on n oin 180 kg/ha. Ei ihan onnistu syyslannoitus ilman jotain "fylliä"   TOS Siementä voi mennä hiukan yli, kun muuttuu liukkaammaksi kourut ajan kanssa, mutta jos on semmoista nihkeäpeitattua, alkaa peittausmoska jauhottumaan siihen syöttimiin, ehkä sen karistaja-akselin takia. Eli vähentää syöttöä ajan kanssa.

-SS-

OK. Aina oppii lisää. Viime vuonna aloittaessani viljelystä mitään tietämättömänä säädin Agrineuvokseen viljoilla 5000kg joka lohkolle. Sitten tulostin kasvulohkokortit ja kaadoin kylvökoneeseen Yaraa sen mitä lapussa määrä antoi myöten.  Viljelyhän on mukavaa ja helppoa, tukiehtojen kirjaimellinen noudattaminen ei kumpaakaan.

Kaurathan meni lakoon maata myöten mutta ohrat saatiin talteen ja satoa kertyi 4500kg. Laskin siis myydyt erät joista on kuitti ja paino kilon tarkkudella, sitten arvioin vielä varaston ja jos vähän kirjaan 2015 kylvetyn siemenmäärän yläkanttiin niin 4500kg ylittyy.

Nyt kun katson tuota satokorjaus taulukkoa ( joka oli muuten hemmetin vaikea löytää, selasin tukiopasta monta kertaa läpi kunnes löysin sen toisesta dokumentista... ) niin sen mukaan saan laittaa 10 kg typpeä lisää.

Jos käsitin siis oikein niin sain juuri luvan laittaa 2014 ohralohkoille 10kg lisää typpeä, seuraavan 5-vuoden ajan riippumatta siitä mitä viljaa siellä kasvaa?

Juuri näin, ja korjaamaton lohko jää perustasolle, jos ei ole aikaisempaa näytettyä satoa. Lisäksi 2015 sato tietenkin voi olla parempi, ja alkaa se satotasokorjaus nousta vähitellen. Seuraava kikka ei ole satotasokorjauksen tarkoituksen mukainen, mutta jos keskittää kirjanpidollisesti satoja lohkoille sillä tavalla, että seuraavan vuoden satokisalohko saa 6 tonnia ja jo ennestään jonkin näköisen riittävän korjauksen omaava lohko 3 tonnia, niin saa yhden hyvän lohkon satoa jaetuksi muillekin lohkoille tarpeen mukaan.

Eli viljellään satotasokorjauksia, ei viljaa....

-SS-

Joo herää kysymys, miten voi fosfori olla puutteessa 20 kuution lietteen jälkeen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.04.15 - klo:17:33

Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-

Entäs juolavehnä sitten?

Ei teille ole tuo luoho sitte oikeasti levinnyt, kun et ihan 100% osallistu ajatukseeni ?  Kuusjoelta Kiskon kautta sinne teille pain se etenee. Nauti siitä sitte.... Tuulisena päivänä riittää tosiaan pellon kulmaan säkki auki, levitysleveys siinä 100 m.

Luohosta ei ole mitään haittaa kevätkylvöisten kasvien viljelylle ! Syysviljat siitä kärsivät, se on syysyksivuotinen kasvi, joten kevätviljoilla se olisi oiva heinä kerääjäkasviksi, ei tee 1. vuonna mitään röyhyä, mutta on aivan paras  itämään ja halpa olisi siemenkin kun ottaisi sen jonnekin pussiin puiman perrsest.  Ja se on maisemakasvikin, saisko tukea siihenkin, kauniin punainen väri syyskesän ajan.

-SS-

Päivitin agrineuvoksen ja pohdin uuden ympäristökorvauksen suomaa lannoitusta.

Oletus satotaso on rukiille 3000 kg ja typpeä saa antaa syksyllä 30 ja keväällä 90

Jos nyt olen sitä mieltä että enemmän tulee ja säädän satotasoksi 5000 kg niin saanko ehtojen mukaan pistää typpeä 40kg enemmän?

Toinen askarruttava pulma on että syksyllä meni typpeä 3kg sallittua enemmän ja kirjasin sen rehellisesti. Jos sian syöttökaukalotkin mitataan millin takkuudella niin tästähän se sama tarkastaja vasta riemastuisi?

2014 oli ensimmäinen vuosi ja tiedän oikeat satotasot vasta heinäkuun tienoilla kun kaikki on myyty jolloin voisi säätää satokorjausta.

MielipIde ei käy, eikä haave tulevasta sadosta ! Pitää näyttää toteutunut sato.

