Kuinka olette toteuttaneet käytännössä? Ilmeisesti hygrostaatilta -tai termostaatilta käskyt lämpökeskukselle, ennakoiden, että tiputtaa lämpöjä pannusta ennen jäähdytystä?
En pysty hyödyntämään lämpökeskuksen ns. hukkalämpöä erän kuivuttua. Mikä olisi viisain ratkaisu kiehumisen estämiseksi? Pannu on kyllä 6 barin pannu, että kärsii hieman lämpöjä nostella.
Kattila on arimaxin ja mitsubishin logiikalla.
Kuivurin koneikosta -ja keskuksesta en ole vielä kauppaa tehnyt mutta olisi hyvä tietää mitä tarvitsisi/ voisi jättää pois kuivurin keskuksesta, koska kattilan keskus pystyy monta toimintoa niistä hoitamaan.
Onko antaa vinkkejä viikoksi, kuka "kyläseppä" olisi näitä kuivureiden ja lämpökeskusten logiikkoja yhdistellyt/ rakentanut.

Kuinka olette toteuttaneet käytännössä? Ilmeisesti hygrostaatilta -tai termostaatilta käskyt lämpökeskukselle, ennakoiden, että tiputtaa lämpöjä pannusta ennen jäähdytystä?
En pysty hyödyntämään lämpökeskuksen ns. hukkalämpöä erän kuivuttua. Mikä olisi viisain ratkaisu kiehumisen estämiseksi? Pannu on kyllä 6 barin pannu, että kärsii hieman lämpöjä nostella.
Kattila on arimaxin ja mitsubishin logiikalla.
Kuivurin koneikosta -ja keskuksesta en ole vielä kauppaa tehnyt mutta olisi hyvä tietää mitä tarvitsisi/ voisi jättää pois kuivurin keskuksesta, koska kattilan keskus pystyy monta toimintoa niistä hoitamaan.
Onko antaa vinkkejä viikoksi, kuka "kyläseppä" olisi näitä kuivureiden ja lämpökeskusten logiikkoja yhdistellyt/ rakentanut.

Kuivaamon logiikkaan ei tarvitse tehdä muutoksia, jos sieltä saa
apureleellä kuivaus ja jäähdytys tilatiedot

n. 15 minuutin viive kiertovesipumpuille, kun jäähdytys käynnistyy,

Jäähdytysilma ohjataan kuivaamon lämmityskennon ohi.

ev

Lainaus käyttäjältä: RÖLLI - 08.12.12 - klo:11:44

Kuinka olette toteuttaneet käytännössä? Ilmeisesti hygrostaatilta -tai termostaatilta käskyt lämpökeskukselle, ennakoiden, että tiputtaa lämpöjä pannusta ennen jäähdytystä?
En pysty hyödyntämään lämpökeskuksen ns. hukkalämpöä erän kuivuttua. Mikä olisi viisain ratkaisu kiehumisen estämiseksi? Pannu on kyllä 6 barin pannu, että kärsii hieman lämpöjä nostella.
Kattila on arimaxin ja mitsubishin logiikalla.
Kuivurin koneikosta -ja keskuksesta en ole vielä kauppaa tehnyt mutta olisi hyvä tietää mitä tarvitsisi/ voisi jättää pois kuivurin keskuksesta, koska kattilan keskus pystyy monta toimintoa niistä hoitamaan.
Onko antaa vinkkejä viikoksi, kuka "kyläseppä" olisi näitä kuivureiden ja lämpökeskusten logiikkoja yhdistellyt/ rakentanut.

Kuivaamon logiikkaan ei tarvitse tehdä muutoksia, jos sieltä saa
apureleellä kuivaus ja jäähdytys tilatiedot

n. 15 minuutin viive kiertovesipumpuille, kun jäähdytys käynnistyy,

Jäähdytysilma ohjataan kuivaamon lämmityskennon ohi.

ev

Ei varmaan riitä lämmön hukkaamiseksi pelkkä kennossa kierrätys, jos kennon läpi ei mene enää ilmaa. Muutenkin tuo olisi hyvä tehdä vähän sivistyneemmin.

