itte ajoin toissa kesänä josilakilla kaikki. totesin syättäessäni että sama laittaako piolokista tai ei mitää joten siirryin taas happoon. lisää maittavuutta aivan eri tasolle. en toki kiellä ettei ilmanki onnistu, joka kesä teen myös vähän niinki.

Ilman happoa on meilläkin tehty jo pitkään paalit. Säilyvyyden kanssa ei ole mitään ongelmaa jos muovi tiivis. Hapon käyttö saattaa olla perusteltua lyspsykarjan rehuissa paremman maittavuuden ansiosta.

Ilman happoa ja 4 kerrosta muovia, eikä yhtään ole pilaantunut. Joskus ostopaaleissa joissa happoa/biologisia aineita huomaa eron maittavuudessa. Varmaan lypsävillä puoltaa paikkaansa, emoilla ei.

en mäkään hapottaisi jos vaan hiahoja tai lihakarjaa

en mäkään hapottaisi jos vaan hiahoja tai lihakarjaa

Säilöntäaineita ei omalle karjalle(lypsy- ja emolehmiä) ei olla käytetty. Säilyvyyden kanssa ei ole ollut ongelmia, maittavuutta vaikea arvioida kun ei ole verrokkia.

Maaningalla olivat viime vuonna tehneet valtion toimesta, lopputulema oli ilmeisesti että säilyvyydessä ja maittavuudessa ei ollut eroa aineeton vs. biologinen säilöntäaine, mutta AIV pesi nuo molemmat kaikilla ka-arvoilla.

Onko kellään omakohtaista kokemusta kuinka paljon maidontuotta kasvaa kun käyttää säilöntäainetta, eli siis saako säilöntäainekustannuksen korvattua kasvaneella tuotoksella?

kerran kokeiltiin tuota happo vs. Hapoton niin oli tuloksena että kyllä hapollisen rehun lisäämällä tuotoksella sai säilöntäaine kustannuksen takaisin ja vähän jäikin. Itse paalaan aina aiv2+:lla ja kuivat heinät säilön josifermillä, mutta urakkaa ajan paljon myös ilman säilöntäainetta. Kyllä sen maittavuudessa huomaa selkeesti onko happoa vai ei. Säilyyhän se rehu ilman happoakin siitä ei edes kannata kiistellä, mutta (lypsy)lehmillä hapon käyttö on mielestäni hyvin perusteltua.

Onko kellään omakohtaista kokemusta kuinka paljon maidontuotta kasvaa kun käyttää säilöntäainetta, eli siis saako säilöntäainekustannuksen korvattua kasvaneella tuotoksella?

Ittellä ei siis kokemusta hapollisen eduista paaleissa, mutta AIV-n mainokses ne lupaa sen litra/lehmä/päivä lisää tuotosta. Varmaan näin onkin, mutta mielestäni siinä on vaan muitakin kuluja kuin aineen hinta. Perässä hinattava möykky kun katuaa varmasti ennemmin hapolla ajaessa kuin ilman ja "työsuojelullisestikkin" on vaan mukava ajaa ilman hapon tuomaa lisäjännitettä. Sillä vaikka kuinka opetetaan vaikka silmäsuojien käyttöä, niin silmäosastoilla  huilailee varmasti vielä nykyäänkin isäntiä rehuntekoaikaan (läheltä liipannu joskus, jotta ei itte). Näihin veroten itte ajatellu joskus kokeilla tuata bioloogista, mutta niinku äskeen on saanu lukia eipä siitä sitte vissiin oikeen kummoosta apua oo sitten ollukkaan.
Joku tuas aluus  kirijootti, että paskaa tuloo jos ilman säilöntäainetta rehua yrittää teherä - siinä mää oon aivan samaa mieltä, mutta se tuloo vasta kun elukka on sen rehun syäny, ei ennemmin.

miinuksena tua happo tahtoo kaasuta ku paalaa myötätuuleen ainaki 2.
1,5 litraa oon käyttäny per paali ja maistuu viälä vuarenki päästä...

Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?

Tiedän kaksi tilaa, jotka ovat tehneet reilun 20 vuotta ilman happoja. (vieläpä paalaimella, joka ei silppua ja sitoo narulla.) Hyvin kait niillä on rehut säilynyt. Molemmilla tiloilla olen lomittanut eikä ne kantut suuria lypsä. Syy on tosin minun mielestä siinä, ettei niitä ruokita kunnolla. Jos väkirehua annetaan kourallinen ja säilörehua kaksi kourallista, niin ei sieltä tarvitse ootella maitoa. Kesällä nämä hapottomat rehupaalit alkavat herkästi lämpiämään avattuna.

Tiedän kaksi tilaa, jotka ovat tehneet reilun 20 vuotta ilman happoja. (vieläpä paalaimella, joka ei silppua ja sitoo narulla.) Hyvin kait niillä on rehut säilynyt. Molemmilla tiloilla olen lomittanut eikä ne kantut suuria lypsä. Syy on tosin minun mielestä siinä, ettei niitä ruokita kunnolla. Jos väkirehua annetaan kourallinen ja säilörehua kaksi kourallista, niin ei sieltä tarvitse ootella maitoa. Kesällä nämä hapottomat rehupaalit alkavat herkästi lämpiämään avattuna.

happo paaliis ei tätä lämpenemis ongelmaa oo kesälläkään...

Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?

Säilöntäaineeton jäätyy siinä missä säilöntäaineellinenkin. Taisi olla keskusteluketju tuolla karjapuolella, jossa kyseltiin rehupaalin sulatuksesta.... Siellä kerroin että ittellä ei mitään välivarastoa/ sulatuspaikkaa....mutta
-yritän kyllä esikuivattaa paalit, joita syötän talvella
-en hae paaleja ympäri pihaa jäätymään , vaan haen suoraan pellolta joka tai joka toinen päivä.
- paalit kääritään useaan jonoon kylki kylkeen (lumi täyttää paalien väliset raot ja hillitsee jäätymistä.
En todellakaan muuten pyri tekemään paaleja vesimärkinä , vaan noin vrk kuivumisen jälkeen, mutta joskus vaan on ollut pakko ja paalaan kyllä mieluummin märkänä ja pian kaadon jälkeen, kuin kuivana ja keltaisena/mädänneenä.

Ja siihen maittavuuteen ... katselin valmasta omia artturin tuloksia ja syönti-indeksi oli välillä 106-118 (tavoite yli 90). Rehu jossa oli toi 118 oli arvosanaltaan 6! (mutta Ph 6,06 olis pitänyt olla alle 4,69(ka39,2%)).

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.02.09 - klo:21:04

Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?

Säilöntäaineeton jäätyy siinä missä säilöntäaineellinenkin. Taisi olla keskusteluketju tuolla karjapuolella, jossa kyseltiin rehupaalin sulatuksesta.... Siellä kerroin että ittellä ei mitään välivarastoa/ sulatuspaikkaa....mutta
-yritän kyllä esikuivattaa paalit, joita syötän talvella
-en hae paaleja ympäri pihaa jäätymään , vaan haen suoraan pellolta joka tai joka toinen päivä.
- paalit kääritään useaan jonoon kylki kylkeen (lumi täyttää paalien väliset raot ja hillitsee jäätymistä.
En todellakaan muuten pyri tekemään paaleja vesimärkinä , vaan noin vrk kuivumisen jälkeen, mutta joskus vaan on ollut pakko ja paalaan kyllä mieluummin märkänä ja pian kaadon jälkeen, kuin kuivana ja keltaisena/mädänneenä.

Ja siihen maittavuuteen ... katselin valmasta omia artturin tuloksia ja syönti-indeksi oli välillä 106-118 (tavoite yli 90). Rehu jossa oli toi 118 oli arvosanaltaan 6! (mutta Ph 6,06 olis pitänyt olla alle 4,69(ka39,2%)).

mitä kuivempaa rehu sen korkiee ph tahtoo olla vaikka o happoaki

Lainaus käyttäjältä: tilaton - 16.02.09 - klo:22:25

Tiedän kaksi tilaa, jotka ovat tehneet reilun 20 vuotta ilman happoja. (vieläpä paalaimella, joka ei silppua ja sitoo narulla.) Hyvin kait niillä on rehut säilynyt. Molemmilla tiloilla olen lomittanut eikä ne kantut suuria lypsä. Syy on tosin minun mielestä siinä, ettei niitä ruokita kunnolla. Jos väkirehua annetaan kourallinen ja säilörehua kaksi kourallista, niin ei sieltä tarvitse ootella maitoa. Kesällä nämä hapottomat rehupaalit alkavat herkästi lämpiämään avattuna.

happo paaliis ei tätä lämpenemis ongelmaa oo kesälläkään...

Varmasti totta, mutta jos paalinkoko "riittävän" pieni suhteessa syöjämäärrän ei lämpiämisogelmaa! Kunhan ei riko niitä paaleja etukäteen.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.02.09 - klo:21:04

Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?

Säilöntäaineeton jäätyy siinä missä säilöntäaineellinenkin. Taisi olla keskusteluketju tuolla karjapuolella, jossa kyseltiin rehupaalin sulatuksesta.... Siellä kerroin että ittellä ei mitään välivarastoa/ sulatuspaikkaa....mutta
-yritän kyllä esikuivattaa paalit, joita syötän talvella
-en hae paaleja ympäri pihaa jäätymään , vaan haen suoraan pellolta joka tai joka toinen päivä.
- paalit kääritään useaan jonoon kylki kylkeen (lumi täyttää paalien väliset raot ja hillitsee jäätymistä.
En todellakaan muuten pyri tekemään paaleja vesimärkinä , vaan noin vrk kuivumisen jälkeen, mutta joskus vaan on ollut pakko ja paalaan kyllä mieluummin märkänä ja pian kaadon jälkeen, kuin kuivana ja keltaisena/mädänneenä.

Ja siihen maittavuuteen ... katselin valmasta omia artturin tuloksia ja syönti-indeksi oli välillä 106-118 (tavoite yli 90). Rehu jossa oli toi 118 oli arvosanaltaan 6! (mutta Ph 6,06 olis pitänyt olla alle 4,69(ka39,2%)).

viimekesän märkiä paaleja on ollu mahdoton sulattaa. Ei auta peitot eikä lämpimät lattiat. Umpijäässä. Seuraavan kerran katsella juhannuksen jälkeen....