Hl-paino ja mitta siilosta, ei ole mennyt kovin paljon kaupan punnituksessa pieleen. Tähän uudenmalliseen satotasokorjaukseen on täytynyt kirjata 5 aikaisempana vuonna saadut sadot lohkoittain. Niin se korjaus tehdään niiden perusteella, ehdoissa olevan taulukon perusteella. Nyt ei satotavoitteella ole merkitystä lannoituslupaan. Nurmi- , LHP- ja riista ja kesantojen vaikutus tuleekin olemaan jälkijättöinen, jos tätä satotasokorjaus-tapaa käytetään jatkossakin; useimmat lohkot putoavat sillä tavalla 3 tonnin ruis- ja 4 tonni viljalohkoiksi.

Olen suunnitellut lannoitusmääriä ympkorvausehtojen mukaan, koska on tässä vielä aikaa päättää. Työlästä se kuitenkin on, työlästä. Viime kesänä olisi pitänyt varata aivan toiset lannoitustarvikkeet; PK-lannosta ja salpietaria pelkästään. Ei muuta. PK lannos erikseen rivilannoittimella. Salpeetari sijoituskylvössä. Olen käyttänyt kyseistä tapaa aikaisemminkin. Jos apuväkeä löytyy, lannoittaa rivilannoittimella huomattavasti nopeammin kuin laahavannas-kylvinkoneella, niin nopiaan kuin traktori jaksaa kulkea, ja vastaa huonoa äestyskertaa. Pintalannoitus on useamman kerran epäonnistunut. En yritä enää. Ei ole Sisä-Suomen sateisia keväitä täällä päin.

Koska ostin tuon Peltotukipron vasta keväällä 2014, piti samaan aikaan kirjata 2010 .. 2013 vuodet satotietojen ja lannoitusten osalta käsin paikalleen. 2011 alken tehtiin jo viime vuodelle, mutta huomasin, että 2010 on tarpeen tallettaa, juurikin hybridiruisvuoden takia. Siitä sai maksimeja tauluun melko reippaasti. Ravinnetaseen viimeinen vuosi tuli hoidetuksi, samalla ohjelmalle tarjoiltiin "ruokaa"  laskea niitä satotasokorjauksia vuodelle 2015. Nähtävästi satotasokorjauksen voi hoitaa usean kasvulohkon osalta niin, että käyttää uuden kasvulohkon osalta "pienintä suurimmista" vanhojen vuosien kasvulohkokohtaista satoa, joka osuu kokonaan sille uudelle alalle.

Jotta olisin turvallisella alueella, olin kirjannut kasvikohtaisia keskisatoja menneille vuosille, enkä ajatellut ylittää edes niillä laskettua määrää. Kikkailemalla tulee vain valvontariski.

-SS-

Stalkkaatko sää mun Wisua??

Joo, sen sun Wisun  salasanahan oli "tukiautomaatti"

 

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.04.15 - klo:17:33

Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-

Sulla on tosta luohosta tulossa taas yks neuroosi ravinneummetuksen ja kuivuuden lisäksi.

Mutta huomattavasti helpompi kuin jokin italianraiheinä puinnissa ! Huomattavasti parempi itämään pinnalla kuin timotti ! Sitä mina vaan tässsä haeskelen.

-SS-

Onhan se hyvä että tukiautomaattia rajoitetaan.

Puskaradio kertoi et esmes orgaanisesta lannasta on jopa tapeltu siinä määrin et siitä saa jo kohta paskantuottaja koko sen 40euroo hehtaarilta....

Helpot tuet kiinnostaa ja puhuttaa.....

Tuo tappelu ei ole ihme. Koska varsinkin runsasmultaisissa maissa keinolannoituksen loru on käytännössä lopussa, niin naudan kuivalannan liukoinen typpi tulee arvvoon arvaamattomaan. koska sitä naudanlannan "liukoista" typpikiloa kohti tulee kolme näkymätöntä kiloa kaupan päälle. Valttävästä hyvään fosforitason maille kun saa laittaa lantapoikkeuksen sallimana 15m3 naudan kuivikelantaa, niin saapi mukkaan ympäristökorvauslaskelmassa näkymätöntä typpeä 45 kg. Eli vaikka saisikin ehtojen osalta laittaa vain 100 kg (liukoista) typpeä kevätvehnälle, saa sitä tosiasiallisesti laittaakin 145 kg (liukoinen + piilo + keinotyppi) , joka piilotyppi sopivissa sääolosuhteissa vapautuu kuitenkin siinä sopivasti valkuaista kohottamaan.

Jos soveltaa fosforintasausta, niin 43 tonnin lantapanoksen kera voi käyttää runsassatoisella lohkolla vielä 400 kg salpietaria ! Kokonaistyppi 280 kg ! Siinä rupee jo Epos kasvamaan !