Olisi tosiaan hyvä jos hieman ennen kuivauksen loppua saataisiin kattila taukotulelle. Semmoista "kohta kuivaus loppuu" -tietoa kuivurista ei sellaisenaan oikein saa, mutta jospa kuivauksen lopetustermostaatti (tai hygrostaatti, kumpaa sitten käytetään) korvattaisiinkin pienellä logiikalla ja lämpö(/kosteus)anturilla, niin voitaisiin kuivauslämpöjen lähestyessä haluttua ajaa kattila ensin alas ja sitten käskeä kuivuri jäähdyttämään. Eräänlainen "välilogiikka" siis hoitamaan tuota kuivurin ja lämpökeskuksen yhteispeliä. Tuo välilogiikka voisi sitten hoitaa myös vaikka kennon ohituksen ohjauspellin ja tekstiviestit käyttäjälle.

Voisi kai tuon hoitaa jomman kumman laitoksen omakin logiikka, mutta jos lähdetään siitä että valmiisiin laitteisiin kajoaminen on hankalaa/kallista (kun ei ne siellä tehtaalla kuitenkaan tajua mitä haetaan, eivätkä anna ohjelmien lähdekoodeja itselle roplattavaksi), niin tuo välilogiikka olisi ihan toimiva ratkaisu.

Semmoinen villi idea tuli kanssa mieleen, että voisiko jäähdytyksessä puhaltimen laittaa pyörimään toiseen suuntaan? Vaikka hetkeksi? Ei tarttisi ilmanohjauspeltejä ja kattilakin saataisiin varmasti jäähtymään... 


Mika

Missä kokoluokassa tuo tulee eteen, että tarttis jo kattilaa alkaa jähdytteleen ennenkuin varsinainen viljan jäähdytys alkaa? Ja jos niin, niin eipä taida viljankuivauksen tehokkuutta nyt ihan älyttömästi syödä se, että varsinaisen jäähdytysajan alusta muutama minuutti vielä vettä kierrätetään radiaattorin läpi. Uskoisin että jos siinä vaiheessa, kun vilja on kuivaa ja kuivuri siirtyy jäähdytykseen, laittaisi stokerin taukotulelle, niin viidessä minuutissa on kyllä kattilan lämpö jo aika hyvin laskenut mikäli sen aikaa vesi kierrätetään radiaatorin läpi.

Itsellä tietenkään ei moista ongelmaa ole, kun lämpökeskukselta otetaan "kaikki irti" kuivaajalle, joten kattilan lämpö on jokatapauksessa sen verta reilusti alle säädetyn, että kierron saa sammuttaa heti, ja silti jonkin aikaa menee että stokeri menee taukotulelle.

Ilmeisesti systeemissä ei ole varaajaa?

Mä joskus ajattelin, että jos kattilan teho ei aivan riittäisikään, se voisi ladata sopivaa varaajaa sillävälin kun jäähdytellään ja satsia vaihdetaan. Sitten saisi taas reippaasti tehoa ja purkaa sitä varaajaa kattilan apuna.

Eikö asiaa voisi ratkaista seuraavasti:
Esim. kaksi kappaletta sähköisesti ohjattavaa 'ohikiertoa' radiaattorin rinnalle.
Kun jäähdytys alkaa avataan ensimmäinen vaikka 15min ajaksi.Toinen auki 15min kuluttua,molemmat auki vartin.
Sitten suljetaan radiaattorin kierto.
Jäähdytysaikaa pidennetään tuo puoli tuntia.
Ohikierrot mitoitetaan siten että virtauksesta 30% menee läpi.
Tällä järjestelyllä paluuveden lämpötilaa nostetaan portaittain ja annetaan kattilalle aikaa sopeutua.
Ajat kuvitteellisia...nehän säädetään jonkinmoisella aikareleellä.

Itsellä apulämpösysteemissä ei moista ole,mutta luulisin toimivan esim.arinakattilassa jossa vesitila suht.pieni.

Sunttiventtiilin voi laittaa ohitukseen.
Yksi mahdollisuus olisi omalla puhaltimella varustettu radiaattori jossa puhaltimen tehoa vähennettäisiin asteittain jäähdyttyksen alettua.

Variaatioita voi tehdä monenlaisiakin jotka toimii...

