Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: jusu - 18.09.14 - klo:22:54
-
suunnitelmis ottaa ohraa takas syöttöön mutta sitä ennen tarttis ratkasta muutama ongelma, tai eihän siinä oo ku yks ja se on ruokinnan helppous..
joskus yli 10v sitte oli molempia ja imuvalssimyllyllä yritettihin sopivaa suhdetta ylläpitää mutta todella vaikiaa oli saada menehen tasaasesti ja oikias suhtees.. imuongelmaa "pahentaa" propionsäilöntä ts tuo lisää valvontaa
toki silloin ongelmaa pahensi silloin liian suuri välisiilo johon myllytettiin ja siellähän tapahtui sitte lajittumista aiva riittävästi.. nykyään siilo pienempi mutta puhallusmatka on edelleen sama joten vauhdin hidastuessa taas lajittumista..
mietittyjä vaihtoehtoja:
-sekakylvö kaura ohra seos
-ongelmia on monia, toisaalta helpoin se olis täs vaihees seata..
-imupuhallus valssilla kokeilu uudestaan
-tokkopa tuo miksikää muuttunu ja viä sirrytty propionisäilöntään
-imupuhallus valssilla eri siiloon
-jako käsin, ei saatana... toki toinen ropo hyllys että sen sais kyllä viä ajohon mutta mihinä son parkis..
-onnistuuko jollain kuivaajan/viljavaraston läppäluukuilla puhalluksen ohjaus eri siiloon?
ideoita, kokemuksia ja luulotautia saa esittää perusteluineen, ei riitä että näin on aina tehty ja teherähän viäki..
tarkkuus seossuhtees olis kumminki avainasia tai sitten se helpompi kuin käsinjako mutta siinäkin määrätieto muu kuin mutu ja silimä..
-
Miksi viljelet kauraa? Itellä siksi viljelyssä kun on noita paskaraivioita joissa ei muuta kasva. Aina se ruokinnassa lajittuu. >:(
-
Kauralla ei tosiaan ole mitään ruokinnallista ylivoimaa ohraan verrattuna. Enemmän haittaa kuorien lajittumisesta. Mutta jos peltojen pH on alle 6 niin enemmän tulee satoa kaurasta
-
Kauralla ei tosiaan ole mitään ruokinnallista ylivoimaa ohraan verrattuna. Enemmän haittaa kuorien lajittumisesta. Mutta jos peltojen pH on alle 6 niin enemmän tulee satoa kaurasta
TIRIL ohra pitäis olla satoisa vielä happamassakin maassa. Tosin yhden vuoden perusteella en noin voi sanoa, mutta ehkä muukin meni persiilleen kuin Ph. Lisäksi tuo valmistu tänä vuonna ihan kesken paremmilla lohkoilla , joten niidenkään sato mikään huippu ollut, pl. ensimmäiset kylvöt. Ja kauppa painoista tuosta ei taida saada, mutta eiköhän tuo nyt kauran hakkaa lehmille syötettynä 8)
-
Laitat kuivaavan siilon GSI tai dancorni. Loppuu ongelmat. Imumylly imemään sieltä.
-
Ihanan halpa investointi jos on viljaa vaikkapa muutama kymmenen hehtaaria :)
-
Laitat kuivaavan siilon GSI tai dancorni. Loppuu ongelmat. Imumylly imemään sieltä.
Mulla oli Kadet Gsi ja siittä ne ongelmat vasta alkoivatkin ;D
-
vähä heikkoja perusteluja teillä.. pelkkä ohra ei ole vaihtoehto, ei sillä etteikö ohraki mais kasvaasi..
eikö sekaasi syöttäjiä oo?
nuolla kuivaavilla siiloolla tuntuu olevan paha karma kun tääpäin sellaasen omistajat pakkaa mainostaa tua rotestilistalla
-
No on tuota sekasyöttöä.
Jos kaura on hyvää, niin se litistyy ohran kanssa ihan nätisti. Kahut eivät litisty.
