Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.02.11 - klo:12:21

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 17.02.11 - klo:09:18

Jos haluaa helppoa sytyssessiota, siis jos on KUIVAT puut, niin tuskin paljon helpommin onnistuu kuin Vedalla.
Nyt kun on tällaiset pakkasilmat, niin 12 tunnin välein poltan koivuklapia sellaset puoli pesällistä. Käyn pistämässä muutaman pienemmän klapin pesän pohjalle, odotan kolme varttia ja pistän puhaltimen päälle ja kas kummaa, puut syttyvät itsestään. Puolen tunnin päästä käyn lisäämässä tarvittavan puumäärän niiden palavien sytykepuiden päälle.  Minulla sinne pannuhuoneeseen siis on asiaa seuraavan kerran, kun varaajan ylämittari näyttää alle 60 asteen lukemaa. Varaaja on vain 1 kuutio tilanpuutteen vuoksi, näillä pakkasilla voi äärimmillään päästä ehkä 15 tuntia.

Kuulostaa helpolta näin hakelämmitykseen tottuneena, eihän tuossa ole sidottu pannuhuoneeseen kuin pari kertaa vuorokaudessa tunniksi ja vartiksi

Kun on lehmistä päässyt eroon, ei kyllä halua toista "navettaa" huolikseen aamuin illoin

Itse käyn pannuhuoneessa kerran päivässä, jos muista, menisköhän puoliminuuttia kerrallaan. Nuohoaminen eriasia mutta lentotuhka lähtee nätisti konvektiopinnoilta, klapien jäljiltä toki samanlaista mikäli kunnon puita ja sopiva veto eikä kitutulia poltella...

tykkää...

Pannuhuonees käyn päivittäin jos muistan. Voi mennä useampikin päivä etten muista  
Parin kuukauden välein nuohous ja olisko max 10 häiriötä/vuosi. En ikinä sido itseäni päivittäiseen lämmittämiseen. Siitä mukavuudesta olen valmis maksamaankin!

Ja kyllä ne hakemiehet maksaakin, jos nimittäin haluaa vaivattoman ja helpon  hakelämmityksen, niin erillisen hakelämpökeskuksen rakentamiseen laitteineen  saa kulumaan  rahaa melkoisen paljon. 

  Ja kyllä ne hakemiehet maksaakin, jos nimittäin haluaa vaivattoman ja helpon  hakelämmityksen, niin erillisen hakelämpökeskuksen rakentamiseen laitteineen  saa kulumaan  rahaa melkoisen paljon. 

30 tonttua vuonna 2007 kaikkineen investointitukeen kerättyä kuittia+työtä, vanhaa jäi seinät pannuhuoneeseen sekä neljäsosa lämpökanaaleista.
 Tuolla investoinnilla lämpiää talo, traktoritalli, paja, vanha maitohuone+rehuvarasto. Yhteensä 2300-2500 kuutiota, paja ainoa missä lämpötila seurailee ulkoilmaa ts. näillä kolmenkympin keleillä hieman plussalla.

Pannuhuoneen GSM-keskus palvelee myös kuivaajan hälyttimenä, sekä kuivaajan että pannuhuoneen häiriöistä välitön viesti.

Hakkeen vaivattomuus/halpuus eriasia, käsin ei tartte koskea kuin tuhkaan

Viime talven päätehakkuulta latvat+risut läjään puidessa ja ajo kasaan aukon laidalle, laskussa lukee 622€ sisältäen alvin. Kasan koko 599.80m3.
Kasan kokoon suhtaudun suurella varauksella, taisivat ajaa puolet pilaamansa tiehen, mutta silti kohtuu edullinen kasa. Haketus päälle ja puolet myyntiin, plussalle jää koko lystistä ja hakkeet vähintään vuodeksi tehtynä

Kukin saa puolustella omia ratkaisujaan miten haluaa, nyt takana 30 vuotta hakelämmitystä eikä tullut mieleenkään muu lämmitysratkaisu. Kaikki muut korvaavat lämmitysratkaisut kalliita pl. klapi/halot. Niitä mukava poltella sisällä takassa tai leivinuunissa, mukavaa lämpöä vähällä vaivalla. Muttei jokapäiväiseen tuohustamiseen, sitäkin tullut tehtyä vanhoilla hakesysteemeillä kesäkäytössä

Riittävän isolla varaajalla tarvitse tehdä hetkeen yhtään mitään.   Esim. 500motin vanhasta lietesäiliöstä tulisi oivallinen varaaja, eikä tarvitsisi eristystäkään, kun vähän pumppuatolla uretaania päälle, ja joku tuommonen pikkupannu perään. http://www.romukauppa.fi/isot_kuvat/331.jpg Joskus elokuussa alkaisi mättää ropsia kuormaajalla yötäpäivää pannuun, niin sopivasti ensi pakkasilla vois olla 80 asteista vettä varaajassa millä pääsiskin mukavasti toukokuulle.