Eikö asiaa voisi ratkaista seuraavasti:
Esim. kaksi kappaletta sähköisesti ohjattavaa 'ohikiertoa' radiaattorin rinnalle.
Kun jäähdytys alkaa avataan ensimmäinen vaikka 15min ajaksi.Toinen auki 15min kuluttua,molemmat auki vartin.
Sitten suljetaan radiaattorin kierto.
Jäähdytysaikaa pidennetään tuo puoli tuntia.
Ohikierrot mitoitetaan siten että virtauksesta 30% menee läpi.
Tällä järjestelyllä paluuveden lämpötilaa nostetaan portaittain ja annetaan kattilalle aikaa sopeutua.
Ajat kuvitteellisia...nehän säädetään jonkinmoisella aikareleellä.

Itsellä apulämpösysteemissä ei moista ole,mutta luulisin toimivan esim.arinakattilassa jossa vesitila suht.pieni.

Sunttiventtiilin voi laittaa ohitukseen.
Yksi mahdollisuus olisi omalla puhaltimella varustettu radiaattori jossa puhaltimen tehoa vähennettäisiin asteittain jäähdyttyksen alettua.

Variaatioita voi tehdä monenlaisiakin jotka toimii...

Ei huono tämäkään, mutta mielestäni on kyllä helpompaa käskeä se kattila taukotulelle avaamalla ajoissa termostaattipiiri kuin järjestää noita ohikiertoja tai muuta asteittaista tehon laskua.


Mika

Pannu taukotulelle ja jäähdytysilma aletaan ottaa suoraan ulko
radiaattori ohittaen jollain ilmaputken läpällä.

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 08.12.12 - klo:22:13

Eikö asiaa voisi ratkaista seuraavasti:
Esim. kaksi kappaletta sähköisesti ohjattavaa 'ohikiertoa' radiaattorin rinnalle.
Kun jäähdytys alkaa avataan ensimmäinen vaikka 15min ajaksi.Toinen auki 15min kuluttua,molemmat auki vartin.
Sitten suljetaan radiaattorin kierto.
Jäähdytysaikaa pidennetään tuo puoli tuntia.
Ohikierrot mitoitetaan siten että virtauksesta 30% menee läpi.
Tällä järjestelyllä paluuveden lämpötilaa nostetaan portaittain ja annetaan kattilalle aikaa sopeutua.
Ajat kuvitteellisia...nehän säädetään jonkinmoisella aikareleellä.

Itsellä apulämpösysteemissä ei moista ole,mutta luulisin toimivan esim.arinakattilassa jossa vesitila suht.pieni.

Sunttiventtiilin voi laittaa ohitukseen.
Yksi mahdollisuus olisi omalla puhaltimella varustettu radiaattori jossa puhaltimen tehoa vähennettäisiin asteittain jäähdyttyksen alettua.

Variaatioita voi tehdä monenlaisiakin jotka toimii...

Ei huono tämäkään, mutta mielestäni on kyllä helpompaa käskeä se kattila taukotulelle avaamalla ajoissa termostaattipiiri kuin järjestää noita ohikiertoja tai muuta asteittaista tehon laskua.


Mika

--niin.Jospa sattuu olemaan semmoinen systeemi jossa ei vaikka ole kaapelia kuivaamon ja lämpökeskuksen välillä tai muuten vaikeata tuo taukotulelle siirtyminen.
--joku visionääri on ajatellut laittaa suunnilleen nuo kaikki kun ei kuulemma mikään riitä

Ilmeisesti systeemissä ei ole varaajaa?

...se voisi ladata sopivaa varaajaa sillävälin kun jäähdytellään ja satsia vaihdetaan.

Varaaja voisi ratkaista ongelman helpointen, mutta vaatii vissiin suurempia muutoksia nyky systeemiin kuin logiikoiden rakentaminen. Samalla hetkellä kun kytkeytyy kuivurin jäähdytys päälle, kattila siirtyy taukotulelle ja veden kierto radiaattoriin katkeaa.

