Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: navettapiika - 04.02.15 - klo:05:47
-
Pro Agria kehottaa tarkkailemaan tilan toimintaa ja ainaisten säästökohteitten sijaan miettimään tilan toiminnan tehostamista.
Mitähän tästä miettisi??
Tarkoittaako tämä taas sitä ainaista navetan päädyn nykäsyä??
Vai hommataanko miljoona sivuvirkaa ja sitten jää se ydintoiminto herranhaltuun???
Ja kauanko menee, että ensimmäiset neuvojat tulevat tyrkylle tilan toimintaa tarkkailemaan ja ideoita tekemään, viidensadan euron tuntitaksalla??
-
Ajatus on täysin järkevä, sillä tuloja voidaan lisätä joko lisäämällä tuloja tai pienentämällä kuluja. Jos aina säästetään, on seinä vastassa ennemmin tai myöhemmin. Esimerkiksi jos maitoa tulee 300000 litraa, kannattaisi selvittää, miten samojen seinien sisältä maitoa saisi vaikka 500000. Kuntapuoli toimii juuri päinvastoin: kun pitää säästää, ulkoistetaan osaajat ja lisätään tehottomuutta, jonka jatkumona on kuntaliitos. Saisikohan ProAgrian ajatuksineen ympättyä mukaan kuntapolitiikkaan?
-
Pro Agria kehottaa tarkkailemaan tilan toimintaa ja ainaisten säästökohteitten sijaan miettimään tilan toiminnan tehostamista.
Mitähän tästä miettisi??
Tarkoittaako tämä taas sitä ainaista navetan päädyn nykäsyä??
Vai hommataanko miljoona sivuvirkaa ja sitten jää se ydintoiminto herranhaltuun???
Ja kauanko menee, että ensimmäiset neuvojat tulevat tyrkylle tilan toimintaa tarkkailemaan ja ideoita tekemään, viidensadan euron tuntitaksalla??
Tää helppoa kuin terveyskeskuslääkärin virka: keskustelu potilaan kanssa voisi olla vaikka:
Jätä tupakka pois - no, kun en polta
vähennä alkoholin käyttöä - olen raitis
maltillinen painonpudotus - sitten menee jo liian laihaksi
no, katsotaan vaikka kuukauden kuluttua uudelleen.
Mutta montako neuvojaa löytyy, jotka pystyvät todella ansaitsemaan palkkansa?
Siis ProAgrialta.
-
Miksi tehostaminen tulee kyseeseen vasta sitten kun alkaa todella tiukat ajat ??? Itse taidan tehostaa toimintaa jättämällä ruokintasuunnittelun pois prorahastuksen osalta kun itsekin osaan laskea myös kustannukset. Muuten jos haluaa tehostaa niin ns. turhia töitä voisi tietysti jättää pois ja saada periaatteessa paremman tuntipalkan, mutta tilillä olisi todennäköisesti vähemmän rahaa sen seurauksena. Parasta tehostamista on kun jättää turhat konekaupat tekemättä... Niin kuin tähänkin asti. Vanhoja romuja olen myynyt pois vaan.
-
Pro Agria kehottaa tarkkailemaan tilan toimintaa ja ainaisten säästökohteitten sijaan miettimään tilan toiminnan tehostamista.
Mitähän tästä miettisi??
Tarkoittaako tämä taas sitä ainaista navetan päädyn nykäsyä??
Vai hommataanko miljoona sivuvirkaa ja sitten jää se ydintoiminto herranhaltuun???
Ja kauanko menee, että ensimmäiset neuvojat tulevat tyrkylle tilan toimintaa tarkkailemaan ja ideoita tekemään, viidensadan euron tuntitaksalla??
Vetää nöyräksi, ihan pitää vetää hattu päästä ja kumartaa syvään tälläisen ammattitaidon edessä. Se että löytyy tälläistä osaamista missä on saavutettu piste, ettei maatilalla ole enään työtä, jonka voisi tehdä paremmin. Olen todella vaikuttunut.
Omalla 20 vuoden maanviljelijä uralla on koko ajan panostetu kehittämiseen. Ja kehitystä on tullut, milloin isommin , milloin pienemmin askelin. Mutta koko ajan tulee eteen asioita, jopa asiakokonaisuuksia mitkä voisi, ja pitäisi, tehdä paremmin. On alkanut jopa tuntua siltä ettei kaikkea ehdi virittää viimeisen päälle iskuun ennen eläkeikää, vaikka olen alle viidenkymmenen vielä.
Siksi että joku on saavuttanut sen pisteen ettei mitään voi tehostaa, kuulostaa uskomattomalta. Varsinkin kun tästä maitokriisistä on todella vaikea selvitä pelkästään säästämällä, minulta se ei ainakaan onnistu.
Mutta Navettapiian rautaisen ammattitaidon kunniaksi: Porilaisten marssi!
https://www.youtube.com/watch?v=9uoeJBRhfnM
Ja nyt hattu päähän ja navettaan..
-
Pro Agria kehottaa tarkkailemaan tilan toimintaa ja ainaisten säästökohteitten sijaan miettimään tilan toiminnan tehostamista.
Mitähän tästä miettisi??
Tarkoittaako tämä taas sitä ainaista navetan päädyn nykäsyä??
Vai hommataanko miljoona sivuvirkaa ja sitten jää se ydintoiminto herranhaltuun???