Ei ihme, että sellaiselle typelle on aikaisempiin kausiin verrattuna vieläkin suurempi tilaus ja kysyntä.
Kohottaa lannoituskustannuksia, mutta mahdollistaa edes joten kuten satoisien kevätvehnälajikkeiden viljelyn muuksikin kujin rehuksi.

-SS-

Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-

Oletus siitä, että vilja-alan väheneminen suojavyöhykkeiden ansiosta parantaisi hinnoittelua täällä Suomessa, viljan puutteen vuoksi, on ehkä liioiteltu. Suojavyöhykkeissä on jo vanha 10000 ha pohjalla. Sitten LHP:t (sekä riistat huom !), osin jo ennestään kesannot, olivat siirtymässä juurikin suojavyöhykkeiksi, koska 20% sääntö korvauksissa (LHP+ riista) ja 25% sääntö LHK:ssa (LHP + kesanto) leikkaa ylimenevän osan nettotukia. Suojavyöhykealat ovat olleet noin 10000, LHP 100000, kesannot 50000 ha (VYR)

Eli ei-viljeltyä 400€ - 500€ peltoa olisi yksinkertaisesti vain siirtynyt 900 € pelloksi ! Eli 1 ha suojavyöhykettä olisi siirtänyt 4 ha satoviljeltyä peltoa satasen vähemmälle tulotasolle ?

Sitten myös uusilla potentiaalisilla mukaantulijoilla oli ajatus, että perusparannetaan lohkoja sopivasti salaojittamalla ja kalkitsemalla, hukkisruiskutuksilla, ja saadaan kuitenkin viljatuottoon verrattava nettotulos pellolta. Tämä hiukan on sivussa sen ympäistönsuojelullisen ajatuksen kanssa, koskemattomasta ravinneimurista. Kesannon ja suojavyöhykkeen erokin on hämärtynyt rahakorvauksien taakse, mielestäni.

Sitten se kokonaisviljasadon pienentyminen: Suojavyöhykkeiksi olisi hyvinkin siirtynyt peltoja samassa suhteessa kuin yleisesti eri viljelymuotojen osalta, eli LHP:lta ja ennenstään käytössä olleista suojavyöhykkeistä ylimenevä suojavyöhykebisnes olisi vähentänyt noin 50/50 suhteessa viljaa ja muita kasveja. Eli suuruusluokkana 50000 ha kolmen tonnin vilja-alaa. (En usko, että kukaan aloittaisi kasitonnarilohkoista, tarvitaanhan niitä satokilpailulohkoja edelleenkin )- eli satona sittenkin melko vähäpätöinen osuus kokonaisviljanviennistä ?

Jotenkin tuntuu myös kummalliselta, että laajamittainen kesannointi ja LHP vähentäisi luonnohaittakorvausta, mutta suojavyöhyketoimenpide ei ? Mitä luonnonhaittaa on kituliaan heinän kasvatuksessa ? Mitä huonompi heinä -huonompi sato, sen parempi nettotuotto ? (Vähemmän hävitettävää)

Olisihan meikäläisellä ollut 100% suojavyöhykeoikeus, pohjavesialueita, jokirantaa ja valtaojia - ja kaikkia yhdessä ! , mutta ei kyllä kuuna päivänä olisi mieli antanut myöden pilkata veronmaksajaa toimenpiteen hengen ja tarkoituksen vastaisesta rahastamisesta.

-SS-

Taas kerran todistettu ettei mikään ole niin tyhmä kuin maanviljelijä. Itse ja oman etujärjestön avulla tomutettiin meille annettu mahdollisuus ansaita ilman riskiä ja tekemättä juuri mitään. Voi "kettu" sentään tätä typeryyttä.

Niin, satanen per hehtaari, siitä sitten ylimääräistä plussataan mutta toiselta miinustetaan. Ei siinä mitään typeryyttä ole, vain niukemmasti rahaa kuin aikaisemmille kausille. Olisiko tarvinnut 300000 suojavyöhykerohmuhehtaarin antaa noin vaan poistaa se satanen kaikilta muilta ? Vieläpä melko satunnaisen valtaojalottoarvonnan perusteella ?

-SS-

Nitraattidirektiivi-kasvuohjelmassa 550 kg ensimmäisellä kierroksella ja vajaat sata kiloa toisella.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: nisu - 10.04.15 - klo:23:58

EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä.

Salo-Lohja-Perniö....ei Loimaa...sanoisinko dorka, no sanon.

Nooh. Tästä laulusta toiminta-alue:

https://www.youtube.com/watch?v=H0dpsB5lmk8
Siniristilippu liehuu Salossa.

-SS-