Kukin saa puolustella omia ratkaisujaan miten haluaa, nyt takana 30 vuotta hakelämmitystä eikä tullut mieleenkään muu lämmitysratkaisu.

Joo, kyllä minäkin tunnen yhden kellä 30 vuotta hakelämmitystä, ja kolme tulipaloa takanaan. Siis onhan se hake ylivoimaisesti paras, jos lämmitetään isoja pinta-aloja, mutta pelkästään talon lämmityksessä klapillakin pääsee aika vähällä, jos varaaja, ja kattila on mitoitettu taloon oikein. Lisäksi siinä pääsee helposti eroon paalimuovistakin, ja kaikesta muustakin, naulaisestakin jätteestä.

Aika harvoin poltan klapikattilan pesän talviaikaan ihan tyhjäksi. Seuraava sytytys on helppo kun on kekäleitä arinalla. Syttyy uudestaan kun antaa ilmaa. Tulevaan lämpökeskukseen suunnittelin laittaa kespes-kattilan. Sais olla lämmityskauden jatkuvasti kattila lämpöisenä.

Aika harvoin poltan klapikattilan pesän talviaikaan ihan tyhjäksi. Seuraava sytytys on helppo kun on kekäleitä arinalla. Syttyy uudestaan kun antaa ilmaa. Tulevaan lämpökeskukseen suunnittelin laittaa kespes-kattilan. Sais olla lämmityskauden jatkuvasti kattila lämpöisenä.

http://www.nettimarkkina.com/keskuslammitys-kattila-kespes-25kw/853751
Rajulaite tuo kespes.  Valmistaja ei tosin liikoja itestään huutele, ihan vahingossa törmäsin tuohonkin. 

Meilläkin Jaakon 30 KW kattila-80 ja happoteräs piippu .kolme vuotta sitten laitettiin Arimaxin 40KW Stokerikattila  .Se kävi melkein samoilla putkilla Itse asentaen.Säätötulen Stokeri etukuormaaja täytöllä ollut jo markka ajoista lähtien siinä ei ole ollut mitään remonttia. kerran viikossa näillä pakkasilla kun täyttää niin on hallit jatupa lämpösiä.

Joissakin viesteissä oli juttua tuosta Arimaxin sytyttämisen hankaluudesta, tuossa on vähän tarkempia kuvia Atmoksesta, kyllä tuonkin mallin  sytyttämisessä  paidan hihat likaantuu.

http://www.ctgreenheatllc.com/EKO.html

Samoin Atmoksessa näyttää vedonsäädin ja jokin puhdistusluukku olevan kattilan takapuolella.

Tässä näyttää olevan jollain Pohjois-Amerikkalaisella Atmoksen maahantuojalla aika hyvät manuaalit kattilasta sikäläisille asiakkailleen:

http://www.allgreenheat.com/Res_Atmos_5_Documents.htm

Lainaus käyttäjältä: Rampe - 17.02.11 - klo:19:52

Aika harvoin poltan klapikattilan pesän talviaikaan ihan tyhjäksi. Seuraava sytytys on helppo kun on kekäleitä arinalla. Syttyy uudestaan kun antaa ilmaa. Tulevaan lämpökeskukseen suunnittelin laittaa kespes-kattilan. Sais olla lämmityskauden jatkuvasti kattila lämpöisenä.

http://www.nettimarkkina.com/keskuslammitys-kattila-kespes-25kw/853751
Rajulaite tuo kespes.  Valmistaja ei tosin liikoja itestään huutele, ihan vahingossa törmäsin tuohonkin. 

*** On se raju pannu joo.. Nykyinen kattilani mahtuis melkein tonne kespeksen varastopesään 
Kävin tuolla kespeksen tehtaalla katsomassa kattilaa. Valmistaja kertoili, että hyvin menee kaupaksi kattiloita vaikka ei mainostakaan. Nettisivut meinaavat vissiin tehdä kevään aikana.

Meillä oli aikoinaan Hakas Sampsa juuri tuollainen varastopesäkattila kuin Kespes ei lainkaan varaajaa .Kyllä sille puu kelpasi ,mutta täyttö oli yhtä savun nielemistä en suosittele.Vaarallinenkin kun luukun avaa sieltä tulee savua , tulta ja kipinöitä.
Ikinä en ottaisi tuollaista kattilaa.
Nyt on hake ollut 10 vuotta ja kattilana tulimax joka nykyään on Säätötuli nimellä.Pieni kokoinen kattila mutta teho 50 kw sopii pieneen pannariin.Arinaa ei ole ollenkaan eli se on tavallaan lämmönvaihdin ,pysty konventiot helppo puhdistaa.
Savukaasut on olleet 140 astetta eli hyvin ottaa lämmön.