Syöttösuhteesta. Paras tulos tulee suhteella ohra80% kaura20%. Mutta pienillä eroilla ei ole mitään merkitystä. Jos sulla tulee ohraa vain vähän, vaikka 10-30%, niin seos on laskelmissa "melkein kauraa edelleen". Vain maku siis muuttuu.
-
vähä heikkoja perusteluja teillä.. pelkkä ohra ei ole vaihtoehto, ei sillä etteikö ohraki mais kasvaasi..
eikö sekaasi syöttäjiä oo?
nuolla kuivaavilla siiloolla tuntuu olevan paha karma kun tääpäin sellaasen omistajat pakkaa mainostaa tua rotestilistalla
Miten niin heikkoja perustelut kauraa vastaan? Olen sanonut monta kertaa ja sanon edelleen että ruokinta on pahasti pielessä jos kaurankuorista haetaan kuitua. Mitään ylivoimaista kaurassa ei tosiaankaan ole ruokinnassa lehmälle ohraan verrattuna. Itse miettinyt vehnän viljelemistä taas parin vuoden tauon jälkeen. Itse haen viljasta ruokintaan mahdollisimman korkeaa tärkkelystä = energiaa.
Meillä viljeltiin aikoinaan sekaviljaa ja kyllä se oli ihan vuodesta kiinni (niin kuin kaikissa muissakin viljoissa) kuinka onnistui. Pitäisi osata valita sopivat lajikkeet kasvuajoiltaan. Ohra jää aina alimmaiseksi jossain vaiheessa ja yhteyttää siten huonommin ja valmistuu hitaammin kuin normaalisti. Ohra todennäköisesti tuleentuukin normaalia hitaammin sekakylvössä.
-
Kaura on tosiaan lintujen ruokaa. Ja nekään eivät syö niitä kuoria.
-
Joo ei tule kuin ohraa ja vehnää viljoiksi lehmille, mutta kaikilla lohkoilla myös hernettä 50-100kg ha seassa. Tulee todella hyvä murskevilja ;)
-
mikäs taika pelkässä ohrassa on sitte?
-
No on tuota sekasyöttöä.
Jos kaura on hyvää, niin se litistyy ohran kanssa ihan nätisti. Kahut eivät litisty.
Syöttösuhteesta. Paras tulos tulee suhteella ohra80% kaura20%. Mutta pienillä eroilla ei ole mitään merkitystä. Jos sulla tulee ohraa vain vähän, vaikka 10-30%, niin seos on laskelmissa "melkein kauraa edelleen". Vain maku siis muuttuu.
jopa 5% heitto suhteessa vaikutti kuitenkin heti tuotokseen ja syöntikykyyn, perustarvike aiv jäi pöydälle, millä sen selitätte ja millä perustelette että seossuhteella ei väliä kunhan ohravoittoista? huippurehuja kuitenkin tehty pääosin..
-
mutta jos nyt otetaan aiheeksi vain se kuinka seossuhde saadaan onnistumaan jaettavaksi asti helpoiten ja oikein?
-
No on tuota sekasyöttöä.
Jos kaura on hyvää, niin se litistyy ohran kanssa ihan nätisti. Kahut eivät litisty.
Syöttösuhteesta. Paras tulos tulee suhteella ohra80% kaura20%. Mutta pienillä eroilla ei ole mitään merkitystä. Jos sulla tulee ohraa vain vähän, vaikka 10-30%, niin seos on laskelmissa "melkein kauraa edelleen". Vain maku siis muuttuu.
jopa 5% heitto suhteessa vaikutti kuitenkin heti tuotokseen ja syöntikykyyn, perustarvike aiv jäi pöydälle, millä sen selitätte ja millä perustelette että seossuhteella ei väliä kunhan ohravoittoista? huippurehuja kuitenkin tehty pääosin..
No mistäpä me sen osaamme arvata, että mikä siellä oikeasti muuttui
-
Yleensä ainakin mitä oon kuullut, jos vain yhtä viljalajia syötössä niin se on kaura. Meillä on kaura/ohra seos suhteessa 70/30% koska näin on aina tehty ;) Litistemylly ei meillä ainakaan pelkällä kauralla toimi vaan jauhaa koko paskan täyteen muhjua, mutta ohra joukossa puhdistaa myllyä. Kauraa viljellään jo paskanlevitysalan, viljelykierron ja olkienkin takia. Viljat sekoitetaan summittaisesti siilon täyttövaiheessa ja se tulee syöttöön niin kuin sattuu.
