Minä kyllä toivon kaikesta sydämestäni että rahoittajilla riittää mielenkiintoa antaa von Fendtin jatkaa vielä. Pitäisi sitä joustoa tarvittaessa löytyä ilman että vedetään yrittämisen mahdollisuus. Miten tätä suomalaista maataloutta eteenpäin viedään jos ei anneta edes mahdollisuutta tehdä mitään. Ilman riskinottoa ei mene mikään ala eteenpäin.

Kertokaapa omia kokemuksianne ja näkemyksiä pankkien käyttämästä vakuusarvosta maatiloilla. Itse on ainakin kokemusta omalla kohdalla että onni on olla vakuusarvojen suhteen tarkan paikallisen osuuspankin asiakas. Miten on esmes liikepankkien suhtautuminen vakuuksien kanssa "painiskeluun?"

Olen uusi-lammen kanssa samoilla linjoilla ja osin puhun omasta kokemuksesta. Mun vanhemmilta meni tila 90-luvun laman seurauksena ja liian hulppealla lainanotolla suhteessa tuottoon. Asiaan seurasin sivusta ja paljon olen analysoinut heidän tilannettaan jo silloin. Nyt olen itse maatalousyrittäjä ja paljon on investoitu. Mutta aina pitää miettiä mihin investoi ja mikä on se minimikoneistus jolla saa työt tehtyä. Meillä on suurimmat investoinnit tietenkin tähän lypsypuoleen ja lihantuotantopuoleen mutta koneet ovatkin sitten suurimmaksi osaksi ostettu 4-5 talon kesken porukkaan. Ja lainaa on tällä hetkellä n.2,5 kertaa liikevaihdon verran. Toistaiseksi on pystytty lainat hoitamaan ajallaan mutta erittäin tarkka pitää olla ja onneksi tällä hetkellä ei ole tarvetta kuin ylläpitoremontteihin. Pahimmillaan meilläkin on lainaa ollut 3 kertaa/liikevaihto.
Sekä isäntä että minä painettiin peltotöitä lähinnä kaksistaan ja mentiinkin välillä äärirajoilla. Nyt on sen verran helpottanut työntekijöiden avulla että saa jo nukkua 7 tuntia yössään.
Tärkeintä suuren velkamäärän hoidossa on olla luotettava rahoittajaa kohtaan. Pankissa on hyvä käydä juttelemassa pankinjohtajan kanssa muunakin aikana kuin pelkästään silloin kun tarvitsee lisää lainaa. Asiointi on paljon mukavampaa kun he tarkalleen tietävät missä menemme. Avoimuus rahoittajaa kohtaan on ensiarvoisen tärkeää.
Jaksamista kaikille tilakokoon katsomatta!

Kertokaa hyvät raatilaiset kaikki mahdolliset kokemukset tuubikäärinnästä? Mitä pitää ottaa huomioon, onko muovilla väliä, paljonko olette todellisuudessa saaneet säästöä muovikustannuksiin? Mimmosilla muovikerroksilla minimissään saatte rehun tuubeissa säilymään? Kaikki tiedonmuruset tarpeen...

Palstalla oli aiemmin juttua käärintäkalvoista mutta onko kellään kokemusta mustan käärintäkalvon käytöstä pyöröpaaleissa? Saako sitä Suomesta ja jos saa niin mistä? Tuolla juu tuubissa näkyy olevan suhteellisen paljon videoita paalinkäärinnästä joissa käytetään mustaa muovia. Äkkiseltään vois kuvitella sen olevan halvempaa, vaan onkohan? Kannattaakohan sitä käyttää eka teon paaleissa vai vasta syksymmällä,meinaan jotta lämpenöökö se paali siellä mustan muovin alla enempi?

Itsekin olen jo seitsenvuotiaana istuutunut avomassikan ja sittemmin 502:n istuimelle opettelemaan. Isukki ois vissiin esikoisestaan poikaa toivonut mutta onneksi häntä ei haitant kun esikoistyttö traktorihommiin ja puimurihommiin innostui. Onneksi tapasin miehen joka antaa minun tasavertaisena kumppanina traktoritöitä tehdä. Molemmilla alla omat jontikat. Olen taloudenhoitoon ja lapsenhoitoon palkannut ihmisen. Omille lapsille sekä pojalle että tytölle molemmille opettanu jo traktoritöitä 7-vuotiaasta alkaen. Pitää muistaa olla kannustava ja ongelmatilanteissa ei saa rähjätä eikä hermostua. Sopivan lyhyitä ja pieniä töitä ja iänmukaan sitten vähän lisää. Tärkeintä lapsilla on kuitenkin että saavat olla lapsia ja harrastuksiin pitää olla aikaa. Ottakaa isännät myös tyttöjä konehommiin!  Monesti kuitenkin konetyöt on fyysisesti kevyempiä näillä nykyajan koneilla.

