Tässä vähän harrastanut taimikon raivausta ja tuli mieleen kysyä mitä mieltä raati on raivaus tyylistä hirvituhojen välttämiseksi.  Siis luontaisesti uudistettu männikkö jossa koivun vesakkoa aika paljon kuin myös mäntyjä. Raivataanko kaikki lehtipuut pois ja jätetään vain männyt vai reikäperkausta ja pihlajat ja osakoivuista pystyyn niin hirvien syönti keskittyy niihin? Vai keskittyykö. Taimikko nyt sellaista vajaan metrin mittaista ja jotain sille on  tehtävä tai kaikki männyt jää tuon koivun vesakon jalkoihin.

Tässä vähän harrastanut taimikon raivausta ja tuli mieleen kysyä mitä mieltä raati on raivaus tyylistä hirvituhojen välttämiseksi.  Siis luontaisesti uudistettu männikkö jossa koivun vesakkoa aika paljon kuin myös mäntyjä. Raivataanko kaikki lehtipuut pois ja jätetään vain männyt vai reikäperkausta ja pihlajat ja osakoivuista pystyyn niin hirvien syönti keskittyy niihin? Vai keskittyykö. Taimikko nyt sellaista vajaan metrin mittaista ja jotain sille on  tehtävä tai kaikki männyt jää tuon koivun vesakon jalkoihin.

Toi meidän sivun mystinen metsätyömies ja arkinen aivan, Risto, varmaan osaa antaa tähän jonkun hyvän neuvon?

Olen vetänyt vastaavista kylvömänniköistä kaiken lehtipuun alas, muttei vielä tuossa vaiheessa yhtään mäntyjä vaikka runkoluku helposti 5000-10000kpl/ha, taimikon harvennus joskus kolmemetrisenä. Osa puista toki tuolloin syöty, mutta huonot voi poistaa tuossa taimikon harvennuksessa.

Eipä tuolla väliä ole kuinka tekee. Hirvet syövät kaikki kuitenkin.

Voisi luulla, että se hirvi ei enää syö semmoisia 3-4 m huiskia. Väärin.
Ne osaavat painaa sen puun koko painollaan mutkalle,
ja sitten syövät latvan tai katkaisevat sen.

Mutta kyllä se vuosittainen hirvenjauhelihapussi aina taimikkotuhot korvaa.

-SS-

Samalla tyylillä olen tehnyt kuin hogi. Paikoitellen ei vaan ole jättää kuin koivua kun hirvet syöneet männyt niin pahasti istutustaimikon. Jotakin jätettävä kuitenkin.
 Joku viisas sanoi ettei hirvet niin viihdy taimikossa jossa ei juurikaan lehtipuita ole. Mulla ainakin näyttävät viihtyvän.

Joo eihän noista männyistä tarvitse jäädä syömättä kuin se 800kpl/ha mitkä sitten jää harvennuksien jälkeen järeytymään tukkipuiksi. Kyllä niitä taimia nyt on 3000-4000kpl/ha. Sitä paitsi tuo lehtipuu tekee kantovesaa jo seuraavana kesänä sen metrin verran joten sitten on taas sitä lehtipuun vesaa syödä.

Kaikki lehtipuu pois nyt, muuten kasvatat koivua et mäntyä. Myöhemmin voit jättää täydennykseksi sitten koivua.
Ainoa konsti ehkäistä hirvituhot on karkoitteet Mota ja Trico:

http://www.forestum.fi/Palvelut/Kohteita/Kohde3/Hirvip%C3%A4iv%C3%A4Yl%C3%A4neell%C3%A4/tabid/1617/Default.aspx

http://www.forestum.fi/Default.aspx?tabid=455

Kysele mhystä onko niillä tuettua ainetta saatavilla. Ja reppuruisku on levitykseen paras vehje.
Lehtipuusekoituksen jättäminen mielestäni mielummin houkuttelee hirviä, koska silloin tarjolla on monipuolisempaa ravintoa, mutta ei sillä oleellinen merkitystä tuhoalttiuteen ole.

Ja korvausta kannattaa hakea jos vahinko on jo tapahtunut:

http://www.metsakeskus.fi/luonnontuhojen-korvaus#.VGGts8ny200

Minulla on tästä jo useampi vuosi aikaa, mutta korvauksen määrä yllätti positiivisesti, monet maanomistajat eivät tästä ole tietoisia. Hirvituhot tahtovat jäädä niin helposti huomaamatta, mutta yksikin mutka / latvanvaihto ja männyn tyvitukki on pilalla ja sitä kautta koko puun arvo, männyn A-tyvi tukki on tulevaisuudessa arvo tavaraa, joten siitä kannattaa pitää huolta.

