Ehdottomasti nurmikasveihin sadonkorjuu vaatimus!

Miksi?

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 06.10.21 - klo:22:18

Olisiko lannoitus yksi vaihtoehto? Apilahan on omavarainen typen suhteen. Muistan viisaampien kertoneen, että jos apilalle antaa enemmän kuin 30 kg typpeä, niin apilan menoa on.

Ei onnistu.. 130kg kun antaa niin voi jo auttaa..

Voi hyvinkin olla näin. Ruiskutus varmasti tehokkain keino, kunhan sopiva aine löytyy. Eikö tuo 30 kg typpeä edes vähennä apilaa?

Olisiko lannoitus yksi vaihtoehto? Apilahan on omavarainen typen suhteen. Muistan viisaampien kertoneen, että jos apilalle antaa enemmän kuin 30 kg typpeä, niin apilan menoa on.

^
Ohjelmakauden alussa nuo suojavyöhykenurmet kasvattivat kasvipeitteisyysalaa.Sitten huomattiin kesken kauden että rahat käy vähiin ja pudotettiin pois kasvipeitteisyysalasta.

No juu, näinhän siinä kävi.

No joo, muistinpa taas pykälät vähän väärin...

Melkoista touhua tämä kyllä on näiden pykälien kanssa. Glyfosaatilla ruiskutettu sänkipelto täyttää kasvipeitteisyyden vaatimukset, mutta glyfosatilla lopetettu nurmi ei. On siinä nyt aikamoinen ristiriita. Ja sitä pidän suoranaisena keljuiluna, että esimerkiksi suojavyöhykenurmet ja luonnonhoitopellot eivät täytä kasvipeitteisyyden vaatimusta. Herrat saisivat tulla esittelemään, mikä on sen enemmän kasvipeitettä kuin elävä nurmi.

Glyfosaatilla päätetty nurmi ei käyne kasvipeitteeksi, vaikka olisi mitä.

Miksei käy? Käyhän glyfosaatilla ruiskutettu sänkipeltokin.

Vieläkö on kahukärpäsiä näkynyt?

Vieläkö jollain puinnit kesken?

On ne. Öljykasveja ja ohraa ainakin vielä puimatta. Hullunkurisin juttu on, että parin kilometrin päässä on vielä syysrapsi puimatta.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 15.08.21 - klo:17:10

Mietinpä vaan, miten satotasot voi samassakin kylässä vaihdella. Naapuri sai kilometrin päässä ohraa vissiin melkein kolminkertaisen määrän....

No voisiko syynä olla maalajit eli jotkut maat kestää kylvön päälle heti isotkin sateet ja sen jälkeen tulevat pitkät poudat?
Kun taas toiset maat kovettuu niistä isoista  sateista ja pitkä pouta ihan myrkkyä sen jälkeen?

Näin kävi ainakin mulla ja lohkot ihan 2km säteellä toisistaan

Samanlaista savea uskoisin olevan naapurillakin, tosin saanut kuivalantaa viime vuosina. Omat kylvökset eivät ainakaan kuorettuneet, pinnalle tultuaan oraat olivat aika nätit, pensomista ei tapahtunut oikein nimeksikään.

Olisikohan kilometrin päähän kuitenkin osunut joku vesikuuro enemmän...? Paha mennä sanomaan.

Mietinpä vaan, miten satotasot voi samassakin kylässä vaihdella. Naapuri sai kilometrin päässä ohraa vissiin melkein kolminkertaisen määrän....

Parhaimmat kevätohralohkot puitu. Satoa tuli reilu 1000 kg hehtaarilta.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 28.07.21 - klo:20:19

Ei ohorakaan ihan paskaa ainakaan joka lohkolla ole. Sanoisin että Luken arvio 10% sadon menetyksistä voi olla lähempänä kuin yleisesti puheessa ollut "puolet normista".  Yhdeltä yleensä märkyydestä kärsivältä lohkolta taisi tulla Verttiä enemmän kuin ohraa ikinä. Tosin saattaa olla paras lohko ...

Vaikea uskoa. Sen mitä itse kierrellyt maakuntaa ja kuullut muilta jotka kierrelleet muualla varsinas suomessa ja pohjanmaalla niin näin huonoa ei ole ollut mies muistiin. Syysviljat paikkaavat sen verran kai ettei alle 2018 vuoden sadon jäädä mut kaukana ei varmaan olla...

Tänä vuonna en kyllä usko juttuja huippusadoista, enkä edes normisadoista. Tänä syksynä puimurit pääsevät helpolla.

eiks se ollu keskikokonen fiun sarjassa.     

Keskikokoisten suurin malli, joka muiden keskikokoisten tapaan sai 1980-luvun lopulla ketterämmän etuakselin. 115-90 oli isojen ensimmäinen malli, kankea muiden isojen mallien tapaan.

ai niin,  se loppu siihen 80-90 malliin ja köntys 90-90 oli entinen..

Kyllä 110-90 vm. 1989 ainakin on ikäisekseen ja kokoisekseen traktoriksi varsin ketterä, kääntöympyrä vain reilu 9 m.

Maakuntakierros osoitti, että kevätohraa jo puidaan.