Kiitos kaikista vastauksista. Noista Turun konekeskuksen aidoista sain selville jotta tekevät niitä Puolassa. Joten ne jää ainakin mun valinnasta pois senkin takii etten osaa hitsailla ja meidän ukot ei ainakaan rupee niitä hitsailemaan. Kyllä minäkin taidan kääntyä gbs:n puoleen ja ostais aidat joita saapi tämmönen tuhti täti-immeinenkin nosteltua ja siirreltyä noita eläimiä punnitukseen ihan naisväen voimin. Gbs:ltä tuli ainakin erittäin laadukas käsittelyparsi, josta ei maalit heti lohkeile niinkuin olen nähnyt käyvän hi-hogin ruokintekehille ja käsittelyparrelle.

Kertokaas mistä olette tilanneet siirrettäviä väliaitoja ja yleensäkin aitoja joilla rakennella erilaisia ajokujia käsittelyparteen taikka siirtoihin? Tarvetta ois sellasille mutta onko muita varteenotettavia vaihtoehtoja kuin goosehill beef servicen aidat?

Eka talvi ny takana ruokohelven syöttelyssä ja olen oikein tyytyväinen. Teimme siitä viime kesänä kaksi satoa ja ensi kesänä olisi tarkoitus yrittää tehdä kolme kertaa. Sadot aivan mahtavia ja rehuanalyysin mukaan jopa oikein hyvää. Säilöttiin pyöröpaaleihin biologisella että ilman säilöntäainetta ja molempien kanssa onnistui hyvin. Ensi kesänä ilman säilöntäainetta. Syötetty sitä nuorkarjalle, ummessaoleville lypsylehmille(mut pitää tehdä vnhempana) ja emolehmille. Mammat mussuttaa sitä ihan täpöillä Jostain tutkimuksiesta luin jotta nää Suomessa käytössä olevat ruokohelpilajikkeet on alunperin Yhdysvalloissa jalostettukin rehuntuotantoa varten. Ehdottomasti mieluummin syötän ruokohelpeä eläimille kuin energiakäyttöön. Ensi kesänä kasvatetaan hieman rehuksi korjattavan ruokohelpen aluetta. Todella hyvät kokemukset.

Jos ei ole avoimen vihamielinen vasikkaansa kohtaan emo niin voi auttaa kun laittaa vasikan ja emon kahdestaan eristykseen muista eläimistä. Täytyy kyllä sanoa etten minäkään tosiaan kauheasti tykkää limuista.

Eristyksissä nääkin mammat oli jokainen omassa karsinassaan mutta ei siitä mitään tullut kun sarvee tarjosivat vasikoille ensimmäiseksi.  Neljäs ongelmalimppari oli sellainen että ei vasikkaansa puskenu mutta monotti ihan kunnolla. Sen kanssa pärjää sillai että laitan emon lukittavaan etuaitaan kiinni ja potkunestäjän emolle niin antaa imeä ihan hyvin. Tätä on menty viikko ja toiveissa on jotta pikkuhiljaa pääsee luopumaan tuosta potkunestäjästä. Vasikka on ollut hyväoppinen, se oottaa emon vieressä niin kauan että otan potkunestäjän käteeni ja menee sitten vasta emon tisulle. Onneksi ei noita limppareita ollut montaa. Olen todella pettynyt niihin.

meillä alkoi poikimiset helmikuun vika viikolla. Tähän mennessä 25 poikimista ja vielä 45 jäljellä. Syksyllä jatkuu poikimiset sitten vielä 40 emolla. Muuten menny ok mutta 3 limppariemoa ei sitten millään hyväksy vasikkaansa. En kyllä limppareista muutenkaan pidä. Tilasin niille jo teuraskyydin ja vasikat vein lypsykarjanavettaan tuttiämpärijuotolle.

No juu joitain löytyy miultakin...Toby Keith, Brad Paisley, Chris LeDoux, Brooks&Dunn, Sugarland, Steve Azar, Tim McGraw, Wade Hayes, Travis Tritt, Miranda LMabert, Kellie Pickler, Keith Urban, Kid Rock nyt äkkiseltään tuli mieleen

no tän talven on pysyneet sulana ilman lisälämmitystä vaikka onhan pakkasta ollut useammankin päivän ajan -20 astetta.

...niin ja unohdin sanoa että joka altaalla on oma sulkuhana niin voi tyhjentää altaan jos osasto tyhjänä.

Lämmitettävät kupit vie vaan turhaan sähköä. Meillä käytössä juoma-altaat jotka on kehässä ja jatkuva virtaus päällä. Tarvittaessa voi vielä laittaa hakkeella lämmitetyn vesikierron. Toiminut erinomaisesti ja on halpa.