Kaikki lehtipuu pois nyt, muuten kasvatat koivua et mäntyä. Myöhemmin voit jättää täydennykseksi sitten koivua.
Ainoa konsti ehkäistä hirvituhot on karkoitteet Mota ja Trico:

http://www.forestum.fi/Palvelut/Kohteita/Kohde3/Hirvip%C3%A4iv%C3%A4Yl%C3%A4neell%C3%A4/tabid/1617/Default.aspx

http://www.forestum.fi/Default.aspx?tabid=455

Kysele mhystä onko niillä tuettua ainetta saatavilla. Ja reppuruisku on levitykseen paras vehje.
Lehtipuusekoituksen jättäminen mielestäni mielummin houkuttelee hirviä, koska silloin tarjolla on monipuolisempaa ravintoa, mutta ei sillä oleellinen merkitystä tuhoalttiuteen ole.

Ja korvausta kannattaa hakea jos vahinko on jo tapahtunut:

http://www.metsakeskus.fi/luonnontuhojen-korvaus#.VGGts8ny200

Minulla on tästä jo useampi vuosi aikaa, mutta korvauksen määrä yllätti positiivisesti, monet maanomistajat eivät tästä ole tietoisia. Hirvituhot tahtovat jäädä niin helposti huomaamatta, mutta yksikin mutka / latvanvaihto ja männyn tyvitukki on pilalla ja sitä kautta koko puun arvo, männyn A-tyvi tukki on tulevaisuudessa arvo tavaraa, joten siitä kannattaa pitää huolta.

Pyssykin on hyvä. 

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 11.11.14 - klo:08:42

Kaikki lehtipuu pois nyt, muuten kasvatat koivua et mäntyä. Myöhemmin voit jättää täydennykseksi sitten koivua.
Ainoa konsti ehkäistä hirvituhot on karkoitteet Mota ja Trico:

http://www.forestum.fi/Palvelut/Kohteita/Kohde3/Hirvip%C3%A4iv%C3%A4Yl%C3%A4neell%C3%A4/tabid/1617/Default.aspx

http://www.forestum.fi/Default.aspx?tabid=455

Kysele mhystä onko niillä tuettua ainetta saatavilla. Ja reppuruisku on levitykseen paras vehje.
Lehtipuusekoituksen jättäminen mielestäni mielummin houkuttelee hirviä, koska silloin tarjolla on monipuolisempaa ravintoa, mutta ei sillä oleellinen merkitystä tuhoalttiuteen ole.

Ja korvausta kannattaa hakea jos vahinko on jo tapahtunut:

http://www.metsakeskus.fi/luonnontuhojen-korvaus#.VGGts8ny200

Minulla on tästä jo useampi vuosi aikaa, mutta korvauksen määrä yllätti positiivisesti, monet maanomistajat eivät tästä ole tietoisia. Hirvituhot tahtovat jäädä niin helposti huomaamatta, mutta yksikin mutka / latvanvaihto ja männyn tyvitukki on pilalla ja sitä kautta koko puun arvo, männyn A-tyvi tukki on tulevaisuudessa arvo tavaraa, joten siitä kannattaa pitää huolta.

Pyssykin on hyvä. 

No on, ihan ehdoton
Saisivat vaan antaa enemmän lupia metsästäjille. Valitettavasti osa porukkaa haluaa pitää isoa kantaa jotta on sitten mitä ammuskella. Jos metsänomistajat ovat hiljaa tai tietämättömiä taimituhoista, ei ole mitään syytä laskea kantaa pienemmäksi. Valkohäntäpeurasta tullut paikoin samanlainen riesa. Onneksi se ei sentään syö puita.

Itse olen raivannut taimikkoa ympäröivästä metsästä taimikon läheisyydestä alusmetsän maahan. Taimikon reunoilta olen vetänyt rojua maahan jättäen 1-1,5 m kannot "panssariesteiksi". Ei silmää hivele, mutta vaikuttaisi ettei hirvetkään tykkää niin paljon liikuskella kannokossa. Lisäksi monet kepit kuivuvat pystyyn yritettyään kesän ajan kasvattaa uusia vesoja.

Wagnerin tapa voisi olla hyvä lisä. Minulle on neuvottu, että kaikki lehtipuut pois. Jo sen takia, että hirvet syövät mieluummin hentoisia, varjossa kasvaneita männyntaimia. Kun vielä keksisi sen sopivimman ajan, joilloin taimikon raivaa. Heinäkuussa raivattuun on tullut aika äkkiä sen verran vesoja ja uusia koivuja ettei se edes raivatulta näytä ellei kantoja huomaa.

Eipä ole talvisin hirviä tässä rannikolla, kun näihin aikoihin lähtevät jo pois. Ja hirviukot kiroaa, kun eivät saa viimeisiä kaadettua.
Lehmän jälkeisiä kokeiltiin hirvikarkotteena kerran ja hyvin tuntui tepsivän. Rei'itettyyn pikku apulantasäkkiin laitettiin jälkeiset ja taimikossa kepin päähän roikkumaan En enää muista mistä tuo vihje saatiin ja mihin se perustuu, mutta kannattaa kokeilla.

Hirvi syö kaiken jos maaperä on semmonen, parikymmentä metriä sivuun, koivut, pihlajat ja männyt saanut olla rauhassa. Sitä tiheämpi, eise hirvi tykkää ylitiheässä liikkua. Raivaat "viidakon" ja hirvet tuhoaa loput. Yli 4m pitkiä mäntyjä ne työntää helposti kumoon.