Ja kauanko menee, että ensimmäiset neuvojat tulevat tyrkylle tilan toimintaa tarkkailemaan ja ideoita tekemään, viidensadan euron tuntitaksalla??
Vetää nöyräksi, ihan pitää vetää hattu päästä ja kumartaa syvään tälläisen ammattitaidon edessä. Se että löytyy tälläistä osaamista missä on saavutettu piste, ettei maatilalla ole enään työtä, jonka voisi tehdä paremmin. Olen todella vaikuttunut.
Omalla 20 vuoden maanviljelijä uralla on koko ajan panostetu kehittämiseen. Ja kehitystä on tullut, milloin isommin , milloin pienemmin askelin. Mutta koko ajan tulee eteen asioita, jopa asiakokonaisuuksia mitkä voisi, ja pitäisi, tehdä paremmin. On alkanut jopa tuntua siltä ettei kaikkea ehdi virittää viimeisen päälle iskuun ennen eläkeikää, vaikka olen alle viidenkymmenen vielä.
Siksi että joku on saavuttanut sen pisteen ettei mitään voi tehostaa, kuulostaa uskomattomalta. Varsinkin kun tästä maitokriisistä on todella vaikea selvitä pelkästään säästämällä, minulta se ei ainakaan onnistu.
Mutta Navettapiian rautaisen ammattitaidon kunniaksi: Porilaisten marssi!
https://www.youtube.com/watch?v=9uoeJBRhfnM
Ja nyt hattu päähän ja navettaan..
Minähän kaipasinkin ehdotuksia.. En sanonut, etteikö tehostamisen varaa ole.
Tänä aamuna tehostettiin jo yhdellä kantturalla, kun todettiin, ettei oikein lyö tulosta. Siellä se roikkuu etukuormaajassa.
Eihän se olisi pahitteeksi, vaikka niitä tehostus keinoja vaihdettaisiinkin... vai onko ne sun keinot niin salaisia??? :P
-
Poro-akria ainaski tehostaa, tiläkäynnit vähenee, Asiakkaijjen pittää ruveta kulukemaan konttuurilla
-
niin, mikä on se kultainen keskitie jolla tehostaa toimia kun ei taho noilta neuvojilta löytyä kuin se että kule noppeemmin paikasta toiseen ja jätä toista tekemättä! hitto, siellä se vaan sitten oottaa ja siitä sitten pitää maksaa että tuon neuvon sai! en ihan luule tartteevani tuon virman rahastusta mutta kylläkin joka paikasta alan kysellä muualta mikä mättää...
-
Seinien sisältä maksimit mitä voi pienemmillä kustannuksilla.
Rehu ja vilja-alat pienemmiksi = Satotasot ja niihin panostus.
Noilla yritän tehostaa.
-
Jos mittii maitotalouden tulosta niin siihen kun vaikuttaa kaksi asiaa tulojen määrä ja menojen määrä. Jos on tosi vaikea lisätä tuloja siirtämättä ulkoseiniä olettaen että parsipaikkakohtainen vuosituotos alkaa ykkösellä niin menojen karsiminen kuulostaa kovin järkevältä. Raaka tosiasia on että aivan kaikki kulut kannattaa kyseenalaistaa. Niitä ottajia kun tuntuu olevan mahdoton määrä. Ehkä radikaalimpina ajatuksina rupee mietityttämään karkearehun tekoajat. Saako lannoitetusta kolmen sadon heinästä vastinetta verrattuna kahden sadon lannoittamattomasta. Muita pienempiä menoja on valtavasti mitä voi kyseenalaistaa. ( kannattaako kasvattaa vaikka liharotuinen astutussonni ja unohtaa jalostuksen toistaiseksi jos ei ole omaa pyttyä ja toimilupia)
-
Seinien sisältä maksimit mitä voi pienemmillä kustannuksilla.
Rehu ja vilja-alat pienemmiksi = Satotasot ja niihin panostus.
Noilla yritän tehostaa.
Jaahas C-aluee miähiä! :o
Kanaran malli. Rehu- ja vilja-ala reilu viisinkertaseks.Lehmämäärä tuplaks ja poikimiset n.1 kerta kolomeee vuatee..
Välisä väh vuasi ummesa. Sonni astuun karjan, umpielikot laitumelle ympäri vuare rantoja ruakkoo. :P
Ostorehukulut nollii. ;)
-
( kannattaako kasvattaa vaikka liharotuinen astutussonni ja unohtaa jalostuksen toistaiseksi jos ei ole omaa pyttyä ja toimilupia)
Kannata ehdottomasti!
Kannattaa ottaa kunnon takapakki jalostuksessa kun siihen siementäjään menee niin pirusti rahaa.
Eihän sillä jalostusarvolla tee muuta kun patsastelee lehtien sivulla >:(
Ja mistähän meillä pitäisi tietää mitä juuri siellä piikan navetassa pitäisi tehostaa. Hyvin paha nääs sanoa kun ei ole paikan päällä (oletettavasti) käynyt ::)
-
Kyllä jalostusta voi olla monenlaista, tärkein jalostus on emävalinta ja karsinta. Karsi huonot pois: 1. karsi heikot ja kitukasvuiset vasikat (ja selvitä mistä johtuu ettei tule uusia), 2. karsi ennen siemennysikää sellaiset hiehot jotka eivät täytä tulevaisuuden kriteereitä, mm. kovin pienikokoiset ja huonosti kasvaneet, pahat rakennevirheet. Huom! joskus rumasta ankanpoikasesta kasvaa ihan siisti lehmä, että pelkkä "rumuus" ei ole poistonsyy. 3. karsi huonot ensikot ajoissa jos et halua pitää harrastelehmiä, pitää herua yli 25 kg ennen siemennystä ja syönniltään normaali. Jos ensikko ontuu, niin siitä kestävää lehmää ei tule koskaan. 4. suosi jalostuksessa kuiva-ainetuotosta ja pitkämaitoisuutta - nämä lehmät tekevät rahaa.
