nro 16 kuormaajat ja kärryt testattiin – pisti silmään nostureiden teho 4m – mitattu teho oli toisilla kuormaajilla jopa useita satoja kg pienempi mitä mainoksissa itse ilmoittivat – Petostako ?

Telin paikka näyttää vakiintuneen 2,4m kohtaan etusermistä mitattuna, jossain pehmeässä paikassa ( soistuma ) ajettaessa olisi hyvä saada painoa traktorille enempi eli siis teli taaksepäin.   

Minua on alkanut kiehtomaan ajatus metsäperävaunusta jossa olisi isot renkaat ja hydraulisesti siirrettävä teli. Ei pitäisi olla mahdoton toteutettava, kun kerta maansiirtovaunujakin on tehty samalla tekniikalla.

Ihan asiallinen testi ja vahvisti silmämääräisellä tarkastelulla saatuja ennakkokäsityksiä noista tuotteista. Farmi tuotteiden hyvä menestys oli positiivinen yllätys. Mielellään olisin vielä nähnyt evin paketinkin tuossa testissä.

Nuo nostotehot ja puomiston geometriat on hyvä mitata vertailussa, niistä voi vetää johtopäätökset kun vertaa ilmoitettuihin lukemiin. Voi miettiä että missähän muissa asioissa on valmistaja 'oikaissut' tai kaunistellut esiteltyjä arvoja.

olis ihan kiva jos nuo "testit" tehtäis loppuun asti jotta olis jotain hyötyäkin.   noilla valmistajan arvoilla voi pyyhkiä ... sanonkominkä?

Kesla oli muuten hyvä mutta sähköt oli huonosti tehty,liittimet  aina
irtosi.Kallis oli myös.
Kärryt oli sitä mitä nyt tuon kokoset on.Palmsin kärry aika susi eikös siinä hölskynyt koko runkoputki.Palmsin kuormaaja oli aika hyvä.
Ihme että Eviä ei otettu testiin.Eikös letkutuksissa ollut jollakin lapsusta oliko se kesla ei kai.

En tiedä mutta jotenkin pisti silmään toi keslan liian nopea kääntö. Herää kysymys että oliko vika kärryssä, käyttäjissä vai väärissä valinnoissa kärryä tilattaessa. Yleensä ikinä ei ole liian nopeita liikeitä vaan sopiva liikenopeus valitaan pienemmällä vivun liikeellä.

Kesla saisi perehtyä niiden sähkövehkeiden laatuun. Kollegalla renaa ihan älyttömästi esiohjatun paketin sähköt. Yksi ongelma ainakin liitinten laatu, kaukana kunnollisesta kosteussuojauksesta. Hyvin toteutettuja liittimiä löytyy esim. Väderstadin kylvinkoneesta, liittimet kun tuuppaa yhteen, niin välissä on kumisuoja. Vaikuttaa pätevältä.

Hiukan torso testi, kun Kire ja Evi puuttui...

Kesla saisi perehtyä niiden sähkövehkeiden laatuun. Kollegalla renaa ihan älyttömästi esiohjatun paketin sähköt. Yksi ongelma ainakin liitinten laatu, kaukana kunnollisesta kosteussuojauksesta. Hyvin toteutettuja liittimiä löytyy esim. Väderstadin kylvinkoneesta, liittimet kun tuuppaa yhteen, niin välissä on kumisuoja. Vaikuttaa pätevältä.

Hiukan torso testi, kun Kire ja Evi puuttui...

Farmissa on myös sähkö ongelmat tai esiohjaus murheen ryyni ,ennätys on että yksi toiminto pelaa.Keslan käännön nopeus oli järkyttävä.Koura oli onnistunut .

Tuo keslan 204 pitäs ehdottomasti olla se lisävarusteena saatava 4 putkikääntöinen, siinähän olisi liikenopeus pienempi ja voimaa enemmän.

Keslan kouraa kehuttiin huoltovapaaksi, mutta huoltovapaat nivelet ei kyllä ole toistaiseksi olleet pitemmän päälle niin loistavia. Uskosin laakeroinnin olevan sen muovipäällysteisen, ja jos kyseisen laakerin vierestä hitsaa... muovi sulaa ja laakeri piloilla. No miksi uutta hitsattaisiin? Jollekkin voi käydä se klassinen virhe, että pistää kouran palkkirungon ympäri ja ajaa kiven yli...  kourassa leuka poikki heti jne...