-
Yleensä ainakin mitä oon kuullut, jos vain yhtä viljalajia syötössä niin se on kaura. Meillä on kaura/ohra seos suhteessa 70/30% koska näin on aina tehty ;) Litistemylly ei meillä ainakaan pelkällä kauralla toimi vaan jauhaa koko paskan täyteen muhjua, mutta ohra joukossa puhdistaa myllyä. Kauraa viljellään jo paskanlevitysalan, viljelykierron ja olkienkin takia. Viljat sekoitetaan summittaisesti siilon täyttövaiheessa ja se tulee syöttöön niin kuin sattuu.
Mä en just nyt muista yhtään menestyvää maitotilaa, joka vaikkapa seosrehuruokinnassaan käyttäisi yhtään kauraa. Pelkällä ohralla ja mieluiten vielä 2-tahoisella. Saadaan tarpeeksi tärkkiä 10500-11000 kilon vuosituotoksille 8)
-
Yleensä ainakin mitä oon kuullut, jos vain yhtä viljalajia syötössä niin se on kaura. Meillä on kaura/ohra seos suhteessa 70/30% koska näin on aina tehty ;) Litistemylly ei meillä ainakaan pelkällä kauralla toimi vaan jauhaa koko paskan täyteen muhjua, mutta ohra joukossa puhdistaa myllyä. Kauraa viljellään jo paskanlevitysalan, viljelykierron ja olkienkin takia. Viljat sekoitetaan summittaisesti siilon täyttövaiheessa ja se tulee syöttöön niin kuin sattuu.
Mä en just nyt muista yhtään menestyvää maitotilaa, joka vaikkapa seosrehuruokinnassaan käyttäisi yhtään kauraa. Pelkällä ohralla ja mieluiten vielä 2-tahoisella. Saadaan tarpeeksi tärkkiä 10500-11000 kilon vuosituotoksille 8)
Mutta sä oletkin ASIANTUNTIJA, minä en ja tästä varmaan kannatta ottaa opiksi tulevaisuutta ajatellen ihan erillisruokinnassakin.
-
Yleensä ainakin mitä oon kuullut, jos vain yhtä viljalajia syötössä niin se on kaura. Meillä on kaura/ohra seos suhteessa 70/30% koska näin on aina tehty ;) Litistemylly ei meillä ainakaan pelkällä kauralla toimi vaan jauhaa koko paskan täyteen muhjua, mutta ohra joukossa puhdistaa myllyä. Kauraa viljellään jo paskanlevitysalan, viljelykierron ja olkienkin takia. Viljat sekoitetaan summittaisesti siilon täyttövaiheessa ja se tulee syöttöön niin kuin sattuu.
Mä en just nyt muista yhtään menestyvää maitotilaa, joka vaikkapa seosrehuruokinnassaan käyttäisi yhtään kauraa. Pelkällä ohralla ja mieluiten vielä 2-tahoisella. Saadaan tarpeeksi tärkkiä 10500-11000 kilon vuosituotoksille 8)o
Niinpä... Kannattaa miettiä oikeasti mitä sillä viljalla tavoittelee ruokinnassa. Normaalisti viljelykiertokaan ei ole ongelma nautakarjatilalla. Eikö ohrasta saa olkia?
-
Yleensä ainakin mitä oon kuullut, jos vain yhtä viljalajia syötössä niin se on kaura. Meillä on kaura/ohra seos suhteessa 70/30% koska näin on aina tehty ;) Litistemylly ei meillä ainakaan pelkällä kauralla toimi vaan jauhaa koko paskan täyteen muhjua, mutta ohra joukossa puhdistaa myllyä. Kauraa viljellään jo paskanlevitysalan, viljelykierron ja olkienkin takia. Viljat sekoitetaan summittaisesti siilon täyttövaiheessa ja se tulee syöttöön niin kuin sattuu.