Siinä ne tärkeimmät olikin.
-
Maaseudun etusivulla oli maininta että robotti tehostaa. Sehän vie ne viimeisetkin sentit mitä viljelijälle jäisi. Liising kustannus ropotista on kai 3000€ /kk
-
Tehostaminen tarkoittaa sitä, että samalla panostuksella/sijoituksella tehdään suurempi liikevaihto tai tulos 8)
Ehkä ajatus on, että pitää ottaa kolme satoa, ainakin kaksi jos on niinku mulla, että otetaan vain yksi ;D
Ehkä mä jätän tänkin ehdotuksen väliin ....
-
Tämä on aika hyvä:
http://www.proagria.fi/sisalto/senttien-tsekkilista-4359
Se hyvä puoli, että kiristettävää löytyy jonkin verran.
-
Maaseudun etusivulla oli maininta että robotti tehostaa. Sehän vie ne viimeisetkin sentit mitä viljelijälle jäisi. Liising kustannus ropotista on kai 3000€ /kk
lypsäiskö joku alle kahdella tonnilla/kk ja toisi lypsimen tullessaan,n 60 lypsttävää keskimäärin,mieluusti useammin kuin 2 kertaa/vrk.Vappuna 11 vuotta punakoneella. ;D,kokonaiskustannus lähempänä1500 kuin 2000ekee kuussa plus tilansäästö rakennuskustannuksissa.
-
Maaseudun etusivulla oli maininta että robotti tehostaa. Sehän vie ne viimeisetkin sentit mitä viljelijälle jäisi. Liising kustannus ropotista on kai 3000€ /kk
lypsäiskö joku alle kahdella tonnilla/kk ja toisi lypsimen tullessaan,n 60 lypsttävää keskimäärin,mieluusti useammin kuin 2 kertaa/vrk.Vappuna 11 vuotta punakoneella. ;D,kokonaiskustannus lähempänä1500 kuin 2000ekee kuussa plus tilansäästö rakennuskustannuksissa.
Neuvoja eilen sano, että kymmenen vuotta alkaa olla maksimikäyttöaika lypsyrobotille.
-
Maaseudun etusivulla oli maininta että robotti tehostaa. Sehän vie ne viimeisetkin sentit mitä viljelijälle jäisi. Liising kustannus ropotista on kai 3000€ /kk
lypsäiskö joku alle kahdella tonnilla/kk ja toisi lypsimen tullessaan,n 60 lypsttävää keskimäärin,mieluusti useammin kuin 2 kertaa/vrk.Vappuna 11 vuotta punakoneella. ;D,kokonaiskustannus lähempänä1500 kuin 2000ekee kuussa plus tilansäästö rakennuskustannuksissa.
Neuvoja eilen sano, että kymmenen vuotta alkaa olla maksimikäyttöaika lypsyrobotille.
Soon antanu sulle huonoja neuvoja ;D,meinasin seuraavaan laajennukseen asti ajaa. Tai sitten peräti eäkkeelle asti.
-
Maaseudun etusivulla oli maininta että robotti tehostaa. Sehän vie ne viimeisetkin sentit mitä viljelijälle jäisi. Liising kustannus ropotista on kai 3000€ /kk
lypsäiskö joku alle kahdella tonnilla/kk ja toisi lypsimen tullessaan,n 60 lypsttävää keskimäärin,mieluusti useammin kuin 2 kertaa/vrk.Vappuna 11 vuotta punakoneella. ;D,kokonaiskustannus lähempänä1500 kuin 2000ekee kuussa plus tilansäästö rakennuskustannuksissa.
Neuvoja eilen sano, että kymmenen vuotta alkaa olla maksimikäyttöaika lypsyrobotille.
Mites ne ekat vemssit sitten vieläkin lypsää? 15v ja enemmänkin täynnä...
-
Kun on ropotti pitää olla 24h henkilö joka valvoo.
-
Pitäisikö mieluummin käyttää sanaa optimointi?
-
Yhteistyö toisten tilojen kanssa avaa suuria mahdollisuuksia säästöihin jos vaan itse on kykeneväinen yhteistyötä tekemään.
Omalla kohdalla satotasot on sellaiset että vilja ja säilis riittää omaan käyttöön jos on normaalit olosuhteet. Toki aina voi tulla epäonnistumisia niin kuin viime kesänä monitahoisten ohrien kanssa pääsi käymään. Säiliksen määrä ja laatu on yritetty maksimoida kolmessa sadonkoruulla... Ostorehukustannus on todella alhainen ja parsipaikkaa kohti tuotto pitäisi olla kohdallaan. Aina on tehostamisen mahdollisuuksia ja toisaalta on olemassa uhkakuvia mitkä voi romuttaa tuotannon kannattavuutta, mutta se kuuluu mun mielestä tämän yritystoimintaan. Jos ei itse osaa arvioida omaa toimintaa niin sitten kannattaa käyttää ulkopuolisia...
