Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:20:28

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 22.11.09 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:19:45

tuotanto panosten suuruus ja yksikön koko ovat varmasti merkittävässä asemassa vertailussa.
maitotilat joilla ei ole investoinneista tullutta velka pää-omaa ovat vertailussa vahvoilla, vaikka tuottaja hinta laskee kuin lehmän häntä alaspäin.
lihakarja ja varsinkin emolehmä tuotannossa on suuri yksikkö koko tällä hetkellä valttia.
ruokinnassa tulee suurimmat erot esiin, maitoa ei tuoteta pelkällä korsirehulla.. ainakaan kovin tehokkaasti

No, 50 emolla saa hyvän tuloksen aikaan, tosin mikähän luetaan suureksi yksikkö kooksi?

50 ja siitä ylöspäin on jo aika isoa toimintaa, meillä nyt noin 100 emoa ja määrä tulee kasvamaan vielä

50 emoa C-alueella vastaa samaa kansallista tukea, mihin tarvitaan etelässä 200 emoa..
Itellä 85 emoa ja puuhasteluahan se vielä on..

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 22.11.09 - klo:20:41

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:20:28

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 22.11.09 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:19:45

tuotanto panosten suuruus ja yksikön koko ovat varmasti merkittävässä asemassa vertailussa.
maitotilat joilla ei ole investoinneista tullutta velka pää-omaa ovat vertailussa vahvoilla, vaikka tuottaja hinta laskee kuin lehmän häntä alaspäin.
lihakarja ja varsinkin emolehmä tuotannossa on suuri yksikkö koko tällä hetkellä valttia.
ruokinnassa tulee suurimmat erot esiin, maitoa ei tuoteta pelkällä korsirehulla.. ainakaan kovin tehokkaasti

No, 50 emolla saa hyvän tuloksen aikaan, tosin mikähän luetaan suureksi yksikkö kooksi?

50 ja siitä ylöspäin on jo aika isoa toimintaa, meillä nyt noin 100 emoa ja määrä tulee kasvamaan vielä

50 emoa C-alueella vastaa samaa kansallista tukea, mihin tarvitaan etelässä 200 emoa..
Itellä 85 emoa ja puuhasteluahan se vielä on..

Itsekkin olen ihmetellyt sitä, että jos homma ei kerta kaikkiaan kannata etelässä, niin miksi sitten emojen määrä kasvaa melkein joka alueella, Uuttamaata ja Hämettä lukuunottamatta kokoajan ?
Eikö ne osaa laskea vai mistä siinä on kysymys ?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 23.11.09 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 22.11.09 - klo:20:41

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:20:28

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 22.11.09 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:19:45

tuotanto panosten suuruus ja yksikön koko ovat varmasti merkittävässä asemassa vertailussa.
maitotilat joilla ei ole investoinneista tullutta velka pää-omaa ovat vertailussa vahvoilla, vaikka tuottaja hinta laskee kuin lehmän häntä alaspäin.
lihakarja ja varsinkin emolehmä tuotannossa on suuri yksikkö koko tällä hetkellä valttia.
ruokinnassa tulee suurimmat erot esiin, maitoa ei tuoteta pelkällä korsirehulla.. ainakaan kovin tehokkaasti

No, 50 emolla saa hyvän tuloksen aikaan, tosin mikähän luetaan suureksi yksikkö kooksi?

50 ja siitä ylöspäin on jo aika isoa toimintaa, meillä nyt noin 100 emoa ja määrä tulee kasvamaan vielä

50 emoa C-alueella vastaa samaa kansallista tukea, mihin tarvitaan etelässä 200 emoa..
Itellä 85 emoa ja puuhasteluahan se vielä on..

Itsekkin olen ihmetellyt sitä, että jos homma ei kerta kaikkiaan kannata etelässä, niin miksi sitten emojen määrä kasvaa melkein joka alueella, Uuttamaata ja Hämettä lukuunottamatta kokoajan ?
Eikö ne osaa laskea vai mistä siinä on kysymys ?

kyse ei varmaankaan ole laskutaidon puutteesta.
niitten pitää vain itkeä ja valittaa koko ajan siitä, että me c-alueen tuottajat oltais mukamas niiden taskuja tonkimassa

Lainaus käyttäjältä: hl - 23.11.09 - klo:11:45

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 23.11.09 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 22.11.09 - klo:20:41

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:20:28

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 22.11.09 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:19:45

tuotanto panosten suuruus ja yksikön koko ovat varmasti merkittävässä asemassa vertailussa.
maitotilat joilla ei ole investoinneista tullutta velka pää-omaa ovat vertailussa vahvoilla, vaikka tuottaja hinta laskee kuin lehmän häntä alaspäin.
lihakarja ja varsinkin emolehmä tuotannossa on suuri yksikkö koko tällä hetkellä valttia.
ruokinnassa tulee suurimmat erot esiin, maitoa ei tuoteta pelkällä korsirehulla.. ainakaan kovin tehokkaasti

No, 50 emolla saa hyvän tuloksen aikaan, tosin mikähän luetaan suureksi yksikkö kooksi?

