Pariin aiemmin esillä olleeseen kysymykseen:

- Virossa navetta on oikeastikin runkotoimittajalle sen 10 000 halvempi koska lumikuorma siellä on pienempi ja laskennallinen lumikuorma määrää hinnan.

- Navetta maksaa enemmän kuin teollisuushalli koska sen pohjatyöt ovat toista luokkaa. Suora lattia on aina halvin mutta ei toimi eläintiloissa. Jos pohjan yläpuolelle tulevat rakenneosat ovat kalliimpia, isäntä asioi väärän firman kanssa tai tekee vääriä rakenneratkaisuja.

- Tekeekekö joku oikeasti sopimuksia ilman myöhästymissakkoja?
- Osa rakennusyrityksistä haluaa rahaa etukäteen, osa ei edes pyydä ja osa ottaa jos saa. Riippuu myös siitä kummalla on paremmat luottotiedot, myyvällä firmalla vai asiakkaalla.

Eikös tuohon hommaan tehoa se että sikamiehet hankkiutuu kyseisen kuvaajajärjestön jäseniksi? Ihan vaan vaivihkaa, ilman mitään mölyä ja maltin kanssa. Sitten voi ottaa niitä kuvia kun tulee tehtäväksi isku naapurin/omaan sikalaan.

Ihan vaan silleen että järjestön on hankalampi hankkia jäseniä jos eivät tiedä kuka on sikatilallisen poika/tyttö ja kuka tuleva innokas jäsen. Ja kun nykyporukalla on oma kerrostalokaksio ja perheenlisäystä, ei homma enää jaksa kiinnostaa, mutta ei ole saatu seuraavaa aktivistisukupolvea jatkamaan työtä.

Tunne ........., eikös?

Alkukauden Uberiksiin tehosi hyvin Orbeseal kaikille, myös umpipuikot saaneille. Umpipuikkohan ei tehoa enää poikimisen aikoihin. Nyt Uberis ei vaivaa, tilalla on koli ja Klebsiella. Ympäristöperäisiä... ympäristöperäisiä.

Noita lypsämättömiä notkuu tuossa taas 3 kpl. Luoneesta hiehosta ja kolin takia luoneesta lehmästä odotan, että ovatko tiineitä. Molemmat lypsävät noin 6-10 kg / vrk. Jos ovat tiinehtyneet, saavat jäädä. On kuitenkin edullisempaa pitää lehmää ummessa vajaa vuosi kuin kasvattaa vasikkaa 2 vuotta.

Kolmas on antibiootilla toipumassa vatsakalvontulehduksesta. Nyt se on toisella pitkällä kuurilla, ja jos ei toivu pysyvästi, lienee pakko luovuttaa.

Makaavien kanssa on harvoin joutunut painimaan paria päivää pidempään, ne joko nousevat tai kuolevat. Poikkeuksena halvaus ja ison vasikan vuoksi tehty keisarinleikkaus, jossa mietin jo leikatessa että nukuttaisiko lehmän samantien, koska se ei olisi muutenkin menossa autoon kauden jälkeen. Tikit repesivät pari kertaa ja toinen jalka oli päässyt vaurioitumaan. Viikko nosteltiin telineellä, mutta jalka ei näyttänyt paranemisen merkkejä. Jos se olisi ollut parempi eläin, olisi yritetty vielä.

Yllättävän moni kolmastikin peräkkäin antibiootilla ollut lehmä toipuu kuitenkin lopulta lypsämään. Näissä hoidon syy ei tietenkään ole utaretulehdus, vaan jokin muu. Viimeisimmät tapaukset tältä vuodelta lypsävät nyt 35 kg / vrk ja 32 kg/vrk. Toinen on jo tiine ja toinen siemennetty.

Eli kyllä täällä ainakin yritetään pitää lehmä niin kauan kuin se on mahdollista ilman että se kärsii. Ja lehmiä siis noin sata kaikkiaan, siksi tapauksiakin on paljon.

Entä lypsysimmental kolmanneksi? Tämänhetkisistä vaihtoehdoista ottaisin sen jos halutaan edetä nimenomaan kolmella rodulla.
Itsellä tulossa hol-ay-ay ja hol-ay-hol risteytyksiä, kohta varmaan kaikkea muutakin noiden sekoituksia. Ainakin vasikkana nämä "sekasikiöt" näyttävät vielä sille, mille isien perusteella voi olettaa. Eli oletan että populaatiot ovat sen verran lähellä toisiaan että risteytystenkin tulos on vielä pääteltävissä (toisin kun tämä virallinen jalostus tuumaa). Eli en tiedä sitten onko pakko ottaa sitä kolmatta rotua mukaan lainkaan. Toki se parantaa heteroosia, mutta heikentää kolmannen polven ennustettavuutta. Eli jos jaksaa panostaa sonnin valintaan, ehkä kannattaa pysyä kahdessa ainakin alkuun. Terveyttä ja elinvoimaa tuntuu noissakin olevan selvästi puhdasrotuisia vanhempia ja puhdasrotuisia samanikäisiä eläimiä enemmän. Ay ja Holstein aika pitkälle korjaavat toistensa vikoja.

Tankkihuoltajat tietää parhaiten, mikä on hyvä malli ja mikä ei.

Vanhat MKT oli hyvä, samoin Wedhomsille ei alun vaikeuksien jälkeen tarvinnut tehdä mitään kymmeneen vuoteen.

Lavalia on sitten käyty korjaamassa ainakin kerran kuussa viimeisen vuoden -> tankki vaihtoon.