-
Paljonko teillä viljaa viljelevillä on väkirehukustannus tuotettua maitokiloa kohti.
-
Ilman omaa viljaa alle 5 centtiä litraa kohti... pitäis ottaa ja laskea tuotantokustannus viljallekin, mutta kalusto ei ainakaan ole kallista jolla vilja tuotetaan. Isä on maksanut jo kaluston aikaa sitte...
-
Paljonko teillä viljaa viljelevillä on väkirehukustannus tuotettua maitokiloa kohti.
Aivan älytön.. :-[ Tuettomia paskaraivioita ja satotasot reilu 2 tonnia hehtaarilta. Kantoja ja kiviä riittää ja kalkkia on kylvetty paljon. Koneet on ollu kovilla ja tukia ei oo tullu. Noo jospa kevään Lotossa tärppäis ja sais tulevaisuudessa kesannoida ja nostella perustukea.. :-X
-
Ilman omaa viljaa alle 5 centtiä litraa kohti... pitäis ottaa ja laskea tuotantokustannus viljallekin, mutta kalusto ei ainakaan ole kallista jolla vilja tuotetaan. Isä on maksanut jo kaluston aikaa sitte...
140 tonnihinnalla (ostaa tai tuottaa)30 päivämaidolla viljaa esim. 7kg päivä olis 3,3 snt tuotettua kiloa kohti? Paljon jauhatus tekee lisää?
Meillä on niin kallis väkirehulasku, etten viitti etes sanoa. On tässä hommassa ollut helvetisti löysiä. Sorry tätä ei olis pitänyt sanoa ;D Tähän pitää tarttua.
-
Paljonko teillä viljaa viljelevillä on väkirehukustannus tuotettua maitokiloa kohti.
Omasta viljasta saa 120 € tonni tehtaalle toimitettuna.
-
Mulla käy myllyauto jauhamassa... 35 ekua tonni alv 0%.
-
Oman viljan käytössä pitää aina laskea sen arvo myytäessä. Sehän on omien pääomien syömistä aina.
Aika velho on se joka 7 kaurakilolla 30kg keskiarvona lypsättää. + Pitää muistaa että siitä kaurasta puuttuu paljon muita pienempiä aineita mitä ostorehu sisältää.
-
Kun on ropotti pitää olla 24h joka valvoo.
joo joo ;D
-
Oman viljan käytössä pitää aina laskea sen arvo myytäessä. Sehän on omien pääomien syömistä aina.
Aika velho on se joka 7 kaurakilolla 30kg keskiarvona lypsättää. + Pitää muistaa että siitä kaurasta puuttuu paljon muita pienempiä aineita mitä ostorehu sisältää.
Mielummin ainakin pääosin ohraa. Lisäksi tietenkin tarvitaan jotain valkuaistäydennystä ja kivennäistä. Noita sopivassa suhteessa, niin 30 kg tulee helposti päivämaitoa.
Viljaa myydessä joutuu maksamaan 15 €/t rahtia ja sitten rehusta 20 €/t
-
Kertokaapas nyt amatöörille tuosta viljaruokinnasta. Nyt käytössä 2 erilaista täysrehua. Siilot 15 ja 9 tn. Erillisruokinta. Tila tundralla. Millasia investointeja minun pitäisi/kannattaisi tehä jos alkaisin syöttämään ostoviljaa? Mitä viljaa kannattaisi ostaa? Paljonko tuotos tippuu ja pitoisuudet nousee? Kumpi on viisaampaa vilja/puolitiiviste vai vilja/tiivisteruokinta? Onko järkeä edes miettiä? Nyt keskituotos 10000 ja nousussa mutta pitoisuudet aika matalat. Ei juurikaan mitään ruokinnallisia ongelmia. Mutta väkirehukustannus varmaan 10 senttiä per litra.
-
( kannattaako kasvattaa vaikka liharotuinen astutussonni ja unohtaa jalostuksen toistaiseksi jos ei ole omaa pyttyä ja toimilupia)
Kannata ehdottomasti!
Kannattaa ottaa kunnon takapakki jalostuksessa kun siihen siementäjään menee niin pirusti rahaa.
Eihän sillä jalostusarvolla tee muuta kun patsastelee lehtien sivulla >:(
Ja mistähän meillä pitäisi tietää mitä juuri siellä piikan navetassa pitäisi tehostaa. Hyvin paha nääs sanoa kun ei ole paikan päällä (oletettavasti) käynyt ::)
Ei kait tässä vaan piikalle haeta tuottavuutta vaan eikö tää ketju kosketa lähes joka navettaa.
Jos haluaa jatkaa jalostusta niin voi tilata 15 prosentille mammoista sekstattua huippusiementä kravattina ja loput laittaa sonnille tai jos navetta ja hoitajat antaa myöden niin pitää sonnia lehmien seassa. Säästö on 100 päisessä karjassa kuitenkin todella iso eikä ole tiinehtyvyysongelmia.
-
Käytä vaan täysrehua jos omaa viljaa ei voi viljellä. Viljaa pitää myös jauhaa joka maksaa vajaa 20 €tonni. Viljalla ja jauholla pitää olla omat tilat. Ei se sen halvemmaksi tuu kun ottaa huomioon että tuotostaso on alempi.
-
( kannattaako kasvattaa vaikka liharotuinen astutussonni ja unohtaa jalostuksen toistaiseksi jos ei ole omaa pyttyä ja toimilupia)
Kannata ehdottomasti!