Valmistajistahan se testin laajuus riippuu, köyhemmät tai niuhottavat valmistajat kuten evi, kire jne. eivät ole saaneet aikaiseksi toimittaa vaunujaan testiin, oma häpeä se niille, ei testintekijöiden vika.

Yksi mitä olisin kaivannut vielä (tuli taas mieleen kronos -kärryn kallistellessa päivällä) olisi ollut sivutesti, miten tuohon huojuvaiseen kronokseen olisi vaikuttanut suolaliuokset pyörissä. Saavutetaanko pyörien painotuksella mitään ramaattisia hyötyjä mutta tämä on tosiaan niin sivujuonne, että ei varmasti tule testaajilla mieleen, eikä ole tarkoituskaan, omia mietintöjä vain.

Lehti oli muuten todella pitkästä aikaa KONEVIESTI eikä mönkijäviesti, vain pari mönkkäriä koko lehdessä siitä iso PLUS +++

Yksi mitä olisin kaivannut vielä (tuli taas mieleen kronos -kärryn kallistellessa päivällä) olisi ollut sivutesti, miten tuohon huojuvaiseen kronokseen olisi vaikuttanut suolaliuokset pyörissä. Saavutetaanko pyörien painotuksella mitään ramaattisia hyötyjä mutta tämä on tosiaan niin sivujuonne, että ei varmasti tule testaajilla mieleen, eikä ole tarkoituskaan, omia mietintöjä vain.

Oon nähnyt yhdellä isännällä kaksipalkkirunkoisen vaunun, jossa telin takana oleva runkopalkkien välinen osa oli valettu täyteen betonia...sen kun tekisi vielä poisnostettavaksi kun ajaa pitempää tavaraa.

Tuo keslan 204 pitäs ehdottomasti olla se lisävarusteena saatava 4 putkikääntöinen, siinähän olisi liikenopeus pienempi ja voimaa enemmän.

Keslan kouraa kehuttiin huoltovapaaksi, mutta huoltovapaat nivelet ei kyllä ole toistaiseksi olleet pitemmän päälle niin loistavia. Uskosin laakeroinnin olevan sen muovipäällysteisen, ja jos kyseisen laakerin vierestä hitsaa... muovi sulaa ja laakeri piloilla. No miksi uutta hitsattaisiin? Jollekkin voi käydä se klassinen virhe, että pistää kouran palkkirungon ympäri ja ajaa kiven yli...  kourassa leuka poikki heti jne...

Valmistajistahan se testin laajuus riippuu, köyhemmät tai niuhottavat valmistajat kuten evi, kire jne. eivät ole saaneet aikaiseksi toimittaa vaunujaan testiin, oma häpeä se niille, ei testintekijöiden vika.

Yksi mitä olisin kaivannut vielä (tuli taas mieleen kronos -kärryn kallistellessa päivällä) olisi ollut sivutesti, miten tuohon huojuvaiseen kronokseen olisi vaikuttanut suolaliuokset pyörissä. Saavutetaanko pyörien painotuksella mitään ramaattisia hyötyjä mutta tämä on tosiaan niin sivujuonne, että ei varmasti tule testaajilla mieleen, eikä ole tarkoituskaan, omia mietintöjä vain.

Lehti oli muuten todella pitkästä aikaa KONEVIESTI eikä mönkijäviesti, vain pari mönkkäriä koko lehdessä siitä iso PLUS +++

Tiedät varmasti että toimittaja oli kysellyt muitakin mukaan ,en usko tuohon teoriaan.Kronoksen kärry oli surkea kaakonjalka.

Minua on alkanut kiehtomaan ajatus metsäperävaunusta jossa olisi isot renkaat ja hydraulisesti siirrettävä teli. Ei pitäisi olla mahdoton toteutettava, kun kerta maansiirtovaunujakin on tehty samalla tekniikalla.

Ihan asiallinen testi ja vahvisti silmämääräisellä tarkastelulla saatuja ennakkokäsityksiä noista tuotteista. Farmi tuotteiden hyvä menestys oli positiivinen yllätys. Mielellään olisin vielä nähnyt evin paketinkin tuossa testissä.

