(Lyhennettynä osa)
H.S. 2015.12 Blogi
Turkin tapahtumat todistavat Fennovoiman toimivan tarvittaessa painostusvälineenä Suomea vastaan
Turvallisuuspolitiikan korkeajännitys 11.12.2015 15:00
Janne Riiheläinen
Turkin ja Venäjän napit ovat olleet vastakkain vuosisatoja.
Kun Venäjä lopetti ydinvoimalan rakentamisen Turkissa, todistaa se karusti miten Fennovoima on painostuskeino Suomea kohtaan.
Syyriassa soditaan ja näyttää pelottavasti sieltä, että siellä soditaan tulevaisuudessa ehkä vielä enemmän.
Venäjän talouskehitys on huolestuttava, mutta siitä huolimatta maa laittaa yhä enemmän rahaa aseisiin.
Itämeren alueen turvallisuustilanne näyttää kehittyvän ikävään suuntaan.
***
Turkki ja Venäjä ovat kaksi entistä imperiumia, joilla on pitkä ja sotaisa suhde toisiinsa. Niitä yhdistää myös omanarvontuntoinen johtaja, joka ei länsimaisesta demokratiasta piittaa. Ihan tyhjästä Turkki ei siis ole noussut pikavauhdilla Venäjän ykkösviholliseksi pudotettuaan venäläisen koneen. Pakolaisten määrän edessä vapisevat unionimaiden hallitukset ovat nyt hattu kourassa Turkin edessä, vaikka maa toimii sekä sisäisesti että ulkoisesti unionin arvoja ja osin etujakin vastaan. Kun tähän asemaan lisätään vielä Turkin pysyvästi tärkeä sijainti, niin voidaan olla varmoja siitä, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanilla on lähiaikoina ikävän paljon tilaa toteuttaa itselleen mieleistä politiikkaa.
***
Yksi osa Venäjän ja Turkin välistä kiistaa todisti Suomellekin jotain olennaista. Venäjä laittoi osana Turkkia vastaan kohdistettuja pakotteita jäihin ydinvoimalaprojektin. Kyseinen projekti muistuttaa Fennovoiman vastaavaa. Turkissa tosin rakentaminen, rahoitus ja omistaminen ovat kokonaan Rosatomin käsissä. Suomessa vain rakentaminen on kokonaan Rosatomin hallussa, rahoituksesta valtaosa ja omistuksesta maksimissaan 40%.
Kun eduskunta reilu vuosi sitten keskusteli luvan myöntämisestä hankkeelle, hyökkäsi pääministeri Alexander Stubb kovin sanoin niiden kimppuun, jotka pitivät Fennovoimaa turvallisuuspoliittisesti epäilyttävänä hankkeena. Ennen kaikkea hän korosti, että kyse on pelkästään liiketoiminnasta ja taloudesta, energian tuottamisesta ilman kytkentöjä muuhun. ”Tässä kannattaa puhua energiasta energiana”, totesi Stubb. Joku voisi kysyä hankkeen puolesta äänestäneiltä, että miltä nyt tuntuu.
Venäjän päätös Turkin voimalan suhteen näyttää vastaansanomattomasti, miten väärässä Stubb olikaan väittäessään voimalahanketta pelkäksi energiapolitiikaksi. Rosatom on tiukasti Kremlin ohjauksessa ja tarpeen tullen maan poliittiset edut ajavat yhtiön liiketoiminnallisten etujen edelle. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi myös Fennovoiman kohdalla. Esimerkiksi siinä tapauksessa, että Suomi pohtisi vakavissaan Nato-jäsenyyden hakemista, voisi Hanhikiven rakennustyömaa autioitua äkkiä. Kun meillä muutenkin on sähköntuotanto aika tavoilla äärirajoilla, niin kyllähän tässä on kelpo väline poliittiseen painostamiseen. Mitä pidemmälle hanke etenee ja mitä enemmän kansallinen energiatuotanto nojaa Hanhikiven voimalaan, sitä voimakkaampi on Kremlin ote Suomeen Fennovoiman kautta.
Lisäys klo 15.55: TASS on kertonut töiden jatkuvan. Sputnik taas väittää Turkin itse asiassa käytännössä pysäyttäneen työt.
***
Venäjän talouskehitys on jatkuva huolenaihe. Hyviä uutisia ei ole ollut pitkään aikaan, päinvastoin. Syyrian sota maksaa yhä enemmän, öljyn hinta pysynee alhaisena ja ylipäätään yhä suurempi osa yhä vähemmistä valtion tuloista menee aseisiin.
Tarkkaa kuvaa Venäjän talouden tilasta ei ole kuin Kremlillä, mutta hyvin yhteneväisiä ovat näkemykset siitä että vuosi 2016 ratkaisee ja näyttää paljon Venäjän taloudessa. Myös heijastuen turvallisuuspolitiikkaan.
*On laskettu, että Venäjältä loppuvat loputkin käyttörahat VUODESSA. Jolloin maa automaattisesti lopettaa ydinvoimaloittensa rakentelut ilman toimintaa tukevaa rahoitusta. . Toisaalta Venäjä ei alkujaankaan aikonut käyttää ydinhankkeitaan, kuin tienään tuoda eteen asennetut miehitys joukkonsa ydinvoimala työmaan varjolla. joten VALMISTUMISEEN vaikuttavat moninaiset kiistat kyseisten maiden kyvystä nuoleskella Venäjän tahtoa.