Leipä Leveämmäksi-Lehti tuli luettavaksi. 1/15.
Siellä on nyt sitten selviytymisopas ympäristötuen valitsevalle. Juttujen sävy on peittelevä, eikä asioista oikeastaan puhuta niiden oikealla nimellä. Esimerkiksi todetaan:
"
Viljavuustutkimus vaikuttaa jatkossa sekä typen että fosforin käyttömääriin. Näytteenottoon kannattaa panostaa, jotta nayte antaa oikean kuvan maan multavuudesta ja fosforipitoisuudesta."
Suomennettuna:
Nyt sitten meni parikymmentä kiloa taas typpilannoitusta harakoille; rm maiden osuus viljavuustutkimuksissa on noussut 5 vuodessa 48.1%:sta 52.7 %:iin, alkaa lannoittamiset olla lannoitettu. Eli nyt sitten viljavuustutkimuksien näytteenottoon ryhtiä ! Vältetään kaiken tumman ottamista kairaan. Vain kellanvalkoinen sitkeä pala kairan päästä saa pudota rasiaan !"
Satotasokorjauksiin on tullut hyvä parannus, sillä nyt satotasokorjaus on lohkokohtainen eikä kasvilajikohtainen. Tämä helpottaa merkittävästi oikean lannoitustason käyttöä tiloilla, joilla kasvilajit vaihtelevat viljelykierrossa....Saadun sadon dokumentointiin kannattaa nähdä vähän vaivaa..pitää tarkkaa kirjanpitoa esim. kuivuriin tulevasta viljasta lohkotasolla...satomittauslaitteisto.."
Satomittauslaitteisto my ass....
Suomeksi tuo yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että pidetään tarkkaa kirjanpitoa joka lohkosta, ja minkä tahansa kasvin sato kerätään jaettavaksi vain niille lohkoille, joille tarvitaan satotasokorjausta, varsinkin jos muilla saman kasvin lohkoilla on jo aikaisempina vuosina ollut jotakin muuta kasvia, mistä on jo huippusatoleima saatu viideksi vuodeksi ! Aikaisemmin näyttämäni
parilohkojärjestelmä antaakin työkalun nostaa muutamassa vuodessa kaikki lohkot siihen N170 kg kastiin !
"
Lannan käytön suunnittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman puhtaalta pöydältä. Jos mahdollista, fosforin tasaus kannattaisi kirjata päättyväksi vuoteen 2014. Uusi viljavuustutkimus ja lanta-analyysi päivittävät tilan lähtötiedot ajan taslle uuden kauden suunnittelua varten."
Eli suomeksi.
Nyt on viimeistään aika tehdä jankkonäyttet ja lantrata lantanäyte. Muuten ei oikein jää mitään muuta kuin Ekokem sille sonnalle vientipaikaksi.Sitten samat vanhat höpinät Yarasensor - voittokululle. Kyllä kevätvehnällä todellakin tulee 1500 kg enemmän jos verrataan 100 kg typpeä saanutta ja 100 + 50 kiloa typpeä saanutta kasvustoa. Sitten vielä samaa 1500 kilon satovoittoa kehuttiin, mutta asetettiin kaikki tulot kiistanalaisiksi, kun alettiin vaatia tukia : "
N-sensorilla lannoittamisen tulisi oikeuttaa samankaltaiseen tukeen, jota maksetaan lietelannan sijoitukselle" . Suomeksi:
Niin eipäs siitä oikeasti mitään jää, mutta tällä vehkeellä urakointi on kivaa ja tuottoisaa, jos vaan isännät sais tukea siihen...No, vaatiihan tämmöinen mainoslehden lueskelu hyväntuulisutta ja ilkikurista mieltä.
-SS-