Kannattaa ottaa kunnon takapakki jalostuksessa kun siihen siementäjään menee niin pirusti rahaa.
Eihän sillä jalostusarvolla tee muuta kun patsastelee lehtien sivulla >:(
Ja mistähän meillä pitäisi tietää mitä juuri siellä piikan navetassa pitäisi tehostaa. Hyvin paha nääs sanoa kun ei ole paikan päällä (oletettavasti) käynyt ::)
Ei kait tässä vaan piikalle haeta tuottavuutta vaan eikö tää ketju kosketa lähes joka navettaa.
Jos haluaa jatkaa jalostusta niin voi tilata 15 prosentille mammoista sekstattua huippusiementä kravattina ja loput laittaa sonnille tai jos navetta ja hoitajat antaa myöden niin pitää sonnia lehmien seassa. Säästö on 100 päisessä karjassa kuitenkin todella iso eikä ole tiinehtyvyysongelmia.
Toi piikalle kohdistettu osuus oli ihan omassa kappaleessan, ei siis liittynyt viestiisi millään tavalla. Mulla ei oo tapana kirjottaa 5 eri viestiä perätysten että saisi kaikki ajatukset ilmaistua.
Mutta onhan jalostuksen pysäyttäminen aivan naurettava idea. Melkeen yhtä paljon naurattaa se että sitä sitten jatketaan tuolla 15% sekstatulla siemenellä. Nääs kun sonnilta ei tule kaikki geenit.
-
Kertokaapas nyt amatöörille tuosta viljaruokinnasta. Nyt käytössä 2 erilaista täysrehua. Siilot 15 ja 9 tn. Erillisruokinta. Tila tundralla. Millasia investointeja minun pitäisi/kannattaisi tehä jos alkaisin syöttämään ostoviljaa? Mitä viljaa kannattaisi ostaa? Paljonko tuotos tippuu ja pitoisuudet nousee? Kumpi on viisaampaa vilja/puolitiiviste vai vilja/tiivisteruokinta? Onko järkeä edes miettiä? Nyt keskituotos 10000 ja nousussa mutta pitoisuudet aika matalat. Ei juurikaan mitään ruokinnallisia ongelmia. Mutta väkirehukustannus varmaan 10 senttiä per litra.
On tätä laskettu ja siihen tulokseen tultu, ettei kannata ottaa riskiä ja ruveta tuusaamaan viljan kanssa. Ei ole oikein tekijääkään siihen ja lopputulos on aina epävarma.
Tämä ei ole se meidän tehostustoimintaa ainakaan. Täysrehurekka pyörähtää takuuvarmasti pihassa ja tuo kuorman niin kauan kuin lehmiä on.
Tuota jalostusta meilläkin on harrastettu, liekkö onnistuttu, mutta nyt on tasasia lypsäjiä tullut ja terveenmpiäkin. Nuo isot rohmuluiset ei näytä meidän navetta olosuhteissa pärjäävän. Siellä on etukuormaajassa taas yksi todiste tästä.
Vielä selllaista ahaa-elämystä tässä meidän hommassa en ole keksinyt, mutta jos se sieltä pikkuhiljaa tulisi.. ;D
-
Jos on kymmenen 40ha tilaa jotka osaavat ja kykenevät kunnolla tekemään yhteistyötä, esim peltoviljelyn osalta kannattavuuden voi nostaa samalle tasolle, mitä 400ha optimaalisesti viljelevä kaveri pystyy (lisähyötynä voisi olla erilaisten tilojen lannanvaihto tms)... Ja se Ja se 400ha optimikoneilla on käytännössä kustannuseroltaan useita kymmeniä prosentteja halvempaa hoitaa homma samalla laatutasolla, mitä 40ha... Sitä en kiellä etteikö maataloudella olisi edessä kurjat ajat, mutta kyllä mielestäni todellisia tehostamisen paikkoja (varsinkin sellaisilla tiloilla jotka sanovat ettei voi tehostaa) on edelleen paljon... Se uudella tavalla tekeminen toki vaatii paljon uusia ominaisuuksia yrittäjästä, mitä ei tarvii omissa nurkissa pyöriessä... (Esim. jos on kaksi tyypillistä vbaihtoehtoa: kaksi 100ha tilaa:
1.kilpailevat pellosta, nostavat vuokrat 100€/ha, nostavat pellon hinnan vaikkapa 5000 kalliimmaksi verisellä kilpailulla
tai
2.Tekevät vaihtotyötä/ yhteistyötä ja saavat kilpailematta 200ha yksikön ja pellon hinnan / vuokran maltillisena tämäkään toimintamalli ei estä lisäpellon hankintaa...
Mielestäni tämä 1. vaihtoehto on paljon yleisempi suomessa, vaikkakin esim. itse olen laskenut että 2. vaihtoehto periaatteen mukainen malli 1. vaihtoehtoon verrattuna on tuottanut karkeasti laskettuna noin 30000€ JOKA vuotiset säästöt tilallani (lisäksi työ mielekkäämpää)...
-
mutta eikö tuolla mallilla se toinekin tila saa jotain hyötyä? pois sellainen että naapurikin hyötyisi siivellä.
mutta yhteistyöllä ja ainakin ymmärryksellä moni tila säästäisi paljon ja olisi ainakin mielekkäämpää kuin kyräilemällä työtä tehdä. ite en jaksa enää kyrätä naapurien kanssa mutta eipä noita hyötyjä/haittojakaan ole tullut laskeskeltua. kuhan pärjään näin.
