Sarka on noin 200m pitkä ja 40m leveä. Eemelin harmiksi on sanottava että kyseessä on pellonvalmistus tekninen asia. Eli kaivinkone on kaivanut savea pintaan ja haudannut pintoja poikkisarkaan tehtyyn monttuihin. Nytten on  montun kohdat kaikesta huolimatta vajonneet muuta pintaa alemmaksi. Ja kyntäminen on varmasti kaikkein tehokkain tapa siirtää maata aika yksikköä kohden näihin vajoamiin.

Jaahas. Vai niin. Armeijassa opetettiin että pannaan räjähtävää tulilankaa ojien pohjille. Kun vanjat saapuivat ojaan niin lyötiin nalliin kipinä. Kulkusiaan puista etsiviä igorieta olisi sitten helppo toimittaa manan majoille.

Olisiko tästä tiedosta mitään hyötyä 

Joo. Kyllä tosiaan. Hyvä kysymys, vaikia sanoa.

eikös normaali kyntö ja sitte hydaulisella etuladalla varustetulla äkeellä äestäminen olisi kaikkein helpoin? niin meillä ainaki sarkaojia tasailtiin salaojituksen ja ojiinpäin kyntämisen jälkeen joskus ja hyvä tuli.

Ei oo enää sellaista äestä. Lautasmuokkari on mutta sehän ei tasaa mitään. Muuten on kyllä hyvä raiviolla koska ei nosta kantoja vaan painaa ne pinnan alle.

vetelee takalanalla tai pillarilla.

onhan ruvauski yks vaihtoehto..

Ei oo enää sellaista äestä. Lautasmuokkari on mutta sehän ei tasaa mitään. Muuten on kyllä hyvä raiviolla koska ei nosta kantoja vaan painaa ne pinnan alle.

Ajatteli muinoinen kaivurimieskin, kun meillä peltoa raivasi. Rumasana pääsee joka kevät suusta, niiden hakojen, ja kantojen kanssa. Joko syvä kuoppa mihin kaikki kannot, tai sitten roviolle, ja tuleen. Kai noita joku nykyään hakettaakin, mutta pois pellolta kuitenkin. Perseestä tuommonen kunttaan piilottaminen.

Sinne ne lahoavat kun ei niitä kyntämällä eikä s-piikillä revitä ihmisen ilmoille.

Sinne ne lahoavat kun ei niitä kyntämällä eikä s-piikillä revitä ihmisen ilmoille.

Näin siinä käy, jos ojitus on kunnossa. Mutta jos taas ei, niin pysyvät yhden ihmisiän riesana. Kokemuksia (eri tiloilla tosin) kummastakin vaihtoehdosta, onneksi itsellä saatiin kuivatus kuntoon. Viidessä vuodessa pehmiää raivausjyrsimen käsittelemä tavara aika haitattomaksi, lähes löytämättömäksi.

Petri

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 27.08.10 - klo:18:27

Sinne ne lahoavat kun ei niitä kyntämällä eikä s-piikillä revitä ihmisen ilmoille.

Näin siinä käy, jos ojitus on kunnossa. Mutta jos taas ei, niin pysyvät yhden ihmisiän riesana. Kokemuksia (eri tiloilla tosin) kummastakin vaihtoehdosta, onneksi itsellä saatiin kuivatus kuntoon. Viidessä vuodessa pehmiää raivausjyrsimen käsittelemä tavara aika haitattomaksi, lähes löytämättömäksi.

Petri

Ystävämme saimaa takaa kyseisellä lohkolla jatkuvan peruskosteuden. Onhan siinä toki se hyvä, että tänäkin kulovuonna lähti reilusti heinää, mutta sitten taas noita kantoja tuntuu tosiaan ihmisikä nousevan 

Eiköhän kuivatus ole kunnossa kun sarkaojat on yli 2 metriä syvät saveen asti kaivettu.

Eiköhän kuivatus ole kunnossa kun sarkaojat on yli 2 metriä syvät saveen asti kaivettu.

Uskotaan. Itse olisin kuitenkin koettanut levittää sen saven mahdollisimman tasaisesti siihen pintaturpeen joukkoon. Parantaa lämpimyyttä ja kantavuutta kummasti. Extra-annos kalkkia on tietty tarpeen, mutta silti.

Petri

Näin on nimenomaan tehty ja niistä syistä.