Mä en just nyt muista yhtään menestyvää maitotilaa, joka vaikkapa seosrehuruokinnassaan käyttäisi yhtään kauraa. Pelkällä ohralla ja mieluiten vielä 2-tahoisella. Saadaan tarpeeksi tärkkiä 10500-11000 kilon vuosituotoksille 8)
entäs sitten kun se tavoite ei ole se 10500-11000??
-
No on tuota sekasyöttöä.
Jos kaura on hyvää, niin se litistyy ohran kanssa ihan nätisti. Kahut eivät litisty.
Syöttösuhteesta. Paras tulos tulee suhteella ohra80% kaura20%. Mutta pienillä eroilla ei ole mitään merkitystä. Jos sulla tulee ohraa vain vähän, vaikka 10-30%, niin seos on laskelmissa "melkein kauraa edelleen". Vain maku siis muuttuu.
jopa 5% heitto suhteessa vaikutti kuitenkin heti tuotokseen ja syöntikykyyn, perustarvike aiv jäi pöydälle, millä sen selitätte ja millä perustelette että seossuhteella ei väliä kunhan ohravoittoista? huippurehuja kuitenkin tehty pääosin..
No mistäpä me sen osaamme arvata, että mikä siellä oikeasti muuttui
ohran suhde kasvoi, löysälle ja aiv pöydälle ja notkahdus.. juurikin tuo pitäisi välttää..
-
Yksinkertaisesti selitettävissä... Tärkkelystaso nousi liian korkealle mikä aiheutti ongelman.
-
noh sitten se pääasia, millä saadaan seossuhde pysymään ja ruokinta helpoksi? ja käytettävissä se imuvalssi, puhallusputkisto ~40m, n1,5m3 siilo (jota ei myllytetä täytehen) ja kiskoruokkija.. hyllys toinen samanmoinen kiskokones varalla joka ei mahdu navettahan lepopaikalle joten käyttö käytännös mahdotonta yhtäaikaa järkevästi.. josei sitte rakentele sitä toisen rinnalle ::)
-
No on tuota sekasyöttöä.
Jos kaura on hyvää, niin se litistyy ohran kanssa ihan nätisti. Kahut eivät litisty.
Syöttösuhteesta. Paras tulos tulee suhteella ohra80% kaura20%. Mutta pienillä eroilla ei ole mitään merkitystä. Jos sulla tulee ohraa vain vähän, vaikka 10-30%, niin seos on laskelmissa "melkein kauraa edelleen". Vain maku siis muuttuu.
jopa 5% heitto suhteessa vaikutti kuitenkin heti tuotokseen ja syöntikykyyn, perustarvike aiv jäi pöydälle, millä sen selitätte ja millä perustelette että seossuhteella ei väliä kunhan ohravoittoista? huippurehuja kuitenkin tehty pääosin..
No mistäpä me sen osaamme arvata, että mikä siellä oikeasti muuttui
ohran suhde kasvoi, löysälle ja aiv pöydälle ja notkahdus.. juurikin tuo pitäisi välttää..
Oikeastiko pitäisi uskoa, että jos sotkun koostumuksessa muuttuu vain ohran ja kauran keskinäinen suhde 5%, niin tapahtuu tuo?
-
noh sitten se pääasia, millä saadaan seossuhde pysymään ja ruokinta helpoksi? ja käytettävissä se imuvalssi, puhallusputkisto ~40m, n1,5m3 siilo (jota ei myllytetä täytehen) ja kiskoruokkija.. hyllys toinen samanmoinen kiskokones varalla joka ei mahdu navettahan lepopaikalle joten käyttö käytännös mahdotonta yhtäaikaa järkevästi.. josei sitte rakentele sitä toisen rinnalle ::)
Meillä saatiin kohtuu hyvin toimimaan, kun imun runkolinja n. 40m oli 110mm viemäriputkea ja loppupäässä haaraantui kolmeen imupäähän joissa yhtä pitkät 75mm putket. Säätöluukut samoihin asentoihin, kaksi imupäätä kaurasiiloon ja yksi ohrasiiloon. Kutakuinkin kolmannes ohraa tuli seokseen.