  Olin pentuna hoitamassa kylän kartanon kuivuria jossa oli 2 kaappia siten että sai käännetyä luukuilla ilman niin että jäähdytysilma tuli ensteks sen kuivatun lämpimän kennon läpi ja radiaattorin kautta siihen toiseen märkään kennoon,Senjälkeen kun oli vilja jäähtynyt,uusi satsi sinne tilalle ja taas luukut toisinpäin kun oli se toinen kuivunut ja tätä kolmatta sitten kuivaamaan,ei mennyt lämpö hukkaan eikä kattilaa tarvinnut ajaa alas.ja sillä aikaa kun se kuivattava siilo kuivui sai sen toisen täytettyä valmiiks.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 08.12.12 - klo:21:13

Ilmeisesti systeemissä ei ole varaajaa?

...se voisi ladata sopivaa varaajaa sillävälin kun jäähdytellään ja satsia vaihdetaan.

Varaaja voisi ratkaista ongelman helpointen, mutta vaatii vissiin suurempia muutoksia nyky systeemiin kuin logiikoiden rakentaminen. Samalla hetkellä kun kytkeytyy kuivurin jäähdytys päälle, kattila siirtyy taukotulelle ja veden kierto radiaattoriin katkeaa.

--kuivaamoiden tehoilla varaajan pitää olla suuri jotta siitä olis mitään hyötyä.Toki vähän pienempikin auttaa tähän kattilalämmön tasaukseen.

Hyviä vinkkejä tuli paljon.
Eli järjestelmässä ei ole varaajaa, ainakaan vielä. Ostin käytössä olleen laitoksen ja se pitäisi viritellä kuivaajan yhteyteen.
Pannu on "hieman" ylikokoinen kuivuriin nähden. Pannun nestetilavuus on kuitenkin  3m2, että jonkinmoinen varaus on. Todennäköisesti pannu jähtyy melko nopeasti, kun on pinta-alaakin.
Monella näitä systeemeitä on valmiiksi rakennettuina ja kokemuksia on tullut. Kun olisi itse asiassa vähän viisaampi niin ei tarvitsisi kantapään kautta kokeilla eri variaatioita.
Toivotaan, että saisi sellaisen systeemin, että toimii hienosäätöä vaille kuivauskauden alkaessa.
Lämpökeskus on rakentamatta. Luvat on hakusassa.

Näistä ohjauksista vielä, yleensä valmistajat  tietävät kuinka ohjaukset tehdään, toivomuksia voi silti esittää.

Hyvä olisi kun kuivauksen ja jäähdytyksen tilatietoreleet olis kuivaamon keskuksessa valmiina.
Kuivaamon keskuksessa pitäisi olla valintakytkin: ÖLJYPOLTIN/0/LÄMMITYSKENNO ja tilatieto valinnasta.
Ja kuivaamon ohjaukset riippumattomia öljypolttimesta kun poltin ei ole käytössä.

Uuden kuivaamokeskuksen kytkentöjä ei saisi muuttaa CE merkinnän takia,
tai muutokset pitää olla valmistajan tekemiä.


Muutama ohjaus on toteutettu kiertovesipumppujen viiveellä
jäähdytyksen alussa (n. 15 min). Hyvin on toiminut.

Jäähdytysilma ohjataan karamoottorilla avattavien luukkujen kautta,
osa jäähdytysilmasta voi päästä lämmitys kennon läpi.
Kuivaamon keskus ohjaa luukut auki jäähdytyksen aikana.

Vaikka pumput pysähtyvät on isossa kaukolämpölinjassa vapaakiertoa,
joskus tarvitaan moottoriventtiili tai magneettiventtiilii sulkemaan lammitys.

Kuivauslämpötilan asetus ja käynnistys ja lopetus voidaan tehdä tekstiviestillä
jos kaapelointia ei ole.

Yhden kattilan logiikassa on portaaton tehonsäätö lämmityksen aikana,
polttoaineen syöttöä pienennetään kun kattilan lämpö lähestyy asetusarvoa.

Kun kattilan lämpötila on yli 90 astetta, pitää kattilan ylikuumenemissuoja olla säädettävä, 100 asteeseen tai yli.

Täss muutama huomio, mitä on nähty, mutta on silti monta tapaa tehdä nämä työt.

  Mut näissä systeemeissä menee kaikki se satsin lämpö harakoille jäähdytyksessä toisin kun tuossa kahden kaapin systeemissä missä se jäähdytyksessä lähtevä lämmin ilma esilämmittää sitä kuivausilmaa..