50 ja siitä ylöspäin on jo aika isoa toimintaa, meillä nyt noin 100 emoa ja määrä tulee kasvamaan vielä

50 emoa C-alueella vastaa samaa kansallista tukea, mihin tarvitaan etelässä 200 emoa..
Itellä 85 emoa ja puuhasteluahan se vielä on..

Itsekkin olen ihmetellyt sitä, että jos homma ei kerta kaikkiaan kannata etelässä, niin miksi sitten emojen määrä kasvaa melkein joka alueella, Uuttamaata ja Hämettä lukuunottamatta kokoajan ?
Eikö ne osaa laskea vai mistä siinä on kysymys ?

kyse ei varmaankaan ole laskutaidon puutteesta.
niitten pitää vain itkeä ja valittaa koko ajan siitä, että me c-alueen tuottajat oltais mukamas niiden taskuja tonkimassa

Molemmat osin oikeassa. Mutta olishan se mukava saada triplapalkka samasta työstä

Molemmat osin oikeassa. Mutta olishan se mukava saada triplapalkka samasta työstä

Entä sitten sekin hienous että A B alueen lypsylehmätkin saa ensivuonna emolehmäpalkkion?
Eikä taida jaettava summa kuitenkaan kasvaa....?
[/quote

Siis ihan oikeesti? Koska tommosta on päätetty

Ja tästä emopalkkioitten momentilta vielä?

Varmaan pitää kyllä paikkansa. Onhan toi täysin linjassa tähänastisenkin tukipolitiikan kanssa.

Eviralta tulleessa tiedoitteessa 10.11.2009 todetaan että:
"jatkossa palkkiota on suunniteltu maksettavan emolehmien lisäksi koko maassa sonneille ja härille sekä AB - tukialueela lypsylehmille. Urospuolisten teurasnautojen ja -hiehojen tukijärjestelmä lakkautetaan sekä sonni ja härkäpalkkio.
Kiva että saadaan taas tukea lypsyväkeä "muiden rahoilla".

Helppoo ja helppoo. Mihinkäs unohdettiin tukialueet? Jossain pohjoisessa lihantuotanto voi kannattaakkin, mutta Beellä ei hääviä hommaa. Sen mitä olen ainoaa tuntemaani sonninavettaa tuossa vieressä kattellut, niin yllättävän paljon siinäkin saa olla hommia tekemässä. Ruokkimista ja paskansiirtoa riittää.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.11.09 - klo:08:33

Helppoo ja helppoo. Mihinkäs unohdettiin tukialueet? Jossain pohjoisessa lihantuotanto voi kannattaakkin, mutta Beellä ei hääviä hommaa. Sen mitä olen ainoaa tuntemaani sonninavettaa tuossa vieressä kattellut, niin yllättävän paljon siinäkin saa olla hommia tekemässä. Ruokkimista ja paskansiirtoa riittää.

kyllä ne sonnitkin taitaa ihan täyspäiväisesti työllistää.

En ihan usko, että emolehmien tuotantopalkkiosta jaettaisiin tuo uusi lypsylehmäpalkkio ja sitten maitopalkkio ilmeisesti poistuu

Kyllähän me AB-emokasvattajat tuetaan jo nyt esimerkiksi lapin laajentajien emon hengissä pitoa. Palkkio on muutamassa vuodessa tippunut alun 170 euron tasosta alle sataseen juuri kasvaneen C-alueen tuotannon takia, vaikka maksimi olis 200 euroa

Palkkiorahat pitäisi hetimiten jakaa tukialueittain, mutta MTK ei ole ottanut asiaa kuuleviin korviinsa juuri sen takia kun se estäisi tukirahan ryöstön pohjoiseen ja kasvava tuotanto näkyisi selvästi.
Feikkikin huomaisi lompsassaan suhteellisen kasvun merkityksen

En ihan usko, että emolehmien tuotantopalkkiosta jaettaisiin tuo uusi lypsylehmäpalkkio ja sitten maitopalkkio ilmeisesti poistuu

Kyllähän me AB-emokasvattajat tuetaan jo nyt esimerkiksi lapin laajentajien emon hengissä pitoa. Palkkio on muutamassa vuodessa tippunut alun 170 euron tasosta alle sataseen juuri kasvaneen C-alueen tuotannon takia, vaikka maksimi olis 200 euroa

Palkkiorahat pitäisi hetimiten jakaa tukialueittain, mutta MTK ei ole ottanut asiaa kuuleviin korviinsa juuri sen takia kun se estäisi tukirahan ryöstön pohjoiseen ja kasvava tuotanto näkyisi selvästi.
Feikkikin huomaisi lompsassaan suhteellisen kasvun merkityksen