-
juu... ja pahimmillaan sed toinen #####na hyötyy hieman enemmän kuin minä :P... tuo on ehkä se yksi ratkaisevista lenkeistä, hyväksyykö sitä että muutkin hyötyvät... Toki siellä on myös haasteena yhtenäinen yrityskulttuuri, taitotaso yms...
-
Kun on ropotti pitää olla 24h henkilö joka valvoo.
Miksi????
Kyllä meillä ainakin koko perhe nukkuu yönsä.Ja päivällä voi ihan hyvin lähteä kotoa pois pitemmäksikin aikaa. eikä hermostuta yhtään
Viimeksi kun on tarvinnu lähteä robon hälyä kuittaamaan, on ollu joskus marraskuulla, sekin sähkökatkon takia
Paukkulas ei vain taidettu osata ;)
-
Se oli se ammattikorkean kesaharjoittelija joka ei osannut. Kyllä meillä silloisellakin ropotilla saatiin meijeriin 660 tn / v
-
Ai harjoittelija kävi särkemässä teidän robotin :o
-
Käytä vaan täysrehua jos omaa viljaa ei voi viljellä. Viljaa pitää myös jauhaa joka maksaa vajaa 20 €tonni. Viljalla ja jauholla pitää olla omat tilat. Ei se sen halvemmaksi tuu kun ottaa huomioon että tuotostaso on alempi.
Ohhoh,meillä on litsattu kolmen tonnin myllyllä yli miljoona kiloa viljaa.Paukkulassa taitaa kaikki maksaa vähän yläkanttiin ;D
-
Kertokaapas nyt amatöörille tuosta viljaruokinnasta. Nyt käytössä 2 erilaista täysrehua. Siilot 15 ja 9 tn. Erillisruokinta. Tila tundralla. Millasia investointeja minun pitäisi/kannattaisi tehä jos alkaisin syöttämään ostoviljaa? Mitä viljaa kannattaisi ostaa? Paljonko tuotos tippuu ja pitoisuudet nousee? Kumpi on viisaampaa vilja/puolitiiviste vai vilja/tiivisteruokinta? Onko järkeä edes miettiä? Nyt keskituotos 10000 ja nousussa mutta pitoisuudet aika matalat. Ei juurikaan mitään ruokinnallisia ongelmia. Mutta väkirehukustannus varmaan 10 senttiä per litra.
On tätä laskettu ja siihen tulokseen tultu, ettei kannata ottaa riskiä ja ruveta tuusaamaan viljan kanssa. Ei ole oikein tekijääkään siihen ja lopputulos on aina epävarma.
Tämä ei ole se meidän tehostustoimintaa ainakaan. Täysrehurekka pyörähtää takuuvarmasti pihassa ja tuo kuorman niin kauan kuin lehmiä on.
Tuota jalostusta meilläkin on harrastettu, liekkö onnistuttu, mutta nyt on tasasia lypsäjiä tullut ja terveenmpiäkin. Nuo isot rohmuluiset ei näytä meidän navetta olosuhteissa pärjäävän. Siellä on etukuormaajassa taas yksi todiste tästä.
Vielä selllaista ahaa-elämystä tässä meidän hommassa en ole keksinyt, mutta jos se sieltä pikkuhiljaa tulisi.. ;D
Unohdettiin viljahomma ja siirryttiin täysrehuun, jos erillisruokinta niin se on kyllä helpoin. Tuotos nousee, ruokintavirheet vähenee kun se ei lajitu ja on tasalaatuista. tuotos on noussut täysrehun siirtymisen myötä 2000 kg, tosin siitä osa on sitäkin että huonoja lehmiä on vähitellen ymmärretty poistaa. Suosittelen arvioimaan että millaisia lehmiä kannattaa pitää tällaisina aikoina. Jalostus joo on työkalu, mutta ei sekään ole oikotie onneen. Muualla päin maailmaa puhutaan tasapäistämisestä, useat maailmanmatkaajat ovat ymmärtäneet että se tehdään jalostuksella, mutta käytännössä se tehdään karsinnalla eli kirveellä tai myymällä halvalla eteenpäin. Me päästiin korkeaan keskituotokseen muutamalla tapaa; huonot kantturat pois, täysrehu, pehmeää alle ja hyvää eteen, ummessaolevien ruokinta, poikineiden syönnin ja voinnin tarkka seuranta, Bovikalkin käyttö. Siinä se on lyhykäisyydessään. Niin ja vielä yksi; ummessa alle 8 viikkoa, 5-7 viikkoa riittää useammille.
-
Ukot ihan ytimessä 8)
-
Käytä vaan täysrehua jos omaa viljaa ei voi viljellä. Viljaa pitää myös jauhaa joka maksaa vajaa 20 €tonni. Viljalla ja jauholla pitää olla omat tilat. Ei se sen halvemmaksi tuu kun ottaa huomioon että tuotostaso on alempi.
Ohhoh,meillä on litsattu kolmen tonnin myllyllä yli miljoona kiloa viljaa.Paukkulassa taitaa kaikki maksaa vähän yläkanttiin ;D
Ei kai se mylly itsestään jauha pyhällä hengellä.
-
Käytä vaan täysrehua jos omaa viljaa ei voi viljellä. Viljaa pitää myös jauhaa joka maksaa vajaa 20 €tonni. Viljalla ja jauholla pitää olla omat tilat. Ei se sen halvemmaksi tuu kun ottaa huomioon että tuotostaso on alempi.