Meillä oli aikoinaan Hakas Sampsa juuri tuollainen varastopesäkattila kuin Kespes ei lainkaan varaajaa .Kyllä sille puu kelpasi ,mutta täyttö oli yhtä savun nielemistä en suosittele.Vaarallinenkin kun luukun avaa sieltä tulee savua , tulta ja kipinöitä.
Ikinä en ottaisi tuollaista kattilaa.
Nyt on hake ollut 10 vuotta ja kattilana tulimax joka nykyään on Säätötuli nimellä.Pieni kokoinen kattila mutta teho 50 kw sopii pieneen pannariin.Arinaa ei ole ollenkaan eli se on tavallaan lämmönvaihdin ,pysty konventiot helppo puhdistaa.
Savukaasut on olleet 140 astetta eli hyvin ottaa lämmön.

*** Tuollainen Kespes vaatii hyvävetoisen piipun juuri tuon täyttösavutuksen estämiseksi/minimoimiseksi. Piipulla pitää olla tarpeeksi pituutta ja riittävä halkaisija. Puuta tuollainen kai "syö" yhtälailla kun muutkin kattilat. Jossain käänteispalossa voi olla hienot hyötysuhdelukemat, mutta ei sovi mun käyttöön.. 

Edellisessä talossa oli muutaman vuoden (kunnes muutettiin pois) Varmaxin etupesä. Siinä olisi hyviä aineksia alapalokattilaan. Noissa varastopesäkattiloissa sopiva täyttöajankohta on aika kriittinen. Joko pitää olla pohjalle vain vähän hiillosta (ei heti täyttötavara ala savuttaan) tai sitten pitää olla ollut kitu/nollavedolla useita tunteja, jolloin se savukaasuimuri riittää vetämään muodostuvan savun pois. Mutta vähän sama se on tuon perusalapalokattilan kanssakin; täyttö on mahdollinen vasta, kun pohjalla on enää hiillosta, muuten menee savusukellukseksi. Vaan oikea-aikaisesti ei mikään ongelma.

Petri

30 tonttua vuonna 2007 kaikkineen investointitukeen kerättyä kuittia+työtä
Yksittäiseen OK-taloon ei täysautomaattinen hakejärjestelmä ole kannattava, mutta toki monen kiinteistön yhteislämmitykseen. Jos ajattelee vaikka verranteena OK-talossa öljylämmitys, niin kattila+öljysäiliö-investointi on asennuksineen varmaankin luokkaa 5-6000 euroa. OK-talossa siis saa polttaa öljyä nykyhintaerolla 10 vuotta, jotta investointikulut+polttoainekulu on sama ja öljylämmitys pelaa huomattavasti varmemmin kuin automaattinen hakesysteemi, jota ei kyllä uskalla yksin jättää viikoiksi.
Kespes ja vastaavat kattilat ilman varaajaa, niin niihin ei ole tyytyväsiä kuin tervaporvarit. Piippu tervaantuu ja tervaa kerääntyy myös kattilaan. Ideana ihan hieno, mutta toimivaksi saaminen ei niin yksinkertainen.
Katselin myös noita kuvia Atmoksen kattiloista. Ei tuo "karvalakkimalli"  vähemmillä keraamisilla osilla paljonkaan eroa Veda:sta. Ainoat erot on imuri(Vedassa puhallin) ja se kivenmurikka(siis polttomalja) siellä alapalotilassa. En edes pidä suurta määrää keraamsia osia etuna, jos polttaa sitä sun tätä eli esim. noita paalimuoveja. Veda on putkikattila(Helppo vetää harjalla), atmos kait nk. levykattila. Puhdistevuus Vedassa parempi, vain yläluukun ja etuluukun kautta, ei siis tarvitse sivulta eikä takaa avata luukkuja.  Puun pituus on Vedassa isompi, nytkin polttelen noin 60 senttisiä koivuhalkoja(Max 65 cm). Ja kyllä kotimaisuus pitäsi olla aina yksi tärkeä valintakriteeri, jos hinta pyörii samoissa lukemissa.

Hankalalta vaikuttaa noiden uusien kanssa pelaaminen.

Tuolla ikivanhalla Högforssilla sytyttäminen ja täyttäminen sujuu ongelmitta, ei savuta eikä sotke.  Puuta menee vissiinkin jonkin verran enemmään kuin noilla uusilla.  3000l varaajan lämmittämiseen n. 15 asteella kuluu tuommoinen telineellinen 30x45cm n. 60cm pitkiä sekahalkoja.  Riippuen tietenkin milloin on nuohonnut.

Näillä keleillä itse lämmitystyöhön menee n. 15min sytyttämisineen ja puunkantoineen, pesällisen palamiseen menee tunnin verran mutta sitä ei tarvitse mitenkään vahtia.

Taitaa olla niin, että kattilan vaihto ei tässä tapauksessa hanki itseään takaisin millonkaan.  Tilanne tietenkin muuttuu toiseksi jos tulee joku pakko vaihtaa tuo värkki pois, päästöt, direktiivit tai joku muu syy.

Älä herran tähden luovu valukattilasta jos vaan saavukaasut ei asu yli 250 asteen ja muutenkin toimii,meinaan peltikattilat on aina peltivirityksiä valuraudan rinnalla.