Nuo nostotehot ja puomiston geometriat on hyvä mitata vertailussa, niistä voi vetää johtopäätökset kun vertaa ilmoitettuihin lukemiin. Voi miettiä että missähän muissa asioissa on valmistaja 'oikaissut' tai kaunistellut esiteltyjä arvoja.

Nojoo – Farmissa taisi tuo nostoteho olla heikoinmasta päästä ja ero suurin ilmoitetun ja mitatun välillä – nuo kärry pisteet nosti sen aiheetta kärkeen.

Tuossa telin siirrossa on järkeä tuo 2,40 on liian lyhyt akseliväli jos ajetaan pitkää tavaraa, mutta kuidulle ja rangalle se käy. Sillä voisi työntää myös kärryn irti jos meno hyytyy.

Entä sylinteri ? metrin isku, 1 kpl 70x40x1000 mitoilla.

Jospa noiden nostovoimien kanssa on käynyt insinörtillä kepponen cadin kanssa…  eipä ne tehtailla taida oikeasti mittailla silakkapuntareiden voimia, vaan uskotaan siihen mitä ohjelma antaa tulokseksi.

Kyllähän tuo testi on ihan OK ja varmasti suuntaa antava, mutta varsin pienen porukan mielipide ko. yhdistelmistä. Lisäksi suurin virhe tuossa testissä oli se, että yhdistelmät oli pyydetty vanhanaikaisilla on/off venttiilistöillä, joita ei uutena enää varmasti myydä paljoa. Esiohjaukset ovat kuitenkin niin paljon hinta/laatu suhteeltaan parempia.

Muutenkin tämän ko. toimittajan tekemät metsäjutut on välillä aika ihmeellisiä. Knobbaillaan epäolennaisilla asioilla ja iso kuva asiosta jää turhan pienelle huomiolle.
Minusta tuollaiset testit pitäisi tehdä jo vähän käytetyillä kuormaimilla niin nähtäisiin miten koneet toimii vuosien kuluttua. Tuollaisenkin metsäpaketin ostaja tod. näk. käyttää ostamaansa konetta varmasti useamman vuoden. Toki vertailukelpoinen kuntoluokka olisi varmasti mahdoton toteuttaa, joten hankalaa sen suhteen olisi testaaminen. Jotenkin noissa testeissä pitäisi kuitenkin miettiä sitä käyttöikää ja senkin tuomia haasteita. Esim. nosturin holkituksissa, laakeroinneissa, puomimateriaaleissa on taatusti eroja, joita tuossa jutussa ei käyty juurikaan lävitse.

Ensi vuonna taitaa tuo lehti jäädä tilaamatta vaikka nyt poikkeuksellisen hyvä paketti olikin.

Ei KV voi olla mikään Vakola, joka tutkii ja purkaa vehkeet jokaista nippeliä myöten...

Kyllä tuo kokoluokka nostureissa myydään IHMEKYLLÄ! noilla poronsarvi/mek. lohkoilla. Ja niitä menee uskomattoman paljon sellaisille ostajille, jotka ajavat ehkä pari kuormaa vuosi 

Sitten piirun verran isommissa, jotka on enempi sivutoimiseen urakointiin tarkoitettu, ostetaankin jo kunnon renkailla eikä noilla kärrynpyörillä, esiohjatulla lohkolla, neliputkikäännöllä ym. mutta ne on taas niitä, mitä myydään vähemmän.

Rasituskestot ym. kulumiset tulevat vasta pitkän käytön jälkeen. Toki esim. patu 600:n tyyliset suunnittelumokalliset nosturit (kaikki katkesi melko pian taittosylinterin korvakkeen kohdalta nostopuomista) tulee esiin jo varhain, mutta kait? noista tuollaisista ongelmista on jo päästy eroon?

On totta, että esim. Kiren esittelijä parivuotta takaperin koneagriassa kertoi, ettei kourissaan ole messinkisiä kulutusholkkeja eli rauta rautaa vasten   Näitä toki voisi ihmetellä, mutta ei se oikein tuollaisissa lehtitesteissä ole tarkoituksenmukaista.

no mikäs yhdistelmä si ostetaan kärry 8-9t kuormain6-7m sähköllä ohjaus rahaa varattuna 15t verollisena?