Ohhoh,meillä on litsattu kolmen tonnin myllyllä yli miljoona kiloa viljaa.Paukkulassa taitaa kaikki maksaa vähän yläkanttiin ;D
Ei kai se mylly itsestään jauha pyhällä hengellä.
max 0.5 euroa tonni.mylly 2.5 euroo/tonni.
-
Käytä vaan täysrehua jos omaa viljaa ei voi viljellä. Viljaa pitää myös jauhaa joka maksaa vajaa 20 €tonni. Viljalla ja jauholla pitää olla omat tilat. Ei se sen halvemmaksi tuu kun ottaa huomioon että tuotostaso on alempi.
Ohhoh,meillä on litsattu kolmen tonnin myllyllä yli miljoona kiloa viljaa.Paukkulassa taitaa kaikki maksaa vähän yläkanttiin ;D
Sama kokemus täälläkin. 220 Murskasta on mennyt pitkälti toistamiljoonaa kiloa läpi. Viimetalvena laitettiin uudet laakerit ja spiraalin mutkat on parikertaa vaihdettu. Sähköäkään 4 kW moottorin en uskoisi vievän ihan kauheasti.
-
Tehostaminen: Lisätään ilmaisen eläkeläis- ja lapsityövoiman käyttöä.
-
Tehostaminen: Lisätään ilmaisen eläkeläis- ja lapsityövoiman käyttöä.
No nyt lähestytään sitä juttua ;)
Maidontuottajalle tehostaminen merkitsee aina lisää litroja kun taas vaikka emomiehelle tehostaminen tarkoittaa enemmän euroja tuntia kohti ja enemmän tunteja :o
No oma tie on ollut äärimmäisen kuluttava, kohtuullisen iso pinta-ala ja reilut 200 mullia ilman yhtään työntekijää, toisaalta ei tartte miettiä miten tehostaa, vaan miten pystyy ajamaan toimintoja alas hallitusti :(
Äärimmäinen tehokkuus tarkoittaa ikävä kyllä sitä, että ei oikein pysty ottaan uutta työntekijää, kun ei ole aikaa eikä kärsivällisyyttä ryhtyä alusta alkaen opettamaan jostakusta yhtä tehokasta ja keskinkertaisuutta ei jaksa kattella :(
-
Tehostaminen: Lisätään ilmaisen eläkeläis- ja lapsityövoiman käyttöä.
viinevuos mentiin jo ilman trenkiä,lapsityövoimalla.
-
Tehostaminen: Lisätään ilmaisen eläkeläis- ja lapsityövoiman käyttöä.
viinevuos mentiin jo ilman trenkiä,lapsityövoimalla.
Tähän meilläkin tähdätään.. nyt jo kolme vaihtuvassa tuurissa, mutta jos nuo kaksi vielä saisi nakitettua...
Tosiasiassa, minkä takia maatilalla ei lapsia otettaisi työhön mukaan?? Jos jotakin sattuu on apu lähellä, kun tuvasta löytyy homman osaavia ja tilanteesta tietäviä.
Silloin kun vielä tein oikeita töitäkin, keljutti tilanne, kun piti lomat kesken jättää ja sännätä iltalypsylle, kun emäntä oli sairastunut, mutta tuvassa teinibissikset vain popitti.. ihan pienellä viitseliäisyydellä hekin sen homman olisivat jonkun päivän tehneet, mutta kun ei tarvinnut ja navetassa haisee.. ;D
-
Toisaalta omalla tavalla on aika ikävä jos yritystoiminta vaatii toimiakseen PAKOLLISTA lapdien ja eläkeläisten osallistumista. Eläkeläisille mentaalinen ja lapsille ihan oppimismielessä korvausta vasten tehtävä työ on sitten ihan hyväksi.
-
Toisaalta omalla tavalla on aika ikävä jos yritystoiminta vaatii toimiakseen PAKOLLISTA lapdien ja eläkeläisten osallistumista. Eläkeläisille mentaalinen ja lapsille ihan oppimismielessä korvausta vasten tehtävä työ on sitten ihan hyväksi.
No jaa, ei noi minun mukulat ilman korvausta sinne navetan suuntaan tallusta. Mutta toisaalta, oppivat, ettei se raha puussa kasva. ;D
-
Toisaalta omalla tavalla on aika ikävä jos yritystoiminta vaatii toimiakseen PAKOLLISTA lapdien ja eläkeläisten osallistumista. Eläkeläisille mentaalinen ja lapsille ihan oppimismielessä korvausta vasten tehtävä työ on sitten ihan hyväksi.
Täähän se ois.
Meillä ei oikeastaan koskaan ole ollut mikään täys pakko olla auttamassa navetassa tai peltotöissä.
Materianhaluisena ihmisenä siellä on tullut kuitenkin paljon kuljettua...
-
mutta kuinka monessa talossa enää nuoret ilman pakkoa kulkee navetassa tahi ksäitöissä pellolla ( kivenkeruu, aidanteko ym.) täälläpäin en tiiä yhtään tölliä jossa ilman pakkoa lähtevät. paitti kun saa koneella tehä, eli revitellä... muu aika sitten mäneekin peltoautolla tahi muulla koheltaessa. työ! yök!
-
Maitomiehille tehostaminen näkyy tosiaan tarkoittavan työmäärän lisäämistä. Muissa elinkeinoissa se tarkoittaa tehtyjen työtuntien määrän VÄHENTÄMISTÄ.