Mika
-
No on tuota sekasyöttöä.
Jos kaura on hyvää, niin se litistyy ohran kanssa ihan nätisti. Kahut eivät litisty.
Syöttösuhteesta. Paras tulos tulee suhteella ohra80% kaura20%. Mutta pienillä eroilla ei ole mitään merkitystä. Jos sulla tulee ohraa vain vähän, vaikka 10-30%, niin seos on laskelmissa "melkein kauraa edelleen". Vain maku siis muuttuu.
jopa 5% heitto suhteessa vaikutti kuitenkin heti tuotokseen ja syöntikykyyn, perustarvike aiv jäi pöydälle, millä sen selitätte ja millä perustelette että seossuhteella ei väliä kunhan ohravoittoista? huippurehuja kuitenkin tehty pääosin..
No mistäpä me sen osaamme arvata, että mikä siellä oikeasti muuttui
ohran suhde kasvoi, löysälle ja aiv pöydälle ja notkahdus.. juurikin tuo pitäisi välttää..
Oikeastiko pitäisi uskoa, että jos sotkun koostumuksessa muuttuu vain ohran ja kauran keskinäinen suhde 5%, niin tapahtuu tuo?
Mä en usko jos se jotakuta kiinnostaa
-
Yleensä ainakin mitä oon kuullut, jos vain yhtä viljalajia syötössä niin se on kaura. Meillä on kaura/ohra seos suhteessa 70/30% koska näin on aina tehty ;) Litistemylly ei meillä ainakaan pelkällä kauralla toimi vaan jauhaa koko paskan täyteen muhjua, mutta ohra joukossa puhdistaa myllyä. Kauraa viljellään jo paskanlevitysalan, viljelykierron ja olkienkin takia. Viljat sekoitetaan summittaisesti siilon täyttövaiheessa ja se tulee syöttöön niin kuin sattuu.
Mä en just nyt muista yhtään menestyvää maitotilaa, joka vaikkapa seosrehuruokinnassaan käyttäisi yhtään kauraa. Pelkällä ohralla ja mieluiten vielä 2-tahoisella. Saadaan tarpeeksi tärkkiä 10500-11000 kilon vuosituotoksille 8)
Viime vuonna tuotos 11 300 kg ja appeen seosviljassa 70 % kauraa ;)
Sitten itse aiheeseen: Nyt vilja sekottuu toista syksyä käytössä olevalla kuivaussiilolla. Sitä ennen kaura ja vehnä laitettiin oikeassa suhteessa jauhatusvaunuun, josta ne imettiin kahdella kärsällä eripuolilta vaunua. Tuolla systeemillä ei kyllä täysin tasalaausta tullu.
noh sitten se pääasia, millä saadaan seossuhde pysymään ja ruokinta helpoksi? ja käytettävissä se imuvalssi, puhallusputkisto ~40m, n1,5m3 siilo (jota ei myllytetä täytehen) ja kiskoruokkija.. hyllys toinen samanmoinen kiskokones varalla joka ei mahdu navettahan lepopaikalle joten käyttö käytännös mahdotonta yhtäaikaa järkevästi.. josei sitte rakentele sitä toisen rinnalle ::)
Meillä saatiin kohtuu hyvin toimimaan, kun imun runkolinja n. 40m oli 110mm viemäriputkea ja loppupäässä haaraantui kolmeen imupäähän joissa yhtä pitkät 75mm putket. Säätöluukut samoihin asentoihin, kaksi imupäätä kaurasiiloon ja yksi ohrasiiloon. Kutakuinkin kolmannes ohraa tuli seokseen.
Mika
Toi vois olla yksinkertanen ratkasu
-
kuitenkin kun puhallusmatka on pitkä niin kyllä se siinä matkallakin jo lajittuu palio..
siis oikeasti imupuoli 40m? meillä ei imun teho piisaasi.. puhallus puoli lykkää kyllä..
ehkä tarkin olisi se puhallus erikseen omaan siiloon ja jako erikseen, saatais se haluttu lopputulos.. noh kait sitte täytys ruveta rakenteleen..