-
Tehostaminen: Lisätään ilmaisen eläkeläis- ja lapsityövoiman käyttöä.
Se on jo käytössä.
-
Maitomiehille tehostaminen näkyy tosiaan tarkoittavan työmäärän lisäämistä. Muissa elinkeinoissa se tarkoittaa tehtyjen työtuntien määrän VÄHENTÄMISTÄ.
Litroja lisäämällä tehostetaan seinien/koneiden jne. tuottavuutta.
-
Mää olen jo tehostanut lopettamalla "suunnittelun ja työnjohdon", työaikakirjanpidosta katosi heti 1000 tuntia vuodesta ja kk nousi yli äyräiden ;D
-
Mää olen jo tehostanut lopettamalla "suunnittelun ja työnjohdon", työaikakirjanpidosta katosi heti 1000 tuntia vuodesta ja kk nousi yli äyräiden ;D
Paljonkohan tuo nousis lopettamalla netissä norkoilu? Harvassa täälläkin kaikki rahanarvoiset tiedonjyväset on :D
-
Maitomiehille tehostaminen näkyy tosiaan tarkoittavan työmäärän lisäämistä. Muissa elinkeinoissa se tarkoittaa tehtyjen työtuntien määrän VÄHENTÄMISTÄ.
Litroja lisäämällä tehostetaan seinien/koneiden jne. tuottavuutta.
Muualla ajatellaan, että ihmistyö on nykyisin kaikkein kallein tuotannontekijä, jolle pitää saada paljon katetta. Koneet ja seinät ovat siihen verrattuna halpoja.
-
paitsi kunnille! net ei halua seiniä,. pelkkiä kattoja?
-
Maitomiehille tehostaminen näkyy tosiaan tarkoittavan työmäärän lisäämistä. Muissa elinkeinoissa se tarkoittaa tehtyjen työtuntien määrän VÄHENTÄMISTÄ.
Litroja lisäämällä tehostetaan seinien/koneiden jne. tuottavuutta.
Muualla ajatellaan, että ihmistyö on nykyisin kaikkein kallein tuotannontekijä, jolle pitää saada paljon katetta. Koneet ja seinät ovat siihen verrattuna halpoja.
Mutta onhan sekin totta, että ihmistyö on kalleinta, mutta kun minä lähden tuonne lypsylle on se ja sama lypsänkö 30 vaiko 40 lehmää .Kumminkin sinne on mentävä ja ajassa ei suuria tee. Ja jos tuotosta saa nostettu, niin sillä samalla vaivalla siitä kantturasta tilkkoo sen 40 kiloa kuin sen 20kiloa, mutta tuloksessa on huima ero.. ;D
-
Pitäiskö mun siis ostaa viimosen päälle tehokkaat rehuntekokoneet ja kurottajat ym. härvelit rehunjakoa varten, jotta saisin omaa työmäärääni pienemmäksi? Oma työ on kuitenkin se suurin menoerä, heti kaikki konekaupoille niin vältytte konkurssilta.
-
Kaikki osa-alueet pitäisi palastella pieniin osiin ja tutkia niiden tarpeellisuus, ajankäyttö, rahankäyttö, palasten yhteensopivuus jne.
Esimerkkinä voin omalta kohdalta rehunteon tehostamisen. -99 alettiin ajamaan hinattavalla silppurilla rehua. Työsaavutus oli ehkä luokkaa 6-10 ha päivässä. Nykyisin samanlaisella silppurilla ajetaan 15-20 ha saman pituisessa (ehkä hiukan lyhemmässäkin) päivässä. Ilmaisesksi homma ei tietenkään ole tullut eli on investoitu. Peltoja on kunnostettu, karhotus on tullut mukaan (ostopalvelu), perävaunuja isonnettu ja niissä on jarrut (iso hyöty myös mäkipelloilla ei pelkästään tiellä), aumatyöskentelyä tehostettu, säilöntäainetynnyrien käsittelyä tehostettu, kaikkien osallisten taitotasoa ja yhteispeliä hiottu. Vetotraktori muuttui -01 isompaan, mutta se ei selitä kuin pienen osan tästä. Silppuri ja niittokone ovat siis samoja ja pääosin pellotkin.
Tämä siis yhtenä esimerkkinä. Monta muutakin kohtaa on tehty ja tullaan tekemään. Joskus jokin pieni haittaava työvaihe tai este poistuu yllättävän helposti ja edullisesti. Esim itellä väheni turha kävely, kun kaikissa niissä kohteissa jossa tarvitaan esim lapio tai talikko, sellainen myös on. Eli ykkös satasilla säästyy omaa ja työntekijän aikaa (ja rahaa) huomattavasti. Sen verran pitäisi olla kriittinen omiin työtapoihinsa ja työympäristöön, että löytyy niitä parannuskohteita. Jos itse ei siihen ehdi tai pysty, niin kysyy jotakin ulkopuolista tarkastelemaan prosesseja. Tämä on osa sitä johtamista, jota monet maajussit pitävät huuhaana.
Harvoin tietenkään kaikkia asioita voi kerralla laittaa kuntoon, mutta jostakin on aloitettava. Parempi aloittaa ennemmin kuin myöhemmin. Ja kuten Shrek aiemmin totesi, ei tule meilläkään maailma valmiiksi ennen eläkeikää, vaikka sinne matkaa vielä runsaasti on.